Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Kalakantojen muutoksia seurataan Ammattikalastuksen saalistilaston avulla Vapaa-ajankalastuksen saaliskyselyillä Ottamalla näytteitä ammattikalastuksen saaliista Tekemällä koekalastuksia Kalamerkinnöillä, poikasaluekartoituksilla, haastattelututkimuksilla, kalakaupan aineistoja tarkastelemalla...
Itämeri muuttuva meri Itämeri ympäristönä ja siten myös Itämeren kalakannat muuttuvat jatkuvasti Kalakantoihin vaikuttavat mm. veden suolapitoisuus, lämpötila, jääpeitteen kesto, rehevyys, muu eliöyhteisö Muutokset voivat olla Luontaisia Suolapitoisuus ilmasto Suoraan ihmisen aiheuttamia Kalastus ja kalaistutukset Vieraslajien tuonti alueelle Epäsuorasti ihmisen aiheuttamia Rehevöityminen Ilmasto Ympäristömyrkkypitoisuudet
Muutokset heijastuvat kalayhteisöihin ja kalansaaliisiin tuhatta tonnia 1 200 000 Itämeren saaliit 1973 2007 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 Muut Makeanveden lajit Turska Kilohaili Silakka 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Vuosi
6000 5000 Itämeren luonnonlohen saalis vuosina 1800-2005 All-nation yield of natural stocks (1000 kg) 4000 3000 2000 1000 0 1800 1820 1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 WIBIX-index ### showing climate regime shifts in the Baltic Sea area Continental Maritime A. Huusko 8.5.2006
Rehevöityminen ja särkikalojen lisääntyminen Särkikalat (lahna, pasuri, särki, säyne, sorva ym.) hyötyvät rehevöitymisestä. Toisaalta ne ovat myös lämpimässä vedessä viihtyviä lajeja Särjen lisääntyminen onnistuu vain suhteellisen vähäsuolaisessa vedessä (alle 0.4 ). Aikuiset kalat pystyvät kuitenkin levittäytymään ulkosaaristoon. Särkikalojen lisääntyminen näkyy mm. Brunskärin (Saaristomeren ulkosaaristo) ja Finbon (läntinen Ahvenanmaa) koekalastussaaliissa
Rehevöityminen ja särkikalojen lisääntyminen Särkikalat (lahna, pasuri, särki ym.) hyötyvät rehevöitymisestä. Toisaalta ne ovat myös lämpimässä vedessä viihtyviä lajeja Särjen lisääntyminen onnistuu vain suhteellisen vähäsuolaisessa vedessä (alle 0.4 ). Aikuiset kalat pystyvät kuitenkin levittäytymään ulkosaaristoon. Särkikalojen lisääntyminen näkyy mm. Brunskärin (Saaristomeren ulkosaaristo) ja Finbon (läntinen Ahvenanmaa) koekalastussaaliissa
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Saaristomerellä tekemät koekalastukset vuonna 2005 lajien osuudet (kpl) Kaitvesi (sisäsaaristo) Kiiski Ahven Kuha Särki Salakka Pasuri Seili (välisaaristo) Ahven Särki Brunskär (ulkosaaristo) Ahven Silakka Särki Kumlinge Kökar Ahven Silakka Salakka Sorva Ahven Silakka Salakka Särki Kiiski
Suomela ja Sydänoja 2006. Lounais-Suomen ympäristökeskus a-klorofylli 1965 2005 fosfori
Kuha, ahven ja siika Makeanveden lajeja Rannikkokalastuksen kohdelajeja Pääosa saaliista pyydetään verkoilla
Kuha, ahven ja siika Makeanveden lajeja Rannikkokalastuksen kohdelajeja Pääosa saaliista pyydetään verkoilla
Kuha Kuha hyötyy rehevöitymisestä Lämpiminä kesinä syntyy vahvoja vuosiluokkia Saaristomeren saaliissa suurin osa kaloista on yleensä 5-7 vuotiaita. Viime kesänä vuosina 2001-2003 syntyneet kuhat muodostivat valtaosan saaliista Vapaa-ajankalastuksen saalis Saaristomereltä on samaa luokkaa kuin ammattikalastuksen saalis 200-250 tonnia vuodessa Rannikon kuhasaaliit 1980 2008 (ammattikalastus)
RKTL:n arvion mukaan ammattikalastajat saivat vuonna 2008 noin 40 000 kiloa hylkeiden vahingoittamia kuhia Näkyvät saalisvahingot ovat vain osa hylkeiden aiheuttamasta saaliin menetyksestä Suoranaisen saaliin menetyksen lisäksi hylkeet estävät verkkokalastuksen harjoittamisen joillain alueilla Kuha ja hyljevahingot
Ahven Myös ahvenkanta hyötyy lämpimistä kesistä ja lievästä rehevöitymisestä Saaliin vaihtelut pienempiä kuin kuhalla Hyljevahingot haittaavat myös ahvenenkalastusta Ahvensaaliista suurimman osan pyytävät vapaaajankalastajat, joiden ahvensaalis Saaristomereltä on 600-1300 tonnia vuodessa. Rannikon ahvensaaliit 1980 2008 (ammattikalastus)
Saaristomerellä siian luontainen lisääntyminen kärsii rehevöitymisestä. Viime vuosina siianpoikasia löytynyt vain vähän, joka vuosi ei yhtään. Saaristomerellä kalastetaan kuitenkin sekä paikallisia, merikutuisia kantoja että Pohjanlahdelta Saaristomerelle vaeltavia vaellussiikoja Sekä paikallisia siikakantoja että vaellussiikaa hoidetaan siikaistutuksilla ja ne myös lisääntyvät luontaisesti Vapaa-ajankalastuksen saalis Saaristomereltä 100-200 tonnia / vuosi Hyljevahingot! Siika saalis, tonnia 1600 1200 800 400 0 Rannikon siikasaaliit 1980 2008 (ammattikalastus) 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Perämeri
Siikaistutukset Istutustuloksessa suurta vaihtelua istutuspaikkojen, istutusvuosien ja istukaserien välillä. Merkintöjen perusteella istutusten saalistuotto ~ 20 100 kg / 1000 istukasta Merikutuinen siika on paikallinen, ja istutuksen tuottama saalis on hyödynnettävissä istutuspaikan lähialueilla Vaellussiikaa istutetaan lähinnä Perämerellä, mutta vaellussiikaistutukset tuottavat saalista koko Pohjanlahden alueella.
Silakka, kilohaili, turska ja kampela Itämeren tärkeimmät kaupalliset kalalajit Tärkeitä myös Suomen kalataloudelle Mereisiä lajeja, eivät tule toimeen makeassa vedessä Turskan lisääntyminen riippuu Itämeren syvänteiden veden suolapitoisuudesta ja happipitoisuudesta Silakan, kilohailin ja turskan kantojen koko on riippuvuussuhteessa Silakka ja kilohaili ovat turskan ruokaa Silakka ja kilohaili kilpailevat ravinnosta keskenään
Silakka, kilohaili, turska Selkämeren silakka Kutukannan koko, tuhatta tonnia Kutukannan koko, tuhatta tonnia Kilohaili 600 400 Keskiarvo = 274 Kutukanta vahva 2 100 1 400 Keskiarvo = 838 Kutukanta vahva Bpa 200 Blim 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Pääaltaan silakka Kutukannan koko, tuhatta tonnia 700 Bpa Blim 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Kutukannan koko, tuhatta tonnia Itäinen turskakanta 1 800 Keskiarvo = 956 900 Keskiarvo = 284 Kutukanta alkanut elpyä 1 200 Bpa 600 600 Kutukanta elpymässä 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 300 Bpa Blim 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
Kampela Suomen ammattikalastuksen kampelasaalis 140 120 100 tonnia 80 60 40 20 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005
Kiitos!