Suviniityn päiväkoti ja neuvola

Hanke 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola Uudisrakennus Hankesuunnitelma 30.11.2013 (päivitetty 31.1.2014) ESPOON KAUPUNKI TILAKESKUS -LIIKELAITOS TALONSUUNNITTELU

2 Kuva 1: Suviniityn päiväkodin sijainti

3 1 Yhteenveto hankkeesta... 5 1.1 Hankkeen perustiedot... 6 1.2 Hankesuunnitelman laadinta... 7 2 Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset... 9 2.1 Hankkeesta tehdyt aikaisemmat päätökset... 9 2.2 Hankkeesta tehdyt selvitykset... 9 3 Hankkeen perustelut... 9 3.1 Tarpeellisuus ja kiireellisyys... 9 4 Rakennuspaikka... 10 4.1 Sijainti ja hallinta... 10 4.2 Kaava- ja kiinteistötiedot... 10 4.3 Tontin ympäristö... 11 4.4 Tontin ominaisuudet... 11 4.5 Tontin rakennuskanta... 11 4.6 Liikenne ja paikoitus... 11 4.7 Kadut ja kunnallistekniikka... 12 5 Suunnittelutavoitteet... 12 5.1 Yleiset tavoitteet... 12 5.2 Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet... 13 5.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet... 13 5.4 Toiminnalliset tavoitteet... 14 5.5 Päiväkodin toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet... 15 5.6 Pihaan liittyvät tavoitteet... 17 5.7 Neuvolan toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet... 17 5.8 Rakennustekniset tavoitteet... 18 5.8.1 Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet... 18 5.8.2 LVIA-tekniset tavoitteet... 19 5.8.3 Sähkötekniset tavoitteet... 21 6 Hankkeen laajuustavoitteet... 23 7 Hankkeen kustannustavoitteet... 23 7.1 Rakennuskustannusennuste... 23 7.2 Käyttökustannusennuste... 23 7.3 Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste... 23 8 Rahoitus, toteutus ja aikataulu... 23 9 Tarvittavat toimenpiteet... 24 9.1 Hankkeen käynnistäminen... 24 9.2 Hankkeeseen liittyvät muut toimenpiteet... 24 9.3 Tiedotus... 24

4 LIITTEET Liite 1: Lomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Huonetilaohjelma Liite 4: Asemakaava ja määräykset Liite 5: Alustava perustamistapaselvitys Liite 6: Tavoitehinta-laskelma Liite 7: Esisuunnitelma Liite 8: Päiväkotien vertailukustannukset Kannen havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Perko Oy

5 1 Yhteenveto hankkeesta Hanke on kaupungin normaali investointihanke. Kiinteistön omistaa Espoon kaupunki / Tilakeskus-liikelaitos. Käyttäjä on Sivistystoimi / Suomenkielinen varhaiskasvatus sekä sosiaali- ja terveystoimen toimiala/perhe- ja sosiaalipalvelut. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi tarveselvityksen muutoksen 25.8.2011. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi neuvolan tarveselvityksen 5.6.2013. Päiväkoti on 7 lapsiryhmän päiväkoti, jossa on 147 rakenteellista päivähoitopaikkaa. Kahden lapsiryhmän tilat suunnitellaan sopivaksi vuoropäivähoitoon. Yksi lapsiryhmien tila tulee tarvittaessa vuoropäivähoidon käyttöön. Yksi lapsiryhmien kotialueista suunnitellaan toimimaan avoimena päiväkotina. Päiväkodissa on 30 työntekijää. Neuvolassa toimii noin 17 alueen terveydenhoitajaa ja 3 neuvolalääkäriä. Lisäksi tiloissa on muiden perhekeskustoimijoiden (esim. perhetyö, neuvolapsykologi, perheneuvolan työntekijä, lastensuojelu, maahanmuuttajapalvelujen työntekijä) vastaanottoja. Neuvola on osa Espoon keskuksen perhekeskuksen toimintaa. Valtuusto hyväksyi asemakaavan 23.2.2009. Kohteen korttelinumero on 40192 ja kaavamerkintä YL: julkisten lähipalveluiden korttelialue. Kortteliin haetaan kaavamuutosta nostaa korttelin rakennusoikeus 1500 k-m 2 :stä 3200 kem 2 :iin. Suurin sallittu kerrosluku on III. Hankkeen laajuustavoitteet ovat: päiväkoti 1362 hym², neuvola 592m 2 sekä päiväkodin ja neuvolan yhteisiä tiloja 132 hym 2 yhteensä 2086 hym 2. Kohteen bruttoala on n. 3050 brm 2. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään arkkitehtonisin ratkaisuin, muuntojoustavuudella, hyvällä lämmöneristävyydellä ja tiiveydellä, ilmanvaihdon energiatehokkuudella sekä suunnittelemalla kiinteistö helposti huolettavaksi ja ylläpidettäväksi. Suviniityn päiväkoti ja neuvola pyritään suunnittelemaan tiloiltaan kodikkaaksi. Lisäksi päiväkoti suunnitellaan soveltumaan erityisesti pienten lasten vuoropäivähoitoon. Tilojen tulee mahdollistaa eri toimijoiden yhteistyö perheiden hyväksi sekä luoda alueen perheille kohtaamispaikka. Tiloja tulevat käyttämään myös kumppanit. Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Vielä vahvistamattomassa vuoden 2014 investointiohjelmassa Suviniityn päiväkodille ja neuvolalle on varattu yhteensä 11,32M, joka jakautuu seuraavasti: vuodelle 2014 0,5M, vuodelle 2015 6,39M ja vuodelle 2016 3,73M. Hankesuunnitelman tavoitehinta on 9,337 M (3061 /brm²) ilman alv., kustannustaso 1/2014, KL 84. Suviniityn päiväkodin arvioitu toimitilavuokra on 480,7 t /vuosi ja neuvolan 231,6 ilman alv. Ensikertainen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste päiväkodin osalta on 210 t ja neuvolan osalta 285 t ilman alv.

6 1.1 Hankkeen perustiedot Hankkeen numero 3690 Kohteen nimi Suviniityn päiväkoti ja neuvola Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi / Suomenkielinen varhaiskasvatus ja Sosiaali- ja terveystoimi/perhe- ja sosiaalipalvelut Kiinteistön omistaja + hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus -liikelaitos Kortteli 40 192 Tontti 1 Kaupunginosa 40. Espoon keskus Kiinteistötunnus 49-40-192-YL Tontin pinta-ala 3573 m² Tontin rakennusoikeus 1500 k-m 2. Korttelin haetaan kaavamuutosta rakennusoikeuden nostamiseksi 1500 kem 2 :stä 3200 kem 2 :iin Osoite Suviniitynkatu 3, 02070 Espoo Asemakaava Hyväksytty KV 23.2.2009. Asemakaavamuutos käynnissä. Kaavamuutoksen arvioidaan vahvistuvan maaliskuussa 2014. Tarveselvitys Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen muutoksen 25.8.2011. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi neuvolan tarveselvityksen 5.6.2013. Hyötyala 2086 hym² (+ kylmät tilat ) Bruttoala 3050 brm² (+ kylmät tilat 148 brm²) Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²) 2592 htm² Kerrosluku III Rakennuksessa tapahtuva toiminta Lasten päivähoito, vuoropäivähoito, avoin päiväkoti (avoin varhaiskasvatus), resurssierityislastentarhanopettaja, äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ja muiden perhekeskustoimijoiden toiminta (esim. perhetyö, neuvolapsykologi, lastensuojelu, maahanmuuttajapalveluita) Päiväkotipaikat 147 laskennallista hoitopaikkaa

7 Henkilökuntamäärä päiväkoti 30 + neuvolan ja muiden perhekeskustoimijoiden työntekijät yhteensä 25 Aikataulu Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään maaliskuussa 2014. Suunnitelmat valmistuvat maaliskuussa 2015. Rakentaminen aloitetaan elokuussa 2015 ja rakennus valmistuu marraskuussa 2016. Rakennus otetaan käyttöön tammikuussa 2017 Tarveselvityksen kustannusennuste päiväkodin osalta 6,87 M (ilman alv), KL 80 OVALA 25.8.2011. Investointiohjelman 2014 varaus 11,32 milj. Tavoitehinta-arvio 9,337 milj., 3061 /brm² (ilman alv), kustannustaso 12/2013; KL 85 Sisäinen toimitilavuokra Päiväkoti 480,7 t /vuosi, neuvola 231,6 t /vuosi ilman alv Lasten tiloja / hoitopaikka (147) 7,99 hym² Hinta/hoitopaikka 44 054 1.2 Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen talonsuunnittelu ja talonrakennus vastaavat hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot. Tilakeskus-liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Hankepäällikkö Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Pohjarakenteet Kustannussuunnittelu Juha Iivanainen Vesa Pyy Jaana Saira Pirjo Kurttila Ismo Kaarnasaari, TEKE/GT Sari Kinnunen/ Kalle Koskenmies(syksystä 2013 alkaen) Hankesuunnittelija Leena Kangas / Eija Riikonen (syksystä 2013 Sivistystoimi, esikunta alkaen) Tilat ja alueet yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, 02070 ESPOON KAUPUNKI

8 Hankesuunnittelija Sivistystoimi, esikunta Tilat ja alueet yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, 02070 ESPOON KAUPUNKI Aluepäällikkö Sivistystoimi, suomenkielinen varhaiskasvatus, Espoon keskuksen palvelualue, hallinto Kamreerintie 6 A, PL 77331, 02070 ESPOON KAUPUNKI Päiväkodinjohtaja Sivistystoimi, suomenkielinen varhaiskasvatus, Suomenojan päiväkoti Suomalaistentie 2-4 PL 27305, 02070 ESPOON KAUPUNKI Sinikka Sorvari (syksystä 2013 alkaen) Anni Mykkänen Pia Lehtonen (syksy 2012 saakka) Erityissuunnittelija Riikka Nikulainen Sosiaali- ja terveystoimen toimiala/tila- ja yhdyskuntasuunnittelu Kirkkojärventie 6 B, PL 208 02070 ESPOON KAUPUNKI Projektisuunnittelija Piia Niemi-Mustonen Sosiaali- ja terveystoimen toimiala/neuvolatoiminta Kamreerintie 2 B 5. krs, PL 217 02070 ESPOON KAUPUNKI 7 Vs. osastonhoitaja Virpi Aromaa Sosiaali- ja terveystoimen toimiala/neuvolatoiminta Espoon keskus Kamreerintie 2 B 5. krs, PL 217 02070 ESPOON KAUPUNKI 7 Kuultu seuraavia asiantuntijoita: Maisema-arkkitehti Tekninen keskus, Viheralueet Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI Alue-arkkitehti Kaupunkisuunnittelukeskus, Asemakaavayksikkö Kirkkojärventie 6B, PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI Arkkitehti Kaupunkisuunnittelukeskus, Asemakaavayksikkö Kirkkojärventie 6B, PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI Sari Knuuti Liisa Ikonen Jenni Mikkola

9 2 Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset 2.1 Hankkeesta tehdyt aikaisemmat päätökset - Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen muutoksen 28.5.2011. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt neuvolan tarveselvityksen 5.6.2013. 2.2 Hankkeesta tehdyt selvitykset - Alustava perustamistapaselvitys, 19.9.2011, Ismo Kaarnasaari, TEKE/GT - Ympäristötekninen tutkimusraportti; Päiväkotitontti Espoon keskus 16.12.2011, Titta Manninen, Marko Sjölund, Vanhanen Environment Oy 3 Hankkeen perustelut 3.1 Tarpeellisuus ja kiireellisyys Espoon keskuksen ja lähialueiden (61) 10 kk - 6 -vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä noin 200 lapsella vuoteen 2015 mennessä. Väestönkasvu edellyttää sekä päivähoidon että neuvolapalvelujen lisäämistä ja kehittämistä. Vieraskielisen väestön osuus alueella on noin 15 %, kun se koko Espoossa on n. 10 %. Suvelassa ja Kirkkojärvelle vieraskielisen väestön osuus on noin neljännes. Suviniityn päiväkoti tulee korvaamaan joitakin epätarkoituksenmukaisia päivähoitotiloja ja neuvolaan siirretään Espoon keskuksen suuralueen neuvolayksikköjen toimintaa kokonaan tai osittain. Uudisrakennus on välttämätön, koska nykyisissä tiloissa ei ole mahdollisuutta toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen. Yhteisessä rakennuksessa tarjotaan asiakasperheille monipuolisia palveluja ja työyhteisöjen vuorovaikutus ja yhteistoiminta tuovat työn ja palvelujen kehittämiselle uudenlaisia mahdollisuuksia. Suviniityn päiväkoti, avoin päiväkoti, neuvola ovat tärkeä osa Espoon keskuksen alueen lapsiperheiden tarvitseman palveluverkon kehittämistä. Päiväkoti Muutokset kauppojen aukioloajoissa, ilta- ja vuorotyö sekä hoivasektorin laajeneminen aiheuttavat lisääntyvää päivähoidon tarvetta iltaisin, öisin ja viikonloppuisin (ns. vuorohoito). Suviniitty sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla, joten vuorohoitopalvelujen sijoittaminen sinne on tarkoituksenmukaista. Avoin päiväkoti täydentää lapsiperheiden palveluja. Perheille, jotka eivät tarvitse varsinaista päivähoitoa, voidaan tarjota avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Tilat toimivat perheiden kohtaamispaikkoina. Avoimen päiväkodin tiloissa toimii myös kaupungin tai muiden toimijoiden ylläpitämiä kerhoja. Neuvola Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 10.6.2010 kehittää neuvolan palveluverkkoa sitä tiivistämällä, sijoittamalla neuvoloita hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja monipuolistamalla palveluita. Palvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen mahdollistuu parhaiten isoissa neuvo-

10 loissa, esimerkiksi ilman ajanvarausta toimivan avo-neuvolan ja iltavastaanottotoiminnan käynnistäminen. Suviniityn neuvola tulee olemaan osa Espoon keskuksen alueen neuvolaverkostoa Kalajärven ja Espoon keskuksen neuvoloiden lisäksi. Suviniityn neuvola on osa alueen perhekeskusta ja siellä tulee toimimaan neuvolan lisäksi muita perhekeskustoimijoita. Neuvolaan siirretään Kiltakallion ja Suvelan sekä osittain Bembölen neuvolan toiminta. Espoon keskuksen suuralue koostuu Pohjois-Espoon, Vanhan Espoon ja Suur-Kauklahden alueista. Tulevien vuosien väestökasvu keskittyy Vanhan Espoon ja Suur-Kauklahden alueille, mikä aiheuttaa resurssi- ja tilatarpeita alueen neuvoloille. Vanhan Espoon ja Suur- Kauklahden alueella on väestöennusteen mukaan vuonna 2013 synnytyksiä noin 750 ja 0 6-vuotiaita lapsia 5277. Vuoteen 2016 mennessä synnytysten määrän ennustetaan kasvavan noin 30:llä ja 0 6-vuotiaiden lasten noin 600:lla. Päivittäin Suviniityn neuvolassa tulee olemaan noin 140-200 neuvolan asiakaskäyntiä. Muiden perhekeskustoimijoiden palveluiden asiakasmäärät tarkentuvat myöhemmin. 4 Rakennuspaikka 4.1 Sijainti ja hallinta Suviniityn päiväkoti esitetään toteutettavaksi, Espoon keskukseen Suviniittyyn kortteliin 40 192 YL-tontille. Tontin sijainti Espoon keskuksessa sopii hyvin palvelemaan vuoropäivähoitoa tarvitsevia perheitä. Päiväkoti sijaitsee keskeisesti ja on julkisella liikenteellä hyvin saavutettavissa eri suunnilta tuleville. Tontti liittyy eteläsivultaan rakennettavaan Suviniityn puistoon. Tontti on kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. 4.2 Kaava- ja kiinteistötiedot Suviniityn alueella on voimassa oleva asemakaava. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.2.2009. Asemakaavassa tontin korttelinumero on 40 192 ja kaavamerkintä on YL: julkisten lähipalveluiden korttelialue. Rakennusoikeus on 1500 kem 2. Rakennus saa olla enintään kolmekerroksinen. Tontin autopaikkamäärän päättää rakennuslautakunta rakennuslupahakemuksen yhteydessä annetun selvityksen perusteella. Kaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 200 kem 2. Voimassa olevan asemakaava mukaan päiväkotikäyttöön tarkoitetun YL -tontin rakennusoikeus on 1500 k-m 2. Korttelin kaavan sallima rakennusoikeus on kuitenkin riittämätön seitsemän päivähoitoryhmän kokoiselle päiväkodille ja neuvolalle. Tämän vuoksi päiväkotikortteliin haetaan kaavamuutosta korttelin rakennusoikeuden nostamiseksi 1500 kem 2 :stä 3200 k- m 2 :iin. Alueen pysäköinti- ja väestönsuojatarpeen tyydyttämiseksi Kirstinrinteen ja Suvelanrinteen sisään oli alun perin suunniteltu rakentaa keskitetty alueellinen asukaspysäköintilaitos ja yhteisväestönsuoja. Suviniityn kallioluolan rakentaminen oli osa Espoon keskuksen kehittämisohjelmaa. Myöhemmin on tehty päätös, että kallioluolan rakentamisesta luovutaan sen kalleuden vuoksi ja kaava-alueen paikoitus järjestetään rakentamalla alueelle kaksi maanpäällistä pysäköinti-

11 laitosta. Pysäköintilaitosten totuttamisajankohdasta ei ole tehty päätöstä, joten päiväkodin autopaikat joudutaan aluksi osoittamaan päiväkoti ja neuvolatontin viereisille rakentamattomille tonteille (ks. kohta 4.6.) Liikenne- ja paikoitus) sekä varustamaan rakennus omalla väestönsuojalla. Liite 2: Asemakaava ja määräykset 4.3 Tontin ympäristö Tontti sijaitsee Espoon keskuksessa Suviniityssä asumiseen liittyen hyvin liikenneyhteyksien tuntumassa. Tontti rajoittuu etelässä puistoon ja viheralueeseen Kirstinmäen suunnalla. Pohjoisessa tontti rajoittuu Suviniityn puistoon sekä lännessä Suviniitynpolkuun. Tontin lähiympäristö on tällä hetkellä rakentamaton, mutta se rakentuu voimakkaasti seuraavien vuosien aikana. Päiväkotirakennuksella tulee olemaan alueella keskeinen kaupunkikuvallinen rooli, sillä se sijaitsee katujen risteysalueelle, Suviniitynkadun kadun päätteenä keskeisellä ja näkyvällä paikalla. Kohteen tulee hahmottua julkisen palvelun rakennuksena. 4.4 Tontin ominaisuudet Rakennusalueen länsipuolella on noin metrin syvyinen avo-oja ja itäpuolella noin 0,3 metrin syvyinen avo-oja. Maanpinta nousee loivasti luode- kaakkoissuunnassa noin tasovälillä +6,0 +8,0. Rakennusalueen itäpuoli rajautuu Vanhan Kirstintien reunaan, missä pengerrakenteet tulevat osittain rakennusalueelle. Vanhan Kirstintien korkeus rakennusalueen reunassa vaihtelee rakennusalueella noin tasolla +9,00 10,5m. Vanhan Kirstintien penkereenpaksuun on n. 2,5m. Alueella pohjamaa on pääasiassa savea. Humuskerroksen alla on 0 0.5 m paksuinen savinen silttikerros, jonka alla liejuista savea noin 0 12.0m. Liejuisen saven alla on 0,5m 5,0 m paksuinen siltti tai hiekkakerros. Silttikerroksen alla on 1,0 13,0 m paksuinen tiivis moreenikerros. Kallion pinta on havaittu porakonekaivauksin tasovälillä + 5,0-17 m. Painokairaukset ovat päättyneet 5 16 m syvyyteen maanpinnasta. Irtomaa-ainekset ovat routivia. Alueen maaperästä teetettiin tutkimus, jonka perusteella maaperässä ei todettu pilaantuneisuutta. Pohjaveden pintaa ei ole mitattu pohjavesiputkesta. Pohjaveden arvioitu taso on + 6,0. Rakennus perustetaan pääosin moreenin tai kallioon lyötävillä tukipaaluilla. Alustavasti arvioiden paalupituudet tulevat olemaan 3 21 metriä. Pienellä alueella rakennusalueen itäreunassa voidaan harkita maanvaraisia perustuksia pohjamaan tai massanvaihdon varaan, kun perustamis-/ massanvaihtosyvyys on enimmillään noin 3 m. 4.5 Tontin rakennuskanta Tontilla ei ole olemassa olevia rakennuksia. 4.6 Liikenne ja paikoitus Alun perin alueelle laaditun korttelisuunnitelman mukaan päiväkotitontintontin autopaikoista seitsemän ( 7 ) on ollut tarkoitus sijoittaa Suviiniityn kallioluolaan ja vain 1 autopaikka YLtontille henkilökunnan käyttöä varten. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tontin rakennusoikeutta nostetaan, jolloin tontin autopaikkamäärä tulee kasvamaan rakennusoikeuden nostamisen myötä 16 autopaikkaan.

12 Saattoliikenteelle varatut autopaikat (6kpl) rakennetaan katusuunnitelman mukaisesti päiväkotitontin pohjoispuolella sijaitsevalle Suviniityn aukiolle, joka on katualuetta. Itse tontille on sen pienestä koosta johtuen tarkoitus sijoittaa vain viisi (5) autopaikkaa, joista kaksi (2) varataan liikuntaesteisten paikoiksi. Näistä kolme (3) autopaikkaa varustetaan lämpötolpalla. Polkupyöräpaikkoja järjestetään riittävä määrä. Ennen pysäköintilaitoksen rakentamista loput 11 autopaikkaa täytyy osoittaa tontin ulkopuolelta. Alueen väliaikaisena pysäköintiratkaisuna on sijoittaa autot aluksi kaupungin omistamille vielä rakentamattomille AK -tonteille, joilla sijaiseville vanhoille tiepohjille päiväkodin autopaikat voidaan sijoittaa. Myöhemmin ko. tontin autopaikat hankitaan kortteliin 40189 LPA rakennetavasta pysäköintilaitoksesta. Pysäköintilaitoksesta ostettavien autopaikkojen hankintaa varten hankesuunnitelman tavoitehintaan on sisällytetty 385 000 määräraha (11 ap x 35 000 /autopaikka). Päiväkodin huoltoliikenne järjestetään Suviniitynpolun kautta. Liikenteen ja paikoituksen suunnittelussa tulee huomioida käyttäjien turvallinen kulku pihaalueilla. Piha-alueen esteettömyys tulee huomioida myös lasten vaunujen kanssa liikkumisen näkökulmasta. 4.7 Kadut ja kunnallistekniikka Rakennus liitetään kaukolämpö-, vesi-, viemäri- sekä sähköverkkoon. 5 Suunnittelutavoitteet 5.1 Yleiset tavoitteet Päivähoito- ja neuvolaympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Vuoden 2013 lopulla valmistuvaan Päiväkotien suunnitteluohjeeseen on kirjattu erityisesti päivähoitoa koskevat tavoitteet. Suviniityn päiväkoti ja neuvola tarjoaa ympäristön perheille monenlaisia palveluja, joten itse rakennuksen tulee olla lapsille ja perheille miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Rakennuksen pitkän nimityksen sijasta toivotaan että suunnittelun aikana rakennukselle löytyy nimi, joka vakiintuu käyttöön kertoen toiminnasta siellä ja vahvistaen sen aseman Keski-Espoon asukkaiden elämässä. Suviniityn päiväkoti ja neuvola tarjoaa perheille monipuolisia palveluja. Rakennuksen tulee olla lapsille ja perheille miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Suunnittelun aikana yritetään löytää rakennukselle uusi, toiminnasta kertova nimi, joka vakiintuisi käyttöön ja vahvistaisi sen aseman Keski-Espoon asukkaille Päiväkodin tiloissa korostuu kodinomaisuus, viihtyvyys ja turvallisuus. Vuoropäiväkodin tilojen tulee olla mieluisia lapsille, jotka saattavat viipyä tiloissa useita vuorokausia. Avoimen päiväkodin tiloissa otetaan huomioon, että tilat ovat sekä lapsia että aikuisia varten. Neuvolan tilojen tulee olla viihtyisät ja lapsiperheiden palvelutarjontaan soveltuvat. Neuvola palvelee isoa asiakasmäärää, minkä vuoksi suunnittelussa tulee huomioida asiakkaiden ja

13 työntekijöiden sujuva toiminta. Tavoitteena on henkilökunnan moniammatillista yhteistyötä tukevat ja asiakkaille miellyttävät ratkaisut. Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus, kestävyys ja kauneus. Arkkitehtuurissa asetetaan käyttäjien tarpeet ja näkökulma etusijalle. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. 5.2 Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään seuraavin keinoin: 1. Arkkitehtoniset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon aiheuttamasta ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella. 2. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten, että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut minimoidaan ja keskitetään. Tiloista suunnitellaan mahdollisen yleispätevät sekä tarpeeseen mukautuvat. 3. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK D3 2012 määräysten tasoa. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tavoitteeksi asetetaan ilmavuotoluvun arvo q50 = 1 m3/h m2 (rakennuksen vaipan neliön läpi virtaa ilmavirta yksi kuutio tunnissa paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). Tiiveyden toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa mittaamalla. 4. Ilmanvaihdon energiatehokkuus Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin, varustamalla se tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön talteenotolla. 5. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Rakennuksen energiatehokkuustavoitteeksi asetetaan E 130 kwh/brm²/a. 5.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Suviniityn alueelle on laadittu korttelisuunnitelma 23.4.2009. Korttelisuunnitelman mukaan päiväkoti on Suviniityn uuden asuinalueen sydän. Päiväkoti sijaitsee Suviniityn puiston pitkän näkymäakselin päässä. Rakennus rajautuu pohjoisessa Suviniityn aukioon ja etelässä Suviniitynpuistoon. Idässä Vanhaan Kirstintiehen ja lännessä Suviniitynpolkuun, joka rakennetaan pihakatuna. Korttelisuunnitelman mukaan rakennuksen pääjulkisivumateriaali on värillinen rappaus. Tehostemateriaaleina ovat poltettu, puhtaaksimuurattu tiili ja puu. Rakennuksen sijainnin vuoksi, rinteen juurella, vesikattomaisemalla on erityinen arkkitehtoninen merkitys.

14 5.4 Toiminnalliset tavoitteet Suviniityn päiväkoti ja neuvola on perheiden kohtaamispaikka, jossa voi kunnallisten palvelujen lisäksi olla myös järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin palveluja ja toimintaa. Monialaisuudella ja yhteistyöllä pyritään siirtämään painopistettä korjaavista palveluista edistävään ja ehkäisevään toimintaan. Yhteistyöllä voidaan säästää resursseja ja luoda uusia toimintatapoja ja käytäntöjä lasten ja perheiden auttamiseksi varhaisessa vaiheessa. Suviniityn päiväkoti ja neuvola on eri ammattiryhmien vuorovaikutteinen työyhteisö. Toiminnassa yhdistyy varhaiskasvatuksen, neuvolatoiminnan ja lapsiperheiden perhetyön sekä muiden perheiden kanssa toimivien osaaminen. Siinä korostetaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta asiakkaana olevien lapsiperheiden, lasta odottavien perheiden ja ympäristön asukkaiden kanssa. Yhteisen Suviniityn päiväkodin ja neuvolan toimintamallin kehittäminen on aloitettu eri toimijoiden yhteistyössä ja se jatkuu edelleen. Paikan henkeä kuvataan kestävään kehitykseen liittyvin sanaparein: Terveys & hyvinvointi, Liikunta & rauhoittuminen, Yhteisöllisyys & yhdessä tekeminen, Ravintoa keholle & mielelle, Voimavarat & ratkaisut, Ilo, osallisuus, aktiivisuus! Rakennuksen tilojen ilme on kauttaaltaan viihtyisä, kiireetön ja yhteisöllinen ja se näkyy heti sisään tultaessa. Toiminta on näkyvää ja kulkuyhteydet ovat luontevia, selkeitä ja lyhyitä, opastus toimivaa. Erityisesti kiinnitetään huomiota sisäänkäyntien ilmeeseen. Tietotekniikkaa käytetään palveluissa ja toiminnassa; talossa on langaton verkko, varaukset info-tv-järjestelmälle sekä AV-tekniikka avoimessa päiväkodissa, kokoustiloissa ja monitoimisalissa. Valvottavuus ja turvallisuus toteutetaan sisällä ja ulkona näköyhteyksin, sopivalla valaistuksella ja tarvittaessa kameravalvonnalla. Ulko-ovissa ja osastoivissa sisä-ovissa on ajastettavat sähkölukot, joita voidaan tarvittaessa ohjata myös henkilökunnan tiloista. Suviniityn päiväkotiin, avoimeen päiväkotiin ja neuvolaan tullaan pääsääntöisesti lähialueelta, vuoropäivähoitoon tullaan myös kauempaa. Osa lapsista ja aikuisista tulee päiväkotiin ja neuvolaan jalkaisin tai bussilla, osa yksityisautoilla. Rakennuksessa on useita sisäänkäyntejä ja niihin liittyvä piha-alueita, joiden sijoittamisessa otetaan huomioon autopaikoitus, kevyen liikenteen väylät ja huoltoliikenne. Ulkoalueet suunnitellaan toimiviksi ja turvallisiksi. Päiväkodin toiminta-aika on klo 6:30 18:00, ympärivuorokautinen päivähoito toimii 24 tuntia 7 päivänä viikossa. Neuvolan toiminta-aika on ma-pe klo 7:30 18:00 ja la 10:00 15:00. Tilojen ja ulkoalueiden tulee sopia myös muuttuviin toiminta-aikoihin. Neuvolassa on iltaisin ryhmätoimintaa ja tilaisuuksia, joissa käytetään erikseen sovitusti päiväkodin ryhmätiloja. Toimintaa on ympäri vuoden. Tilaratkaisuilla edistetään yhdessä tekemistä ja tehokasta tilojen käyttöä. Tilojen sijoittelu tukee henkilökunnan keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Talon toimijoilla on yhteiset neuvottelu-, tauko- ja sosiaalitilat. Tiloissa on käyttötarkoituksen mukainen äänieristys. Henkilökunnan työhuoneet sijoitetaan lähelle yhteisiä tiloja vuorovaikutuksen ja luontevan tutustumisen edistämiseksi. Talon toiminnan johtamiseksi luodaan kokous- ja kohtaamisrakenteet, jotka tekevät mahdolliseksi työntekijöiden, asiakkaiden ja alueen toimijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen. Taukotilassa tapaavat talon työntekijät toisiaan. Sen yhteydessä on hyvin varustettu keittiö ja sitä käytetään henkilökunnan ruokailutilana. Taukotila jaetaan hiljaiseen tilaan ja seurustelutilaan. Tilaa käytetään myös henkilökunnan kokouksiin. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan työtilat ovat lähellä yhteisiä tauko- ja sosiaalitiloja.

15 Päiväkodin liikunta- ja monitoimitilassa sekä avoimen päiväkodin tiloissa voi olla talon toimijoiden oman toiminnan lisäksi myös kuntalaiskäyttöä päiväkodin toiminta-aikojen ulkopuolella. Nämä tilat sijoitetaan siten, että ne voidaan erottaa omiksi alueiksi, joissa on omat kulkutiet, lukitukset ja valvontamahdollisuudet. 5.5 Päiväkodin toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa lapsen hoito, kasvatus sekä opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Kun lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Päiväkotiympäristö sisältää mahdollisuuksia päivän rytmittämiseen leikin ja levon vuorotteluun, ohjatun toiminnan ja liikkumisen lisäksi pienessä ryhmässä toimimiseen, itsekseen leikkimiseen ja lepoon. Monipuolinen liikkuminen on mahdollista kotialueilla ja erityisesti päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa ja käytävillä sekä leikkipihassa. Sisätilat ovat leikkimään ja liikkumaan houkuttelevat. Suviniityn päiväkodissa on 7 lapsiryhmää 1-6 -vuotiaille. Tilat jäsennetään 7 kotialueeksi, jotka suunnitellaan ja varustetaan kukin 21 lapselle. Kahden kotialueen varustelussa otetaan lisäksi huomioon 1-3 -vuotiaiden erityistarpeet. Kotialueiden lisäksi on lasten yhteisiä tiloja, palvelukeittiö, hallinnon tiloja, henkilökunnan tiloja sekä huolto- ja varastotiloja. Neljä kotialuetta suunnitellaan pareiksi, joilla on yhteinen sisäänkäynti ja kuraeteinen Toinen näistä kotialuepareista on vuoropäivähoitoa. Vuoropäivähoidon kotialueiden läheisyyteen, samaan kerrokseen sijoittuva pariton kotialue suunnitellaan kokopäivähoidon tiloiksi, jotka tarvittaessa voidaan ottaa vuoropäivähoidon käyttöön. Yksi parittomista kotialueista suunnitellaan soveltuvaksi avoimen päiväkodin toimintaan. Kotialuepareilla on oma eteisalueensa pesuhuoneineen. Kotialueella on kolme ryhmähuonetta, joista ryhmähuone 1 on leikkitila, josta on ovi ryhmähuoneeseen 2 (lepohuone). Kotialueparin lepohuoneet ovat yhdistettävissä toisiinsa tai niiden välillä on ovi. Ryhmähuone 3 on kotialueella sijaitseva pienryhmähuone. Pelastuslaitoksen vaatimusta noudattaen: jos lepohuoneita sijaitsee toisessa kerroksessa, rakennetaan toisesta oviyhteydellä toisiinsa liittyvästä lepohuoneesta suora yhteys varsinaiseen kunnolliseen uloskäytävään tai oviyhteys säältä suojattuun varatieportaaseen. Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset ja niihin liittyvät sopet ja syvennykset suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Kulkuyhteydet kotialueiden välillä ovat käytävän sijasta mieluummin auloja, joita voidaan käyttää myös lasten toiminta- ja ruokailutiloina. Isompien lasten ruokailua varten varataan aulamaista tilaa kahteen paikkaan, toiseen näistä toteutetaan myös kotikeittiö. Alle 3-vuotiaat lapset ruokailevat ryhmätiloissaan. Lasten yhteisiä tiloja ovat monitoimisali, taide-, tiede- ja verstashuone sekä yleinen pienryhmätila. Kotikeittiö voidaan toteuttaa esim. syvennyksenä aulaan. Tietotekniikkaa käytetään varsinkin isompien lasten toiminnassa. Vuorovaikutteiselle taululle varataan paikka yhteisestä aulatilasta tai ruokailutilasta. Varastotilat sijoitetaan tilojen käyttötarkoitusten mukaan.

16 Akustiikkaan, tilojen ja kalusteiden materiaaleihin, väreihin ja valaistukseen tulee kiinnittää erityisesti huomiota. Niillä voidaan toteuttaa lapsille ja aikuisille toimintaympäristö, joka innostaa ja rohkaisee erilaisten taitojen kokeilemiseen ja oppimiseen ja tarjoaa myös tilaisuuden lepoon ja hiljaisuuteen. Palvelukeittiön tilat suunnitellaan Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Palvelukeittiöön on erillinen sisäänkäynti huoltopihalta. Rakennukseen tulee yksi S1-luokan väestönsuoja. Väestönsuojaan sijoitetaan etupäässä sosiaali-, apu- ja varastotiloja. Väestösuojan koon laskentaperuste on esitetty huonetilaohjelmassa. Vuorohoidon tilat Vuorohoitoa tarjotaan tilanteissa, jolloin hoidon tarve on illalla, yön yli tai viikonloppuna. Joskus lapsi saattaa olla hoidossa useita vuorokausia. Vuorohoidon tilat ovat kodinomaisia. Keskeinen tila on olohuone, jossa vietetään aikaa kodinomaisesti: leikitään, katsellaan televisiota, kuunnellaan musiikkia, askarrellaan. Olohuoneeseen liittyy kotikeittiö ja ruokailutila, jossa syödään ateriat ja välipalat. Päiväkodin ryhmähuonetta 1 vastaava tila on ryhmän leikkihuone ja ryhmähuonetta 2 vastaava tila makuuhuone, jossa on sängyt ja kaapit lapsille. Ryhmien makuuhuoneista on kulku toiseen makuuhuoneeseen, mikä helpottaa valvontaa. Makuuhuoneita voidaan jäsentää myös pienemmiksi kevyillä seinäkkeillä tai verhoilla. Vuorohoidon tilat suunnitellaan selkeiksi ja helposti hahmottuviksi lapsen näkökulmasta sekä helposti valvottaviksi. Lapsen tulee kokea tilat hauskoiksi, kodikkaiksi ja turvallisiksi. Lapset voivat oman ryhmänsä tilojen lisäksi käyttää myös toisen ryhmän pienryhmätilaa. Toinen pesutiloista tehdään tavallista suuremmaksi ja varustetaan vesileikkitilaksi. Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja lapsia kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Toiminta on aikuisten ja lasten aktiivista yhdessäoloa, jota asiakkaat ja henkilökunta suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä. Aikuisasiakkaat huolehtivat kukin hoidossaan olevista lapsista. Heillä on myös mahdollisuus keskustella henkilökunnan ja toisten vanhempien kanssa lasten kehityksestä ja kasvatuksesta sekä lapsiperheen arjesta. Lasten vanhemmat saavat näin sekä tukea ammattilaiselta että vertaistukea ja aikuiskontakteja toisilta vanhemmilta. Vapaan yhdessäolon ja leikin lisäksi toimintamuotoina on esim. taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja retkiä. Avoimen päiväkodin yhteydessä voi toimia maksullisia kerhoja. Avoimena päiväkotina toimiva kotialue suunnitellaan siten, että kulku tiloihin ja toiminta niissä on selkeä vaihtuville käyttäjille. Pienessä keittiötilassa on mahdollisuus lasten ruokien lämmittämiseen, kahvinkeittoon jne.. Avoimen päiväkodin tilat voidaan osoittaa toiminta-ajan ulkopuolella kuntalaiskäyttöön, minkä vuoksi kulku päiväkodin muihin tiloihin tulee voida sulkea. Avoimen päiväkodin tiloja käytetään myös neuvolan ryhmätoimintaan sekä sovitusti muuhun perhepalvelutoimijoiden toimintaan. Liite 3: Huonetilaohjelma

17 5.6 Pihaan liittyvät tavoitteet Ulkoalueet jäsennetään leikkipihoiksi, kulkuteiksi, huoltoliikenteen ja saattoliikenteen alueiksi sekä henkilökunnan ja asiakkaiden paikoitusalueiksi. Eri alueet ja kulkutiet sekä sisäänkäynnit suunnitellaan erillisiksi. Lasten leikkipihan laajuustavoite on noin 2 270 m² (15,4 m² / hoitopaikka). Piha aidataan. Leikkivälineet sijoitetaan ikäryhmittäin omiksi alueikseen. Vuorohoidolle varataan oma alue, joka on helposti valvottavissa vuorohoidon tiloista. Pihaan suunnitellaan aurinkoisia leikkialueita ja kesähelteille varjoalueita. Osa leikkipihoista voidaan jättää luonnontilaiseksi seikkailualueeksi, jolla voi kaivaa ja rakentaa. Piha-alueita jäsennetään myös istutuksin ja kiveyksin. Tavoitteena on virikkeellinen ja toiminnallinen oppimisympäristö sekä ympäristö leikille, mielikuvitukselle ja elämyksille. Eri vuodenajat käytetään toiminnan hyväksi, esimerkiksi lumen kasauspaikka voi toimia liukumäkenä. Pihan suunnittelussa ovat tärkeitä koko alueen valvottavuus, ilkivallan estäminen sekä ylläpito ja kiinteistönhuolto vuoden ympäri. Päiväkotitontin viereiseen rakennetaan Suviniityn puisto, jonne rakennetaan leikkialue. Leikkialue on tarkoitettu kaikille kuntalaisille, mutta myös päiväkoti voi vapaasti käyttää leikkipuistoa. Päiväkodin piha on kuntalaisten käytössä päiväkodin toiminta-aikojen ulkopuolella. Leikkialueiden käytön edistämiseksi sijoitetaan portit yhdistämään niitä. 5.7 Neuvolan toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Suviniityn neuvolan tilasuunnittelussa huomioidaan asiakkaan osallisuus oman hyvinvoinnin edistämiseen, moniammatillinen yhteistyö, uudet innovatiiviset palveluratkaisut, henkilökunnan hyvinvointi sekä tilatehokkuus. Neuvolaan suunnitellaan 20 neuvolatyöhön soveltuvaa vastaanottohuonetta ja 5 huonetilaa muiden perhekeskustoimijoiden vastaanottoja varten. Huonemäärät on suunniteltu vastaamaan vähintään 17 terveydenhoitajan ja kolmen lääkärin tilatarpeita. Neuvolakäyntejä on päivittäin 140-200. Äitiys- ja lastenneuvolan antama palvelu saavuttaa lähes kaikki alueen lasta odottavat ja alle kouluikäisten lasten perheet. Neuvolatoimintaan sisältyy ajanvaraukseen perustuvaa vastaanottotoimintaa, matalan kynnyksen avoneuvolatoimintaa (ilman ajanvarausta), ryhmätoimintaa sekä moniammatillista työskentelyä. Tavoitteena on laajentaa palvelujen aukioloaikoja sekä kehittää palvelukonseptia monipuolisemmaksi ja asiakkaan osallisuutta lisääväksi. Palvelujen kehittämisessä huomioidaan kaikille tarkoitettujen universaalipalvelujen, suuren volyymin palvelujen sekä erityistä tukea tarvitsevien palvelujen kehittäminen. Avoneuvolassa tarjotaan lyhyitä vastaanottoja, esimerkiksi lapsen kasvun seuraamiseksi ja rokotusohjelman päivittämiseksi. Perinteisten vastaanotolla tapahtuvien palvelujen lisäksi kaupungissa kehitetään myös sähköistä, netin kautta tapahtuvaa asiointia, kohdistettua puhelinpalvelua, asiakasta auttavissa verkostoissa toimimista sekä kotiin ja lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön vietäviä palveluita. Uusien ratkaisujen tavoitteena on tukea asiakkaan omaa roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Neuvolalla on päiväkodin toiminnasta riippumaton erillinen sisäänkäynti, jossa on kuraeteinen. Sisäänkäyntiovessa tulee olla sähköinen lukitus, johon on yhdistetty videoporttipuhelin sekä itseilmoittaumisjärjestelmä. Sisääntulotilassa tai sen välittömässä läheisyydessä on toimiva ja turvallinen säilytystila vaunuille ja ulkovaatteille. Neuvolan odotustilat suunnitellaan rauhalliseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi huomioiden tilojen muunneltavuus. Odotustiloissa on erilaisia alueita, joilla on erilaisia käyttötarkoituksia. Odotustilassa on mahdollisuus sekä leikkiä että odottaa rauhassa. Tiloissa on mahdollisuus imetykseen, vauvan ruoan lämmitykseen (mikroaaltouuni) ja syöttämiseen sekä vaipanvaihtoon. Odotustiloissa on asiakkaiden itsehoitoon suunniteltuja alueita mm. sähköiseen asiointiin sopivia asiakaspäätteitä ja omahoitopisteitä, joissa asiakas voi mitata oman verenpai-

18 neen ja painon. Asiakkaiden tiedotukseen suunnitellaan uusia luovia ratkaisuja. Odotustilat ja vastaanottohuoneet muodostavat yhdessä solumaisia kokonaisuuksia, missä asiakasvirrat jakautuvat mahdollisimman tasaisesti ja ei muodostu pitkiä käytäviä. Lisäksi odotustiloissa tulee olla rajausmahdollisuus ilta- ja viikonloppukäytössä. Asiakasvessoja on neljä. Yksi niistä on näytteenotto-wc, josta on yhteys näytteenottoluukulla viereiseen henkilökunnan käyttöön tarkoitettuun huuhteluhuoneeseen, jossa on erityinen huuhteluallas. Kaikissa asiakasvessoissa on riittävästi tilaa omatoimiseen näytteentutkimiseen sekä wc-käyntiin lapsen kanssa. Wc-tilojen valaistus tulee olla soveltuva virtsanäytevastausten tulkitsemiseen. Yksi wc on inva-wc ja se varustetaan lastenhoitotasolla. Vastaanottohuoneet ovat tilavia n. 20 m², jotta erilaiset tutkimusvälineet ja kalusteet saadaan sijoitettua järkevästi ja ergonomisesti. Huoneessa on riittävästi tilaa lasten tutkimiseen (näöntarkastus, viivakävelyt ja pallon heitot). Vastaanottohuoneet ovat rauhallisia, viihtyisiä ja turvallisia. Kaikissa vastaanottohuoneissa on varauloskäynti viereiseen huoneeseen. Turvatekniset ratkaisut ovat tarkoituksenmukaisia ja vaivattomia. Vastaanottohuoneet ovat hyvin äänieristettyjä. Tiloihin tulee luonnonvaloa ja niissä on tuuletusikkuna ja vesipiste. Vastaanottohuoneissa on riittävän lämmintä ja niissä on tarvittava jäähdytys. Muiden perhekeskustoimijoiden vastaanottohuoneet ovat n. 15m². Tilojen tulee olla rauhallisia ja vuorovaikutusta edistäviä ja niissä tulee olla pako-ovi sekä vesipiste. Neuvolan ryhmätoimintaa varten tarvitaan ryhmätiloja. Perhevalmennuksessa ja muissa ryhmätilaisuuksissa voidaan käyttää avoimen päiväkodin tiloja sovitusti päivä- tai ilta-aikaan. Tilassa on vuorovaikutteinen, rento ilmapiiri. Henkilömäärä ryhmätilaisuuksissa voi olla 35 henkilöä. Tilojen kalustuksen tulee soveltua aikuisille ja erityisesti huomioiden raskaana olevat naiset. Neuvolatilojen on hyvä sijaita lähellä avointa päiväkotia, jotta yhteistyö mahdollistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Neuvolatilojen yhteydessä on riittävän tilava erillinen lukittava varasto hoitotarvikkeiden yms. säilytykseen. Varastoon sijoitetaan säilytyskalusteiden lisäksi useita lääkejääkaappeja. Lisäksi neuvolassa on tilat toimistoasioiden hoitamiseen. Neuvolan henkilökunnan tauko- ja sosiaalitilat ovat päiväkodin kanssa yhteisiä. Neuvolahenkilökunnan taukotilat eivät voi olla kaukana vastaanottotiloista, koska terveydenhoitajien työaikalajiin kuuluva ruokatauko on joutuisa ruokailu työn ohessa. Neuvolan vastaanottotilojen yhteydessä tulee olla henkilökunnan wc-tiloja. Liite 3: Huonetilaohjelma 5.8 Rakennustekniset tavoitteet 5.8.1 Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Rakennus on kolmekerroksinen ja se varustetaan hissillä. Rakennus perustetaan tukipaaluille. Rakennuksessa on kantava alapohja ja betonirakenteinen runko. Julkisivut ovat rapattua betonia tai tiiltä, vähäisiltä osin puurakenteisia. Kohdassa 5.2 (Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet) esitetyn mukaisesti: - Rakennuksen muodon on oltava kompakti, vaipan ala minimoitu ja rakenteet toteutettavissa toimiviksi todettuja rakennejärjestelmiä käyttäen - Julkisivu detaljeineen on suunniteltava siten, että eristyskerroksista saadaan jatkuvia, kylmäsiltoja vältetään ja rakenteet ovat helposti toteutettavissa

19 - Ikkunat sijoitetaan lämmöneristyskerroksen kohdalle. Ylisuuria lasipintoja ja kattoikkunoita ei suunnitella. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK D3 2012 arvoja. Rakennuksen paloluokka on P1. Rakennus tulkitaan kokoontumistilaksi. Noudatetaan RakMK C3 2010 määräyksiä. Muita yleisiä tavoitteita ovat mm.: - Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. - Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan - Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. - Kosteuden välttämiseksi on suunnittelussa noudatettava Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998). - Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. - Lattiaan rakennetaan lähtökohtaisesti vesikiertoinen lattialämmitys huomioiden kuitenkin muunneltavuuden tarpeet. - Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, päiväkoti- ja neuvolakäyttöön soveltuvia materiaaleja. - Neuvolan äänieristys tulee huomioida mm. seinä- ja ovirakenteissa. Energiatehokkuus tulee ottaa rakennuksen massoittelussa ja vaipan detaljeissa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään. 5.8.2.1 Yleistä 5.8.2 LVIA-tekniset tavoitteet LVIA -suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 50 vuoden (2x25v) elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA -laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 6 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. LVIA -laitteiden suunnittelussa energiaa säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa.

20 Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja ilmanvaihtolaitoksen osalta riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. 5.8.2.2 Lämmitys ja kylmiöt Rakennus liitetään kaukolämpöön. Lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella lattialämmityksellä. Huonelämpötilat lasketaan dynaamisilla laskentamenetelmillä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vuorohoidon tilojen olosuhteisiin. Suunnitteluvaiheessa tutkitaan voidaanko aurinkoenergiaa hyödyntää joko sähköenergian tuottamiseen tai käyttöveden lämmittämiseen. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehon tulee olla optimaalinen. Ylisuuri liittymisteho lisää tarpeettomasti liittymismaksua vuotuisia perusmaksuja. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. 5.8.2.3 Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on vältettävä. Vesikalusteiden kytkentäjohdot ovat pääosin suojaputkiin asennettua muovia, liitos kalusteisiin hanakulmarasioissa. Sekä kylmän että lämpimän veden määrät mitataan. Myös keittiön vedenkulutukset mitataan erikseen. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. 5.8.2.4 Ilmanvaihto Sisäilmaston yleisenä tavoitearvona pidetään S2 luokkaa pyrkien hyvään sisäilmastoon ja energiatalouteen. Sellaiset tilat, joiden käyttökuormitus on vaihtelevaa ja poikkeaa suuresti eri aikoina, tulee varustaa ilmamääräsääteisellä järjestelmällä. Ilmamääriä tulee voida muuttaa huonekohtaisella lämpötila-/hiilidioksidiohjauksella ja puhaltimien taajuusmuuttajilla. Tällaisissa tiloissa tulee ilmamääriä voida lisätä tehostuskäytössä 20%. Auringon aiheuttama ylilämpö tulee estää rakenteellisella, ulkopuolisella aurinkosuojauksella. Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Rakennusmateriaalien on oltava päästöluokaltaan vähintään M2-luokkaa, ilmanvaihtojärjestelmän komponentit ovat päästöluokaltaan M1- ja M2-tasoa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan P2-luokkaa sekä "Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä" suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita.

21 Ilmanvaihtolaitteisto mitoitetaan SFP-oppaan mukaisesti pienille painehäviöille sähköisen puhallinenergian säästämiseksi. Näin menetellen tulee SFP-luvun alittaa 1,8 kw/(m 3 /s), 1/1- teholla mitattuna Ryömintätilalliseen alustatilaan asennetaan koneellinen poistoilmanvaihto, maavaraiseen alapohjaan radonpoisto. 5.8.2.5 Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhykekohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia ratkaisuja. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä. 5.8.2.6 Huoltokirja Tästä kohteesta tullaan laatimaan sähköinen huoltokirja (Granlund Manager), johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii tarvittavan aineiston. 5.8.3.1 Yleistä 5.8.3 Sähkötekniset tavoitteet Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. Tarkemmin suunnitteluvaatimukset on esitetty Espoon kaupungin päiväkotien sähkösuunnitteluohjeissa ja sen liitteessä Neuvolan sähkösuunnittelu 5.8.3.2 Sähkötilat- ja jako Rakennuksiin johtavat talojohdot asennetaan maakaapeleina. Pääkeskus kosketussuojaista kennorakennetta asennetaan pääkeskushuoneeseen (3,6 x 2,6 x 2,8 m). Keittiön, ilmanvaihdon, valaistuksen ja ulkotilojen sähkö mitataan erikseen. Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan sulakeautomaateilla, ryhmitysalue n. 300 m2. Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Talojakamoon (2 x 3 m) sijoitetaan puhelintalojakamo, atk-jakamo ja -ristikytkentä sekä kulunvalvonnan keskusyksikkö. Kerrosristikytkennät asennetaan komeroihin, joiden tulee olla ylipaineiset. Tietojärjestelmähuoneeseen (2 x 3 m) asennetaan antennivahvistin, paloilmoitinkeskus, hälytysten jälleenanto, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Maadoituselektrodien ja betoniraudoituksen maadoitus tulee asentaa seudun laitosten erityisohjeen mukaan. Maadoituksissa tulee huomioida ATEX- ja lääkintätilojen määräykset Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al-tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimisto- ja vastaanottotilat varustetaan pistorasiakouruilla. Rakennuksen putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla. 5.8.3.3 Valaistus ja pistorasiat Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso on 100-300 Lux, neuvolan vastaanottotiloissa 500 Lux.

22 Energiatehokas valaistus edellyttää valaistuksen ohjausta läsnäolon, auringonvalon ja käyttötarkoituksen mukaan. Ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pihan valaistussuunnittelu tehdään yhteistyössä puiston suunnittelun kanssa. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Neuvolan vastaanottotilat suunnitellaan lääkintätilamääräysten mukaisesti. 5.8.3.4 Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä (puhelin, atk) varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A siirtotieluokka E A. Valmiuden langatonta verkkoa varten asennetaan. Puhelimia asennetaan mm. ryhmiin, hallintotiloihin ja keittiöön. Rakennuksessa tulee toimia kaikkien operaattoreiden puhelimet. Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa varten ohjelmakanavanipuilla A, B ja C. Rakennukseen asennetaan induktiosilmukkavaraukset RH1:iin ja monitoimitilaan asennetaan induktiosilmukka vahvistinlaitteineen (esitysäänentoisto). 5.8.3.5 Turvallisuusjärjestelmät Päiväkodin ja neuvolan ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan munakellolla. Neuvolan ulko-ovea ohjataan lisäksi videoporttipuhelimella ja itseilmoittautumisjärjestelmällä. Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan ilkivaltaa ehkäisemään kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona ja sisällä. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallennuksella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella paloilmoitin- tai palovaroitinjärjestelmällä rakennuslupaehtojen mukaisesti. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita. Neuvolaan asennetaan osoitteellinen päällekarkausjärjestelmä. 5.8.3.6 Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle. Porttipuhelinyhteys asennetaan sekä kaikkiin viiteen ryhmätila 1:een ja tämän lisäksi keittiöön ja neuvolaan videoporttipuhelin. itseilmoittautumisjärjestelmä sekä sähköinen vuoronumerojärjestelmä. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallinto- ja vastaanottotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan: