Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Transkriptio

1 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena on ollut tutkia hoitokalastuksen vaikutuksia Tuusulanjärven kalastoon. Tutkimukset olivat osana HOKA -hanketta vuosina (Olin ja Ruuhijärvi ). Vuosina -9 koekalastukset on tehty Keski- Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän tilauksesta. Tässä raportissa esitetään vuoden 9 koekalastusten tulokset sekä verrataan niitä edeltävien vuosien tuloksiin (Olin ja Ruuhijärvi, Vesala ym., Vesala ja Ruuhijärvi, Ruuhijärvi ja Vesala 9).. Aineisto ja menetelmät.1. Verkkokoekalastukset Pyyntivälineenä kalastuksissa oli NORDIC yleiskatsausverkko (ykv: m x 3 m), jossa samassa verkossa on,5 m:n kaistaleina 1 eri solmuväliä (5;,5; ; 1; ; 15,5; 19,5; ; 9; 35; 3 ja 55 mm). Solmuvälit kasvavat kertoimen mukaan, ja tällä pyritään siihen, että verkon pyydystystehokkuus säilyisi mahdollisimman samana eri kokoisille kaloille. Aineiston keruussa käytettiin ositettua satunnaisotantaa (kuva 1). Tuusulanjärvi jaettiin alle 3 m:n, 3- m:n, yli m:n syvyysvyöhykkeisiin. Matalimmassa vyöhykkeessä käytettiin vain pohjaverkkoja, syvemmillä vyöhykkeillä käytettiin lisäksi pinta-, tai pinta- ja välivesiverkkoja. Näin menetellen kalastosta saadaan mahdollisimman kattava ja valikoimaton otos. Pyyntiponnistus suhteutettiin järven pinta-alaan ja syvyyteen: Tuusulanjärvellä kalastettiin heinä-elokuussa viitenä yönä yhteensä 55 ykv:lla. Pyyntiaika oli n. 1 tuntia iltakahdeksasta aamukahdeksaan. Saalis käsiteltiin verkko- ja solmuvälikohtaisesti. Kalat lajiteltiin, laskettiin, punnittin ja niiden pituus mitattiin yhden cm tarkkuudella. Tulokset esitetään pääasiassa yhden verkon keskimääräisenä saaliina eli yksikkösaaliina. 1

2 3m m 3 19,5, , ,5m TL TL TL TL TL <3 m Syvyysvyöhykkeet 3- m > m <3 m 3- m > m Satunnaisesti valitut pyyntipaikat Kuva 1. Verkkokoekalastusten pyyntimenetelmä: ositettu satunnaisotanta NORDIC yleiskatsausverkoilla. 3. Tulokset ja niiden tarkastelu 3.1. Tuusulanjärven kokonaisyksikkösaalis Kokonaisyksikkösaalis vuonna 9 oli 3 g ja 3 kpl/verkko (taulukko 1). Saaliit nousivat vuodesta, mutta olivat kuitenkin pienempiä kuin useimpien -luvun vuosien saaliit (kuva 3). Ahvenkalojen saalis nousi enemmän kuin särkikalojen, erityisesti ahven runsastui oltuaan hyvin vähissä vuonna (kuva ). Sekä kuhan että ahvenen poikasia saatiin tavanomaiset määrät. Pasuri oli painoltaan ja särki lukumäärältään koekalastussaaliin runsain laji vuonna Tuusulanjärven lajikohtaiset saaliit Ahvensaalis nousi selvästi ja oli vuoden 7 tasoa (kuva ). Ahvenen poikasia saatiin taas tavanomainen määrä, kun ne edellisvuonna olivat hyvin vähissä. (kuva 7). Myös kolmatta kesäänsä eläviä 1-15 cm ahvenia saatiin enemmän kuin vuonna, samoin yli 15 cm petoahvenia. Kuhan painosaalis laski hiukan edellisvuodesta, mutta oli kuitenkin viime vuosien keskimääräistä tasoa (kuva ). Kuhan poikasia saatiin selvästi enemmän kuin vuonna, isompia kuhia tavanomainen saalis (kuva 7). Haukisaalis laski selvästi, kiiskisaalis puolestaan pysyi samalla tasolla kuin vuonna. Kuoreen saalis nousi myös selvästi ja oli suurin moneen vuoteen, lähes huippuvuosien 1999 ja 1 tasolla. Sekä - cm pituisia poikasia että 9-1 cm pitkiä toista kesäänsä eläviä kuoreita saatiin runsaasti (kuva 7).

3 Särkisaalis nousi selvästi vuodesta (kuva ). Lähes yhden kilon ja 7 kappaleen särkiyksikkösaalis oli viime vuosien tavanomaisella tasolla (kuva ). Särjen poikasia saatiin kohtalaisen vähän, vallitseva kokoluokka oli 9-13 cm särjet, jotka ovat pääasiassa -3-vuotiaita (kuva 7). Salakkasaalis nousi hieman vuodesta (kuva ). Kokojakaumakin oli edellisten vuosien kaltainen, -1 cm pituiset salakat olivat verkkosaaliissa yleisimpiä. Salakan poikaset ovat niin pieniä, etteivät ne juuri jää Nordic-verkkoon. Koekalastusten salakkasaalis koostuukin toista kesäänsä elävistä ja sitä vanhemmista kaloista (kuva 7). Pasurin painosaalis pieneni neljänneksellä ja kappalesaalis lähes puolittui verrattuna vuoteen. Pasuri oli silti painoltaan koekalastussaaliin runsain laji. Kokojakauman huippu asettui 9-11 cm mittaisiin pasureihin, ne olivat siis keskimäärin suurempia kuin muutamana edeltävänä vuonna. Lahnan painosaalis kasvoi lähes kolmanneksella mutta kappalesaalis pysyi samalla tasolla kuin vuonna. Lahnatkin olivat keskimäärin suurempia kuin edellisvuonna. Kokojakauman huippu oli laakea, eniten saatiin 11-1 cm pituisia lahnoja (kuva 7). Sorvasaalis nousi hieman ja muiden rantakasvillisuudessa viihtyvien särkikalojen, suutarin ja ruutanan saaliit selvästi vuoteen verrattuna. Näiden lajien osalta palattiin heikon vuoden jälkeen tavanomaiseen saalistasoon. Taulukko 1. Tuusulanjärven koekalastuksen saaliit vuonna 9 Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) g/verkko osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven 3 1, 11, ,9,3 Kuha , 9, ,3 5,5 Kiiski 1,,7, 1, Hauki 93 17,1,5 3,1, Kuore 395 7,, 117 1,3, Siika,,,, Särki 59 9,, 399 7, 9,7 Salakka ,5 3, 15,, Pasuri ,, 35 3, 17,7 Lahna , 9, 99 9,1 3,7 Toutain,,,, Sorva 93 9,,5 31,, Suutari 959 1,, 15,3,1 Ruutana 9 9,3,5 9,,1 Karppi,,,, Yhteensä 5 33,7 1, , 1, Ahvenkalat 1 7,3 1, 7 1, 33, Särkikalat ,5 7, ,3 57,7 Ahven >15 cm 91, 17,5, 75 1,, Petokalat 19, 51, 1,1 9 1,7, 3

4 , Tuusulanjärvi 9 Kg/verkko Kpl/verkko 1, 1 1, 1,,, Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Siika Särki Salakka Pasuri Lahna Toutain Sorva Suutari Ruutana Kuva. Tuusulanjärven vuoden 9 koekalastusten keskimääräinen yksikkösaalis lajeittain. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (se). 7,, Tuusulanjärvi Kg/verkko Kpl/verkko 7 5, 5, 3, 3, 1, 1, Kuva 3. Tuusulanjärven keskimääräiset kokonaisyksikkösaaliit vuosina Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (se).

5 , Ahven 1,5 Särki 5, 1,, 15 1, 1,,5 5, , ,5 Pasuri 5, Lahna,, , 1, 1,5 5, 5, , , Kuha Kiiski,5, 3, 1,,15 1, 1,1,5, , ,1 Kuore 5 Salakka,,,15 3, 3,,1, 1,5 1, , Kuva. Tuusulanjärven verkkokoekalastusten tärkeimpien saalislajien lajikohtaiset yksikkösaaliit vuosina 199 ja Painoyksikkösaaliit on esitetty pylväinä (kg/verkko) ja lukumääräyksikkösaaliit viivalla (kpl/verkko). Huomaa eri asteikot eri lajien kuvaajissa. 5

6 , 5, Ahvenkalat Kg/verkko Kpl/verkko 5, 3, 3, 1, 1, , 5, Särkikalat Kg/verkko Kpl/verkko 5, 3, 3, 1, 1, Kuva 5. Ahvenkalojen ja särkikalojen keskimääräiset yksikkösaaliit Tuusulanjärven verkkokoekalastuksissa vuosina

7 1 Paino 19, 1,7 1,9 1,,1,1 1, 19,3,7,5 3, 17, 1, 79, 75, 7,9 79,7 73,9 7,1, 79, 7, 7, 7, 79, 7,5 Kg% Ahvenkalat Kg% Särkikalat Lukumäärä 3, 5,1 3, 1, 9, 9, 31, 5, 3,, 5,,1 33, 7, 3,3,9 7, 5,7 5,7 7, 73,,3 59, 73,3,7 57,7 Ahvenkalat Särkikalat Kuva. Ahvenkalojen ja särkikalojen suhteelliset osuudet kokonaissaaliista Tuusulanjärvessä vuosina Ylhäällä osuus painoyksikkösaaliista ja alhaalla lukumääräyksikkösaaliista. 7

8 1,,,, 15,3 19,7 Ahven 7,, 1,, Kuva 7. jatkoa < > Kuva 7. jatkoa Ahven,,,, < > 1 37, 17, Ahven 9 < > 3,,5, 1,,5, 3,1 Kuha 7 < > 3,,5, 1,,5, Kuha < > 3,5 1,5,7 Kuha 9 < > Kuva 7. Tärkeimpien saalislajien pituusjakaumat Tuusulanjärvellä heinäelokuussa vuosina 7-9. Pylväät kuvaavat kunkin kokoluokan (kokonaispituus cm) yksikkösaalista (kpl/verkko). Katkaistujen pylväiden viereen on merkitty niiden todellinen korkeus.

9 1 Salakka 7 1 Kuore Salakka 1 Kuore Salakka 9 1 Kuore Särki < > 5 Särki < > 5 Särki < > Kuva 7. jatkoa 9

10 1 Pasuri 7 1 < > 1 1, Pasuri < > 1 Pasuri 9 1 < > 3,,5, 1,,5, 3,,5, 1,,5, Lahna 7 < >3 Lahna < >3 3,5 Lahna 9 1,5 < >3 Kuva 7. jatkoa 1

11 . Tulosten tarkastelu Tuusulanjärven koekalastusten yksikkösaalis kasvoi vuodesta. Saaliiden nousu johtui lähinnä ahvenen ja särjen runsastumisesta. Vuoden ahvensaaliit olivatkin hyvin niukat, mutta kesällä 9 Tuusulanjärven ahvenkanta elpyi ja sen poikastuotto oli kohtalainen. Myös vesikasvillisuusvyöhykkeessä viihtyvät särkikalat, sorva, suutari ja ruutana sekä kuore runsastuivat. Kuha, lahna, pasuri ja kiiski olivat verkkosaaliissa suunnilleen yhtä runsaita kuin vuonna. Kuhan poikasia saatiin selvästi enemmän kuin edeltävänä vuonna. Tuusulanjärven vesi oli 9 selvästi kirkkaampaa kuin vuosina 7 ja. Tämä näkyi heti särjen ja ahvenen sekä sorvan, suutarin ja ruutanan runsastumisena suhteessa lahnaan ja pasuriin. Ahvenkalojen osuus kappalesaaliissa nousi selvästi, koska ahvenen ja kuhan poikasia oli vuotta enemmän (kuva 5). Painosaaliissa Tuusulanjärvelle tyypillinen särkikalavaltaisuus kuitenkin säilyi, särkikalojen osuus on ollut koko seurantajakson hyvin vakaa vaihdellen 7- % (kuva ). Korkeiden yksikkösaaliiden ja särkikalavaltaisuuden johdosta Tuusulanjärven kalaston perusteella määritetty ekologinen luokka on edelleen vain välttävä. Tuusulanjärven kalaston rakenteessa ja eri lajien runsaudessa on havaittavissa tiettyjä suuntauksia ja vaihteluita pitkällä seurantajaksolla (kuva ). Ahven ja särki runsastuivat kaikkein voimakkaimmin 199-luvun loppuvuosina, kun hoitokalastus aloitettiin ja oli tehokkaimmillaan. Samaan aikaan lahna, salakka ja kiiski taantuivat. Näistä lajeista lahna ja salakka ovat myöhemmin runsastuneet ennalleen, mutta kiisken väheneminen on jäänyt pitkäaikaiseksi. Kuore puolestaan väheni voimakkaasti vuonna, se ilmeisesti kärsi hyvin lämpimien kesien ja hapetuksen yhteisvaikutuksesta nousseista veden lämpötiloista. Muutamana viileämpänä viime kesänä kuorekanta on taas runsastunut. Kuhakanta on lajille tyypillisesti vaihdellut voimakkaasti, mutta mitään runsastuvaa tai vähenevää suuntausta kuhasaaliit eivät osoita. Vaikka ahven ja särki monessa järvessä kilpailevat, näyttävät ne Tuusulanjärvessä runsastuvan samanaikaisesti, silloin kun vesi on kirkasta ja järvessä on elintilaa. Lahna ja pasuri puolestaan menestyvät erityisesti silloin, kun vesi on sameaa ja hoitokalastus tehotonta. Kiiski on oikeastaan ainoa laji, jonka voi sanoa selvästi vähentyneen seurantajakson aikana. Kirjallisuus Olin, M. ja Rask, M Tuusulanjärven koeverkkokalastukset elokuussa 199: RKTL, Evon kalantutkimus ja vesiviljely. Moniste. s. Olin, M., Ruuhijärvi, J.. Tuusulanjärven ja Rusutjärven verkkokoekalastukset vuosina Kala- ja riistaraportteja 1:17-7. Olin, M., Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset - Vuosiraportti 1. Kala- ja riistaraportteja :3-73. Ruuhijärvi, J ja Vesala, S.9. Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna. RKTL, Evon riistan- ja kalantutkimus. Moniste 11 s Vesala, S. ja Ruuhijärvi, J. : Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 7. RKTL, Evon riistan- ja kalantutkimus. Moniste 15 s. Vesala, S., Ruuhijärvi, J., Olin, M.. Tuusulanjärven ja Rusutjärven verkkokoekalastukset vuosina -3. Teoksessa: Olin, M., Ruuhijärvi, J. (toim.). Tuusulanjärven ja Rusutjärven ravintoketjukunnostuksen kalatutkimuksia vuosina - 3. Kala- ja riistaraportteja 3:-. 11