Dynaamiset regressiomallit

Samankaltaiset tiedostot
Ennustaminen ARMA malleilla ja Kalmanin suodin

Dynaamiset regressiomallit

Kertaus. MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Heikki Seppälä

ARMA mallien rakentaminen, Kalmanin suodatin

Kertaus. MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari

9. Tila-avaruusmallit

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

4.0.2 Kuinka hyvä ennuste on?

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

Tässä luvussa mietimme, kuinka paljon aineistossa on tarpeellista tietoa Sivuamme kysymyksiä:

805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 3 (2016)

8. Muita stokastisia malleja 8.1 Epölineaariset mallit ARCH ja GARCH

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Paikka- ja virhe-estimaatin laskenta-algoritmit Paikannusteknologiat nyt ja tulevaisuudessa

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

ARMA mallien ominaisuudet ja rakentaminen

Lause 4.2. Lineearinen pienimmän keskineliövirheen estimaattoi on lineaarinen projektio.

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

6.5.2 Tapering-menetelmä

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1,

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

P (X B) = f X (x)dx. xf X (x)dx. g(x)f X (x)dx.

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia: Mitä opimme?

Lectio Praecursoria: Epälokaali epälineaarinen potentiaaliteoria ja fraktionaaliset integraalioperaattorit

3. Teoriaharjoitukset

TIINA SOKURI VINO KALMANIN SUODATIN. Kandidaatintyö

Harjoitus 4 Tehtävä 1

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Moniulotteiset jakaumat. Avainsanat:

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Kohdeyleisö: toisen vuoden teekkari

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 9: Moniulotteinen lineaarinen. regressio

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

Vastaavasti voidaan määritellä korkeamman kertaluvun autoregressiiviset prosessit.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Odotusarvo. Odotusarvon ominaisuuksia Satunnaismuuttujien ominaisuuksia 61

Kanta ja Kannan-vaihto

6.2.3 Spektrikertymäfunktio

1. Kuusisivuista noppaa heitetään, kunnes saadaan silmäluku 5 tai 6. Olkoon X niiden heittojen lukumäärä, joilla tuli 1, 2, 3 tai 4.

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi. Viikko 3. Kaksiulotteiset satunnaismuuttujat

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Sallitut apuvälineet: kirjoitusvälineet, laskin sekä käsinkirjoitettu, A4-kokoinen lunttilappu ja MAOL taulukkokirjaa

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Useita oskillaattoreita yleinen tarkastelu

Matriisilaskenta Luento 12: Vektoriavaruuden kannan olemassaolo

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

6. Tietokoneharjoitukset

Paikannuksen matematiikka MAT

x = ( θ θ ia y = ( ) x.

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 7 8

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Insinöörimatematiikka D

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

ARMA(p, q)-prosessin tapauksessa maksimikohdan määrääminen on moniulotteinen epälineaarinen optimointiongelma.

Lineaarialgebra, kertausta aiheita

X k+1 X k X k+1 X k 1 1

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Tilastotieteen aihehakemisto

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

ẋ(t) = s x (t) + f x y(t) u x x(t) ẏ(t) = s y (t) + f y x(t) u y y(t),

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Kuva 3.1: Näyte Gaussisesta valkoisest kohinasta ε t N(0, 1) Aika t

Kompleksiset sarjat ja potenssisarjat

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Martingaalit ja informaatioprosessit

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

MEI Kontinuumimekaniikka

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

Laskuharjoitus 2A ( ) Aihepiiri: Raja-arvot etc. Adams & Essex, 8th Edition, Chapter 12. z = f(x, 0) = x2 a z = f(0, y) = 02 a 2 + y2

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 4

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Olkoon R S otosavaruuksien R ja S karteesinen tulo: Satunnaismuuttujien X ja Y järjestetty pari (X, Y) määrittelee kaksiulotteisen satunnaismuuttujan:

. Kun p = 1, jono suppenee raja-arvoon 1. Jos p = 2, jono hajaantuu. Jono suppenee siis lineaarisesti. Vastaavasti jonolle r k+1 = r k, suhde on r k+1

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Transkriptio:

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Heikki Seppälä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2015

Viikko 6: 1 Kalmanin suodatin

Aiemmin käsitellyt ARIMAX-mallit ovat jo melko yleistä muotoa olevia malleja, mutta ne eivät sovi pitkän ajan ennustamiseen ja ovat lineaarisia selittäjien suhteen. Yleisemmin voimme tarkastella malleja f (y t ) = g ( (y s ) {s t 1}, (x s ) {s t} ) + ɛt, missä d-ulotteinen y t = (y 1t,..., y dt ) riippuu omasta historiastaan ja k-ulotteisesta aikasarjasta (x t ) t T, x t = (x 1t,..., x kt ), t T, epälineaarisesti funktioiden f ja g kautta. Käytännössä joudutaan usein käyttämään tämänkaltaisia prosesseja, mutta yleisen teorian kehittäminen niille on vaikeaa.

Sisältö 1 Kalmanin suodatin

Dynaamisen systeemin tila-avaruusesitys Usein halutaan ennustaa tai käyttää ennustamiseen prosessia (tai tilaa) x, josta ei saada suoria havaintoja, mutta käytettävissä on havaintoja prosessista y, joka riippuu tilasta x. Tällaisessa tapauksessa on hyödyllistä kirjoittaa prosessi tila-avaruusesityksen avulla.

Dynaamisen systeemin tila-avaruusesitys Tarkastellaan MA(1)-prosessia y t = ɛ t + θ 1 ɛ t 1. Määritellään tila-vektori x t ja kohina v t+1 asettamalla [ ] [ ] ɛt ɛt+1 x t = ja v t+1 =. 0 ɛ t 1 Silloin ja x t+1 = F x t + v t+1, F = [ ] 0 0 1 0 y t = H x t, missä H = [ 1 θ ].

Dynaamisen systeemin tila-avaruusesitys Määritelmä Olkoot y t = (y 1t,..., y dt ) ja x t = (x 1t,..., x kt ) satunnaisvektorit. Dynaamisen systeemin tila-avaruusesitys on x t+1 = F x t + v t+1 y t = H x t + w t, missä F ja H ovat k k- ja k d-matriisit ja satunnaisvektorit v = (v 1t,..., v kt ) sekä w = (y 1t,..., y kt ) ovat valkoista kohinaa siten, että E[v t w s ] = 0 kaikilla t ja s E[v t x 1 ] = 0 = E[w tx 1 ], t T. Viimeisestä ehdosta seuraa, että kohinat ovat riippumattomia vektoreista y t ja x t kaikilla t T.

Tila-avaruusesitys Esimerkki ARMA(p, q)-prosessin y t = φ 1 y t 1 +... + φ p y t p + ɛ t + θ 1 ɛ t 1 +... + θ q ɛ t q tila-avaruusesitys on φ 1 φ 2 φ k 1 φ k 1 0 0 0 x t+1 = 0 1 0 0 x t +...... 0 0 1 0 y t = [ 1 θ 1 θ 2 θ k 1 ] x t, missä k = max{p, q + 1} ja ɛ t+1 φ j = 0, kun j > p ja θ j = 0 kun j > q. 0 0. 0

Kalmanin suodatin: Ongelma Halutaan ennustaa tilaa x t+1 = (x 1(t+1),..., x k(t+1) ), mutta käytettävissä on vain havaintoja muuttujasta y t = (y 1t,..., y dt ), joka sisältää kaiken käytettävissä olevan informaation tilasta x t+1. Oletetaan, että systeemillä on tila-avaruusesitys x t+1 = F x t + v t+1 y t = H x t + w t missä y t ja w t ovat d-ulotteisia satunnaismuuttujia, x t+1 ja v t+1 ovat k-ulotteisia satunnaismuuttujia sekä { { Q, t = s R, t = s cov(v t, v s ) = ja cov(w t, w s ) = 0, t s 0, t s.

Esimerkki: GPS paikannus m 1 satelliittia mittaa kohteen pseudoetäisyyksien sekä niiden derivaattojen differenssit kuhunkin satelliittin hetkellä t, ja m 2 kappaletta tukiasemia mittaa etäisyyden kohteeseen, jolloin saadaan mittaustuloksista koostuva vektori y t = (y 1t,..., y dt ), d = 2m 1 + m 2. tila-vektori x t sisältää kohteen sijainnin koordinaatit ξ t ja nopeuden v t, [ ] ξt x t =. v t Tila-avaruusmalli paikannukselle (ja nopeuden mittaamiselle) on x t+1 = F x t + u t y t = h(x t ) + w t, missä h(x t ) on sopivasti valittu epälineaarinen funktio ja u t sekä w t ovat kohinaa.

Kalmanin suodatin Kalmanin suodattimessa ollaan usein kiinnostuttu tilasta x t+1 = (x 1(t+1),...x k(t+1 )), jota pyritään ennustamaan havaintojen y t = (y 1,t,..., y d,t ) avulla. Ennuste tilalle x t+1 hetkellä t on ehdollinen odotusarvo ˆx t+1 t := Ê[x t+1 Y t ], Y t := (y t,..., y 1 ). Kalmanin suodatin laskee ennusteet ˆx 1 (), ˆx 2 1,..., ˆx T T 1 rekursiivisesti ja jokaiseen ennusteeseen liittyy keskineliövirhematriisi P t+1 t := E [ (x t+1 ˆx t+1 t )(x t+1 ˆx t+1 t ) ]

Kalmanin suodatin: algoritmi 1 Alkuarvot (pitää valita): ˆx 1 () = E[x 1 ] P 1 () = E [ (x 1 E[x 1 ])(x 1 E[x 1 ]) ] 2 Rekursiokaavat ennusteelle ˆx t+1 t ja matriisille P t+1 t ovat ˆx t+1 t = F ˆx t t 1 + F P t t 1 H ( H P t t 1 H + R ) 1( y t H ˆx ) t t 1 P t+1 t = ( F K t H ) ( F P t t 1 F HK ) t + K t RK t + Q, missä K t on Kalmanin vahvistus (Kalman gain), K t := F P t t 1 H ( H P t t 1 H + R ) 1. 3 Ennuste ŷ t+1 t saadaan kaavalla ŷ t+1 t = H ˆx t+1 t E [ (y t+1 ŷ t+1 t )(y t+1 ŷ t+1 t ) ] = H P t+1 t H + R. ja

Kalmanin suodattimen yleistys Kalmanin suodattimessakin voidaan luopua lineaarisuusoletuksista, jolloin tila-avaruusesitys on x t+1 = f t (z t, x t ) + v t+1 y t = h t (x t ) + w t, missä x t+1, y t, v t+1 ja w t ovat kuten edellä, z t on eksogeeninen, kaikista muista riippumaton muuttuja, sekä f t ja h t ovat ajasta t, tilasta x t sekä syötteestä z t riippuvia funktioita. Tällöin ennusteet ovat monimutkaisempia, mutta erittäin käyttökelpoisia.

Lähteet: 1 Hamilton, J. (1994): Time Series Analysis, Princeton University Press 2 Ali-Löytty, S. (2004): Kalmanin suodatin ja sen laajennukset paikannuksessa, Diplomityö, TTY