Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.
|
|
- Antti Kähkönen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily
2 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys
3 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Ekologinen Kalatalouden kestävyys
4 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Ekologinen Taloudellinen Kalatalouden kestävyys Sosiaalinen
5 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Kalatalouden kestävyys Sosiaalinen
6 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Kalatalouden kestävyys Sosiaalinen Kenen näkökulmasta katsotaan
7 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Paikallinen- Alueellinen Kansallinen- Globaali Kalatalouden kestävyys Sosiaalinen Kenen näkökulmasta katsotaan
8 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Kalatalouden Miten kestävyys mitataan ja painotetaan Paikallinen- Alueellinen Kansallinen- Globaali Kenen näkökulmasta katsotaan Sosiaalinen
9 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Kalatalouden Miten kestävyys mitataan ja painotetaan Arvot Paikallinen- Alueellinen Kansallinen- Globaali Ristiriidat Kenen näkökulmasta katsotaan Sosiaalinen
10 Pitää jäsentää mitä ja miten kestävyyttä arvioidaan Asiantuntijat arvioivat 1. Taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen ulottuvuuden näkökulmista 2. Saaristomerellä 3. Kalastustapojen (toimintojen) kestävyyttä 4. Arviointityökalun avulla
11 Arviointityökalu Arvioitava toiminnat: Toiminta 1 Toiminta 2 Toiminta 3 Toiminta 4 Toiminta 5 Taloudellinen ulottuvuus Taloudellinen kriteeri 1. 3,8 4,0 4,0 3,0 Taloudellinen kriteeri 2. 3,2 3,2 2,5 3,0 Taloudellinen kriteeri 3. 4,5 4,2 4,5 3,0 Taloudellinen kriteeri 4. 2,2 1,0 2,0 3,0 Taloudellinen kestävyys 3,4 3,1 3,3 3,0 Sosiaalinen ulottuvuus Sosiaalinen kriteeri 1. 4,1 2,0 2,0 3,0 4,5 Sosiaalinen kriteeri 2. 1,5 1,9 2,2 1,5 2,5 Sosiaalinen kriteeri 3. 3,2 4,0 4,0 3,0 Sosiaalinen kriteeri 4. 4,5 2,0 4,0 4,5 3,5 Sosiaalinen kriteeri 5. 2,0 1,8 2,0 1,8 Sosiaalinen kestävyys 3,1 2,3 2,6 3,0 3,4 Ekologinen ulottuvuus Ekologinen kriteeri 1. 2,1 4,0 1,5 4,0 4,0 Ekologinen kriteeri 2. 3,0 2,5 4,0 2,5 2,5 Ekologinen kriteeri 3. 2,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Ekologinen kriteeri 4. 2,5 5,0 5,0 5,0 4,0 Ekologinen kriteeri 5. 3,2 2,5 3,5 2,5 4,0 Ekologinen kriteeri 6. 5,0 1,5 3,5 1,5 4,5 Ekologinen kestävyys 3,0 3,4 3,8 3,4 4,0 Toiminnon kestävyys 3,2 3,0 3,2 3,1 3,7
12 Työkalu, jolla tunnistetaan kestävyyden kehittämiskohteita Arvioitava toiminnat: Toiminta 1 Toiminta 2 Toiminta 3 Toiminta 4 Toiminta 5 Taloudellinen ulottuvuus Taloudellinen kriteeri 1. 3,8 4,0 4,0 3,0 Taloudellinen kriteeri 2. 3,2 3,2 2,5 3,0 Taloudellinen kriteeri 3. 4,5 4,2 4,5 3,0 Taloudellinen kriteeri 4. 2,2 1,0 2,0 3,0 Taloudellinen kestävyys 3,4 3,1 3,3 3,0 Sosiaalinen ulottuvuus Sosiaalinen kriteeri 1. 4,1 2,0 2,0 3,0 4,5 Sosiaalinen kriteeri 2. 1,5 1,9 2,2 1,5 2,5 Sosiaalinen kriteeri 3. 3,2 4,0 4,0 3,0 Sosiaalinen kriteeri 4. 4,5 2,0 4,0 4,5 3,5 Sosiaalinen kriteeri 5. 2,0 1,8 2,0 1,8 Sosiaalinen kestävyys 3,1 2,3 2,6 3,0 3,4 Ekologinen ulottuvuus Ekologinen kriteeri 1. 2,1 4,0 1,5 4,0 4,0 Ekologinen kriteeri 2. 3,0 2,5 4,0 2,5 2,5 Ekologinen kriteeri 3. 2,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Ekologinen kriteeri 4. 2,5 5,0 5,0 5,0 4,0 Ekologinen kriteeri 5. 3,2 2,5 3,5 2,5 4,0 Ekologinen kriteeri 6. 5,0 1,5 3,5 1,5 4,5 Ekologinen kestävyys 3,0 3,4 3,8 3,4 4,0 Toiminnon kestävyys 3,2 3,0 3,2 3,1 3,7 Parannettavaa Ei kestävää Parannettavaa Ok Arvo ja hajonta
13 Kriteerit, painotus ja toiminnot Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Mahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Viihtyvyys Terveys Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutuminen Sivusaalislajien uusiutuminen Kalakannan tuottavuus Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset Kriteerit A. Kannattavuus ja kilpailukyky 1 Toiminta ei ole kannattavaa ilman jatkuvia merkittäviä tukitoimia 2 Toiminnan jatkuvaa kannattavuutta on vaikea ylläpitää 3 Toiminta on yleensä kannattavaa ja se on mahdollista pitää sellaisena 4 Toiminta on kannattavaa ja kilpailukykyistä 5 Toiminta on hyvin kannattavaa ja kansainvälisestikin kilpailukykyistä Ammattikalastus Toiminnot Silakkatrooli Silakkarysä Kuorerysä Ahvenrysä Kuhan verkkopyynti Ahvenverkko Siikaverkko Poistokalastus Opastoiminta Hauen vapakalastus Taimenen vapakalastus Kuhan vapakalastus Siian onginta Vapaa-ajankalastus Onkiminen ja pilkkim inen Mökkiläisten verkot Vetouistelu Lohikalojen jokipyynti Kuhan jigitys Hauen vapakalastus Painotus
14 Kalastustapakohtainen tarkastelu
15 Kalastustapakohtainen tarkastelu
16 Kriteerikohtainen tarkastelu
17 Kriteerikohtainen tarkastelu
18 Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa) Vastausten keskiarvo Vastausten keskiarvo > 3,5 <2,5 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5 Kestävyyden kriteerit/kalastustavat Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohikalojen Kuha Hauki troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Lisää mahdollisuutta harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Lisää viihtyvyyttä Lisää terveyttä Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutumisen Sivusaalislajien uusiutumisen Kalakannan tuottavuuden Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset
19 Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa) Vastausten keskiarvo Vastausten keskiarvo > 3,5 <2,5 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5 Kestävyyden kriteerit/kalastustavat Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohikalojen Kuha Hauki troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Lisää mahdollisuutta harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Lisää viihtyvyyttä Lisää terveyttä Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutumisen Sivusaalislajien uusiutumisen Kalakannan tuottavuuden Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset Yleiskuva ko. asiantuntijaryhmän näkemyksistä: Ammattikalastus taloudellisesti merkityksellistä, tärkeä osa paikallista perinnettä ja ekologisesti kestävää, mutta ammattikalastajien on vaikea sopeutua muutoksiin Opastoiminnassa potentiaalia, mutta taloudellinen merkitys vielä vähäinen, uusi elinkeinomuoto, jolle ei vielä paikallisyhteisöjen tukea, suuria ristiriitoja ei kuitenkaan ole, sivusaalis vapautettavissa, taimenen pyyntiä ei hyväksytä Vapaa-ajankalastuksen perinteiset pyyntitavat hyväksyttyjä ja lisäävät terveyttä ja viihtyvyyttä, lohikalojen pyyntiä ei hyväksytä, kuhan jigitys ei sovi paikalliskulttuuriin, paljon polttoainekuluja saaliiseen nähden (myös opastoiminnassa)
20 Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa) Vastausten eroavaisuus (min ja max) Min ja max ero vähintään 3 yks. Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Lisää mahdollisuutta harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Lisää viihtyvyyttä Lisää terveyttä Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutumisen Sivusaalislajien uusiutumisen Kalakannan tuottavuuden Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5 Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohen Kuha Hauki troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa Mistä eroavaisuudet johtuvat: Taloudellinen ulottuvuus: Markkinatilanteet vaihtelevat, eroja Saaristomeren osien välillä (kuore), vaikea kysymys Sosiaalinen ulottuvuus: Vastaajien erilaiset näkökulmat, vähän tutkimustietoa, kysymys vaikeaselkoinen Ekologinen ulottuvuus: Mielipide-eroja sivusaaliin merkityksestä Min. ja max. ei aina hyvä hajonnan mittari
21 Vesiymp.tila Ilmasto, sää Kalavesien hoito Hylje, merimetsot Kalastus Mikä muu kuin kalastus vaikuttaa kalakannan kestävyyteen 5 Kuhan verkkopyynti (ammatti) 4 Maks 3 Ka 2 Min 1 Kalastus: Keskiarvo pienin, hajonta suuri
22 Mitä tietoa Saaristomeren kuhankalastuksen kestävyydestä on? 1. Asiantuntijoiden mielipide 2. Paikallinen kokemusperäinen tieto 3. Kalastustilastot, aiemmat selvitykset ja tutkimukset
23 Paikallinen kokemusperäinen tieto 1. Ennen oli kalastajia ja verkkoja paljon enemmän kuin nyt > verkkokalastus ei vaaranna kuhakannan uusiutumista 2. Hylkeet ja merimetsot romauttavat kalastuksen kestävyyden 3. Kuha ei ole loppu, pieniä ja isojakin on, mutta niitä on hylkeiden vuoksi vaikea pyytää 4. Harvoilla verkoilla ei saa saalista > Kalastuksen tuotto heikkenee, jos solmuväliä nostetaan
24 Kalastavat taloudet -34, -45 ja -50 Atlas över Skärgårds-Finland. Nordenskiöld-Samfundet i Finland
25 Kuhan kalastus 30-luvulla Nailonverkkojen sekä kotitarve- ja virkistyskalastuksen yleistyminen 50-luvun lopun jälkeen lisäsi kuhan pyyntiä Ammattikalastajien kuhasaalis Saaristomerellä 1) : 1950-luku n. 100 tn 1964 n. 160 tn Kotitarve- ja virkistyskalastusta harjoittaneet ruokakunnat rannikolla 2) : 1953 n kpl 1964 n kpl 1) Toivonen, J ) Böhling ym Atlas över Skärgårds-Finland. Nordenskiöld-Samfundet i Finland
26 Silakkarysien määrä 798 kpl 203 kpl 50-luvulla n silakkarysää Hurtta, 1984, Kalastajien haastattelut
27 Ammattikalastajien lukumäärä Koko rannikolla 50-luku ammatikseen kalastavaa ruokakuntaa, 1980 alle Ammattikalastus
28 Ammattikalastuksen saalistilastot Ammattikalastus
29 Ammattikalastajien haastattelut Selkävesiltä pyydettiin aiemmin kuhaa syvältä 6-15 m. korkeilla ankkuroiduilla verkoilla Laajoilta alueilta pyynti loppunut, verkkojen määrä vähentynyt, syksyn kalastuskausi lyhentynyt, koentakerrat lisääntyneet, verkkojen kestoikä lyhentynyt Sisäsaaristosta pyydetään nyt matalalta 1,5-3 m. korkeilla ankkuroimattomilla verkoilla Sisäsaaristosta saadaan ahventa sivusaaliina ja ahvenen pyynnin yhteydessä saadaan kuhaa sivusaaliina
30 Kuukausisaaliit Kuhankalastus siirtynyt ruudusta 52 ruutuun 47 ja syksyn saalishuippu huvennut
31 Virkistyskalastusselvitykset 2009 Legendkbkgklghklhklhklhklhjk Ammattikalastus Vapaa-ajankalastus Vapaa-ajan kalastajien kuhasaalis suurempi kuin ammattikalastajien
32 Merkintä- tulokset Sekä kalakannat että kalastus vaihtelevat Saaristomeren sisällä
33 Tutkimukset: Kuhan alamitta Lehtonen, Böhling ja Hilden. Saaristomeren pohjoisosan kalavarat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Monistettuja julkaisuja Kuhaa pyydetään alamittaisena muun pyynnin sivusaaliina. Nykyisellä kalastusteholla nykyinen alamitta (37 cm) on sopivin. Kalastuksen lisääminen tuottaisi hieman nykyistä suurempia saaliita, jos samalla nostettaisiin alamittaa. Työryhmä. Saaristomeren pohjoisosan kalatalouden kehittämissuunnitelma. Riista- ja kalatalouden Tutkimuslaitos. Monistettuja julkaisuja Kuhalle 37 cm on sopiva pienin pyyntikoko. Suositeltava verkkojen pienin silmäkoko on 84 mm (solmuvälinä 42 mm).
34 Tutkimukset: Solmuväli Setälä, Heikinheimo, Raitaniemi ja Saarni. Verkon solmuvälin suurentamisen vaikutus Saaristomeren ammattikalastuksen kuha- ja ahvensaaliin arvoon. Kala- ja riistaraportteja nro Saaristomerellä kuhaverkkojen solmuväli saattaa jo nyt olla lähellä sitä tasoa, että kalastusta harjoitetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Mahdolliset muutokset verkkojen solmuvälissä täytyy tehdä harkiten, koska vaikutukset alueen ammattikalastukseen ja kalastuksesta riippuviin elinkeinoihin ovat merkittävät.
35 Tutkimukset: Vuosiluokkavaihtelu Heikinheimo, Zeynep and Raitaniemi. Spawning stock-recruitment relationship in pikeperch Sander lucioperca (L.) in the Baltic Sea, with temperature as an environmental effect. Fisheries Research :1-9. Heinä-elokuun veden lämpötilan positiivinen vaikutus ja toisaalta kutukannan runsauden negatiivinen vaikutus yhdessä selittävät 80 % Saaristomeren kuhan vuosiluokkavaihtelusta. Jo parin asteen lämpötilaero syntymävuonna voi aiheuttaa moninkertaisen eron kalastuskokoon tulevan vuosiluokan koossa. Kutukannan koko ei ole nykytilanteessa kuhakannan uusiutumisen kannalta kriittinen tekijä. Suuri kutukanta tai peräkkäiset lämpimät kesät voivat johtaa siihen, että poikasia on liikaa niille sopivan alueen pinta-alaan nähden. Kesän lämpötilojen perusteella voidaan arvioida, onko kyseisenä vuonna syntyvä vuosiluokka todennäköisesti voimakas vai heikko, ja siten tulevien vuosien saalistasoa on mahdollista ennustaa.
36 Tutkimukset: Kasvu Toimittajat: Raitaniemi ja Manninen. Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015.Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven. RKTL:n työraportteja 20/2014, jossa viite Heikinheimo. Käsikirjoitus. Voimakas kalastus pienisilmäisillä verkoilla poistaa populaatiosta nopeakasvuisimmat yksilöt ennen kuin ne ehtivät kutea. Tämä voi muuttaa kannan perimää siten, että kuhat saavuttavat sukukypsyyden entistä pienemmässä koossa ja kasvu hidastuu, jolloin kuhakannan tuottavuus alenee. Uusimpien tutkimustulosten mukaan Saaristomerellä on tällainen muutos havaittavissa.
37 Tutkimukset: Merimetsot Salmi, Auvinen, Raitaniemi, Kurkilahti, Lilja ja Maikola. Perch (Perca fluviatilis) and pikeperch (Sander lucioperca) in the diet of the great cormorant (Phalacrocorax carbo) and effects on catches in the Archipelago Sea, Southwest coast of Finland. Fisheries Research. Volume 164. April p Vuonna 2010 merimetsot pyydystivät Saaristomerellä noin puoli miljoonaa kuhaa (40 60 tonnia). Merimetson vaikutusta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saaliisiin arvioitiin mallintamalla merimetson vuonna 2010 pyydystämien kuhien tuottama saalis ennen merimetson levittäytymistä vallinneissa oloissa. Mallin mukaan kuhat olisivat tuottaneet tonnia saalista noin viiden vuoden aikana. The potential loss of yield by year caused by cormorant predation in 2010 in the Archipelago Sea. The shaded area shows the difference between methods 1 and 2.
38 Miten muutokset vaikuttavat mallinnustulokseen
39 Mallinnus oli rajattu kuhasaaliin tuotossa tapahtuviin muutoksiin 1. Tarkasteltu kuhasaaliin menetyksen vaikutusta kuhasta saatuihin tuottoihin Ei ole laskettu mahdollisen sivusaaliin menetystä Verkkojen uusimisesta ei oletettu aiheuttavan lisäkustannuksia
40 Mihin suuntaan tulos muuttunut 2. Herkkyysanalyysit a) Kuhan kasvunopeudella suurin vaikutus tulokseen Oletus: 25 % nopeasti kasvavia 50 % keskimäärin kasvavia 25 % hitaasti kasvavia Kasvun hidastuminen pidentää takaisinmaksuaikaa
41 Mihin suuntaan tulos muuttunut 2. Herkkyysanalyysit Paljon purtuja kaloja b) Luonnollinen kuolevuus toiseksi suurin tekijä Isojen kuhien luonnollisen kuolevuuden lisääntyminen pidentää maksuaikaa Eri-ikäisiä arpia ja haavoja
42 Alamitan porrastuksen vaikutus (38 cm, 39 cm ja 40 cm) Vaikutus kalastajan kuhasta saatuun tuottoon (kuva havainnollistaa logiikkaa, vaikutusta ei ole mallinnettu!) Kerralla vaiheittain Kerralla Vaiheittain Kuopat mataloituvat Takaisinmaksuaika pitenee Verkkojen jatkuva uusiminen suurin kustannus
43 Kuhaa koskevan lisätiedon tarve? - Päivitetty mallinnus - Mikä on hylkeiden vaikutus kuhasaaliisiin? - Vapaa-ajankalastajien kuhan pyyntitavat ja saalis?
44 Yhteenveto - Asiantuntijaryhmän testiarvioinnin perusteella ammattikalastuksessa ei näyttäisi olevan kovin isoja ongelmia - Kuhan alamitan nosto voi aiheuttaa isoja sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia Saaristomeren ammattikalastajille
45 Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Kiitos Kiitos - Asiantuntijaryhmän painotusten perusteella ammattikalastuksessa ei ole isoja ongelmia - Kuhan kalastuksen tiukka säätely voi tuottaa isoja sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia ammattikalastukseen ja kuhan kaupalliseen tarjontaan
46 Optimikoko markkinoilla SK gr filee VK isompi kelpaa Kysely tukuille 2003
47 Ammattikalastajien haastattelut Hylkeiden ja merimetsojen vaikutus I-luokan kalastajien pyyntipaikkoihin. Selvitykset: Hylkeet ja merimetsot aiheuttavat isoja ongelmia
48 Virkistyskalastusselvitykset Legendkbkgklghklhklhklhklhjk Ammattikalastus Vapaa-ajankalastus 2009 Ammattikalastus n. 250 tn v Ammattikalastus n. 170 tn v Vapaa-ajan kalastajien kuhasaaliin kehitys
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotMerimetsojen vaikutus kalakantoihin
Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset
LisätiedotKestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit
Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotEU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen
EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA
LisätiedotAhvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä
Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet
LisätiedotSaaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta
Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen
LisätiedotKestävän kalatalouden mallialueet
Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen
LisätiedotKuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus 19.6.2018
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotJärvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?
Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotOulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat
Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotKuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä
Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven
LisätiedotMitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?
Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan
LisätiedotMerimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
LisätiedotKuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen
Taustamuistio 2. Jari Setälä Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen Taustaa: Suomen kaupallisesta kuhasaaliista pääosa on perinteisesti pyydetty Etelä-Suomen
LisätiedotKalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely
Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema
LisätiedotSaaristomeren kalatalous
Saaristomeren kalatalous Jari Setälä, Jari Niukko, Johanna Möttönen ja Pirkko Söderkultalahti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hanke on osittain Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittama (komission
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotVeden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula
LisätiedotMeritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
LisätiedotPaljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?
Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotKotitarvekalastajan puheenvuoro
Kotitarvekalastajan puheenvuoro Markku Ahonen kotipaikka Ivalo 1985 alk. FM 1984, FL 1991 (Inarijärven nieriän ja harmaanieriän istutustulokset) tutkijana, kalataloussuunnittelijana, hankekoordinaattorina
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotKalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotKuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä
Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY), Jukka Ruuhijärvi
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotVAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere
VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere 2.4.2014 MITÄ TARKOITTAA KUHAKANTOJEN VAARANTAMINEN? Sukupuutto? Ei pelkoa Loppuuko kalat jigittämällä? Ei pelkoa Onko muita
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotKuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä
Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä
LisätiedotItämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
LisätiedotTAUSTAMUISTIO 1 lausuntoon kuhan alamitan muutosten vaikutuksista
Kuhasaalis tonnia 1 TAUSTAMUISTIO 1 lausuntoon kuhan alamitan muutosten vaikutuksista Vaikutukset kuhakantaan ja kuhasaaliisiin merialueella 1. Kalastus Kaupallisen kalastuksen saaliita kalastajaryhmittäin
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa
Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotMiten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere
Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä 14.11.213 Tampere Helsingin yliopiston ja Riistan- ja kalantutkimuksen yhteinen tutkimus 21-12 Tavoitteena
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotTaimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa
Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet
LisätiedotSaaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?
LisätiedotKeskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL
Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta
LisätiedotKuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin
Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden
LisätiedotItämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia
Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset
Lisätiedotkalakannan kehittäminen
-Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö
LisätiedotKun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli
Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu
Lisätiedot16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy
16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta
LisätiedotSaimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä
Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset
LisätiedotKestävän kalatalouden mallialueet. I-vaiheen loppuraportti. Jari Setälä, Heikki Auvinen, Richard Hudd, Jari Niukko ja Pekka Salmi
2015 Kestävän kalatalouden mallialueet I-vaiheen loppuraportti Jari Setälä, Heikki Auvinen, Richard Hudd, Jari Niukko ja Pekka Salmi Kestävän kalatalouden mallialueet I-vaiheen loppuraportti Jari Setälä,
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot
LisätiedotETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN
LisätiedotJoni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti
LisätiedotEn överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan
En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto
LisätiedotMiten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin
LisätiedotVastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotKalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
LisätiedotVerkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-
LisätiedotKalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon
LisätiedotSilakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman
Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys
LisätiedotKalastuksen muutokset Koitereella
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotSuomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.
Suomen kalatalous EU Kalat III Seminaari Luonnonvarakeskus Erikoistutkija Jari Setälä 25.10.2018 Helsinki Säätytalo Elintarvikekalan kotimarkkinoiden kehitys 1981-2017 fileepaino Kalan kaupallinen kysyntä
LisätiedotLiioiteltua hälyä rysäpyynnistä?
Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Kautta aikojen on rysä- ja katiskapyyntiä pidetty hyvänä pyyntimuotona useasta syystä. Vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisprojekteja on ollut useita. Kalastamisella on
LisätiedotSisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali
Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Timo Ruokonen Timo J. Marjomäki, Iia Suomi, Tapio Keskinen, Tero Forsman & Juha Karjalainen Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus,
LisätiedotKäyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus
Käyttö- ja hoitosuunnitelmat Kaupallinen kalastus Malin Lönnroth KKL Turku 31.10.2018 Sisältö Kaupallinen kalastus käyttö- ja hoitosuunnitelmissa Lain asettamat vaatimukset Sijainninohjaus Soveltuvat pyydykset
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY
KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen
LisätiedotKuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä
Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY), Jukka Ruuhijärvi
LisätiedotTURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen
TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2
LisätiedotKEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA
SL 1: Kutu- ja poikasaluekunnostukset rannikolla Käyttö- ja hoitosuunnittelu ensimmäinen tarve (aikataulu) Kunnostusten suunnittelu mukaan kiinteäksi osaksi Kutu- ja poikasalueet kartalle, mukaan myös
LisätiedotSelkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari
Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa
LisätiedotSelvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi
RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,
LisätiedotKALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon
KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon Hämeen vapaa-ajankalastajapiirin neuvottelupäivät 7.-8.4.2017 Olli Saari, SVK Kalakantojemme nykykunto Vaelluskalat uhanalaisia Syinä vesirakentaminen,
LisätiedotKUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005
KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005 Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 2/06 KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotVETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1
VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotKalatalouden tulevaisuudennäkymät
Ammattikalastuksen koulutus- ja rekrytointihankepäivät 5-6.4.2018 Kalatalouden tulevaisuudennäkymät Petri Suuronen Ohjelmapäällikkö, Sininen biotalous Luonnonvarakeskus (Luke) Kalalla on tulevaisuus Kalalla
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKatsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto
Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen L-S Kalatalouskeskus ry 60 v. 17.3.2010 Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Jäsentely Taustaa Välimietintö Lain tarkoitus Kalastuslaissa
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotHeinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Heinolan kalastusalue Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 7/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3
Lisätiedot