KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Samankaltaiset tiedostot
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona

Kirjoittamisen uudet välineet ammattikorkeakouluissa

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

AMK-tutkimus? Missä ollaan, - alussa. minne mennään - eteenpäin. 5/27/ Center for Activity Theory and Developmental Work Research 1

Yhteiskirjoittaminen ja työelämälähtöisyys hankekirjoittamisessa. Liisa Vanhanen-Nuutinen

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Oppiminen verkostoissa - yhteistoiminnallisia tiedon luomisen interventioita

PEDAFORUM klo 09:30-11:30. Sanna Vehviläinen, Tampereen yliopisto, Campus Conexus Eetu Heikkinen, Oulun yliopisto

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

ENSIMMÄISEN VUODEN OPETTAJA

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Työn opinnollistamisen kehittäminen eri koulutusaloilla T Y Ö S T Ä O P P I M A S S A, T Y Ö H Ö N A R B E T E K O M P E T E N S K A R R I Ä R

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Muutospaja Työn mielekkyyttä ja sujuvuutta edistämässä

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990)

Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen

Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?

Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Kirjoittamisen vaikeus ja ihanuus erään tutkijan kokemuksia

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu?

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Pedagoginen toimintaympäristö opetuksen laadun mittarina

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Tieteellistä viestintää monitieteisesti

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä

PROJEKTIPOHJAINEN VERKKO-OPETUS. OPETUS Technical Communication 15 ov. TieVie-lähiseminaari Oulussa

OSAAMISKARTTA KUNSKAPSKARTAN

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

UUSIA AVAUKSIA OPETUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Työelämäpedagoginen toimintahorisontti: Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea korkeakoulutuksen aikana?

Opettajan pedagoginen ajattelu

Yritystoiminta ja yrittäjyys: 3 op (syksy ja kevät)

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TYÖELÄMÄVALMIUKSIEN OPPIMINEN YLIOPISTOSSA JA TYÖELÄMÄSSÄ MENESTYMINEN SEURANTATUTKIMUS

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

Uusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia Outi Kallionpää

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Eksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media

Asiantuntijuus yliopistoopetuksen

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

Lempäälän lukion oppikirjat KURSSI ISBN-koodi 1

TKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen , Liisa Vanhanen-Nuutinen

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

Aikuisten perusopetus

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Tuottava esimies - simulaatiopeli

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen

Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Rakastan työtäni mutta miksi?

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op)

Väitöskirjojen hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä case ammattikorkeakoulut

Oppiva organisaatio. Organisaation oppiminen. Oppiva organisaatio

Sulautuva sosiaalityö

APA-tyyli. Petri Nokelainen

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

Työssäkäyvä opiskelija haastaa ammattikorkeakoulun pedagogiikan ja rakenteita Joustavat opintopolut ja opinnollistaminen

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön laatusuositusehdotukset. Tuulikki Viitala, AMOK

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma

Väitöskirja luovaa kirjoittamista? Teologisen tiedekunnan tohtorikurssi

Uudet oppimisympäristöt. Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy

Kotitalousopettejan koulutus Työjärjestys/2. vsk Syyslukukausi

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Transkriptio:

KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa.

Kirjoittamisen haasteet ammattikorkeakoulun kehityshankkeissa Miten t&k-hankkeissa tuotettujen innovaatioita saadaan siirrettyä työelämään ja muihin ammattikorkeakouluihin? Minkälainen kirjoittamisen genre tukee työelämää ja aluekehitystä? Riittävätkö tieteellisen kirjoittamisen ja projektiraportoinnin periaatteet?

Kirjoittaminen yksilön taitona vs. kirjoittaminen toimintana Kirjoittamista yleensä tarkastellaan yksilöllisenä tai sosiaalisena tiedon konstruointiprosessina, joka tuottaa kirjoittamisen taidon tai strategian; kirjoittamisen ongelmat ovat yksilön itsesäätelykyvyn tai ajattelun ongelmia (esim. Tynjälä 2000, 2001) Kirjoittamista opetetaan silloin lopputuloksen (mitä) tarkastelun tai prosessikirjoittamisen (miten) avulla. Toiminnan näkökulmasta yksittäinen kirjoittaja on osa toimintajärjestelmää, joka antaa merkityksen ja motiivin kirjoittamiselle. Tuolloin kirjoittamisen genreä määritellään mitä- ja miten- kirjoitetaan kysymysten lisäksi miksi- ja keille- kirjoitetaan ulottuvuuksin. (esim. Bazerman & Russell 2003, Spinuzzi 2003, Russell & Yanez 2003)

Writing is alive when it is being written, read, remembered, contemplated, followed when it is part of human activity. Otherwise it is dead on the page, devoid meaning, devoid of influence, worthless. (Bazerman & Russel 2003, 1)

Kirjoittamisen genren kehittäminen ekspansiivisena oppimisena Kirjoittamisen genren kehittäminen yhteisöllisenä, kohteellisena ja moniäänisenä toimintana; opettajat mukana tuottamassa uutta genreä ekspansiivisessa oppimisprosessissa (Engeström 2004) Organisaatio rakentaa itselleen uuden toimintamallin ja ottaa sen käyttöön Oppiminen etenee oppimissyklinä Oppimissyklit kestävät kuukausia, jopa vuosia Kehittämisprosessissamme on neljä vaihetta, joissa kaikissa toteutetaan koulutusinterventio

I Analyysivaihe Vaiheen tarkoituksena oli tuottaa kirjoittamisen ristiriitojen kuvaus ammattikorkeakouluissa, ensimmäinen työhypoteesi. Tutkimuskysymykset: Millaisia jännitteitä kirjoittaminen ammattikorkeakoulussa nostaa esiin? Miten opettajien kirjoittamista koskeva genretietous kehittyy kirjoittamiskurssilla? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia uudelle kirjoittamisen genrelle on löydettävissä ammattikorkeakouluissa? Interventiot: Projektista julkaisuksi kurssit 2003-2004, 2004-2005

II Suunnitteluvaihe Millainen genre on kehitettävissä ammattikorkeakoulussa kirjoittamiselle? Millaiset ovat uuden genren ominaispiirteet? III Kokeiluvaihe Miten uusi kirjoittamisen genre toimii ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehityshankkeissa? IV Vakiinnuttamisvaihe Miten uusi kirjoittamisen genre vakiintuu osaksi ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaa?

Analyysivaiheen toteuttaminen 1. interventio: Projektista julkaisuksi koulutus 2003-2004 ja 2004-2005 Osallistujat: ammattikorkeakouluopettajia, työelämän edustaja, yht. 37 henkilöä Aineisto: Seminaarinauhoitukset (20 x 4 tuntia), kirjalliset tehtävät (yht. 20), osallistujien käsikirjoitukset Aineiston analyysiyksikkönä työtoiminnan malli, jonka avulla tarkastelimme kysymyksiä:

VälineetMillaisia yhteistyön tapoja opettajat käyttävät kirjoittaessaan? Millaisia kirjoittamisen muotoja/tapoja opettajat käyttävät kirjoittaessaan? ekijä illaisesta positiosta pettajat kirjoittavat? Kohde Keille opettajat kirjoittavat? Mitä ja missä tarkoituksessa opettajat kirjoittavat? Tulos äännöt iten kirjoittamista hjataan ja säädellään mmattikorkeakoulussa? Työnjako Yhteisö Miten työnjako Miten amk-yhteisö edistää kirjoittamista tukee kirjoittamista? Kuvio 1. Kirjoittaminen yhteisöllisenä ja kohteellisena toimintana

Kirjoittamisen jännitteet ammattikorkeakouluissa Tekijä: hanketyötä tekevä / tutkiva opettaja vs. työelämää kehittävä yhteistyöryhmä Kohde: teksti itsessään vs. teksti toimintana Tulos: opettajan julkaisu vs. projektin julkaisu Välineet:yksin vs. yhteistyössä kirjoittamisen välineet, tieteellisen kirjoittamisen vs. hankeraportoinnin vs. käytäntölähtöisen kirjoittamisen muodot Säännöt: ops-perustaiset työsuunnitelmat vs. tutkimusja kehitystyöperustaiset työsuunnitelmat Yhteisö:prosessissa olevat tekstit vs. valmiit julkaisut yhteisen keskustelun kohteena Työnjako:opetustehtävään perustuva työnjako vs. kehitystyöhön perustuva työnjako kirjoittamisessa

Kirjoittamisen keskeiset jännitteet ammattikorkeakoulussa Jännite kirjoittamisen välineiden ja kohteen välillä: Hankkeista vai hankkeissa kirjoittamista? Ammattikorkeakoulut katsovat tekemisen olevan kirjoittamista tärkeämpää erilaisiin projekteihin uhrataan rahaa, mutta niiden julkaisu jää vähemmälle.

jatkuu Jännite kirjoittajan ja kohteen välillä Yksin vai yhteistyössä kirjoittamista? Kuinka kirjoittaa niin, että se palvelee sekä hankkeen tarpeita että opetusta ja oppimista?

Alustava idea kirjoittamisen genren kehittämisessä ammattikorkeakouluissa hybridi genre Hybridi genre syntyy kahden tai useamman erillisen toiminnon yhdistymisestä tulos genrestä, joka on tuotu toimintajärjestelmään Amk-kirjoittaminen sisältää: Tieteellisen kirjoittamisen genre Projektiraportoinnin genre Idut käytäntöläheisestä kirjoittamisesta

Kehittämistyö jatkuu Keverin kirja: Vanhanen-Nuutinen L & Lambert P (toim.) Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulujen ja työelämän kehityshankkeissa. Edita. ilmestyy lokakuussa 2005 Hankkeen 2. vaiheen kirjoittamiskoulutus, jossa tuetaan erilaisten tekstien tuottamista hankeprosessin aikana ja hankkeen osapuolten yhteistyössä kirjoittamista, käynnistyy elokuussa 2005

Kirjallisuus Bazerman, C. & Russell, D. R. (eds.), 2003. Writing selves writing societies. Research from activity perspectives. The WAC Clearinghouse. Colorado State University. Engeström, R. 2001. Genre as methodological concept. Paper presented in Genres and Discourses in Education, Work and Cultural Life: Encounters of Academic disciplines on Theories and Practices, 13-16.3, Oslo. Engeström, Y. 1987. Learning by expanding: an activity-theoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta-konsultit. Engeström, Y. 2005. Developmental Work Research. Expanding Activity theory in Practice. Volume 12. Berlin: Lehmanns Media. Russell D.R.1997. Writing and Genre in Higher Education and Workplaces: A Review of Studies That Use Cultural-Historical Activity Theory. Mind, Culture, and Activity: An International Journal 4(4), (224-237) Spinuzzi, C. 2003. Tracing genres through organizations. A sociocultural approach to information design.the MIT Press.