Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen

Transkriptio

1 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016 Maa- ja metsätalousministeriö Kalatalousneuvos Risto Lampinen Tausta Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset kalastusmahdollisuuksista Itämerellä saatiin Suomen kanta asiassa muodostettiin lähetetyn E-kirjeen perusteella jo edellä mainitun tieteellisen neuvon pohjalta. Suomi on tämän kannan mukaisesti ennakkovaikuttanut nyt käsittelyssä olevaan komission ehdotukseen aktiivisesti sekä Itämeren maiden alueellisessa foorumissa BALTFISH:ssa, neuvostossa että komission suuntaan. Nyt käsiteltävä komission ehdotus saatiin EU-17-jaoston suppea kokoonpano, joka koostuu ministeriöiden edustajista, hyväksyi jäljempänä olevan valtioneuvoston kannan yksimielisesti pidetyssä kokouksessa. Myös jaoston laaja kokoonpano kannatti valtioneuvoston kantaa muilta osin, mutta Pääaltaan ja Pohjanlahden lohen osalta osa järjestöistä halusi tavoitella nykyistä alempaa TACia ja osa järjestöistä kannatti komission ehdotusta. Osa järjestöistä ei voinut myöskään hyväksyä Suomenlahden lohen TACn ennallaan pitämistä koskevaa neuvotteluvaraa, vaan halusivat alempaa TACia. Neuvottelutilanne BALTFISH neuvotteluissa esitettyjen ennakkokantojen mukainen neuvottelutilanne: Silakkakannat: Pääaltaan silakan osalta vain Suomi esitti mahdollisuutta nostaa TAC komissiota enemmän. Muille jäsenmaille komission ehdotus oli hyväksyttävissä. Pohjanlahden ja Perämeren silakan osalta Suomi esitti Ruotsin ja Viron tukiessa TACin laskemista ICESin MSY-vaihteluvälin ylärajan tasolle (-24%). Riianlahden osalta Viro ja Latvia esittivät saman periaatteen soveltamista Suomen tukiessa. Läntisen silakan osalta komission ehdotus oli kaikkien hyväksyttävissä. Kilohailin osalta näyttää siltä, että kaikki jäsenmaat voivat hyväksyä kahden vuoden asteittaisen siirtymisen ICESin määrittelemän MSY-vaihteluvälin mukaiselle tasolle. Turskakannoissa kaikki ovat sitä mieltä, että tarvitaan myös muita aktiivisia toimia kuin TACit kantojen tilan kohentamiseksi. Itäisen turskan osalta jäsenvaltiot olivat valmiit hyväksymään komission ehdotuksen. Läntisen turskan osalta tilanne on epäselvä, eikä komissio antanut TAC-ehdotusta. Useimmat jäsenmaat olivat halukkaita leikkaamaan TACeja selvästi myös läntisen turskan osalta, jotta kannan tila paranisi. Tanska ja Saksa olivat maltillisempien leikkausten kannalla. Pääaltaan ja Pohjanlahden lohen osalta Suomi ilmaisi, että väärinraportoidut ja raportoimattomat saaliit tulee ottaa huomioon TACia määriteltäessä. Ruotsista on myöhemmin saatu tieto, että myös siellä valtioneuvosto kannattaisi alustavasti TACin pitämistä nykyisellä tasolla. Muut jäsenmaat eivät kommentoineet asiaa, mikä on yleensä tulkittavissa siten, että ne kannattavat komission ehdotusta. Viime vuoteen verrattuna neuvottelutilanne on huomattavasti vaikeampi, sillä komission ehdotus on huomattavasti korkeampi kuin viime vuonna (2014: , 2015: lohta). Suomenlahden lohen osalta Suomi on alustavasti ilmaissut voivansa hyväksyä komission ehdottaman 24%:n leikkauksen. Viro puolestaan haluaa pitää TACin ennallaan, koska sen pienentäminen uhkaa johtaa

2 tilanteeseen, jossa Viro joutuisi loppuvuodesta sulkemaan koko rannikkokalastuksensa. Tämä on suuri poliittinen kysymys heille. Kyse on kokonaispaketista, joka on BALTFISHissa (joka on neuvotteluiden kannalta tärkein vaihe) valmis vasta, kun sen kaikista osista on päästy yhteisymmärrykseen. Tässä tilanteessa korostuu Suomen kyky neuvotella joustavasti eri ratkaisuvaihtoehdoista, jotta se voi tavoitella tehokkaasti omia päämääriään. Tästä johtuen valtioneuvoston kantaan on avoimesti kirjattu keskeisten periaatteidemme mukainen, mutta riittävän laaja neuvotteluvara. Komission TAC ehdotus vuodeksi 2016 ja siihen liittyvät luvut tonneissa (lohi kappaleina) Kanta TAC 2015 ICES Tieteellinen suositus 2016 Komission ehdotus TAC 2016 (muutos) Kom ehdotuksen perusteet Itäinen turska (-20%) Puutteellinen tieto kannan tilasta Läntinen turska Komissio odottaa uutta ICES neuvoa Läntinen silakka (+12%) FMSY pistearvo Pohjanlahden silakka * (-35%) FMSY pistearvo Riianlahden silakka * (-21%) FMSY pistearvo Pääaltaan ja Suomenlahden silakka * (+9%) FMSY pistearvo Punakampela (+18%) ICES:n neuvo Päääaltaan ja Pohjanlahden lohi (+10%) ICES:n neuvo vähennettynä Venäjän osuudella ja hylkeen vahingoittamalla lohimäärällä Suomenlahden lohi (-24%) ICES:n neuvo vähennettynä Venäjän osuudella ja hylkeen vahingoittamalla lohimäärällä Kilohaili * (-14%) FMSY pistearvo * Nämä TAC suositukset perustuvat ICES:n antamiin FMSY vaihteluväleihin ja sisältävät Venäjän osuudet. Riianlahden sekä pääaltaan ja Suomenlahden silakkakannat vaeltavat toistensa alueille, joka otetaan huomioon näiden silakan TAC alueiden välisillä siirroilla.

3 Valtioneuvoston kanta Peruskanta Suomi kannattaa Itämeren kalastusmahdollisuuksien vahvistamista vuodelle 2016 siten, että kalakantojen hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton (Maximum Sustainable Yield, MSY) mukaisesti saavutettaisiin EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan perusasetuksen 1380/2013 tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kalakantojen osalta. Tämä tulee toteuttaa siten, että kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen perustuu ICES:n neuvon mukaisesti MSY kalastuskuolevuuden vaihteluväleihin. Vaihteluvälit tulevat sisältymään silakka-, kilohaili- ja turskakantoja koskevaan monivuotiseen suunnitelmaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus). Monivuotinen suunnitelmaehdotus on parhaillaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Suomi kannattaa komissio Itämeren kalakannoille ehdottamia suurimpia sallittuja saaliita (TAC) vuodelle 2016 ja sitä koskevaa asetusta, jäljempänä mainituin tarkennuksin. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen sekä Suomenlahden lohen TAC:t Suomen tavoitteena on lohikantojen hyödyntäminen MSY:n mukaisesti sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä lohenkalastus. Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen (kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle) mukaisesti Suomi pyrkii löytämään yhteisymmärryksen komission ja muiden Itämeren jäsenvaltioiden kanssa Suomenlahden lohen TAC:sta sekä Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC:sta pyrkien noudattamaan ICES:n tieteellistä neuvoa. Tältä osin: Suomen tavoitteena on säilyttää Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC kuluvan vuoden ( lohta) tasolla, jolloin otettaisiin huomioon ICES:n arviot raportoimattomasta ja väärinraportoidusta saaliista ja sen kehityksestä***. Jos neuvotteluissa ilmenee, että tavoitteen saavuttaminen ei ole mahdollista, Suomi pyrkii minimoimaan TAC:n suurentamisen kuluvan vuoden tasolta. Suomi on valmis hyväksymään Suomenlahden lohen TAC:n pitämisen nykytasollaan ( lohta) niin, että Viron pieni lohikiintiö ei johda kohtuuttomaan tilanteeseen, joka pakottaa Viroa sulkemaan muun rannikkokalastuksen. TAC:n nykyinen taso on mahdollistanut Viron luonnonlohikantojen myönteisen kehityksen. Lisäksi TAC:n kokonaiskäyttöaste on viime vuosina jäänyt alhaiseksi, joten saaliit ovat olleet ICES:n suosittelemalla tasolla. Tämän saalistason arvioidaan jatkuvan. Ottamalla huomioon Viron esittämät oikeutetut perustelut Suomenlahden lohen TAC:sta, Suomi pyrkii saamaan Viron tuen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC:n pitämiseksi kuluvan vuoden tasolla em. mukaisesti. *** ICES:in neuvo on, että kaupallisen kalastuksen saalis saisi Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella olla enintään lohta. Tästä määrästä 1,9 % on aiemmin sovittu olevan Venäjän osuus, jolloin EU:n osuudeksi jää lohta. Tämän lisäksi tulee vähentää hylkeiden vahingoittamien kalojen arvioitu määrä lohta, koska purkamisvelvoitetta koskevien määräysten mukaisesti ne jätetään kirjaamatta kiintiöön, jonka tasossa niitä ei näin ollen voida huomioida. Jäljelle jää siten lohta = lohta. Tästä määrästä tulee ICES:in mukaan vähentää arvio raportoimattomasta ja väärinraportoidusta lohisaaliista vuonna ICES on arvioinut, että niiden määrä vuonna 2015 olisi lohta ja vuonna 2016 yhteensä

4 lohta. ICES:in tilastojen mukaan tämän saaliin määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi ( lohta v. 2010, lohta v. 2011, lohta v. 2012, lohta v. 2013, lohta v. 2014), joten saman trendin mukaisesti voidaan olettaa, että vuonna 2016 se olisi n lohta. Tällä perusteella ( = lohta) tulokseksi saadaan TACmäärä, joka on lähellä kuluvan vuoden TAC:ia. Suomi edellyttää, että komissio ja jäsenvaltiot valvovat, että Itämerellä ei harjoiteta laitonta lohenkalastusta, ja jos sellaista todennetaan, se viipymättä ja kokonaan eliminoidaan. Suomi nostaa sopivissa asiayhteyksissä esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen ja lohen merialueen vapaa-ajankalastukseen (lohen meriuistelu, eli ns. trollaus Etelä-Itämerellä) liittyvät ongelmat. Pohjanlahden silakan TAC Suomen tärkeänä tavoitteena on, että TAC vahvistetaan ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-vaihteluvälin (Selkämeren silakka 0,11 0,18) ylärajan perusteella siten, että TAC olisi tonnia (Selkämeri tonnia + Perämeri tonnia), joka olisi 24 %:in pienennys kuluvan vuoden TAC:iin verrattuna. Selkämeren silakkakanta on arviointimenetelmää koskevan muutoksen johdosta arvioitu aiempaa pienemmäksi, mutta se on edelleen korkeimmalla havaitulla tasolla. TAC:in pienentämistarve johtuu uudesta arviointimenetelmästä. Komission ehdotus perustuu kalastuskuolevuuden MSY pistearvoon 0,15, jonka mukainen TAC pienennys (-35 %) on kannan hyvän tilan ja vuosien välisten TAC-vaihtelujen vähentämistarpeen vuoksi tarpeettoman suuri. Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakan TAC Suomi pyrkii TAC:n vahvistamiseen ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-vaihteluvälin (0,16 0,28) mukaisesti siten, että TAC olisi kuluvaa vuotta ja komission ehdotusta suurempi. Riianlahden silakkakannan TAC Suomi kannattaa Riianlahden silakkakannan TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-vaihteluvälin (Riianlahti 0,24 0,38) ylärajan perusteella. Kilohailin TAC Suomi kannattaa kilohailin TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSYvaihteluvälin (0,19 0,27) suuntaisesti siten, että se voidaan saavuttaa vuonna Turskakantojen TAC:t Suomi kannattaa itäisen turskakannan TAC:in pienentämistä komission ehdotuksen mukaisesti. Itäisen turskakannan tilasta ei ole voitu tehdä analyyttistä arvioita eikä ICES ole voinut suositella kalastuskuolevuuden vaihteluväliä kannalle. Suomi kannattaa läntisen turskakannan TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-vaihteluvälin (0,13 0,39) suuntaisesti siten, että se voidaan saavuttaa vuonna 2017.

5 Yhteisymmärryksen saavuttamiseen tarvittava neuvotteluvara Lisäksi Suomi on valmis hyväksymään sellaisia neuvotteluprosessin aikana esille tulevia muutoksia komission ehdotukseen, jotka ovat MSY 2015/2020 tavoitteen, ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kalastuksen ja varovaisuusperiaatteen mukaisia sekä ovat tarpeen poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi neuvostossa.