ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Transkriptio

1 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi

2 Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen lähtökohdat ICES:in arviot raportoimattoman, väärin raportoidun ja poisheitetyn lohisaaliin määrästä Silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiösuositukset

3 Kantojen tilassa huomattavaa parannusta muutaman viime vuoden aikana Lohi lisääntyy luonnonvaraisesti noin 40 Itämereen laskevassa joessa. Itämeren lohikannat ovat vahvistuneet vuodesta 2012 lähtien, jolloin jokeen nousseiden emokalojen määrät alkoivat kasvaa Pohjanlahden lohijoissa. Vahvistuminen on osittain seurausta kalastuksen vähenemisestä ja osittain lohenpoikasten parantuneesta eloonjäännistä merivaelluksensa ensimmäisenä vuotena. Tällä hetkellä yleisnäkymä lohikantojen tilan kehityksestä on positiivinen, mutta kantojen tilassa suuria eroja osa kannoista täyden tuotannon tilassa ja osa heikkoja. Heikoille kannoille tarvitaan jokikohtaiset elvytysohjelmat

4 Lohisaaliin kehitys pääaltaalla ja Pohjanlahdella kappaletta Ennen pääosa saaliista oli istutettua kalaa, mutta nykyään valtaosa on luonnonkudusta syntynyttä kalaa (muuttui ) Istutusmäärät ovat suunnilleen entisellään, mutta poikasten eloonjäänti on heikentynyt. Luonnontuotanto on kasvanut. Pääosa sekä luonnossa syntyneistä että istutetuista vaelluspoikasista tulee Pohjanlahdelta

5 Poikasia, tuhatta kpl Lohikantojen tila, poikastuotanto Poikasia suhteessa potentiaalituotantoon

6 ICES:in lohikiintiösuosituksen lähtökohdat ICES arvioi, kuinka paljon lohia voidaan kalastaa Itämerestä siten että luonnonlohikannat asteittain vahvistuisivat suurimmat kestävän tuoton (MSY) tilaan. Tarkastelu on kantakohtainen ja aikajänne ulottuu yhden lohisukupolven päähän. Suurimman kestävän tuoton vertailuarvona käytetään 75 % potentiaalisesta vaelluspoikastuotannosta. Kansainvälisen sopimus hoitotavoitteesta, sen saavuttamisen aikataulusta ja riskitasoista puuttuu vielä toistaiseksi.

7 Tähtäin lohisukupolven päässä. Kuinka paljon voidaan kalastaa, jotta jokikannat saavuttavat 75 % tuotantotason tai että niiden kasvu jatkuu? Ja kuinka suurella varmuudella? Todennäköisyys saavuttaa 75% suurimmasta tuotannosta Jokikanta Vertailu- Kaupallinen saalis meressä vuonna 2016 vuosi Tornionjoki Simojoki Kalixälven Råneälven Piteälven Åbyälven Byskeälven Rickleån Sävarån Ume/Vindelälven Öreälven Lögdeälven Ljungan Mörrumsån Emån

8 Saalisvaihtoehdot F=0.1 Vaihtoehto Ammattikalastuksen saalis yhteensä Ammattikalastuksen lohisaalis meressä (x1000) osa-alueilla vuonna 2016 Toivottu saalis Ei-toivottu saalis Toivottu saalis Tilastoitu Alamittaiset Raportoimaton Hylkeen pilaamat Toivottu saalis Väärinraportoi tu (a) (b) Vaihtoehto Vapaaajankalastuksen saalis meressä 2016 Merisaalis yhteensä (ammatti + vapaa-ajan) 2016 Jokisaalis 2016 Kutukaloja (a) (b)

9 Raportoimaton, väärin raportoitu ja poisheitetty lohisaalis Vuonna 2014 raportoimaton lohisaalis oli 7%, väärinraportoitu 6% ja poisheitetty saalis 10% ammattikalastuksen kokonaissaaliista Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella. Salakalastus on vähentynyt muutamana viime vuotena tehostetun valvonnan ansiosta. Arviot epävarmoja, suuruusluokkatarkkoja Raportoimatonta lohisaaliista eri määriä kaikissa maissa. Lohisaaliin väärinraportointia meritaimeneksi vain Puolassa (6800 lohta vuonna 2014). Huomioidaan lohikanta-arvioinnissa, jotta kalastuksesta aiheutuneen kuolevuuden kokonaisarvio olisi mahdollisimman todenmukainen. Ilman tätä luonnollisen kuolevuuden määrä yliarvioituisi ja se johtaisi vastaavasti pienempään suositukseen ammattikalastuksen kalastuskiintiöksi. ICES ei arvioi raportoimattomuuden ja väärinraportoinnin kehittymistä

10 Suomenlahden lohikiintiösuositus Luonnonlohikantojen poikastuotanto kasvamassa Ei analyyttistä kanta-arviota, mutta poikastietojen perusteella suositellaan status quo -kalastusta ICES:in kalastuskiintiösuositus sama kuin kuluvalle vuodelle lohta vuonna 2016.

11 Selkämeren silakka, itäinen turskakanta Selkämeren silakkakannan kutubiomassa on ollut kasvusuunnassa vuodesta 2004 kanta-arvion taarauksessa käytetty rysäaineisto heikentynyt => pitkän ajan kehitysarvio on näyttänyt liian korkeaa kutubiomassaa => korjauksessa kiintiösuositukset pienemmiksi yksilökasvu parantunut viime vuosina ennakkoarvion perusteella 2014 syntyi hyvin suuri vuosiluokka Itäisessä turskakannassa on ollut runsaasti poikasia jo useiden vuosien ajan, mutta pyyntikokoisia on ollut vähän syy edelleen epäselvä (loiset, nälkiintyminen tms)

12 Silakan, kilohailin ja turskan runsaus syksyllä 2014 ja kiintiösuosituksen muutos

13 Kiitos!