Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Transkriptio

1 Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

2 Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on alettu pitää haittaeläimenä Vaikuttaako merimetso kalakantoihin miten sitä voidaan tutkia? Esimerkkinä kuha. Merimetso petona ekosysteemissä Kuha merimetsotutkimus: Tuloksia ja epävarmuuden lähteitä

3 Hallinto Konfliktin osapuolet Kalastajat Virkistyskäyttäjät Metsästäjät Vesien ja rantojen omistajat Ympäristöjärjestöt Sosioekonominen Ekologinen Saalis- ja pyydysvahingot Asenteet Tunteet Pesimäluodot Tutkimus Kalakantavaikutukset Itämeren tila ja muutokset Suojelunäkökohdat

4 Miksi merimetsoa pidetään haittaeläimenä? Merimetsot ovat aiheuttaneet vahinkoa kalanviljelyaltaissa Keski-Euroopassa Tietoja vahingoista Tanskassa ankeriaan rysäkalastuksessa, merkintäkokeita eri kalalajeilla Viron rannikon Käina-lahden koekalastukset: Ahventa ja särkeä oli vähemmän vuonna 2005 verrattuna vuoteen 1995, samalla jaksolla merimetso ja kiiski runsastuneet. Ympäristötekijöiden vaikutus? Ammattikalastuksen kuhasaaliin aleneminen Saaristomerellä vuodesta 2003 alkaen, samalla jaksolla pesivien merimetsojen määrä kasvanut

5 Merimetso-ongelmat Tanskan rannikolla Merimetsokanta moninkertaistui 1980 >> 1994, sen jälkeen tasaantui (Jepsen & Olesen 2006) Rysäkalastus vaikeuksissa: Merimetsot ottivat kalaa pyydyksistä tai haavoittivat kaloja (noin 30 %:ssa puremia). Merkintäkokeiden mukaan merimetsot aiheuttaisivat suurta kuolevuutta ankeriaille, lohenpoikasille ja kampeloille ( %): Merkittiin kuonomerkillä noin kalaa (Jepsen ym. 2010) Yli merimetson oksennuspalloa kerättiin 3 vuoden aikana Yhteensä 112 merkkiä löytyi oksennuspalloista Tieteellinen johtopäätös oli: Menetelmää olisi kehitettävä.

6 Viron rannikon kalastomuutokset: Merimetson vaikutus? Changes in fish stocks in an Estonian estuary: overfishing by cormorants? (Vetemaa ym. 2010) Käina-lahti: Ahventa ja särkeä vähemmän vuonna 2005 verrattuna vuoteen 1995, kiiski runsastunut Läheinen merialue: Ahvenella voimakkaita kannanvaihteluja kumpaankin suuntaan, 2005 useimmilla alueilla pienempi tiheys kuin 1995, särki vähentynyt merkitsevästi. Ympäristötekijöiden (suolapitoisuus) vaikutusta ei tarkasteltu. Kiisken vaikutusta ei tarkasteltu

7 Merimetson ravinto Saaristomerellä (Juhani A. Salmi, RKTL) vuosien aineisto yhdistettynä (% painosta) Särki Kuha keskim. 5 % Ahven Kuhan osuus 2009: Sisäsaaristo n. 15 % keskimäärin n. 12 % (Katja Korhonen)

8 Merimetso rinnastetaan usein kalastajaan: Merimetson syömää kuhamäärää verrataan kalastajien saaliiseen mutta mikä on merimetson vaikutus? Ikä 2-4 v Merimetso Kalastus Ikä 5-11 v

9 Ammattikalastuksen kuhasaalis Saaristomerellä Merimetsojen pesiä

10 Otteita Turun Sanomien mielipidepalstalta 2012 Ammattikalastajien pyydystämä määrä oli vain neljännes merimetsojen syömästä määrästä. Merimetson syömä kuha ei enää kasva

11 Ammattikalastuksen kuhasaalis verkoilla Saaristomeri Yksikkösaalis rysillä 1998>> Pirkko Söderkultalahti, RKTL

12 Kuhan ikäjakaumat rysäsaaliissa vuosina Voimakkaat vuosiluokat punaisella (n=346) (n=310) (n=265) (n=284) 2005 (n=461) (n=499)

13 Ikäjakauma rysäsaaliissa kuvastaa kuhan kuolevuutta Kalastettavassa kannassa kokonaiskuolevuus jaksolla n. 83 % vuodessa, vuosina n. 67 % vuodessa

14 Vapaa-ajan kalastus on muuttunut onko se vähentynyt?

15 Veden lämpötila heinä-elokuussa säätelee kuhan vuosiluokkien voimakkuutta

16 Kuhan runsaus vaihtelee suuresti vuosittain Alustava arvio

17 Merimetson aiheuttama kuhan kuolevuus eri oletuksilla (vuoden 2009 tilanne) Oletus: Muu luonnollinen kuolevuus Merimetson syömät vuodessa Nuoria kuhia meressä Merimetson vaikutus yhteensä 3 vuodessa (2-4 vuotiaat) Muu luonnollinen kuolevuus %

18 Merimetso petona ekosysteemissä Kaikkiruokainen peto saalistaa runsaimpia ja helpoimmin saatavilla olevia lajeja Saalistettu yksilömäärä riippuu aina saalislajin tiheydestä Jos jokin saalislaji vähenee, peto siirtyy käyttämään muita lajeja Petojen saaliiksi jäävät helpoimmin heikot ja hidaskasvuiset yksilöt (toisin kuin valikoiva kalastus, joka ottaa nopeakasvuisia ja aktiivisia yksilöitä ) Vahvimmat ja nopeakasvuiset kalat pääsevät lisääntymään

19 Miten ekosysteemi reagoi muutoksiin? Kun ekosysteemiin kohdistuu muutospaine, käynnistyy kompensoivia prosesseja Lisääntynyt pedon saalistus -> saaliskalan kanta harvenee -> kilpailu vähenee ja kasvu nopeutuu -> kuolevuus pienenee Luonnollinen kuolevuus riippuu kannan tiheydestä Taudit ja loiset tarttuvat helpommin tiheässä kalakannassa Petojen saalistus kohdistuu runsaaseen saalislajiin Hidas kasvu altistaa saalistukselle

20 Millä edellytyksillä merimetson vaikutus kuhaan olisi suuri? Kuha olisi merimetson ainoa tai tärkein ravintokohde, jota merimetsot valikoisivat riippumatta muiden lajien runsaudesta Kuhalla ei olisi juurikaan muita saalistajia eikä tautien/ loisten aiheuttamaa kuolevuutta Istutetut ja etenkin merkityt kalat ovat alttiita saalistukselle Kalastajien kuhasaalis olisi pieni mutta pyynti voimakasta (=> kanta-arvio tuottaisi tulokseksi pienemmän kuhan populaatiokoon)

21 Virhelähteitä merimetson ravintotutkimuksessa Tuoreoksennuksissa (v. 2009) ei ole korjattu sulaneiden kalojen painoja, joten isokokoisten ja kovanahkaisten kalojen osuus korostuu Oksennuspalloissa isot otoliitit säilyvät parhaiten, pienten kalojen otoliitit voivat kadota näkyvistä Merimetsot voivat ottaa kaloja pyydyksistä tai käyttää perkausjätteitä, pois heitettyä kalaa tai vapautettuja alamittaisia kuhia. Ravintonäytteissä voi olla mukana petokalojen saalistamia pienempiä kaloja

22 Virhelähteitä merimetson vaikutuksen arvioinnissa Vapaa-ajankalastuksen saalistiedot ovat epävarmempia kuin ammattikalastustilastot, tiedustelujen välivuodet on arvioitu. Kuhan kanta-arvioinnissa viimeisten vuosien arviot ovat epävarmimpia ja tarkentuvat vasta kun ko. vuosiluokat tulevat täysin kalastuksen kohteeksi Luonnollinen kuolevuus on oletettu vakioksi yli vuosien, vaikka se todellisuudessa vaihtelee paljonkin ja voi olla käytettyjä arvoja suurempi. Ekosysteemissä toimivia kompensoivia prosesseja ja eri tekijöiden aiheuttamien kuolevuuksien päällekkäisyyttä (esim. taudit /pedot) ei ole laskennassa otettu huomioon ± ± + +

23 Kiitos kuulijoille