Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Transkriptio

1 Kyyveden tila Yleisötilaisuus , Haukivuori Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2

3

4 Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57 milj m 3 Keskivirtaama 13.4 m 3 /s Viipymä T 512 vrk Valuma-alueen koko 141 km 2 Valuma alueella 221 yli 1 ha järveä

5 Kyyvesi Veden laadulle on ominaista suoperäisiltä alueilta tuleva runsas humuskuormitus joka antaa erillisten lahtialueiden veteen sekä vähemmässä määrin myös keskeiselle Kyyvedelle ominaisen ruskean värityksen. Järven pohjois- ja kaakkoisosan erillisten lahtialueiden, Jänisselkä, Petäjäselkä ja Koiraselkä, veden laatu poikkeaa runsaan humuspitoisuutensa ja ravinteikkuutensa sekä myös useimpien muiden ominaisuuksien osalta selvästi Kyyveden keskeisten osien veden laadusta. Pääosa, n. 6 % Kyyveteen laskevista vesistä tulee järven koillisosaan Nykälänjoen valuma-alueelta (14.934, , , ) sekä Härkäjärven valuma-alueelta (14.961, , , ) Törmäjoen kautta Jänisselälle. Muiden osa- alueiden vesimäärät vaihtelevat 4-1% kokonaismäärästä. Kyyveden tilaan on vaikuttanut merkittävästi vuosina toteutettu Kyyveden 1,8 m:n (1,78 m) lasku jonka vaikutukset ovat kohdistuneet etenkin matalempien vesialueiden oloihin.

6 Seuranta: Vuodet Havaintopaikkoja 344 kpl (va) Analyysejä n. 3 Mittaukset yli 1 kpl: Läsäkoski Nykälänjoki Rauhasalmi Kyyvesi 84 Kyyvesi asemanselkä

7 Kyyvesi Keskeistä Kyyvettä on pidetty suhteellisen hyväkuntoisena järvenä ja mm. ravinteikkuus on ollut lähellä niukkaravinteiseksi luokiteltavan järven tasoa. Tämäntyyppinen latvajärvi on kuitenkin suhteellisen herkkä valumaalueelta tulevan kuormituksen aiheuttamille muutoksille ja veden laatuvaihteleekin Kyyvedessä selvästi enemmän kuin suuremmissa reittivesissä ja mm. Kyyvedenalapuolisessa suuritilavuisessa Puulavedessä. Keskimäärin Kyyvettä voidaan luonnehtia keskiravinteikkaaksi eli mesotrofiseksi järveksi (kok. P µg/l). Valunnan määrä järven valuma-alueelta selittääkin osan järven tilan lyhyempiaikaisesta vaihtelusta ja mm luvun alun keskimääräistä huonommasta tilasta. Kyyveteen pohjoisesta ja luoteesta laskevat Naarajärven ja Härkäjärven vesistöalueet joilta Kyyvesi saa suuren osan vesistään, ovat suoperäisiä ja myös kosteaa korpimaata. Soista suurin osa on ainakin pääosin metsäojitettuja. Myös Kyyveden lähivaluma-alue on keskimääräistä turvemaavaltaisempi ja myös maatalous on paikoin intensiivistä.

8

9 Kyyvesi Kyyveden keskeisen selkäalueen yleinen käyttökelpoisuus on ollut hyvä, virkistyskäyttökelpoisuus hyvä ja kalavesiluokka hyvä. Järven lahtimaiset, hajakuormitetummat matalammat lahtialueet poikkeavat vedenlaadultaan merkittävästi Kyyveden keskeisestä osasta ja niiden yleisluokitus on lähinnä tyydyttävä, virkistyskäyttöluokitus hyvä/tyydyttävä ja kalavesiluokitus tyydyttävä. Erityisen suoperäisillä ja ravinnekuormituksen puskurointikyvyltään heikoilla ja matalilla lahtialueilla luokka saattaa pudota jopa välttävään rehevyystaso muuttuessa runsasravinteikkaammaksi eli meso-eutrofiseksi. Ekologinen luokitus on HYVÄ

10 Ekologinen luokittelu:

11 Ekologinen luokitus Kasviplankton, piilevät,haittalevät Pohjaeläimet Fysikaalis-kemiallinen näytteenotto Makrofyytit

12 Kyyvesi Kokonaisuutena katsoen Kyyvedessä tapahtuneet muutokset 198- luvun alusta 2-luvulle ovat suhteellisen pieniä mutta selvästi havaittavia johtuen osin käytettävissä olevista hyvistä, pitkistä ja säännöllisesti havainnoiduista havaintosarjoista. Leväbiomassan- ja levien indikaattorilajien muutokset 198- luvulla sekä myös 2- luvulla havaitut levähaitat viittaavat osin hitaaseen rehevöitymiskehitykseen Kyyveden alueella.

13

14 turvetuotanto metsätalous luonnonkuorma Fosforikuormitus, Kyyveden lähivaluma-alue maatalous haja-asutus jätevedenpuhdistamo 1 % 3 % Kiintoaines, Kyyveden lähivaluma-alue turvetuotanto metsätalous jätevedenpuhdistamo 2 % maatalous luonnonkuorma % 39 % 36 % 28 % 39 % 11 % 31 % 1 %

15 Fosfori Näistä keskimäärin 2 Fosfori 3 Fosfori 18 Fosfori 17 Fosfori 61 Fosfori? 38? Fosfori 28 Fosfori (1-12?) Fosfori 16 Punaiset luvut= Fosforipitoisuus µg P/l (mikrogrammaa/l) Kyyveden virtaamasuhteet X1 6 m 3 /kk (m 3 /s)

16 Kyyveden fosforipitoisuuden määräyssuhteet

17

18

19 Pintaveden (1m) kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet µg/l Fosfori ja typpipitoisuus µg/l 16 / / 7 43 / 89 6 / TERVASKAARRE / / 76 1 / / KYYVESI / KOIRASELKÄ

20 Pintaveden (1m) väri- ja kemiallinen hapenkulutus mg/l Veden väri ja kemiallinen hapenkulutus COD mg/l 155 / 22 1 / / / TERVASKAARRE / KYYVESI / / 6 6 / KOIRASELKÄ /

21 Näkösyvyys- ja veden a-klorofyllipitoisuus mg/l (-2 m) Näkösyvyys ja veden a-klorofylli µg/l,9 / 23 3,5 3 2,5 2 TERVASKAARRE ,8 / 12 2,2 / 7,6,8 / 45 1,5 1,5 2 1,8 / 15,9 / KYYVESI P / 4,4 2,6 / ,5 2 KOIRASELKÄ ,5 2 1,6 / 12 1,

22 Pohjanläheinen happi ja hapen vajaus (+/-) Happi pohjalla mg/l 7,6 / (+) TERVASKAARRE 2,8 / (-) 3,1 / (-) 6,4 / (+) 6 4 2,1 / (-) 6,8 / (+) 8,9 / (+) 3,5 / (-) KYYVESI 84 KOIRASELKÄ 2,9 / (-) 4 2

23 Veden sameus FNU,2,4,6,8 1 1,2 1,4 1,6 KOIRASELKÄ,2,4,6,8 1 1,2 1,4 POROSELKÄ,5 1 1,5 2 2,5 3 KYYVESI 84 (keskusallas) SUOVU,5 1 1,5 2 2,5 3 TERVASKAARRE,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 JUURIKKASELKÄ

24 ONGELMANA: mataluus -Keskisyvyys 4,3 m (kaikki altaat) - Alle 3 m syvyystasoa yli 5 %!!! - Syvyys m Tilavuus 1³ m³ Pinta-ala ha Pinta-ala% ,8 1, ,8 79, ,83 63, ,77 52, ,58 41, ,62 33, ,69 26, ,83 2, ,2 217,5 16, ,5 1635,77 12, ,2 1272,99 9,8

25 Ojitukset Laajat ojitukset Ojitusintensiteetti Kyyveden valuma-alueella 78 % Maastotietokannassa yli 73 km uomia (> 95 % ojia) Ojitus lisää ravinteisuuden lisäksi erityisesti kiintoaineja humuskuormaa

26

27 Liettyminen ja sedimentaatio Sedimentin fys-kem laatu vaihtelee suuresti järven eri osissa ja syvyysvyöhykkeissä Sisäsyntyistä tai ulkoista Uomat tuovat enemmän kuin altaasta poistuu Järvi liettyy ja mataloituu vähitellen Karuissa järvissä sedimentaatio muutama mm, turvevaltaisilla alueilla, metsä- ja suo-ojitukset sedimentaatio voi olla useita senttejä Matalat alueet muuttuvat luhdaksi

28

29 Aallokko ja virtaukset Aallon korkeus ja muoto riippuvat: Avonaisen pinnan laajuudesta Tuulen suunnasta, nopeudesta ja kestosta Rantaviivan muodosta Veden syvyydestä

30 Aallokko ja virtaukset Turbulenssivirtaukset: Horisontaalinen virtausnopeus riippuu tuulen kestosta Syvyysulottuminen riippuu aallokon voimakkuudesta, syvyyssuhteista ja veden lämpökerrostuneisuudesta Päällysveden alaosassa voidaan todeta pintavirtauksen suuntaan nähden vastakkainen korvausvirtaus

31 Tuuliherkkyys Rannan avoimuus ja syvyyssuhteet vaikuttavat aallokon muodostukseen Rannan ekspositio eli alttius tuulille voidaan mitata tuulen tehollisella pyyhkäisymatkalla Teholliseen pyyhkäisymatkaan vaikuttaa oleellisesti pohjan muoto ja syvyystasot

32 Aallokko ja virtaukset Aallokon merkitys: Vähäinen ulapalla Rantavyöhykkeessä liikuttaa aineksia ja vesiä sekoittava merkitys (samentuminen) Aallokon teho vaikuttaa miten ainekset lajittuvat rantavyöhykkeessä

33 KIITOS Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus