Sisäilmakorjausten onnistumisen varmentaminen. Taija Poutiainen

Samankaltaiset tiedostot
LAY A-siipi, korjaukset YTHS

TAIJA POUTIAINEN. Sisäilmakorjausten onnistumisen varmentaminen

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo

Epävarmuustekijöiden tunnistaminen osana kokonaisuuden hallintaa. Timo Turunen Tekn.lis., RTA Ramboll Finland Oy

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen.

MITTAUKSIA JA HAVAINTOJA SISÄILMAKORJAUSTEN JÄLKISEURANNASTA. Katariina Laine Vahanen Rakennusfysiikka Oy

KORJAUSSUUNNITTELU- RATKAISUJEN TERVEELLISYYDEN ARVIOINTIMALLI SISÄILMASTOSEMINAARI Kai Nordberg Erityisasiantuntija, DI Ramboll Finland Oy

OHJE TILAAJALLE: SISÄILMAHAITAN SELVITTÄMISEN ENSIVAIHEET JA KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISEN KUNTOTUTKIMUKSEN KILPAILUTUS

Sisäilmatutkimuksesta kokonaisuuden ymmärtämiseen - miten on onnistuttu? Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

OHJE JULKISEN RAKENNUKSEN SISÄILMAKORJAUKSEN RAKENNUTTAJALLE

Kohti kokonaisuuden ymmärrystä

KÄYTÖN TURVAAMISEN TOIMENPITEET SISÄILMAKORJATUSSA KOHTEESSA LASSE KURVINEN RTA3 OHJAAJA PASI HAATAJA, RTA SAVONIA AMK

LAY D- ja E-siivet, korjaukset

HÄMEENLINNAN SEMINAARIN KOULU

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään?

RAKENNUSTERVEYS JA KORJAUSRAKENTAMINEN. Kalajoki Hannu Kääriäinen, , ,

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

OMISTAJAN ROOLI HOMEVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN TAI RAKENTEEN KORJAUTTAMISESSA

SISÄILMAKORJAUSTEN TUOTANNONOHJAUS JA LAADUNVARMISTUS. Perehdyttämismateriaali ja laadunvarmistusohje työmaahenkilöstölle 2016.

Valtion tukemien homekorjaushankkeiden arviointi jatkotutkimus ( )

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden korjaus. Anneli Paakkari, Oulun rakennusvalvonta

Nimi Heidi-Johanna Jokelainen, RTA Piritta Salmi, RTA

Kokonaisuuden hallinta

Energiakonsepti. Janne Kurvinen Oulun Tilakeskus / e-lighthouse-projekti

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

KOSTEUS- JA MIKROBIVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN KORJAUS -OPAS. Kosteus- ja homevauriokorjaukset -seminaari , Oulu TkL, RTA Timo Turunen

TUHANSIEN TOIVEIDEN TALO PENTTI JANHONEN OY/ PENTTI JANHONEN

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset, vaihe II Käyttäjäinfo

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi

SISÄILMA Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

KORJAUKSEN SUOJELU- ONNISTUNEEN SISÄILMA- EDELLYTYKSISTÄ KOHTEESSA

Puhtauden hallinta, case Porvoon keskuskeittiö. Tarja Ala-Ilomäki Ramboll Finland Oy

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Timo Murtoniemi. Johtava asiantuntija, FT, Sirate Group Oy

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kuntien toimintatavat ja kipupisteet koulujen sisäilmaongelmien hoitamisessa

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.

Kuivaketju 10. Virtain kaupungin keskuskeittiö Virtain kaupunki Raimo Pirhonen

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Porvoon kaupunki

Kiinteistöjen. elinkaaripalvelut. tahtiranta.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA -MONIALAINEN RATKAISU. Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet Jyrki Vilmunen

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen?

Perustelut korjaamiselle ja korjaustapojen valinnalle sekä korjaustyön onnistumisen varmistaminen

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Moniammatillisen sisäilmaryhmän toiminta Tampereen kaupungissa

RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA

Huollon ja ylläpidon merkitys sisäilmakysymyksissä Maija Lehtinen Espoo, Tilapalvelut-liikelaitos

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

Minna Laurinen, Sisäilmatalo Kärki Oy Kuopio, Joensuu, Lahti

Energiatehokkuus ja hyvä sisäilma Olli Teriö, Oulun kaupungin rakennusvalvonta

TERVEEN TALON TOTEUTUKSEN KRITEERIT

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

RIL Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Ennakkotehtävän käsittely

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti

LAATUKÄSIKIRJA

RAKENNUKSEN JA TILOJEN

Tarveselvityksestä takuuaikaan

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla)

Ilmanäytteet (mikrobi) Laihian keskuskoulu

VTS - kotien toimintatapa epäiltäessä sisäilmaongelmaa. Asukastoimikunnan seminaari

KERROKSELLISEN TIILIULKOSEINÄRAKENTEEN KUNTOTUTKIMUKSET, KORJAUSTARPEEN ARVIOINTI JA VAIKUTUKSET SISÄILMAAN

Monion lukio- ja kulttuuritalon elinkaarihanke

Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus

1950-luvulla rakennetun asuinpalvelurakennuksen KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS, PÄÄKORJAUSPERIAATTEET ja niistä aiheutuvat kustannukset

RAKENTEIDEN JA ILMANVAIHDON KATSASTUSMALLIT. Sisäilmastoseminaari Koponen Risse, Pipatti Pasi, Korpi Anne Senaatti-kiinteistöt

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA

KUIVAKETJU10. Kuivaketju10-toimintamalli rakennushankkeen kosteudenhallintaan

Hyvässä hengessä. Ennakoivalla kiinteistönhuollolla puhtaampi sisäilma

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Tilaajan ja asiantuntijapalveluntuottajan työnjako roolijako ja ammattitaito. Juhani Pirinen, TkT FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen

HÄRKÄÄ SARVISTA, YHDESSÄ Hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja sisäisestä viestinnästä

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista

MRL 153 :n mukainen rakennushankkeeseen ryhtyvän ilmoitus loppukatselmusta varten ja tarkastusasiakirjan yhteenveto

VAETS yhdyshenkilöpäivä

SISÄILMAONGELMIEN HAVAITSEMINEN JA TODENTAMINEN

Kiinteistöjen ylläpito Talotekniikan kipupisteitä ja hyviä käytäntöjä

Julkisen rakennuskannan tervehdyttäminen Itä- Suomessa

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu

Hyvinvointia työstä. Sisem Päivi Isokääntä 1. Työterveyslaitos

Ylläpito osana kiinteistöstrategiaa

Kuntien toimintatavat sisäilmaongelma-asioissa ja PROTEESI-hanke. Forssa, Sisäilmapaja Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

Opinnäytetyö, seminaari. Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi

Transkriptio:

Sisäilmakorjausten onnistumisen varmentaminen Taija Poutiainen 7.6.2017

Johdanto Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaushanke kestää tyypillisesti 2-5 vuotta. Rakennuksen korjaaminen ja korjausten onnistumisen varmentaminen koetaan usein vaikeaksi, koska: sisäilmaongelmiin voi olla useita syitä korjausprosessi on laaja ja monivaiheinen korjaustyössä on useita osapuolia korjausten aikana voi tulla esiin uusia havaitsemattomia ongelmia korjausten onnistumisen varmentamiseen ei ole olemassa selkeitä valtakunnallisia ohjeita ja seurantaa ei yleensä pitkäaikaisesti tehdä

Aineisto ja menetelmät Korjaushankkeen eri vaiheille ja korjaustöille on olemassa erilaisia laadunvarmistuskeinoja ja korjausten onnistumista voidaan todentaa riittävän huolellisen valvonnan ja dokumentoinnin avulla. Korjausten jälkeistä seurantaa ja korjausten onnistumisen varmentamista voidaan tehdä erilaisin kyselyin ja mittauksin, mutta seurantamenetelmiä ei ole usein ennakolta suunniteltu ja seurantaa tehdään vähän. Tässä työssä on ollut tavoitteena esittää kirjallisuuteen ja kokemukseen perustuvia erilaisia toimivia menetelmiä sisäilmakorjausten onnistumisen varmentamiseen.

Sisäilmakorjausprosessi ja hankkeen onnistumisen edellytykset Riittävän laajat kuntotutkimukset, ongelmien syiden löytyminen ja korjausten laajuuden määrittäminen Korjaussuunnittelussa asetetaan tavoitteet korjausten laadulle ja määritetään laadunvalvonta- ja jälkiseurantatoimenpiteet Eri työvaiheet tarkastetaan, tehdään laadunvarmistusta ja valvontaa Korjaukset toteutetaan hyviä rakennustapoja noudattaen ja dokumentoiden Tiivis yhteistyö, tiedon siirtäminen ja aktiivinen tiedottaminen Korjausten jälkeinen seuranta toteutetaan katselmuksilla ja käyttäjätai sisäilmastokyselyllä, mittauksilla ja tutkimuksilla (RT 18-11217, 2016)

Sisäilmakorjausprosessin alkaminen Sisäilmakorjausprosessi alkaa käyttäjien havaitsemista vaurioista tai heidän kokemasta haitasta tai oireilusta, josta ilmoitetaan kiinteistön omistajalle. Tyypillisiä sisäilmaongelmien aiheuttajia ovat: veto, kylmät pinnat, korkea tai matala lämpötila, ilmanvaihdon puutteet, rakennus- tai sisustusmateriaalien kemialliset päästöt, pölyt, kuidut, ulkoilmasta tai ihmisten toiminnasta aiheutuvat epäpuhtaudet tai kosteusvaurion aiheuttama mikrobikasvusto. Virheellinen ylläpito tai siivouksen puutteet voivat osaltaan myös heikentää sisäilman laatua. Selvitysvaiheen alussa kohteeseen tehdään katselmuskäynti ja laaditaan kohteen tutkimussuunnitelma. Käyttäjille voidaan tehdä myös käyttäjä- tai sisäilmastokysely.

Tutkimukset ja hankesuunnittelu Sisäilmaongelmaisen rakennuksen sisäilma-, rakenne- ja talotekniset kuntotutkimukset ja selvitykset tehdään kattavin mittauksin ja näytteenotoin hankesuunnittelun aikana. Kuntotutkimusraportissa esitetään sisäilmaongelmien aiheuttajat, vaurioiden ja ongelmien laajuus sekä korjattavat asiat, korjausten laajuuden, kiireellisyyden ja altistumisolosuhteiden arvio sekä tarvittaessa lääkärin laatima terveydellisen merkityksen arvio. Vaurioiden ja sisäilmaongelmien syyn löytäminen, oikean laajuuden ja oikeiden korjausmenetelmien määrittely kohteeseen sopivaksi muodostavat edellytykset korjausten onnistumiselle. Korjausten tavoitetaso, hankkeen lopputuloksen laatuvaatimukset ja urakoitsijalta edellytettävät laadunvarmistustoimenpiteet sekä korjausten jälkeen tehtävä seuranta tulisi määrittää hankesuunnittelun aikana.

Korjaussuunnittelu Korjaussuunnitelmista tulee selvitä korjattavat rakenteet, korjausten laajuus, korjaustapa sekä käytettävät materiaalit. Lisäksi esitetään poikkeavat materiaalien kuivumisajat, vaadittavat mallityöt, niiden laajuus ja hyväksymistapa, purku- ja muut katselmukset, laadunvarmistustoimenpiteet, suojaukset, osastoinnit, työnaikainen siivous ja loppusiivouksen taso. Korjausten suunnitteluvaiheessa asetetaan selvät mitattavissa olevat tavoitteet korjaushankkeelle, sisäympäristön laadulle sekä korjausten jälkeiselle käyttäjien hyvinvoinnille laatimalla laadunvarmistus- ja seurantasuunnitelma. Laadunvarmistus- ja seurantasuunnitelmassa kuvataan työnaikainen laadunvarmistus, vastuut ja työvaiheiden dokumentointi, työmaanaikainen siivous, loppusiivouksen laadunvarmistus sekä korjaustoimenpiteiden onnistumisen seurantamenetelmät ja seurantamittaukset.

Korjaustyöt Ennen korjaustöiden alkua tilaaja valitsee korjaushankkeelle vastuuhenkilöt. Korjaustyöhön valittavalla valvojalla tulisi olla kokemusta sisäilmaongelmaisista kohteista ja niiden korjaamisesta. Kohteeseen valittavalla urakoitsijalla tulisi olla kokemusta sisäilmaongelmien korjaustöistä ja niissä tarvittavista purku- ja korjaustyön osastoinneista ja suojauksista, purku- ja korjaustavoista sekä kosteudenhallinnasta ja siivouksesta. Urakoitsijan valinnan jälkeen tilaaja järjestää työn aloituskokouksen, johon osallistuvat tilaaja tai hänen edustaja, pääurakoitsija, rakennuttaja, valvoja, suunnittelija ja hankkeesta riippuen materiaalitoimittajia ja aliurakoitsijoita. Aloituskokouksessa voivat olla mukana myös käyttäjien edustaja, korjaushankkeen sisäilma-asiantuntija ja kuntotutkimukset tehneet henkilöt.

Korjaustöiden laadunvarmistus Korjaustyön aikainen laatu voidaan varmistaa valvonnalla, katselmuksilla sekä erilaisilla mittauksilla ja tutkimuksilla. Urakoitsijan vastuulla on korjaustyön laadunvalvonta (omavalvonta, tarkastuslistat). Valvoja huolehtii, että rakennushanke toteutetaan urakkasopimukseen kuuluvien kaupallisten ja teknisten asiakirjojen mukaisesti. Valvoja huolehtii myös, että mallityöt ja laadunvarmistus tehdään laadunvarmistusasiakirjojen mukaisesti ja muita työvaiheita tarkastetaan tarpeen mukaan. Lisäksi valvontaa suorittavat viranomaiset, urakoitsijat, suunnittelijat ja mahdolliset erikoisvalvojat. Korjaustyön laadunvarmistuksen tavoitteet ja vaatimukset tulee asettaa jo hankkeen alussa ja niiden toteutumista tulee seurata koko hankkeen ajan. Korjaukset tulee dokumentoida valokuvin sekä tarkastusmuistioilla ja pöytäkirjoilla.

Korjaustyön onnistumisen varmentaminen Ennen kohteen valmistumista ja loppukatselmusta suoritetaan tarkistusmittaukset, joilla varmistetaan, että korjaukset on tehty asianmukaisesti ja laitteet ovat vastaanoton edellyttämässä kunnossa. Taloteknisten järjestelmien toimivuus tarkastetaan toimintakokein. Ilmanvaihdon tarkastelussa tulisi mitata ilmamäärien lisäksi myös rakennuksen painesuhteita ja varmistaa ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus. Rakenneteknisten korjausten osalta varmistus perustuu pääosin valmiin rakenteen katselmointiin ja puhtauden tarkastamiseen. Luovutusvaiheen aikana kootaan kohteen käyttö- ja huolto-ohjeet ja järjestetään omistajalle, huoltohenkilöstölle ja käyttäjille koulutus ja opastus rakennuksen käyttöön. Korjausten valmistuttua järjestetään hankkeen vastaanottotarkastus, jonka jälkeen rakentamisvaihe päättyy ja kohde luovutetaan käyttäjille. Rakennushanke päättyy takuutarkastukseen ja takuiden luovuttamiseen. Vastaanotto- ja takuutarkastukset ovat osa korjaustyön onnistumisen varmentamista.

Sisäilmakorjausten jälkeinen seuranta ja korjausten onnistumisen varmentaminen Sisäilmakorjausten onnistumista tulee seurata korjausten valmistumisen jälkeen, sillä säännöllisellä seurannalla pystytään varmistamaan aiemmin havaittujen ongelmien poistuminen. Laadunvarmistusasiakirjoissa määritellään korjausten jälkeiset seurantatoimet, joiden tarkoituksena on varmentaa ja todentaa korjausten onnistuminen. Korjausten onnistumista voidaan arvioida aistinvaraisilla tarkastuksilla sekä erilaisilla mittauksilla ja käyttäjä- tai sisäilmastokyselyillä. Korjausten onnistumisen seurantamenetelmät, tarkastustiheys ja laadun tavoitetaso määritellään kohdekohtaisesti. Tuloksia verrataan ennen korjausta tehtyihin mittaustuloksiin ja havaintoihin sekä viranomaisten antamiin ohjeellisiin viitearvoihin sekä laadunvarmistus- ja seurantasuunnitelmassa määritettyihin tavoitteisiin.

Korjausten onnistumisen seurantamenetelmiä Korjausten jälkeinen seuranta voi sisältää : tilojen aistin varaisen katselmuksen käyttäjille tehtävän haastattelun käyttäjä- tai sisäilmastokyselyn ilmanvaihdon ja rakennusautomaation tarkastuksen paine-erojen sekä sisäilmaolosuhteiden seurannan rakenteiden tiiviyden tarkastamisen merkkiainekokein rakenteiden kosteuden seurannan sekä pinnoilta tai sisäilmasta otettavia pöly-, mikrobi- tai kemiallisten yhdisteiden näytteitä kohteessa esiintyneistä sisäilmaongelmista riippuen

Sisäilmakorjausten onnistumisen seuranta- ja arviointimenetelmiä sekä ajankohtia Seurannan ajankohta Toimenpiteet korjausten onnistumisen arvoimiseksi korjausten Kahden Yhden Viiden valmistumisen ja tilojen käyttöönoton jälkeen kuukauden kuluttua vuoden kuluttua vuoden kuluttua Siivoustason tarkastus silmämääräisesti, tarvittaessa pölymäärämittarilla ja/tai näytteenotolla (pyyhintäpölynäyte, geeliteippi) x x x Rakenteiden ilmatiiviys aistinvaraisesti merkkiainetekniikalla, tarvittaessa lämpökamerakuvauksella x x x Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus ilmamäärämittaukset, painesuhteet, tuloilmakanaviston puhtauden tarkastus tarvittaessa* tarvittaessa x Sisäilman kemialliset ja mikrobiologiset pitoisuudet ilmanäytteenotto (mikrobit, VOC, NH 3, jne.) ei tarvittaessa Tarvittaessa * Ilmanvaihtojärjestelmä säädetään aina heti korjauksen jälkeen, joskus esim. olosuhdemittausten tulosten perusteella pitää säätää myöhemmin uudestaan. (Laine, 2014)

Sisäilmakorjausten onnistumisen arviointi Arviointiperusteita sisäilmakorjausten onnistumiselle on, että korjaukset tehdään ja dokumentoidaan suunnitelmien ja ohjeiden mukaan asetettuja laatutavoitteita vastaaviksi, sisäilmahaitta poistuu ja olosuhde- ja oirevalitukset vähenevät verrattuna korjauksia edeltävään tilanteeseen. Useimmiten korjausten onnistuminen voidaan varmuudella varmentaa ainoastaan rakennuksen kunnon ja olosuhteiden pitkäaikaisella seurannalla. Käyttäjiltä saatu palaute on tärkein arviointiperuste korjausten onnistumisen arvioinnissa, joka voidaan kerätä käyttäjä- tai sisäilmastokyselyillä ennen ja jälkeen korjausten. Tavoitteiden saavuttaminen ja korjausten onnistuminen voidaan todeta arvioimalla tehdyt korjaukset, seuraamalla sisäilman laatua sekä käyttäjien terveydentilaa ja kokemuksia tiloista, arvioimalla kiinteistönhuollon ja ylläpidon laatua sekä korjausprosessin aikaista viestintää.

Sisäilmakorjausten onnistumisen arviointi Tehdyt tutkimukset ja selvitykset Sisäilmastokysely, rakennustekninen ja iv-tekninen selvitys, mikrobiologinen näytteenotto, muut näytteet, viestintä Korjaussuunnittelu Rakennussuunnittelu, iv-suunnittelu, työmaa- ja suojaussuunnittelu, muu tarvittava suunnittelu Korjausten toteutus Korjausten aikainen suojaus, alipaineistus, ilmanvaihdon suojaus, vaurioituneen materiaalin poisto ja käsittely, purkumateriaalin käsittely, vaurion aiheuttajan poistaminen, korjaustyön toteutus, ilmanvaihdon säätäminen Korjausten jälkeinen siivous Kaikkien pintojen imurointi ja pyyhintä, suojausten purkaminen, irtaimiston puhdistus Korjausten jälkeinen seuranta Seurannan toteuttaminen, sisäilmastokysely, mikrobimittaukset, iv-kanavien puhtauden arviointi, kuitumittaukset, ilmamäärien tarkastaminen, muut sovitut mittaukset, tiedotus, jatkoseurannasta sopiminen (Salonen ym, 2011)

Tiedonkulku ja tiedottaminen Tiedonkulku sisäilmakorjausten eri osapuolten välillä on merkittävää hankkeen onnistumisen kannalta ja sen tulee jatkua koko sisäilmakorjaushankkeen ajan. Sisäilmaongelmasta ja sen ratkaisemisesta on suositeltavaa viestiä ennakoivasti ja säännöllisesti. Viestintämenetelmiä ovat kirjalliset tiedotteet, keskustelu- ja tiedotustilaisuudet sekä tutustumiskierrokset työmaalle. Yksiselitteisillä ja huolellisesti laadituilla tiedotteilla vältetään väärinymmärryksiä ja edistetään hankkeen edistymistä. Aktiivinen ja vuorovaikutteinen viestintä lievittää pelkoja ja käyttäjien tyytyväisyys korjauksiin kasvaa. Korjaustyön seurannalla ja onnistumisen arvioinnilla voidaan tehdä saavutetut parannukset kaikille näkyviksi, mikä rauhoittaa tilannetta kohteessa ja vähentää mahdollista epäluottamusta korjausten onnistumiseen.

Yhteenveto Sisäilmakorjaushankkeen tavoitteena on poistaa sisäilmaongelman aiheuttajat niin, että käyttäjien oireilu loppuu ja korjata rakenteet niin, etteivät vauriot uusiudu. Sisäilmaongelmien poistuminen ja korjausten tekninen onnistuminen riippuu siitä, onko sisäilma-ongelmien aiheuttaja tunnistettu, tehty laadukkaat suunnitelmat ja onko korjaukset toteutettu suunnitelmien mukaan. Sisäilmakorjaushankkeissa laadunvarmistus ja korjausten onnistumisen varmentaminen on tärkeää ja tulee tehdä koko korjausprosessin ajan, jotta voidaan varmistaa sisäilmaongelmien aiheuttajien poistuminen. Tilaaja valitsee sisäilmakorjaushankkeeseen kokeneet ja asiantuntevat kuntotutkijat, suunnittelijat, urakoitsijat, valvojat sekä projektihenkilöt, jotka yhteistyössä varmistavat toimillaan korjausten onnistuneen lopputuloksen. Korjausten onnistumisen varmentamista tehdään erilaisilla laadunvarmistustoimenpiteillä, valvonnalla, katselmuksilla sekä erilaisilla mittauksilla ja tutkimuksilla.

Yhteenveto Korjaushanke on onnistunut, kun korjaukset ovat suunnitelmien mukaan tehty ja teknisesti toimivia, ja korjausten onnistuminen on varmennettu huolellisen valvonnan ja dokumentaation avulla sekä erilaisilla kohteessa tehdyillä tarkastuksilla ja mittauksilla. Ongelmallisissa sisäilmakohteissa korjausten jälkeisellä seurannalla voidaan saada hyödyllistä tietoa kohteen sisäilman laadusta ja taloteknisten järjestelmien toimivuudesta. Korjausten seurantamenetelmiä ovat käyttäjille pidettävä sisäilmastokysely, olosuhteiden jatkuvakestoinen mittaus, sisäilmanäytteiden otto, rakenteiden ilmatiiviyden pysyvyyden tarkistus merkkiainekokeilla ja kosteuksien havainnointi. Yleensä korjausten onnistumista seurataan noin 2 kk kuluttua tilojen käyttöönotosta, toisen kerran ennen 2-vuotistakuutarkastusta ja mahdollisesti vielä 5 vuoden jälkeen käyttöönotosta. Käyttäjien kokemus tilojen sisäilmasta on merkittävä korjausten onnistumisen arviointiperuste, mutta täysin oireettomaan tilanteeseen on vaikea päästä. Korjausten jälkeisellä seurannalla voidaan viestiä käyttäjille, että korjaukset ovat onnistuneet ja kiinteistöstä pidetään huolta myös korjausten jälkeen ja puutteisiin voidaan reagoida nopeasti.

Kiitokset Kiitän työyhteisöäni rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen ja tämän opinnäytetyön mahdollistamisesta Erityiskiitos Miia Pitkärannalle, Katariina Laineelle, Katja Tähtiselle ja Helmi Kokotille, jotka ohjasivat ja antoivat rakentavia kommentteja työhöni. Lopuksi haluan kiittää myös muita RTA2-kurssilaisia, Meri Hietalaa ja Arja Vainiota, joiden kanssa opintoja ja opinnäytetöitä on yhdessä työstetty.