Kestävän kalatalouden mallialueet
|
|
- Liisa Laakso
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen Hanke on osittain Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittama
2 Silakan kalastuksen kestävyys Taloudellisesti merkittävin ammattikalastuksen saalis. Troolaus ja rysäpyynti ollut hyvin kannattavaa toimintaa, koska kalaa riittää ja kalastukseen, kalan vastaanottoon ja markkinointiin investoitu ja rakennettu tuotantoketjun yhteistyönä pitkäjänteisesti. Pääomavaltaisempaa kuin muu Saaristomeren kalastus. Silakkarysäpyyntiä voidaan harjoittaa siellä missä on vastaanottokapasiteettia. Suurimmat epävarmuudet liittyvät markkinoihin. Pitkät perinteet ja tärkeä osa saaristolaiskulttuuria. Kalastuksella paikallisyhteisöjen tuki ja kalavesiä kohtuullisesti saatavilla. Työ vaativaa ja raskasta. Rysäpyynti kausiluonteista. Kalastajat pääsevät vaikuttamaan kansallisten kiintiöiden jakamista koskevaan päätöksentekoon. Kiintiöity laji. Kansainvälinen säännöllinen kanta-arviointi. Saaristomerellä pyydetään Selkämeren ja Itämeren pääaltaan silakkaa. Selkämeren silakkakannan tila on hyvä ja pääaltaan silakkakantaa hyödynnetään kestävästi. Kilohailin ja turskan määrä vaikuttaa merkittävästi silakkakantojen tilaan. Kilohaili kilpailee erityisesti pääaltaan pohjoisosassa silakan kanssa ravinnosta. Turskan aiheuttama predaatio vaikuttaa sekä kilohaili- että silakkakantoihin.
3 Kuoreen kalastuksen kestävyys Kuoreelle syntyi 2000-luvun lopulla vientimarkkinoita. Kalastajat investoivat pyydyksiin ja silakkaa pakastavat yritykset kalan vastaanottoon pohjoisella Saaristomerellä. Muualla hyödyntämätön. Kuoreen kalastuskausi on hyvin lyhyt, mutta pyynti on ollut erittäin kannattavaa. Venäjän tuontikielto aiheuttaa nyt suurta epävarmuutta markkinointiin. Kuoreen pyynti koskee harvoja kalastajia, mutta sopii ajallisesti ja teknisesti täydentämään hyvin silakan rysäpyyntiä ja poistokalastusta. Pyynti ei ole perinteistä ja on aiheuttanut rysäpaikkoja, pyyntitapoja ja kalan rantauttamista koskevia ristiriitoja. Pyynti voi olla fyysisesti raskasta ja vaikeaa, koska liikutetaan isoja kalamääriä ja pyynti tapahtuu heti jäiden lähdön jälkeen. Kuore ollut lähes hyödyntämätön resurssi. Nyt pyydetään tehokkaasti Mynälahden edustalta. Kookkaampien kuoreiden määrä on vähentynyt. Kudulle nousevista kuoreista on kerätty muutaman vuoden aikana näytteitä, jotka pitäisi analysoida.
4 Kuhan kalastuksen kestävyys Taloudellisesti merkittävä ammattikalastuksen kohde. Saaristomeri kuhan kaupallisen tarjonnan ja omavaraisuuden kannalta tärkeä kuhan pyyntialue. Kuhan kulutuskysyntä korkea. Kuha merkittävä pyyntikohde myös erilaisille vapaa-ajan kalastajille. Hylkeet ja merimetsot vaikeuttavat pyyntiä. Ne lisäävät kaupallisen pyynnin kustannuksia, laskevat kannattavuutta ja tekevät pyynnin paikoin mahdottomaksi. Kuhan alamitan nosto aiheuttaisi pitkäaikaisia taloudellisia ongelmia ammattikalastajille. Ammattikalastuksella pitkät perinteet ja tärkeä osa kalastuskulttuuria. Sillä paikallisyhteisöjen tuki. Sisäsaaristossa syntynyt kilpailua hyvistä kalavesistä. Pääosa saaliista verkoilla. Usein samalla ahvenen pyyntiä. Verkkoja ei voi korvata rysillä. Kuhan verkkokalastajien on vaikea sopeutua kuhan alamitan muuttamiseen. Solmuvälimuutoksessa monien osapuolten käsitykset ristiriitaisia. Vapaa-ajan kalastajien vapapyynti lisääntynyt, mikä voi paikoin aiheuttaa ristiriitoja paikallisten kanssa. Vapaa-ajan pyynnistä on vähän tietoa. Kuhalla lakisääteinen alamitta 37 cm. Kalastuskunnat ja kalastusalueet päättävät muutoin kalastuksen säätelystä. Verkkojen solmuväli mm. Todennäköisesti useita osakantoja. Kuhan vuosiluokat vaihtelevat. Kesän lämpötila määrittää vuosiluokan koon. Tehokkaan kalastuksen takia kuhan kasvupotentiaalia jää hyödyntämättä. Kalastuksen tuottavuus saattaa nousta, jos kuhan alamittaa ja verkkojen solmuväliä nostetaan. Merimetsot syövät kuhia kutu- ja poikasalueilla.
5 Ahvenen kalastuksen kestävyys Ahven on taloudellisesti tärkeä ammattikalastuksen kohde. Saaristomeri on kotimaan kaupallisen tarjonnan kannalta merkittävä pyyntialue. Pienelle ahvenella on myös vientikysyntää. Pääosa saaliista saadaan keväällä rysillä ja verkoilla. Verkkopyynti täydentää muulloinkin kalastustuloja. Pohjoisimmalla Saaristomerellä ahven on kuhaakin tärkeämpi laji. Erittäin tärkeä laji vapaa-ajan kalastajille. He pyytävät kolme kertaa enemmän ahventa kuin ammattikalastajat. Saalis jakautuu laajasti kalastuksen harrastajille. Ahventa pyydetään niin verkoilla, katiskalla, virvelillä, pilkillä kuin ongella. Harrastuksella tärkeä fyysistä ja psyykkistä kansanterveyttä edistävä merkitys. Ammattikalastuksella on pitkät perinteet. Ahvenen rysäpyynti on osa paikalliskulttuuria. Saaristomeren ahvenkannoista on suhteellisen vähän analysoitua biologista tietoa. Ammattimaisen kalastuksen verkkokalastuksen yksikkösaaliit näyttävät 1990-luvusta pienentyneen. Vapaa-ajankalastajien saaliit ovat erityisesti huonojen jäätalvien vuoksi vähentyneet. Merimetsot syövät huomattavan paljon ahvenia. Onkiminen ja pilkkiminen hoitaa kalavesiä.
6 Hauen kalastuksen kestävyys Hauki oli aiemmin ammattikalastuksen tärkeimpiä pyyntikohteita. Hauen merkitys ammattikalastajille on vähentynyt. Aiemmin tärkeä erityisesti talvikalastuksessa. Hauki on nykyisin kalastusopastoiminnan tukijalka. Kalastusoppaat käyttävät osana liiketoimintaansa paikallisia palveluita. Hauki on vapaa-ajankalastajien tärkein pyyntilaji Saaristomerellä. Ylläpitää myös merkittävästi vapaa-ajan kalastusvälineiden kysyntää. Hauen ammattikalastuksella ja vapaa-ajan pyynnillä pitkät perinteet. Nämä kalastustavat paikallisesti hyväksyttyjä. Ulkopuolisten kalastusoppaiden toiminta voi aiheuttaa ristiriitoja, paikallisten oppaiden ei. Ammattikalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen tavoitteet voivat olla ristiriidassa. Kalastusoppaat ja osa vapaa-ajan kalastajista toivovat suuria haukia, kun pieni hauki on ollut markkinoilla kysytympää. Haukikantoja ei ole erikseen arvioitu. Hauen saalis vaihtelee, mutta on pitkällä aikavälillä vähentynyt erityisesti ulkosaaristosta. Taantuman syiksi on esitetty mm. rehevöitymistä, rantojen ruovikoitumista tai istutusten vähentymistä. Aiemmin isot hauet haluttiin kalavesien hoidollisista syistä poistaa vesistöistä. Nykyisin vapaa-ajan kalastajat ja kalastusoppaat vapauttavat usein isot hauet takaisin vesistöön jatkamaan sukua ja turvaamaan tulevaa pyyntiä.
7 Lohikalojen kalastuksen kestävyys Lohikalojen pyynnillä ei ole Saaristomerellä suurta taloudellista merkitystä. Lohta saadaan eteläiseltä Saaristomereltä ja joitakin yksilöitä muualta satunnaisesti. Taimenen saalis on myös pieni ja valtaosan saaliista saavat vapaa-ajan kalastajat. Sekä ammattikalastajat ja vapaa-ajan kalastajat toivovat lohikaloja pyydettäväksi. Lohikalojen pyyntiin suhtaudutaan kuitenkin nykyisin aikaisempaa varauksellisemmin. Lohi on Suomessa luokiteltu vaarantuneeksi ja meritaimen äärimmäisen uhanalaiseksi. Saaristomerellä ei ole muita alkuperäisiä luontaisia lohikalakantoja kuin Uskelanjoen taimen. Istutuksin ja jokikunnostuksin on kuitenkin monin paikoin pyritty luomaan luonnossa lisääntyviä kantoja. Saaristomereen laskee 9 lohi- ja siikapitoista jokea, joidenka kalastusta säädellään muuta kalastusta tiukemmin lakisääteisesti. Taimenen istutukset ylläpitivät luvuilla kalastettavaa kantaa Saaristomerellä, mutta nykyisin istutukset eivät enää anna yhtä hyviä tuloksia. Hiljattain hyväksytyn lohistrategiassa tavoitteena on hyödyntää vain rasvaeväleikattuja kaloja, kun muut vapautetaan tukemaan luonnollista lisääntymistä.
8 Siian kalastuksen kestävyys Siikaa on perinteisesti pyydetty verkoilla ulkosaaristosta ja Turunmaan välisaaristossa. Muualla siian merkitys on aiemmin ollut vähäinen, mutta saaristosiian istutusten myötä saaliit ovat viimeisen vuosikymmenen aikana parantuneet. Siika on arvokas laji, joka täydentää paikoin merkittävästi ammattikalastajien tuloja. Osa kalastusoppaista järjestää keväällä siian ongintamatkoja. Siian verkkokalastus sopii paikalliseen kulttuuriin ja pyynnillä on paikallisten tuki. Siian istutus on myös osa perinteistä kalavesien hoitoa, joka yhdistää saariston ihmisiä. Siian onginnasta on tullut yleinen harrastus ja laajentaa myös kalastusoppaiden palvelutarjontaa. Siikaa ongitaan yleensä matalilta rannoilta, mikä voi aiheuttaa ristiriitoja maanomistajien kanssa. Siikasaaliit ovat rannikolla 1990-luvulta vähentyneet. Vaellussiika on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Siian kalastuksessa pitää käyttää vähintään 43 mm verkkoja. Saaristomereen istutetaan vaellussiikaa ja paikallista saaristosiikaa. Istutukset ovat lisänneet erityisesti pohjoisen saaristomeren saaliita.
9 Särkikalojen kalastuksen kestävyys Särkikalat ovat olleet viimeisten vuosikymmenten aikana olleet vajaasti hyödynnettyjä, koska niiden kysyntä on ollut vähäistä. Särkikalojen runsastuminen on vaikeuttanut muun kalan pyyntiä. Särkikalojen pyynti ja hyödyntäminen on poistokalastusjärjestelmän avulla ollut taloudellisesti mahdollista. Poistokalastus on myös avannut vientimarkkinoita ja lisännyt kuluttajien kiinnostusta särkikalatuotteisiin. Poistokalastus on Saaristomerellä ollut lähinnä muun kalastuksen sivusaaliin hyödyntämistä ja täydentää monien ammattikalastajien tuloja. Särkikalojen pyynti tapahtuu pääasiassa sisäsaaristossa ja sopii täydentämään ammattikalastajien pyyntiä. Uudet pyydykset voivat jollain alueilla kilpailla muun pyynnin kanssa. Särkikalojen tehopyynti ei ole perinteistä pyyntiä, minkä vuoksi se vielä hakee osin paikkaansa paikallisessa kalakantojen hyödyntämisessä. Särkikalojen troolaus perinteisillä seisovien pyydysten pyyntialueilla herättää ristiriitoja. Saaristomerellä hyödynnetään pääasiassa muun pyynnin sivusaalista, eikä pyynnin uskota vaarantavan muita kalakantoja. Särkikalat ovat huomattavasti runsastuneet erityisesti 2000-luvun lopulta lähtien. Niiden kannat ovat vahvat ja kestävät todennäköisesti tehokalastusta hyvin. Poistokalastuksella poistetaan rannikkovesistä ravinteita ja pyynnin toivotaan antavan elintilaa särkikalojen syrjäyttämille arvokkaammille kalalajeille.
10 Vesiviljelyn kestävyys Kirjolohen ja siian merikasvatus on merkittävää taloudellista toimintaa Saaristomerellä. Kalan kasvatus on keskittynyt muutamalla isolle kasvattajalle. Laitosten keskikoko on edelleen kansainvälisessä kilpailussa erittäin pieni, vaikka osa kasvattajista on keskittänyt pieniä yksiköitään isompiin. Kustavin ulkosaaristoon on perustettu yksi isompi uusi laitos sijainninohjaussuunnitelmassa tunnistetulle kasvualueelle. Vesiviljelyn kehitys on kireän ympäristöpolitiikan vuoksi ollut jo pitkään taantuvaa. Yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa on laadittu vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma, uusi vesiviljelyä koskeva ympäristönsuojeluohje sekä vesiviljelystrategia, jotka määrittävät miten elinkeinoa voidaan jatkossa ympäristön kannalta kestävästi kehittää. Yhteistyö ja suunnitelmat parantavat toimialan hyväksyttävyyttä ja vähentävät ristiriitoja. Vakituiset saaristolaiset puoltavat elinkeinon kehittämistä, mutta osa laitosten läheisistä mökkiläisistä vastustaa toimintaa. Vesiviljelyn ravinnekuormitus on vähentynyt yli 70 prosenttia 90-luvun alusta. Rehutehokkuus on kasvanut, vaikka se on muutoinkin elintarviketuotannon tehokkainta. Sijainninohjaussuunnitelma ohjaa uuden tuotannon ympäristön kannalta kestäville vesialueille. Itämeren kalasta tehty rehu tekisi vesiviljelystä ravinneneutraalin. WWF arvioi kirjolohen vihreälle listalle.
11 Tunnistettuja lisätietotarpeet Vapaa-ajan kalastus useiden lajien kohdalta merkittävintä, mutta sen saaliista, pyyntitavoista ja rakenteesta tiedetään liian vähän: - tarvitaan lisätietoa Saaristomeren vapaa-ajan kalastuksesta Erityisesti mökkiläisten kalastus, kuhan hot spot pyynti, silakan litkaus Tietoa kuhan verkkokalastuksen ohjaukseen - vanhan mallinnuksen päivitys - kalastusasetuksen vaikutusten seuranta - kuhan yksikkösaaliiden laskenta Kerättyjen kuore- ja särkikalanäytteiden analyysi Tietoa haukikantojen muutosten syistä ja suosituksia haukikantojen hoitamiseksi
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotSuomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.
Suomen kalatalous EU Kalat III Seminaari Luonnonvarakeskus Erikoistutkija Jari Setälä 25.10.2018 Helsinki Säätytalo Elintarvikekalan kotimarkkinoiden kehitys 1981-2017 fileepaino Kalan kaupallinen kysyntä
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotOnko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.
Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotSaaristomeren kalatalous
Saaristomeren kalatalous Jari Setälä, Jari Niukko, Johanna Möttönen ja Pirkko Söderkultalahti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hanke on osittain Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittama (komission
LisätiedotKuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen
Taustamuistio 2. Jari Setälä Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen Taustaa: Suomen kaupallisesta kuhasaaliista pääosa on perinteisesti pyydetty Etelä-Suomen
LisätiedotKALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon
KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon Hämeen vapaa-ajankalastajapiirin neuvottelupäivät 7.-8.4.2017 Olli Saari, SVK Kalakantojemme nykykunto Vaelluskalat uhanalaisia Syinä vesirakentaminen,
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotSIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotSaimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä
Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotVeden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotLAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008
1 (5) Itä-Suomen yliopisto Biologian laitos PL 111 80101 JOENSUU Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotKestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit
Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti
LisätiedotMerimetsojen vaikutus kalakantoihin
Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset
LisätiedotKuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet
Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotItämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
LisätiedotSaaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotLiite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.
1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku
LisätiedotHAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018
22.1.2018 HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018 John Nurmisen Säätiö hakee Lähikalahankkeeseen sopimuskalastajia. Vuodelle 2018 hankkeeseen voidaan valita 10-15
LisätiedotPaljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?
Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotEU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen
EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA
LisätiedotKalatalouden tulevaisuudennäkymät
Ammattikalastuksen koulutus- ja rekrytointihankepäivät 5-6.4.2018 Kalatalouden tulevaisuudennäkymät Petri Suuronen Ohjelmapäällikkö, Sininen biotalous Luonnonvarakeskus (Luke) Kalalla on tulevaisuus Kalalla
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5
LisätiedotKuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus 19.6.2018
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotVesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?
Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
Lisätiedotkalakannan kehittäminen
-Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotOvatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotVETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1
VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:
LisätiedotEn överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan
En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotMiten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin
LisätiedotKalastusalueen vedet
Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi
LisätiedotMerimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008
KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI
LisätiedotLakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen
Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020
LisätiedotKokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät
Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
Lisätiedot28.2.2002 Drno --/---/2002
28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotLiioiteltua hälyä rysäpyynnistä?
Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Kautta aikojen on rysä- ja katiskapyyntiä pidetty hyvänä pyyntimuotona useasta syystä. Vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisprojekteja on ollut useita. Kalastamisella on
LisätiedotLohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja
Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
LisätiedotVastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotPäijänteen kalastuskysely 2011
5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
Lisätiedot- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä
www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu
LisätiedotSuomen Kalastusopaskilta ry
Suomen Kalastusopaskilta ry Maa- ja metsätalousministeriö, kirjaamo@mmm.fi Viite: Mmm:n lausuntopyyntö 158876 MMM022:00/2008 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ KALASTUSLAIKSI Kalastuslakiesityksen tavoitteet
LisätiedotKalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen
LisätiedotSelvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi
RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,
LisätiedotMeritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotKestävää kalastusta Pielisellä
Kestävää kalastusta Pielisellä Elämyksellisiä kalastushetkiä toivottaen, Mirko Laakkonen Projektipäällikkö Pielisen järvilohi ja taimen -hanke www.jarvilohi.net Esipuhe Suomessa on lukuisia järviä, jokia
LisätiedotVerkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotKalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotKEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA
SL 1: Kutu- ja poikasaluekunnostukset rannikolla Käyttö- ja hoitosuunnittelu ensimmäinen tarve (aikataulu) Kunnostusten suunnittelu mukaan kiinteäksi osaksi Kutu- ja poikasalueet kartalle, mukaan myös
LisätiedotSaaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta
Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen
Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:
Lisätiedot