Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Transkriptio

1 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke ( ) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa ja rakennetta (mm. lajisto, runsaussuhteet, pituusjakaumat) suosituksia ja ohjeita toimenpiteisiin (esim. istutukset, hoitokalastus)

2 Aineisto ja menetelmät Kalastusten (otannan) suunnittelu Pohjoismainen yleiskatsausverkko (Kuva 1) Satunnaisotanta syvyysvyöhykkeittäin 1-3 syvyysvyöhykettä/järvi Numeroidut pyyntiruudut Kuva 1. NORDIC yleiskatsausverkon mitat ja rakenne.

3 Aineisto ja menetelmät Käytännön pyyntijärjestelyt Normaali koekalastusaika; heinäkuu - syyskuun alku 2-3 kalastuskertaa/järvi Pyyntiaika illasta aamuun (n. 16 h) Pinta-, välivesi- ja pohjaverkkoja Saaliin sekä aineiston käsittely Saalislajien yksilömäärät ja yhteispainot Yksikkösaaliit (g/verkko, yks./verkko) Pituusjakaumat Kalaston ekologinen tila

4 Yhteenveto tuloksista Kokonaisyksikkösaaliit v (Kuva 2): Biomassayksikkösaaliit 1,2-2,7 kg /verkko Lukumääräyksikkösaaliit yksilöä/verkko Kuva 2. Tutkimusjärvien kokonaisyksikkösaaliit painoina (kg/verkko) ja yksilömäärinä (yksilöä/verkko) v Kaukjärvellä myös v ja Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (se).

5 Yhteenveto tuloksista Ahvenkalat (ahven, kuha, kiiski) hallitsevat Liesjärvellä (Kuva 3 a) Särkikalat (särki, salakka, pasuri, lahna, säyne) hallitsevat muilla järvillä; Pehkijärvellä selvimmin Kuva 3 a. Tutkimusjärvien ahven- ja särkikalojen saalisosuudet painoina (paino %) ja yksilömäärinä (lukumäärä %) v Kaukjärvellä myös v ja 2007.

6 Yhteenveto tuloksista Petokalojen (>15 cm ahven, kuha, hauki, made) saalisosuudet (Kuva 3 b): Paino-osuus 17 % (Ruostejärvi) 52 % (Liesjärvi) Lukumääräosuus 3 % (Ruostejärvi) 11 % (Liesjärvi) Kuva 3 b. Tutkimusjärvien petokalojen saalisosuudet painoina (paino %) ja yksilömäärinä (lukumäärä %) v Kaukjärvellä myös v ja 2007.

7 Kaukjärvi Tulosten tarkastelu Kaukjärvi runsasravinteisten järvien tyypissään (Rr) kalastonsa osalta hyvässä ekologisessa tilassa, vaikka saalistaso korkeahko (ekologinen tila kokonaisuudessaan tyydyttävä, kemiallinen tila hyvä) 2001 ja 2007 niukat saaliit: Voimakas savisamennus, jyrkät rannat, hapeton alusvesi Ohut tuottava vesikerros rantavyöhykettä (kalojen lisääntymis- ja poikasaluetta) vesikasveineen niukasti Sulkasääsken (Chaoborus flavicans) toukkia järvessä erittäin runsaasti (Malinen ym. 2008) korvanneet planktonsyöjäkaloja 2013 normaali saalis: Näkösyvyys kasvanut, happitilanne parantunut (Nokkamäen hapetuslaite) Tuottava kerros kasvanut Ei enää ehkä yhtä suosiollinen sulkasääsken lisääntymiselle sulkasääsken toukkia kuitenkin edelleen runsaasti (Malinen ja Vinni 2014)

8 Kaukjärvi Tulosten tarkastelu Kalaston nykykuva: + Ahvenkanta kolminkertaistunut + Kuhan yleistyminen ja kalojen järeytyminen (luonnonlisääntyminen istutusten tarpeellisuus?) + Salakan harvinaistuminen edelleen - Särkikanta nelinkertaistunut Pasuri runsastunut Kaukjärvi muutosvaiheessa: Kalakantojen kasvua rajoittaneiden tekijöiden (sameus, hapettomuus) merkitys vähenee kalaston runsastuminen ja muuttuminen Särki- ja pasurikannat eivät vielä ole hälyttävän korkeat petokalat osaltaan hoitokalastavat Kuhan ja ahvenen ravinnoksi liian suurten särkien, pasurien ja lahnojen määrä kuitenkin selvässä nousussa tilannetta syytä seurata, ja ryhtyä hoitokalastuksiin jos särkikalakannat kasvavat vielä voimakkaasti

9 Pehkijärvi Tulosten tarkastelu Matala humusjärvi (Mh), kalastoluokitus tyydyttävä, lähellä hyvää lievää rehevöitymistä (ekologinen tila tyydyttävä, kemiallinen tila hyvä) + Petokalojen osuus varsinkin painosaaliista korkea hauki ja petoahvenet pystyvät osaltaan hillitsemään (särki)kalakantojen kasvua, hoitokalastuksille ei tarvetta + Haukikanta vaikuttaa vahvalta ei tarvetta istutuksille + Lukumääräsaalis maltillinen kalojen keskikoko korkeahko - Verkkojen likaantuminen (leväkukinta = normaalia; kiintoainesta valuma-alueelta = huolestuttavaa) - Särkikalojen vahva hallinta - Umpeenkasvu

10 Oksjärvi Tulosten tarkastelu Pehkijärven tapaan matala humusjärvi (Mh) ja kalastoluokitus tyydyttävä, lähellä hyvää lievää rehevöitymistä (ekologinen tila hyvä, kemiallinen tila hyvä) + Petokalojen (>15 cm ahven, kuha, hauki, made) painosaalisosuus hyvällä tasolla (särki)kalakantojen hillintä, hoitokalastuksille ei tarvetta + Painosaalis maltillinen + Ahven lisääntyi tehokkaasti v Särkikalojen selkeä hallinta biomassassa Petoahvenet nyt vähissä petokalojen lukumääräosuudet jäävät Pehkijärvestä; mutta ahvenkannassa potentiaalia Kuhaa heikosti reiluista istutuksista huolimatta (poikaskuolleisuus, heikko luonnonlisääntyminen?) Verkkojen likaantuminen (leväkukinta = normaalia; kiintoainesta valuma-alueelta = huolestuttavaa)

11 Ruostejärvi Tulosten tarkastelu Pienet ja keskisuuret vähähumuksiset järvet (Vh), kalastoluokitus tyydyttävä rehevöitymisestä viitteitä (ekologinen tila hyvä, kemiallinen tila hyvä) + Lisääntyvä muikkukanta + Särkikalamäärät kohtuulliset hoitokalastus tarpeetonta + Järvi morfologialtaan rikkonainen, kirkasvetinen, uposkasveja esiintyy runsaasti soveltuu hyvin ahvenelle + Eerikkilän urheiluopiston jätevesiä ei enää järveen ravinnetasojen lasku vedenlaadun parantuminen, muikku- ja ahvenkantojen vahvistuminen - Korkeat lukumääräsaaliit Särkikalojen selkeä hallinta biomassassa Petokalojen (>15 cm ahven, hauki) saalisosuudet varsinkin biomassan osalta vaatimattomia? Siikakanta? Istutettu säännöllisesti ja järvi vaikuttaa sopivalta siialle Kilpailua eläinplanktonista planktonsiika vs. muikku?

12 Liesjärvi Tulosten tarkastelu Keskikokoiset humusjärvet (Kh), kalastoluokitus tyydyttävä, lähellä hyvää lievää rehevöitymiskehitystä (ekologinen tila hyvä, kemiallinen tila hyvä) + Petokalojen saalisosuudet etenkin painon osalta korkeat (kuha) + Ahvenkalat hallitsevat saalistilastoja, särkikalasaaliit kohtuulliset hoitokalastus tarpeetonta + Kuha lisääntyy luontaisesti ja kuhakannan koon ja rakenteen perusteella istutuksilla tuskin saavutettaisiin enää lisää tuottoa + Ahven lisääntyi erittäin tehokkaasti v (myös v. 2011) - Kokonaisbiomassa- ja kokonaislukumääräsaaliit järvityypille korkeahkot Verkkojen likaantuminen (leväkukinta = normaalia; kiintoainesta valuma-alueelta = huolestuttavaa) todettiin myös v. 2011? Muikku- ja madekanta? Ei tavattu v koekalastuksessa V kalastustiedustelussa ilmoitettiin saadun

13 Kuiva-ja Pyhäjärven koekalastukset 2012 (Hämeen kalatalouskeskus) Kokonaisyksikkösaaliit laskeneet v verrattuna, etenkin lukumääräyksikkösaalis (Kuva 19) Kuva 19. Kuiva- ja Pyhäjärven kokonaisyksikkösaaliit painoina (kg/verkko) ja yksilömäärinä (yksilöä/verkko) v. 2001, 2007 ja 2012.

14 Kuiva-ja Pyhäjärven koekalastukset 2012 (Hämeen kalatalouskeskus) Ahvenkalat hallitsevat Pyhäjärvellä (Kuva 20) Kuivajärvelläkin painosaaliit ahvenkalavaltaisia Kuva 20. Kuiva- ja Pyhäjärven ahven- ja särkikalojen saalisosuudet painoina (paino %) ja yksilömäärinä (lukumäärä %) v. 2001, 2007 ja 2012

15 Kuiva-ja Pyhäjärven koekalastukset 2012 (Hämeen kalatalouskeskus) Yli 50 % biomassasta petokaloja (kuha) (Kuva 21) Lukumääräsaaliissakin kuhat runsaampia kuin petoahvenet, erityisesti Pyhäjärvellä Kuva 21. Kuiva- ja Pyhäjärven petokalojen saalisosuudet painoina (paino %) ja yksilömäärinä (lukumäärä %) v. 2001, 2007 ja 2012

16 Kuiva-ja Pyhäjärven koekalastukset 2012 (Hämeen kalatalouskeskus) Tulosten tarkastelu Kuivajärvi Matala humusjärvi (Mh), kalastoluokitus hyvä (ekologinen tila tyydyttävä, kemiallinen tila hyvä) + Petokalojen osuus varsinkin painosaaliista korkea kuha, petoahvenet ja hauki osaltaan hillitsevät (särki)kalakantojen kasvua hoitokalastuksille ei tarvetta + Hyvä, luonnostaan lisääntyvä kuhakanta istutusten tarpeellisuus? (istukkaiden merkintä kuten Pyhäjärvellä) + Särkikalojen biomassaosuus alhainen + Sulkavasta ei ongelmaa - Kokonaissaaliit laskusta huolimatta vielä hiukan koholla Kuhalla vuosiluokka 2012 heikko?

17 Kuiva-ja Pyhäjärven koekalastukset 2012 (Hämeen kalatalouskeskus) Tulosten tarkastelu Pyhäjärvi Matala humusjärvi (Mh), kalastoluokitus hyvä (ekologinen tila tyydyttävä, kemiallinen tila hyvä) + Petokalojen osuus varsinkin painosaaliista erittäin korkea kuha, petoahvenet ja hauki osaltaan hillitsevät (särki)kalakantojen kasvua hoitokalastuksille ei tarvetta + Erittäin runsas, luonnostaan lisääntyvä kuhakanta istutusten tarpeellisuutta tutkitaan istukkaiden merkinnällä ( ) tuloksia 3-5 v. kuluttua + Särkikalojen biomassaosuus varsin alhainen + Ahvenkalat valtaryhmänä - Kokonaisbiomassasaaliit hiukan koholla Pyhä- ja Kuivajärvi yhteydessä toisiinsa kalojen vaellukset järviä hoidettava myös kokonaisuutena