Tehtävät lukuun 11 Symbioosi Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin

Transkriptio

1 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin Ohessa on kolme virkettä lehtiartikkelista: Tuulet eivät tuo Itämerelle suolapulssia Ravinnekuormat ovat polttaneet hapen pois. Itämeri kaipaa kipeästi suolapulssiaan. Suolapulssia tarvitsee myös Itämeren turska. Mitä ympäristöongelmaa artikkeli sivuaa? Poimitut virkkeet ovat lehtikirjoittelulle ominaiseen tyyliin yleistettyjä ja oikaistuja toteamuksia. Korjaa ne biologisesti täsmällisiksi ja selitä asiantuntijan sanoin mitä virkkeet tarkoittavat ja mikä biologinen ajatusketju on niiden takana. 2. Veden kiertokulku kaupungissa Tutkimusideoita ja vinkkejä: 3. Rehevöitymisen mittarit Mitä kemiallisia ja biologisia mittareita käytetään rehevöitymisasteen selvittämisessä? linkkivinkki:

2 Tehtävät lukuun 11 Symbioosi 3 4. Yleistä rehevöitymisestä a. Miksi rehevöitymisellä voi aluksi olla positiivisia vaikutuksia eliöstöön? b. Miksi rehevöityminen voi johtaa kalakuolemiin? c. Vaikka järven ulkopuolinen ravinnekuormitus loppuisikin, miksi rehevöityminen saattaa jatkua edelleen? 5. Miten oma lähivesistö voi? Ohjeita omatoimiseen vesistö tarkkailuun. Tämä työ voidaan suorittaa kesällä tai alkusyksystä. Vesistön rehevöitymisasteen selvittäminen. Mitä rehevöityminen on? Miten se näkyy vesistössä? Aistinvarainen vesistöseuranta (haju, väri ja sameus).

3 Käytä apuna opasta vesistöjen omatoimiseen tarkkailuun: Käytä hyödyksi erilaisia kemiallisia ja biologisia mittareita vesistön rehevöitymisasteen selvittämisessä. Tietoa mittareista löytyy esimerkiksi täältä: 6. Näkösyvyyden tutkiminen väline: secchi-levy tai omatekoinen valkolevy Näkösyvyyslevyn teko-ohje: Tarvitset halkaisijaltaan noin cm levyisen valkoisen levyn (esim. ämpärin kansi), johon kiinnitetään noin 5-10 metriä pitkä naru. Naruun tehdään merkinnät metrin tai puolen metrin välein. Mikäli levymateriaali on kevyttä, se tarvitsee alleen kivipainon vajotakseen alaspäin. Kristiina Tarkiainen ja e-oppi Oy Näkösyvyysmitalla tutkitaan veden sameutta eli sitä kuinka syvälle voi valkoisen mittalevyn järvellä tai merellä nähdä. Sameus (kirkkaus) kertoo vesistön tilasta. Etsikää syvä paikka, esim. laiturin kohdalla. Laskekaa valkolevy narulla niin syvälle veteen että sitä ei enää näy. Vetäkää levyä sen

4 jälkeen hitaasti ylös, ja heti kun se näkyy, merkitkää vedenpinnan kohta naruun. Vetäkää levy kokonaan ylös ja mitatkaa narun merkistä, kuinka syvällä vedessä valkolevy vielä näkyi. Näkösyvyys oli m. Auringon valo tunkeutuu veteen 2,5 kertaa näkösyvyyden verran. Siispä vedessä on tällä rannalla valoa m asti. Mitä haittaa arvelette Itämeren eliölajeille olevan siitä, että vesi on sameaa? Mitkä tekijät voivat aiheuttaa veden samentumista? Kirjaa muistiin vielä viimeinen syvyys, jossa levy näkyi. Kristiina Tarkiainen ja e-oppi Oy Tiesitkö: Levyn on kehittänyt Paavin luonnontieteellinen avustaja Isä Secchi 1800-luvulla. Secchin kerrotaan saaneen idean laitteeseensa huomattuaan laivasta pudonneen lautasen, joka erottui selvästi meren pohjasta useiden metrien syvyydestä. 7. Veden laadun tutkiminen Tarvikkeet: lämpömittari, lasipurkki Mitatkaa veden lämpötila lämpömittarilla. Veden lämpötila on C.

5 Veden laadussa aistinvarainen tutkiminen on tärkeää. Ottakaa vettä lasipurkkiin muutaman kymmenen senttimetrin syvyydestä, ei aivan pinnasta. Vesinäytettä ei kannata ottaa ihan rannasta eikä paikasta, josta olette juuri kulkeneet. Selvittäkää vesinäytteestä seuraavat ominaisuudet. Kaada tutkittavaa vettä purkkiin. Ravistele suljettua purkkia. Irrota korkki. Haistakaa vettä purkissa silmät suljettuina. Miltä vesi tuoksuu? raikkaalta tunkkaiselta suolaiselta levältä mudalta mädäntyneeltä kananmunalta (rikkivety) bensiiniltä/öljyltä Pitäkää vesinäytepurkkia valkoista taustaa vasten. Minkä väristä vesi on? kirkasta keltaista ruskeaa vihreää sinivihreää Mikä voisi aiheuttaa vedessä havaitsemanne hajun ja värin? Millainen on veden laatu? 8. Sinilevän tunnistaminen Sinilevät runsastuvat loppukesällä vesien lämmettyä. Vähäinen sinilevä näkyy vedessä pieninä kellertävinä tai vihertävinä siitepölymäisinä hippusina. Tyynellä säällä sinilevä muodostaa veden pinnalle vihertävän kalvon. Runsas sinilevämassa värjää veden vihertäväksi ja muistuttaa vihreää maalia tai kellanvihreää hernerokkaa veden pinnassa tai rannassa. Kuivuessaan sinilevämassa voi muuttua sinivihreäksi tai jopa turkoosiksi. Sinilevä haisee maamaiselta, homeiselta ja tunkkaiselta.

6 Kristiina Tarkiainen ja e-oppi Oy Levätestejä 1. Ota leväistä vettä purkkiin ja anna sen seistä tunnin verran liikuttamatta purkkia. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä. 2. Koeta rannassa esimerkiksi kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa kepillä. Jos levä jää roikkumaan keppiin on kyseessä rihmamainen levä, joka ei ole myrkyllistä. Jos massa kosketettaessa hajoaa hiukkasiksi veteen, kyseessä on sinilevä. 3. Sinilevä on biologisesti väärä nimitys. Mikä sinilevä on oikeasti? Milloin ja miksi sinilevien määrät lisääntyvät vesistöissä? 4. Mitä haittaa sinilevästä on ihmisellä ja muille eläimille?