Pirkanmaa2019 loppuraportti Alueen elinvoiman edistäminen

Pirkanmaa2019 loppuraportti Alueen elinvoiman edistäminen 20.5.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi

Alueen elinvoiman edistäminen Maakunnan elinvoimapolitiikalla luodaan edellytykset aluelähtöiselle kestävään kehitykseen perustuvalle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille ja sosiaaliselle eheydelle. Tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Aluekehittämisvastuu on valtiolla, maakunnalla ja kunnilla kullakin omalla alueellaan.

Alueen elinvoiman edistäminen esivalmisteluteemat Aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen ja sen elinkeinoelämän sekä innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoitus, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalveluiden kehittäminen sekä kotoutumisen edistäminen Maakunnan strateginen suunnittelu (mk-strategiatyö) teema siirretty maakuntastrategiatyöryhmälle Maaseudun kehittäminen/rahoitus Alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu ja koulutustarpeiden ennakointi teeman käsittely odottaa valtakunnallisia ratkaisuja Liikennesuunnittelu, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, tiedontuotanto valtakunnalliseen ljs-työhön, yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät Kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen maakuntastrategiaan Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen Muut maakunnan hoidettavaksi otettavat tehtävät, mm. maakunnan kansainväliset tehtävät ja yhteydet

Sisältöluettelo Diat: 1. Teemaryhmän työskentely 6-11 Teema ryhmän jäsenet Teemaryhmän kokoukset, käsiteltävät asiat ja aikataulu Asiantuntijaryhmien valmistelutyö Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 12-22 Yleiset huomiot Rekrytointi ja osaaminen Yritystoiminta ja yrittäjyys Kansainvälisyys ja Team Finland Innovaatioympäristö Tienpito Maaseudun kehittäminen Aluekehitys ja ennakointi Kulttuuri Kotoutumisen edistäminen 22.5.2017 4 www.pirkanmaa2019.fi

Sisältöluettelo Diat: 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen 23-36 Mikä muuttuu? Mikä ei muutu? Kasvupalvelujen asiakkaat ja palveluntarpeet Asiakkaiden palveluodotukset kasvupalveluille Valmistelutyötä tukevat pilotit Pirkanmaalla 4. Esitykset palvelu- tai tehtäväkokonaisuuksista, asiakkuuksista, järjestäjän ja 37-74 tuottajan tehtävien jaosta sekä tuottamistavoista Kasvupalvelujen järjestäminen ja tuottaminen Toimintamallitapoja eri asiakastarpeisiin 5. Vaikutusten arviointi 75-78 6. Yhteistyö ja yhdyspinnat 79-84 7. Väliaikaishallinnossa huomioitavaa 85-88 Liitteenä olevat taustamateriaalit 22.5.2017 5 www.pirkanmaa2019.fi

1. Teemaryhmän työskentely 22.5.2017 6 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmän jäsenet Teppo Rantanen, Tampere Jari Heiniluoma, Parkano Panu Raivio, Pälkäne Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Jukka Ojala, Pirkanmaan ELY-keskus Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto/ Lasse Leppänen, Pirkanmaan TE-toimisto Ulla Haggren, Jämsä / Anna-Liisa Juurinen, Jämsä Tarja Pietilä, Sastamala Irene Impiö, Pirkanmaan TE-toimisto (pj) Riikka Joutsensaari, Pirkanmaan ELY-keskus Päivi Myllykangas, Tampere3 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Heikki Ikonen, Pirkanmaan ELY-keskus Reija Neva, Pirkanmaan ELY-keskus Juhani Lindroos, Pirkanmaan ELY-keskus Arto Kummala, Kuhmoinen Pasi Mäkinen, Pirkanmaan Yrittäjät Pirjo Koivisto, Tampere Lauri Erma, Tampere Tuija Marnela (sihteeri) + 4 asiantuntijaryhmien puheenjohtajat: Tarja Paulaniemi, Marja Poussa, Jukka Kohonen, Mika Sievi- Korte ja Petri Räsänen 22.5.2017 7 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmän kokoukset ja sisältö 2016: 2017: 3.11. Orientaatio, lainvalmistelu sekä nykytilankuvauksia 9.11. Teemaryhmän tehtävät ja työsuunnitelma 16.11. Pirkanmaan tienpidon nykytilanne, Tampereen kaupungin elinkeino-ohjelma sekä lain alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista valmistelutilanne 29.11. Maaseudun yrityspalvelut, Tampere3 ja rajapinnat sekä työsuunnitelman käsittely 19.12 Kuntien elinvoimapalvelut (Parkano) ja rajapinnat, asiantuntijaryhmien työskentelyn esittely 17.1. Aluekehittäminen ja ennakointi, maaseutuasiat, Kasvubuusti -pilotti sekä lakien valmistelutilanne ja sparrausryhmän esille nostamat asiat 17.2. Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilu, lakien valmistelutilanne sekä väliraportin käsittely 14.3. Yrityspalvelusetelikokeilut (TEKES ja Tredea), työllisyydenhoidon asiakassetelikokeilut sekä asiantuntijaryhmien työskentelyn esittely 10.4. Ekosysteemipalvelut, lakien valmistelutilanne sekä loppuraportin valmistelusta ja työnjaosta sopiminen 28.4. Pirkanmaan palvelumallien ja tuottamistapojen valmistelu ja lakien valmistelutilanne 10.5. Loppuraportti ja lakien valmistelutilanne 22.5.2017 8 www.pirkanmaa2019.fi

Asiantuntijaryhmät valmistelussa, mukana noin 80 henkilöä Rekrytointi ja osaaminen -ryhmä käsitteli työnhakuun, osaamisen kehittämiseen, kotoutumiseen ja rekrytointiin liittyviä palveluntarpeita Yritystoiminta ja yrittäjyys -ryhmässä käsiteltiin yrityksen perustamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen sekä osaamisen kehittämisen ja työelämän laadun ja tuottavuuden edistämiseen liittyviä palveluntarpeita Kansainvälisyys ja Team Finland - ryhmässä käsiteltiin yritysten kansainvälistymisen edistämistä sekä yhteistyötä valtakunnallisten kasvupalvelujärjestäjien kanssa Innovaatioympäristö-ryhmässä käsiteltiin yritysten ja yhteisöjen palveluntarpeita innovaatioiden ja keksintöjen tekemiseen liittyen, innovaatioympäristöjen kehittämiseksi Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset -ryhmässä hahmotettiin liikennetehtävien kokonaisuutta sekä logistiikan edistämisen ja uusien toimintamahdollisuuksien kysymyksiä Asiantuntijatryhmät perustivat pienempiä valmisteluryhmiä ja järjestivät työpajoja, kokouksia sekä selvityksiä Asiantuntijaryhmien puheenjohtajista perustettiin teemaryhmän tiivis valmisteluryhmä, joka kokoontui teemaryhmien kokousten välillä ja sovittiin valmisteluun liittyvistä työnjaoista 22.5.2017 9 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmän esivalmistelutyön eteneminen Teemaryhmään nimettiin yhteensä 24 jäsentä ELY-keskuksesta, TE-toimistosta, Pirkanmaan liitosta, kunnista ja korkeakouluista. Ryhmän jäsenet edustivat kattavasti alueen elinvoiman edistämisen intressitahoja Teemaryhmä päätti kutsua valmistelutyöhön laajemmin asiantuntijoita, sidosryhmiä, palveluntuottajia ja asiakkaita. Teemaryhmä perusti viisi asiantuntijaryhmää sekä päätti tehtävistä erillisselvityksistä. Sidosryhmien, potentiaalisten palveluntuottajien ja asiakkaiden edustajia muodostettiin kuudes asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä oli kommentoida teemaryhmän työtä ja arvioida valmistelun vaikutuksia. Perustetun ryhmän tavoitteena oli tuoda asiakkaat, palveluntarpeet ja palveluntuottajat mukaan prosessien ja palvelujen kehittämistyöhön. Esivalmistelutyö eteni työsuunnitelman mukaisesti. Teemaryhmä on seurannut valtakunnallista lakivalmisteluja ja käynnistänyt elinvoimatehtävän sisältöjen mukaisen valmistelun. Osa valmisteluun liittyvistä kysymyksistä odottaa vielä valtakunnallisia päätöksiä lakien hyväksymiseksi. Teemaryhmän laaja tehtäväalue asettaa haasteen kokonaisuuden haltuun ottamisessa, mutta toisaalta mahdollistaa laajemman tarkastelun ja synergioiden saavuttamisen uusien asiakaslähtöisten palvelujen valmistelussa. Synergiaetuja on haettu tässä esivalmisteluvaiheessa ainakin aluekehittämisen ja kasvupalvelujen, maaseudun kehittämisen ja rahoituksen sekä tienpidon kysymyksissä. 22.5.2017 10 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmän esivalmistelutyön eteneminen Valmistelutyössä käynnistettiin yhdyspintojen tunnistamista ja kuvaamista valtakunnallisten kasvupalvelutoimijoiden, kuntien elinvoimatehtävien ja keskeisten strategisten kumppaneiden kanssa. Tätä työtä on tärkeä jatkaa. Kasvupalvelujen potentiaalisten palveluntuottajien kanssa käynnistettiin yhteistyö työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen toimesta joulukuussa 2016 tekemässään markkinavuoropuhelukierroksessa (Pirkanmaalla 16.12.). Yrityksille suunnattu kasvupalveluseminaari järjestettiin Rosendahlissa 22.3.2017. Tilaisuudessa keskusteltiin markkinoiden syntymisestä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kasvupalveluihin. Tilaisuudessa järjestettiin myös yrityksille suunnattua valmennusta asiakkaiden tarpeista lähtevistä palveluinnovaatioista sekä järjestettiin verkostoitumismahdollisuuksia. Tilaisuuteen osallistui noin 130 yritysten edustajaa. Valmistelutyöhön osallistuneet asiantuntijat olivat hyvin sitoutuneita valmistelutyön tavoitteisiin ja aikatauluihin. Valmisteluun osallistuneet asiantuntijat näkivät maakuntauudistuksen mahdollisuutena yksinkertaistaa palveluja sekä rakentaa asiakaslähtöiset ja yksinkertaisemmat toimintatavat, prosessit ja palvelut. 22.5.2017 11 www.pirkanmaa2019.fi

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 22.5.2017 12 www.pirkanmaa2019.fi

Yleisiä huomioita nykytilasta Palveluja on säädelty hyvin tarkkaan, mm. millaisia palveluja asiakkaalle voi missäkin tilanteessa järjestää, myös soveltamisohjeissa kuvattu palvelujen sisältö hyvin tarkasti. Yksittäisten palvelujen lukumäärä on ollut suuri. Eri toimijoilla on ollut saman tyyppisiä palveluja ja asiakkaan palvelutarpeisiin on voitu vastata usealla eri palvelulla. Esim. henkilöasiakkaiden osaamisen kehittämisen eri keinot, kasvuyritysten kehittämisen tuki. Yrityspalveluissa yhteistyö on kehittynyt Yritys-Suomi -seudullisten verkostojen avulla/kautta. Viimeisimmät yhteistyön pilotit ovat koskeneet Team Finland -verkostojen kehittämistä. Yritysten kontaktointia on tehty lukuisten eri toimijoiden toimesta, pyritty kehittämään kokonaisvaltaisempaa palvelutarvearviointia ja brokerointia, jotta julkiset toimijat näyttäytyvät yhteisenä kokonaisuutena ja tuovat lisäarvoa yrityksille hakemalla yhteen sovitettuja ratkaisuja. Vaikeimmin työllistyvien palvelussa on toistuvia tilanteita, joissa palveluihin ohjaus ei perustu asiakkaan palvelutarpeeseen, vaan hänen perustoimeentulonsa takaamiseen työttömyysturvalla (JTYP-lain ja toimeentulotukilain ristiriitaisuudet). Pirkanmaalla on rakennettu neljä alueellista TE-ryhmää kuntien, ELY-keskuksen, TEtoimiston, koulutusorganisaatioiden ja muiden alueen toimijoiden kanssa. TE-ryhmissä on tehty nykytila-analyysia sekä sovittu yhteistyöstä ja toiminnan painopisteistä. Kehittymässä valtion toimijoiden yhteinen CRM järjestelmä yrityspalvelujen asiakkuuden tehokkaammaksi hoitamiseksi. 22.5.2017 13 www.pirkanmaa2019.fi

Rekrytointi ja osaaminen TE-toimistojen työnhaun, rekrytoinnin ja osaamisen palveluihin sisältyvät mm. työnvälityspalvelut, avointen paikkailmoitusten hoitaminen, ehdokashaut työnantajille, työtarjoukset, haastattelut, CV-nettipalvelu, rekrytointitilaisuudet, EURES-palvelut, työlupapalvelut, työolosuhteiden järjestelytuki, palkkatuki, rekrytointi-, muutos- ja täsmäkoulutukset, työvoimakoulutukset, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella, työnhaku- ja uravalmennukset, neuvonta ja infot sekä asiantuntija-arvioinnit osaamisen, ammattitaidon, soveltuvuuden ja työ-, yritystoiminta- ja koulutusvaihtoehtojen selvittämiseksi. Palveluihin sisältyvät myös ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut, kokeilut ja kotoutumiskoulutus. Nykytilassa toimivaa Vuoropuhelu ja yhteistyö yritysten kanssa, yhteistyö hpl-yritysten kanssa Palvelujen hankintatapojen monipuolisuus - ketteryys, kyvykkyys innovoida, pilotoida ja uudistaa sekä palvelujen sisältöä että hankintatapoja, alueella toimii kokeneita ja uudistuvia palveluntuottajia Toimivia volyymipalvelumalleja, joissa voidaan huomioida yksilölliset tarpeet Projektointi palvelutuotantoa projektoitu toimialoittain, asiakaskohderyhmittäin, asiakaskohderyhmäkartoitukset Vaikuttavia palveluprosesseja sisältäen proaktiivista toimintaa ja jälkimarkkinointia Monikanavaiset palvelukanavat vakiintuneet (puhelin, skype, käyntiasiointi) Vakiintuneita verkostoyhteistyömuotoja (esim. kunnat, 3. sektori, Kela jne.) Nykytilan haasteet Niukat ja vähenevät resurssit sekä viranomaisten asiakasprosessiin liittyvät valvontatehtävät vaikeuttavat laajojen lainsäädännöllisten velvoitteiden toteuttamista ja asiakaspalvelun toteuttamista asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Digitaalisuus ei ole vielä riittävästi tukenut tehtävien hoitamista Käyntiasiointina/kasvokkain tapahtuvan palvelun osuus on pieni suhteessa asiakkaiden palvelutarpeisiin Palveluketjujen toimivuudessa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin ja Kelaan on vaihtelua Palvelut eivät ole aina oikea-aikaisia (vrt. esim. sote-palvelujen ja TE-palvelujen suhde), sote-palveluissa on myös havaittavissa palveluvajeita 22.5.2017 14 www.pirkanmaa2019.fi

Yritystoiminta ja yrittäjyys Yritysten kehittämispalveluilla (konsultointipalvelu), muutosturvapalveluilla, osaamisen kehittämisen palveluilla (yhteishankintakoulutus Rekry, Täsmä, Muutos) vastataan liiketoiminnan kehittämisen, muutoksenhallinnan sekä osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Yritystoiminnan kehittämisen ja kasvun rahoituspalveluja avustuksina ja tukina on haettavissa ELY:n ja MMM:n rahoituksista, innovaatioympäristöpalveluina maakuntaliiton ja MMM:n rahoitus toimintaympäristöjen kehittämiseen.. Aloittavan yrittäjän palveluna järjestetään liiketoimintasuunnitelman asiantuntija-arviointeja ostopalveluna, rahoituspalveluna starttiraha. 6 18 kk toimineille yrityksille järjestetään koulutuspalveluna StartUp-paja liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Nykytilassa toimivaa Yritysten palvelua on kehitetty asiakas- ja tarvelähtöiseksi Yritysten palvelutarpeiden kartoittamisen kokonaisuus on toimiva ostopalvelun ja oman tuotannon yhdistelmänä: ostetaan alustava kartoitus rajatulle yrityskohderyhmälle ja varsinainen palvelutarvearvio tuotetaan broker mallilla Yritysten kehittämispalvelut on yrityslähtöinen ja nopeasti saatava palvelu, joka aktivoi yrityksiä kehittymisen ja kasvun polulla. Osaamisen kehittämisen palveluna yhteishankintakoulutus on monipuolinen ja vaikuttava palvelu, joka on käytettävissä yritysten kasvun sekä erilaisten muutostilanteiden tueksi. Tarvelähtöinen ja harkinnanvarainen rahoitus pitkäjänteiseen liiketoiminnan kehittämiseen on osoittautunut toimivaksi. Pirkanmaalla tiedonvaihto ja yhteistyö julkisten toimijoiden kesken on viime vuosina parantunut, esim. yritysten ohjautuminen verkostossa Team Finland -palveluun on muuttunut asiakaslähtöisemmäksi ja joustavammaksi Yritysten verkostoitumispalvelua on rakennettu ja toteutettu hankerahoituksen avulla (Piiru-hanke) Nykytilan haasteet Aloittavalle ja startup yrittäjälle on palvelutarjontaa, mutta toimijoita palvelukentällä on paljon Osalla yrityksistä on kokemus, että ei tunne tarpeeksi palveluja, joiden avulla yritystoimintaa voisi kehittää kasvupolulla Toimintaympäristön kehittämisen rahoittamisen ja muiden yrityspalvelujen kokonaisuuden yhteensovittamiselle on tarve. Erilaisia rahoitusinstrumentteja on paljon 22.5.2017 15 www.pirkanmaa2019.fi

Kansainvälisyys ja Team Finland Kansainvälistymispalvelut tuotetaan pääsääntöisesti kansallisin voimin. Maakunnassa projektiluonteisia toimenpiteitä, joilla yritysten kansainvälistymistä tuetaan. Nykyiset palvelut kattavat neuvonnan, rahoituksen sekä muut toimenpiteen esim. tapahtumat. Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset palvellaan pääasiassa Team Finland mallilla. Nykytilassa toimivaa: Monipuoliset kansalliset rahoitusmahdollisuudet kansainvälisen kasvun kehittämisen eri vaiheissa Yhteistyön kehitys TF-toimijoiden välillä Paikallisen yrityskentän tuntemus Nykytilan haasteet: Yritysten vähäinen kiinnostus/tuntemus kv-rahoituksen hyödyntämiseen Kansallisen rahoituskehyksen supistuminen Maakuntauudistus ja siihen liittyvä väylän rakentaminen kansallisiin TF-palveluihin uusille kv-kasvua hakeville yrityksille Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen erilaisista palvelu/ratkaisuvaihtoehdoista 22.5.2017 16 www.pirkanmaa2019.fi

Innovaatioympäristö Innovaatioympäristön kehittämiseen tähtääviä palveluja ovat usean eri toimijan palvelujen kokonaisuus (alkavan yrittäjän neuvonta, startup-ohjelmat, hankerahoituksilla tehdyt hankkeet, -tilannekuvat ja analyysit, erikoistuneet alustahankkeet, korkeakoulujen yrittäjyyspalvelut jne.) Pirkanmaan TE-toimiston, ELY-keskuksen ja liiton rooleja näissä ovat olleet kumppanin ja osin rahoittajan roolit sekä Team Finland -toimintaan osallistuminen. Valtakunnallisina toimijoina ja rahoittajina ovat olleet pääosin TEKES, Finpro ja Finnvera (yritysten T&K&I). Palvelut voidaan luokitella startup-palveluihin, ekosysteemipalveluihin ja invest-in palveluihin. Nykytilassa toimivaa: startup-keskusten ja alustojen syntyminen uusien mallien syntyminen innovatiivisiin hankintoihin Innovaatioseteliavaukset Team Finland yhteistyö Pirkanmaalla EU-toimiston kanssa syntynyt yhteistyö yleinen innovaatioympäristöjen ja ekosysteemien kehittyminen Nykytilan haasteet: palveluverkon hajanaisuus asiakasohjauksen koordinointi ja palvelujen yhteensovitus yksityishenkilöiden palvelut käytettävissä olevien resurssien hajanaisuus ennakoinnin kytkentä innovaatio- ja liiketoimintaan EU-rahoituksen hakemisen kulttuuri ja osaaminen yksityisten sijoittajien ja pääoman rooli kansainvälinen vetovoima alueen korkeakoulujen ja yritysten tiiviimpi yhteistyö 22.5.2017 17 www.pirkanmaa2019.fi

Tienpito Maantielaissa tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Nykytilassa tieverkon omistaa valtio. Suunnittelun tilaamisesta vastaavat pääosin perus-elyt, urakoiden kilpailuttaminen 4:llä hankinta-alueella ja näiden lisäksi valtakunnallisesti keskitettyjä toimintoja (kuten asiakaspalvelu ja suurin osa luvista). Miten näiden kanssa jatkossa menetellään, on pääosin edelleen auki. Tehtävät tullaan määrittelemään maantielaissa, alustavasti syksyllä 2017. Tienpidon alatyöryhmän on tarpeen jatkaa toimintaansa ja kommentoida maantielain muutosta sekä sen pohjalta jatkaa maakunnan valmistelua. Nykytilassa toimivaa keskitetyt asiakaspalvelutoiminnot (toiminnan tehokkuus, yhdenmukaisuus ja yhdenvertaisuus päätöksissä, ennakoitavuus), hankintayhteistyö (yhteiset hankinta-asiakirjapohjat) sekä erilaiset yhteistyömuodot (kuten Liikenneturvallisuusfoorumi ja liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä, Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä sekä Liikenteen hallinnan johtoryhmä). Yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen jatkossa tärkeää (sidosryhmien ja asiakastarpeen tunnistaminen). 22.5.2017 18 www.pirkanmaa2019.fi

Maaseudun kehittäminen Toiminnan tarkoituksena on maaseudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 toteuttaminen ja koordinointi Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Leader-ryhmien paikalliset kehittämisstrategiat 2014-2020 Maaseudun hanke- ja yritystukien, maatalouden rakennetukien ja neuvontakorvauksen myöntö, maksatus ja jatkotoimet Alueellinen kehittäminen perustuu tulossopimukseen sekä ELY-keskuksen ja Maaseutuviraston väliseen maksajavirastosopimukseen Paikallinen kehittäminen perustuu Leader-ryhmien ja MMM:ön välisiin yhteistyösopimuksiin. Pirkanmaalla toimii viisi Leader-ryhmää: Joutsenten reitti, Kantri, Pirkan Helmi, PoKo ja Leader Pohjois-Satakunta, jonka hallinnointi hoidetaan Satakunnan ELY-keskuksessa. Toimintaa ohjaavat MMM ja Maaseutuvirasto Nykytilassa toimivaa Maakunnallinen kehittämissuunnitelma mahdollistaa alueen erityispiirteiden huomioimisen ja rahoituksen kohdistamisen yksilöllisesti Yhteistyö eri rahoittajien kesken on toimivaa (ELY-keskukset, maakunnan liitto, Leader-ryhmät) Leader-ryhmien rooli yhteisöjen kehittäjänä ja ruohonjuuritason toiminnan edistäjänä Nykytilan haasteita Yhteistyön vahvistaminen kasvupalvelulain mukaisten tehtävien ja alueen sekä kuntien elinvoimatehtävien kanssa Muutos mahdollistaa Leader-ryhmien kehittäjäroolin voimistumisen yhteistyössä kuntien kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset palvelut tulee pitää yhtenäisenä kokonaisuutena mm. toteutuksen koordinoinnin johdosta 22.5.2017 19 www.pirkanmaa2019.fi

Aluekehitys ja ennakointi Pirkanmaan liitto vastaa aluekehitysviranomaisen tehtävistä. Maakunnan aluekehitystyötä linjataan kunnallisvaalikaudeksi liiton johdolla ja laajassa yhteistyössä laadittavalla maakuntasuunnitelmalla (strategia) ja sitä toimenpidekokonaisuuksiksi täsmentävällä maakuntaohjelmalla (operatiiviset toimet). Viimeksi nämä koottiin yhdeksi maakuntastrategiaksi. Maaseudun kehittämisen suunnitteluvastuu on ELY-keskuksella Aluekehittämisen pääasiallisia rahoitusvälineitä ovat kansallisten resurssien lisäksi ESR, EAKR sekä Euroopan maaseuturahasto. ELY-keskus vastaa sosiaali- ja maaseuturahastojen toiminnasta sekä yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa aluekehitysrahaston toiminnasta. Näiden rahoitusvolyymi on noin 20 milj. euroa vuodessa. Ennakoinnin alueellinen koordinaatio on vuodesta 2010 ollut maakunnan liitoilla. Ennakointityön sisältöjä ei kuitenkaan ole lainsäädännöllä tarkemmin määritelty. Pirkanmaan ennakointitoiminta on organisoitu Pilkahdus -nimen alle, ja sitä on pyritty viemään koulutustarve-ennakoinnista kokonaisvaltaisempaan suuntaan, aluekehittämisen tietoprosessiksi. Yhteistyö eri vastuutahojen kesken on toiminut, mutta jatkuva haaste on lukuisten tahojen strategisten aikeiden ja toteutusresurssien kokoaminen isoiksi kokonaisuuksiksi 22.5.2017 20 www.pirkanmaa2019.fi

Maakunta ja kulttuuri Pirkanmaan kulttuuritarjonta on erittäin monipuolinen varsinkin Tampereen kaupungin taidelaitosten ja tapahtumien ansiosta. Maakuntien välisessä vertailussa Pirkanmaa asettuu Varsinais-Suomen kanssa monissa tunnusluvuissa heti pääkaupunkiseudun/uudenmaan jälkeen. Palvelut: Museot, kirjastot, teatteri, elokuva- ja tv-tuotanto, äänitetuotanto, musiikkiliikkeet, mainonta, muotoilu, peliala, viestintä, kuvataide, musiikki, ohjelma- ja tapahtumapalvelut, taidekauppa, tanssi, kulttuurialan koulutus Nykytilassa toimivaa: tarjonnan monipuolisuus, kv-verkostot, valtakunnallisesti merkittäviä palveluja/kohteita, teollisuusperintö, rakennetut kulttuuriympäristöt, alakulttuurien aktiivisuus, kirjastojen PIKI-yhteistyö, taiteen perusopetus, kansalais- ja työväenopistot Nykytilan haasteet: Maaseudun supistuva kulttuuritarjonta, maakunnallisen identiteetin ohuus, maakunnallinen koordinaatio ja tiedottaminen, henkilöstöresurssien niukkuus, elinkeinoelämän ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö, eri kulttuurisektoreiden yhteistyö, valtakunnallisen kehittämisrahoituksen pirstaleisuus, kuntien/seutukuntien eriarvoistuminen, vaihteleva kuntien tuki kulttuurille 22.5.2017 21 www.pirkanmaa2019.fi

Kotouttamisen edistäminen Kotoutumisen edistämiseen kuuluu: Kotoutuja-asiakkaiden ohjaus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma, sekä kotoutumiskoulutukseen ja muihin palveluihin ohjaaminen Kotoutumiskoulutusten hankinta, toteutus, seuranta Pakolaisten vastaanottoon ja kuntiin sijoittamiseen liittyvät tehtävät, ml. alaikäiset ilman huoltajaa tulevat ja heidän vastaanottoon liittyvät erityiskysymykset (mm. asumisyksiköt, edustajat) Etnisten suhteiden edistäminen (alueellinen ETNO) Kuntien ja muiden viranomaisten sekä 3. sektorin ohjaus ja tukeminen kotouttamis- ja maahanmuuttotyössä Työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvät linjaukset, seuranta ja kehittämistyö Talent (kansainväliset osaajat) kehittämistyö yhdessä kumppaneiden kanssa Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen liittyvä kehittämistyö Nykytilassa toimivaa on laaja ja aktiivinen verkostotyö (valtakunnallinen ja alueellinen), työtä tukeva lainsäädäntö (erityisesti kotolaki) sekä monipuoliset kotoutumis- ja koulutuspalvelut. Haasteena on monen toimintaa ohjaavan tahon ohjeistusten yhteensovittaminen, byrokratian määrä, organisaatioiden yhdyspintojen määrä (Sote, TE-toimistot, ELY-keskukset, kunnat), asiakas ja työmäärän ennustettavuus on heikkoa, osa tehtävistä ei ole ELYn perinteistä työkenttää ja vaatii erityisosaamista (erit. Sote-asioissa). 22.5.2017 22 www.pirkanmaa2019.fi

3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen 22.5.2017 23 www.pirkanmaa2019.fi

Mikä muuttuu? Asiakkaan rooli vahvistuu palvelun kohteena olevasta henkilöstä aktiiviseksi palvelujen hyödyntäjäksi (yrittelijäisyys kasvaa, toisaalta pysyvätkö kaikki asiakkaat tässä vauhdissa mukana?) Yksityisten ja julkisten toimijoiden välinen suhde monimuotoistuu ja tiivistyy Julkinen resurssi vähenee ja tehostamisen tarve korostuu Entistä enemmän palveluja ja asiakasprosesseja digitaalisena (esim. Työmarkkinatori) Palveluntuottajilla tarve kehittyä asiakaslähtöisten palveluinnovaatioiden tekemisessä, toisaalta sekä riskien, että saatujen hyötyjen mahdollisuudet kasvavat Hankintojen maksuperusteet muuttuvat tulosperusteisimmiksi Johtamisessa tarve korostaa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta Tilaaja/järjestäjä ja tuottaja erottuvat pääosin kaikilla sektoreilla Maakunnasta tulee uusi toimija poliittisella ohjauksella Resurssien suuntaamista tehdään myös poliittisin perustein Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy ja myös velvollisuudet kasvavat Henkilöstön osalta ei ole vielä tiedossa minkälaisiin tehtäviin ja mihin rakenteeseen he tulevat sijoittumaan, mahdollisuudet ovat isosta muutoksesta hyvin pieniin muutoksiin nykyisiin tehtäviin ja työsuhteeseen verrattuna Maakunnat, kunnat ja muut toimijat kehittävät yhteistyötään elinvoimapalveluiden tarjoajina Valtion ja maakuntien talousohjaus määrittyy maakunnan alkuvuosina, maakunnan itsehallinnon laajuus määrittyy (esim. tienpidon talousprosessi muuttuu ja toteutusvaihtoehtoja valmistellaan) 22.5.2017 24 www.pirkanmaa2019.fi

Mikä ei muutu? Yhteistyön tekemisen tarve maakunnan kehittämisessä Julkisen resurssin kohdentaminen edelleen työ-, elinkeino- maaseutu-, aluekehittämiseen, jatkossakin on tarjolla julkista palvelua Asiakkaiden tarve saada palvelua erilaisissa muutostilanteissa Asiakaskunta säilyy pääosin samana Tieverkko säilyy valtiolla Vanhojen organisaatioiden osaaminen ja asiantuntijuus, historiatuntemus Työnhakijoiden ja työpaikkojen osittainen kohtaanto-ongelma ja myös joidenkin asiakkaiden monialaisen tuen tarve Toimintaympäristö muuttuu koko ajan (esim. digitalisaation vaikutukset ), muutos joka on menossa jatkuu edelleen 22.5.2017 25 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelujen asiakkaat ja palveluntarpeet 22.5.2017 26 www.pirkanmaa2019.fi

Maakunnan kasvupalvelun asiakkaat Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt sekä yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt, jotka kyseisiä palveluja tarvitsevat. Lisäksi kasvupalveluihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittelevat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta tähtää kasvupalvelun tavoitteiden edistämiseen 22.5.2017 27 www.pirkanmaa2019.fi

Asiakkaat Asiakas voi hakea palvelua myös toisen maakunnan alueelta, kunhan tähdätään ko. maakunnan alueen kasvuun Maakunnan ja sille palveluja tuottava toimija ohjaa asiakkaan tarvittaessa valtakunnallisiin kasvupalveluihin Palvelut ovat harkinnanvaraisia, jollei laissa säädetystä muuta johdu Perustuslainmukainen yhdenvertaisuus palveluihin on turvattu säätämällä 17 :ssä niistä palveluista, joiden saatavuudesta maakunnan on ainakin vastattava. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden valtakunnallisista tavoitteista säädetään 30 :ssä. 22.5.2017 28 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelun palvelukokonaisuudet lakiesitysluonnoksessa Maakunta järjestää: Rekrytointi- ja osaamispalveluja Yritystoiminta ja yrittäjyyspalveluja Luo edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle Kansainvälistymisen palveluja Rahoituspalveluja Palveluohjausta ja tietopalveluja Maakunnan viranomaistehtäviä Lakiesityksessä ei oteta kantaa minimipalveluista tai palvelujen toteuttamistavoista 22.5.2017 29 www.pirkanmaa2019.fi

Pirkanmaan esivalmistelutyössä tunnistettu asiakkaiden palveluodotuksia kasvupalveluille 22.5.2017 30 www.pirkanmaa2019.fi

Yritysasiakkaat odottavat palveluja: Kaiken kokoiset ja ikäiset yritykset yritystoiminnan elinkaaren eri vaiheissa, muutostilanteet - Yritystoimintaa käynnistävät henkilöt ml. keksijät - Kasvua ja kehittymistä tavoittelevat yritykset - Liiketoimintaa ylläpitävät yritykset (korvausrekrytointi) - Kansainvälistymistä tavoittelevat ja kv-toimintaa laajentavat yritykset - Omistajanvaihdosta suunnittelevat yritykset - Liiketoiminnallisessa haasteessa olevat yritykset (rakenteellinen muutos, muutosturvatilanteet) 3 1

Henkilöasiakkaat odottavat palveluja: Palveluja työuran eri vaiheissa: työssä olevat, työttömyysuhanalaiset, työttömät, maahanmuuttajat Työpaikan vaihtajat ja hakijat - Henkilöt, jotka tarvitsevat työnvälityspalvelua (osaaminen kunnossa) Osaamistaan uudistavat henkilöt - Henkilöt, jotka tarvitsevat uraohjausta ja/tai osaamisen kehittämistä Yrittäjyyttä uravaihtoehtona suunnittelevat asiakkaat Työllistymisen tukea tarvitsevat asiakkaat Henkilöt, joiden työllistymisen edistäminen edellyttää kasvupalvelun ja sotepalvelun yhteistyötä Kotoutumisvaiheessa olevat henkilöt 3 2

Yhteisöasiakkaat odottavat palveluja: Yhteisöasiakkaat ja muut työnantajat (kunnat, työnantajat, kehittämisyhtiöt, yliopistot, korkeakoulut, valtion muut laitokset, järjestöt ) Työvoiman hankinta ja kehittäminen Elinkeinoelämän toimintaympäristön/innovaatioympäristön kehittäminen Investointien edistäminen 3 3

Valmistelutyötä tukevat pilotit Pirkanmaalla 22.5.2017 34 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvuyritysten työllisyysohjelman hanke: Kasvubuusti Pirkanmaa ja KasvuCRM -pilotti Työnvälityksen tulosperusteinen pilottihanke 2016 2017 Pilotin tavoitteena on löytää uusia, innovatiivisia keinoja asiakkaiden työllistymiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn ja yrittäjyyden edistämiseen sekä lisätä työnhakijoiden valinnanvapautta. Palvelusetelimalli. Rahoitus TEM/työnvälityksen- ja yrityspalvelujen pilottirahasta Kasvubuusti hanke 2017 2018 Pilotoidaan uusia kasvupalveluja TE-palvelujen uudistuksessa Palvelujen kohdennus ja uudelleenmuotoilu Asiakassetelikokeilut Digitalisoitumisen edistäminen Projektimainen toimintatapa kumppaneiden kanssa Koostuu: Mikro- ja PK-yritysten kasvuohjelmasta, Korkeasti koulutettujen osaajien rekrytointiohjelmasta ja Yrittäjyysbuustista Rahoitus useasta eri lähteestä Pirkanmaan CRM-pilotti Pilotoidaan tulevaa kansallista KasvuCRM järjestelmää. Tavoitteena yhteinen toimintamalli CRM:n käytössä eri Team Finland-toimijoiden (TE-toimisto, ELY-keskus, Finnvera ja Finpro) kesken 22.5.2017 35 www.pirkanmaa2019.fi

Tampereen kaupunkiseudun ja Sastamala-Punkalaidun alueen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu Kokeilun tavoitteena on luoda työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöinen kokonaisvaltainen, hallinnonalojen rajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan Kokeilulla vahvistetaan kuntien roolia työllisyyspalveluissa Kehitetään palveluja ja niiden tuottamiseen liittyviä uudenlaisia toimintamalleja Tavoitteena on alueen toimijoiden yhteistyöllä ja toimintatapoja kehittämällä lisätä työllisyydenhoidon palvelujen asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta sekä yksinkertaistaa palvelujärjestelmää Kunnat vastaavat julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta kohderyhmänsä työttömille työnhakijoille. Kohderyhmän muodostavat JTYP-lain mukaiset työttömät työnhakijat, jotka eivät saa ansioturvaa (n. 20-22 000 asiakasta). Aikataulu: Kokeilulaki lausunnolle helmikuussa Voimaan 1.8.2017 Voimassa 31.12.2018 asti Valmistelevat tehtävät käynnistetty 22.5.2017 36 www.pirkanmaa2019.fi

4. Esitykset palvelu- tai tehtäväkokonaisuuksista, asiakkuuksista, järjestäjän ja tuottajan tehtävien jaosta sekä tuottamistavoista 22.5.2017 37 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä 3. tuottamistavasta 4. tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta 5. viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä, lukuun ottamatta maakunnan palvelulaitokselle lailla säädettyä tai hallintosäännöllä siirrettyä toimivaltaa (Maakuntalakiluonnos 9 ) Kasvupalveluissa järjestäminen ja oma palvelutuotanto pitää erottaa, markkinoille viemisen ensisijaisuus 22.5.2017 38 www.pirkanmaa2019.fi

Keskeiset järjestäjän tehtävät ja toiminnot Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen Palveluverkon suunnittelu ja hallinta yhdenvertaisuus varmistaen Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Strategisten tavoitteiden (palvelustrategia) toteuttaminen operatiivisena toimintana (palvelulupaus) Maakunnan budjetointiprosessi; resurssien kohdentaminen Ohjaus ja valvonta Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus sekä omavalvonta Asiakasrekisterinpitäjä Maakunnan omavalvonta, omavalvontaohjelma Miten kasvupalveluiden toteuttaminen, saatavuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus varmistetaan siitä riippumatta, tuottaako palvelun maakunta tai joku muu palvelun tuottaja Miten em. ja esim. käsittely/maksatusaikoja seurataan ja havaitut puutteet korjataan 22.5.2017 39 www.pirkanmaa2019.fi

Keskeiset järjestäjän tehtävät ja toiminnot Palveluiden hankinta ja hallinta Monituottajamalli: strategian mukainen palveluiden hankinta Valinnanvapauden hallinnointi: strategian mukainen osuus valinnanvapautta Sopimusohjaus ja seuranta Markkinoiden kartoitus, markkinapuutetilanteet ja markkinavuoropuhelu Kehittämiskumppanuus: uudet innovatiiviset markkinat Kehittäminen Eri tasoinen kehittäminen: esim. palvelut, ylimaakunnallinen yhteistyö Yhteistyö Palvelutuottajien ohjaaminen Palvelutuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut) Verkostojohtaminen Yhteistyöalueasiat Yhteistyö monelle taholle: valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus 22.5.2017 40 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelujen tuottaminen Valtakunnallisten kasvupalvelujen tuottajat nimeää/valitsee TEM Maakunnallisten kasvupalvelujen tuottajat valitsee maakunta Maakunta tuottaa järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja vain silloin, kun kyseisten palvelujen kohtuullista saatavuutta ei muutoin voida varmistaa markkinapuutetilanne Kilpailutuksessa ei saada yhtään tarjousta Palvelun tuottajaksi ei ole rekisteröitynyt palveluntuottajia Muulla tavoin tehty markkinakartoitus Maakunnan tuottaessa itse palveluja, sen tulisi selvittää tai arvioida, mistä markkinapuute johtuu ja millä toimin se poistetaan Mahdollisuus sopia palvelun tuottamisesta yhden tai useamman kunnan kanssa arvioitavana? Tehtävät tulee markkinapuutetilanteessa hoitaa ELY ja TE-toimistojen henkilöstön asema turvaten Maakunnan tulee jakaa markkinat tarkoituksenmukaisiin osiin ja todentaa markkinapuute osiokohtaisesti (esim. koulutus, työnvälitys tai yritysneuvonta tai asiakastarpeen mukaan, kuten kotoutujat, pitkäaikaistyöttömien palvelut) 22.5.2017 41 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelujen tuottaminen Maakunnalla ei ole velvollisuutta jakaa palvelutuotantoa omalta kannaltaan epätarkoituksenmukaisiksi liian pieniksi osiksi esim. palveluntuottajien intressien mukaan Yhtiöittämisvelvollisuus palvelujen tuottamiselle (tuottaja ei voi olla hankintalain mukainen sidosyksikkö) Palveluntuottajan velvollisuudet: Noudatettava maakuntastrategiaa Toteutettava asiakkaan palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti Noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia sekä varmistettava palveluketjujen integraatio Asiakastietojen tallennus valtakunnallisiin järjestelmiin Toimitettava maakunnan edellyttämät tiedot palvelujen käytöstä Määritellään hankintaprosessissa tarkemmin, esim. asiakkuuden ehdot Velvollisuus palvelunohjaukselle Palveluntuottajaa valittaessa edellytetään kilpailullisuutta tai hinnan ja laadun vähimmäiskriteereiden varmistamista Edellyttää aina jotakin hankintamenettelyä, innovatiiviset hankinnat 22.5.2017 42 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelujen toimintamallitapoja Maakunta tuottaa itse kasvupalveluja Markkinapuutetilanne Tuottaminen eriytettävä yhtiöön Asiakasvalintaa ei ole Ei ole kilpailua palvelujen tuottamisessa, eikä kilpailuttamista Voidaan valmistella markkinoita ja pilotoida kilpailutettavia palveluja, tuotekehittelyalusta Asiakkaalla ei ole valinnanvapautta Yksittäisten hankintojen kilpailuttaminen Ostetaan erillisiä palveluja palveluntuottajilta Korostuu pilotointi ja nopeat kokeilut Asiakasvalintaa ei ole tai se on hyvin rajattu Tuottajien välistä kilpailua on hankintavaiheessa, mutta ei asiakasvalintavaiheessa Asiakkaalla laaja palveluntarve Järjestäjäallianssit elinvoimapalveluissa tai maakuntien ja valtion yhteisenä kasvupalveluissa Järjestäjien yhteiset tavoitteet, sopimukset ja organisaatio Yhteinen kaupallinen malli Riskien ja hyötyjen jakaminen Palvelun tuottajat ja tuotantotavat päätettävä erikseen Maakunta hankkii koordinoijatuottajan sekä erilliset palvelut Koordinoijatuottaja kokoaa palveluista tarjottimen ja ja tekee asiakkaille tarkemman palvelutarvearvion ja ja ohjauksen Edellyttää maakunnan valvontaa asiakkaiden yhdenvertaisuudessa Edellyttää koordinoijatuottajalta eri eri toimijoiden ja ja palvelutuottajien tuntemusta Asiakkaalla rajattu palveluntarve Puitejärjestely palvelukokonaisuuksista Järjestäjän rooli on määritellä asiakastarve, palvelujen minimikriteerit sekä tulokset Rajatusti kilpailua ja asiakasvalintamahdollisuuksia Mahdollistaa asiakaslähtöiset palveluinnovaatiohankinnat ja tulosperusteisuuden Listausmenettely yhtenä vaihtoehtona Toimivat palvelualustoina ja kokoavat tarvittaessa alihankkijoita Asiakkaan palveluntarve määrittelee palvelun Asiakkaalla paljon valinnanvapautta Asiakassetelimallit Järjestäjän rooli on tarjota alusta palvelulle Voi olla täysin, osittain tai ei ollenkaan digitalisoituja Voidaan hyväksyä palveluiksi ja palveluntuottajiksi kaikki halukkaat tai jonkin kriteerin täyttävät toimijat Setelien hinnat voivat vaihdella Todennäköisesti markkinoille syntyy paljon tarjontaa Paljon asiakasvalintaa, palvelujen vertailu voi olla haasteellista, asiakaspalaute korostuu Palveluntuottajan kyvykkyys markkinoida palvelua korostuu Käytetään erityisesti täydentävinä palveluina

Rekrytointi ja osaamispalveluja, kansainvälistymisen palveluja ja rahoituspalveluja henkilöasiakkaille Palveluja työuran eri vaiheissa: työssä olevat, työttömyysuhanalaiset, työttömät, maahanmuuttajat Työpaikan vaihtajat ja hakijat - Henkilöt, jotka tarvitsevat työnvälityspalvelua (osaaminen kunnossa) Osaamistaan uudistavat henkilöt - Henkilöt, jotka tarvitsevat uraohjausta ja/tai osaamisen kehittämistä Yrittäjyyttä uravaihtoehtona suunnittelevat asiakkaat Monialaista työllistymisen tukea tarvitsevat asiakkaat Henkilöt, joiden työllistymisen edistäminen edellyttää kasvupalvelun ja sote-palvelun yhteistyötä Kotoutumisvaiheessa olevat henkilöt 22.5.2017 44 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 1 Työnvälityskeskukset Työnvälityskeskuksen minimikriteerit on määritelty ja työnvälityskeskukseksi on voinut listautua kaikki kriteerit täyttävät palvelujentuottajat Asiakkaan työnhaku käynnistyy digitaalisesti asiointipalvelussa ja työnhakua tuetaan ensimmäiset 3 kk digitaalisilla palveluilla Asiakkaalle tehdään järjestäjän toimesta palvelutarvearvio ja palveluohjaus palveluihin viimeistään 3 kk työnhaun käynnistymisestä, asiakas valitsee itselleen sopivimman työnvälityskeskuksen palveluntuottajaksi Työnvälityskeskus saa asiakkaan listautumisesta korvauksen, mutta palvelun varsinainen hinta painottuu tulosperusteisuuteen 22.5.2017 45

Malli 1 Työnvälityskeskukset arviointi Vahvuudet + Palveluntuottajille jää paljon mahdollisuuksia kehittää palveluinnovaatioita asiakastulosten saavuttamiseksi + Asiakkaille tarjotaan isompia palvelukokonaisuuksia ja asiakkaan on helpompi löytää palvelut yksittäisten palvelulistausten sijaan + Asiakkuuden hallinta selkeämpää kuin lukuisten yksittäisten palveluntuottajien tarjonta/palveluketjut Heikkoudet - Edellyttää palveluntuottajilta riskinottoa ja kilpailua asiakkaista - Edellyttää palveluntuottajilta kyvykkyyttä kehittää tulosperusteisia palveluja - Pienet tuottajat eivät pääse yksin mukaan, edellyttää verkostoitumista tai alihankkijana toimimista - Asiakkaan pitää sitoutua valittuun palveluntuottajaan määräajaksi, millä perusteella asiakas tekee valinnan - Palvelujen keskittyminen maakuntakeskuksiin, jos minimikriteereissä ei ole vaatimuksia palvelujen sijainnista Huomioita:! Mahdollisuus huomioida hinnassa erilaiset asiakasprofiilit (esim. pitkään työttömänä olleet, nuoret, osatyökykyiset jne.)! Edellyttää järjestäjältä kokonaisvaltaista asiakaskunnan ja tarpeiden tuntemusta! Onnistumista ohjataan minimikriteereillä ja palvelujen tulospalkkioilla 9.3.2017 46 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 2 Osaamisen kehittämisen ja työllistämisen tuen palvelut - Puitejärjestely laajoista palvelukokonaisuuksista - Suunnattu osaamisen kehittämistä tai työllistämisen tuen palveluja tarvitseville asiakkaille. (ml. erityisryhmät), sisältää asiakastarpeen mukaan koostettavia ja räätälöitäviä palveluja. - Maakunta kilpailuttaa palveluntarjoajia, jotka tuottavat asiakkaan tarvitsemat palvelut. - Palvelukokonaisuus voidaan hankkia esim. suoriteperusteisena (yhdistettynä kannuste- tai bonusmalliin, tulosperusteisuus) - Valittavien tuottajien määrä perustuu palveluntuottajien ilmoittamaan asiakaskapasiteettiin vs. kokonaistarve. - Asiakas valitsee yhden palveluntuottajan edellä mainituista vaihtoehdoista (valinnanvapaus). Malli mahdollistaa myös yhteisvalinnan (asiakas ja maakunta), mikäli asiakkaan valintakyky ei ole riittävä. - Yhden palveluntuottajan palvelukokonaisuus on laaja ja räätälöitävissä asiakastarpeisiin. 22.5.2017 47

Malli 2 Osaamisen kehittämisen ja työllistämisen tuen palvelut Vahvuudet + Laajat palvelukokonaisuudet ja merkittävä asiakasmäärä palveluntuottajittain mahdollistavat monipuoliset palvelut sekä palveluinnovaatiot. + Asiakkaan palvelujen kokonaisuus on yhden tuottajan hallittavissa + Asiakkaan valinnanvapaus (rajattu) toteutuu ja valinnan pohjalle tarvittava tietotarve on kohtuullinen. + Palveluntuottaja voi joustavasti räätälöidä asiakkaalle sopivia palvelutarpeen mukaisia palveluja ja palvelupolkuja. + Hankintateknisesti isot kokonaisuudet, viestintä, valvonta sekä palautteiden seuraaminen selkeää Heikkoudet - Palvelujen tuottajat saattaa huomioida heikosti asiakkaiden erilaisia palvelutarpeita ja muodostaa tarjontansa saman sisältöiseksi (massapalvelut) - Valinnanvapaus ei ole kovin laajaa, vain muutama palveluntuottaja. - Tuotekehitys palveluissa voi olla sopimuksellisen hankinta-ajan aikana vähäistä (rinnalle tarvitaan nopeita pilotointeja) - Pienten palveluntuottajien mahdollisuus olla mukana rajattua (alihankinta). Huomioita:! Kuka selvittää ja määrittää asiakkaan palvelutarpeet ennen palvelun tuottajan valintaa (maakunta?) ja palvelujen aikana (palveluntuottaja?)! Digitaalisuuden mahdollisuudet / henkilökohtaisuuden tarve 9.3.2017 48 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 3 Profiloidut palvelut - Pilkottujen palvelukokonaisuuksien hankinta. - Soveltuisi esim. osaamisen kehittämistä tai työllistämisen tuen palveluja tarvitseville asiakkaille. - Maakunta kilpailuttaa useita palveluntarjoajia jotka tuottavat asiakkaan tarvitsemat palvelut. - Hankittavat palvelut on profiloitu esim. toimialoittain, kohderyhmittäin tai muun erikoistumisen pohjalta. - Palveluja voidaan hankkia esim. suoriteperusteisena yhdistettynä kannuste- tai bonusmalliin (tulosperusteisuus) - Palveluntuottajaksi valitaan pääsääntöisesti yksi tuottaja per hankittava palvelu. - Asiakasvalintaa ei ole (tai se on hyvin rajattu). - Palveluntuottajan palveluvalikoima on suppea, mutta hyvin erikoistunut. - Soveltuu hyvin nopeisiin kokeiluihin ja pilotointeihin. - Palvelujen kehityksestä vastaa maakunta yhdessä palveluntuottajien kanssa 22.5.2017 49

Malli 3 Profiloidut palvelut Vahvuudet + Profiloidut palvelut mahdollistavat palveluntuottajille asiantuntijuuden kehittämisen palveluissa sekä erikoistumisen asiakasryhmiin. + Mahdollistaa nopeat kokeilut ja pilotoinnit, palveluinnovaatioiden tuotekehitys. + Pienten toimijoiden mahdollisuus olla mukana palveluntuottajina. Heikkoudet - Asiakkaalla ei valinnanvapautta - Palveluvalikoima jää suppeaksi per palveluntuottaja - Hankintateknisesti erittäin haastava kokonaisuus, pirstaleiset toimijat - Asiakastiedon ja muun informaation kerääminen sekä tiedon siirto hankalaa - Tuottajien välistä kilpailua hankintavaiheessa, mutta ei asiakasvalintavaiheessa Huomioita:! Kuka selvittää ja määrittää asiakkaan palvelutarpeet ennen palvelun tuottajan valintaa (maakunta?) ja palvelujen aikana (maakunta?)! Digitaalisuuden mahdollisuudet / henkilökohtaisuuden tarve 9.3.2017 50 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 4 Asiakaskoordinaattori - Maakunta kilpailuttaa yhden asiakaskoordinaattorin - Maakunta kilpailuttaa asiakaskoordinaation ja hankkii erikseen palvelut sekä valvoo toiminnan laatua ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumista. - Asiakaskoordinaattoripalvelu voisi soveltua osaamisen kehittämisen ja työllistymisen tukea tarvitseville asiakkaille. - palvelun tuottaja koordinoi asiakaan palveluja ja -ketjuja - Koordinaattori tekee asiakkaan palvelutarvearvion ja ohjaa tarvittaviin palveluihin - Koordinaattori rakentaa palvelupolun ja koordinoi palveluketjuja ja palvelujen toteutumista. - Palvelutarjotin on laaja ja palveluhankinnat tehdään maakunnan määrittämällä tavalla - Edellyttää asiakaskoordinaattorin laajaa palvelu- ja erilaisten asiakastarpeiden tuntemusta - Asiakasvalintaa ei ole tai se on hyvin rajattu 22.5.2017 51

Malli 4 Asiakaskoordinaattori Vahvuudet + Asiakaskoordinaattori voi joustavasti räätälöidä asiakkaalle sopivia palvelutarpeen mukaisia palveluja. + Asiakkaan kokonaispalvelun tarve pysyy koordinoidusti hallinnassa +Maakunnalla on mahdollisuus nopeastikin muokata palveluvalikoimaa asiakkaiden/työmarkkinoiden muuttuvien tarpeiden mukaan. Heikkoudet - Asiakaskoordinaattorin riippumattomuus (valintatilanteessa ohjaa yksipuolisesti yhden palveluntuottajan palveluihin tai saa jotain hyötyä ohjauksista) - Asiakkaiden palvelutarpeet voivat korostua ja palvelutarve yliarvioidaan (palvelutarpeen arvion kriittinen merkitys) Huomioita:! Edellyttää maakunnan vahvaa valvontaa! Palvelutarpeiden arvioon tulee liittää valtakunnallisia digitaalisia menetelmiä ja tiedonkeruuta yhteiseen tietojärjestelmään.! Palvelutarvetta arvioidaan jatkuvasti asiakasprosessin eri vaiheissa.! Asiakaskoordinaattorilla oltava erittäin vahva toimintakentän tuntemus 9.3.2017 52 www.pirkanmaa2019.fi

Yritystoiminta ja yrittäjyyspalveluja, rekrytointipalveluja, kansainvälistymisen palveluja, innovaatioiden edistämistä sekä rahoituspalveluja yritysasiakkaille Kaiken kokoiset ja ikäiset yritykset yritystoiminnan elinkaaren eri vaiheissa, muutostilanteet Yritystoimintaa käynnistävät henkilöt ml. keksijät Kasvua ja kehittymistä tavoittelevat yritykset Liiketoimintaa ylläpitävät yritykset (korvausrekrytointi) Kansainvälistymistä tavoittelevat ja kv-toimintaa laajentavat yritykset Omistajanvaihdosta suunnittelevat yritykset Liiketoiminnallisessa haasteessa olevat yritykset (rakenteellinen muutos, muutosturvatilanteet) Yhteisöasiakkaat, yritykset ja muut työnantajat (kunnat, kehittämisyhtiöt, yliopistot, korkeakoulut, valtion muut laitokset, järjestöt ) Työvoiman hankinta ja kehittäminen Elinkeinoelämän toimintaympäristön/innovaatioympäristön kehittäminen Investointien edistäminen 22.5.2017 53 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 1 Liiketoiminnan kehittämisen palvelut - Puitejärjestely laajoista palvelukokonaisuuksista yritysten kasvun edistämiseksi - Palvelut suunnattu yrityksille, jotka kehittävät tai uudistavat liiketoimintaansa. Myös yritystoimintaa aloittavat henkilöasiakkaat. Palvelu sisältää asiakastarpeen mukaan koostettavia ja räätälöitäviä palveluja. - Maakunta kilpailuttaa palveluntarjoajia, jotka tuottavat yritysasiakkaiden tarvitsemat palvelut - Palvelukokonaisuus voidaan hankkia esim. suoriteperusteisena (yhdistettynä kannuste- tai bonusmalliin (tulosperusteisuus). - Yrityksen kokonaispalvelutarpeen arvio tehdään maakunnan toimesta - Asiakas valitsee tarpeisiinsa sopivan palveluntuottajan (valinnanvapaus) - Yhden palveluntuottajan palvelukokonaisuus on laaja ja räätälöitävissä asiakastarpeisiin - Palveluista muodostuu asiakkaille palvelupolkuja liiketoiminnan kehittämiseksi 22.5.2017 54

Malli 1 liiketoiminnan kehittämisen palvelut Vahvuudet - Yritykselle syntyy kokonaisvaltainen liiketoiminnan kehittämissuunnitelma - Yritykselle tarjotaan mahdollisuus yrityspalveluverkoston palveluihin (broker, maakunnan palvelulupaus) - Palveluntarjoajien laatu varmistettu etukäteen - Palveluista muodostetaan (maakunta) asiakkaille palvelupolkuja liiketoiminnan kehittämiseksi - Viestintä ja informaation kerääminen sujuvaa Heikkoudet - Rajattu valinnanvapaus - Hankintateknisesti raskas - Palvelutarpeiden etukäteen määrittely ennen kilpailutusta, osaaminen? - Maakunnan resurssien riittävyys? Huomioita:! Asiakastuntemuksen ja asiakkuudenhallinnan kautta maakunta pystyy proaktiivisesti suunnittelemaan ja kohdentamaan palveluita yhteiskunnallisesti vaikuttavalla tavalla.! Asiakkaalla oltava omavastuuosuus palvelujen kustannuksista (sitoutuminen, tehokkuus)! Hankittavien palvelujen määrittely keskeistä, oltava joustavia ja räätälöitävissä! Vaatii maakunnalta laajat asiantuntijaresurssit 9.3.2017 55 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 2 Asiakassetelit - Palvelujen hankinta asiakassetelien avulla - Asiakasseteli soveltuu erityisen hyvin rajatumpiin palveluntarpeisiin, joiden ratkaisuun löytyy useita erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja - Maakuntan ylläpitämän/käyttämän alustan kautta palveluntuottajat rekisteröityvät tuottajiksi - Palvelut hankitaan suoriteperusteisena. - Asiakas valitsee tarpeisiinsa sopivan palveluntuottajan (valinnanvapaus) - Palvelujen räätälöinti asiakasvalinnan kautta - Yksi palveluntuottaja tuottaa rajatun palvelun täsmätarpeisiin - Prosessin digitaalisuus (ml. palaute, laatu ja valvonta) - Mahdollistaa nopeat toimeksiannot sekä pienet markkinaehtoiset pilotoinnit - Markkinat huolehtivat palvelun laadusta. Palvelujen kehityksestä vastaavat palveluntuottajat yritysten tarpeiden kautta. 22.5.2017 56

Malli 2 Asiakasseteli Vahvuudet - Asiakkaalla lähes täydellinen valinnanvapaus - Päätöksenteko nopeaa - Hankintateknisesti ja hallinnollisesti kevyt - Omista tarpeistaan tietoiselle yritykselle yksinkertainen - Voidaan toteuttaa hyvinkin erilaisia yritysten kehittämistarpeita - Palvelujen tarjoaminen helppoa - Vaatii vähän henkilöresursseja maakunnalta Heikkoudet - Ei muodostu palvelupolkuja yrityksen laajemman kehittämisen tueksi - Maksuton palvelu ei sitouta asiakasta - Markkinatoimijoilta voi puuttua alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyöverkosto tuntemus - Maakunnalle ei muodostu asiakassuhdetta ja siitä syntyvää ennakoivaa yrityskentän tarpeiden tuntemusta, markkinavuoropuhelu puuttuu - Objektiivisuus palveluohjauksessa (markkinatoimija tuottaa myös itse jatkopalveluja) - Palvelujen kokonaismäärä ja -kuva on vaikea hahmottaa Huomioita:! Hankinnan keveys ja henkilöresurssien vähäinen tarve! Nopea täsmätarpeiseen! Haasteena palvelujen tuottajalähtöisyys, ei asiakastarvelähtöisyys! Vaatii kehittyneen alustan ja ylläpidon! Vaatii kehittyneen ja yhteisen asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) palvelun järjestäjän kanssa 9.3.2017 57 www.pirkanmaa2019.fi

Kansallisten ja maakunnallisten kasvupalvelutoimijoiden yhteistyö, Team Finland yhteistyö Yhteistyössä tulee painottua asiakaslähtöiset ratkaisut ja mallit Yhteistyötä yritysten palvelutarpeiden kartoittamisessa sekä palvelujen aktiivisessa markkinoinnissa Eri segmenteissä olevilla yrityksillä voi olla samanaikaisesti palveluntarpeita sekä maakunnan, että valtakunnan kasvupalveluihin ja muihin elinvoimapalveluihin (esim. korkeakoulut, kunnat, kaupungit, elinkeinoyhtiöt jne.) Kansainvälistyvillä kasvuyrityksillä erityisesti maakunnan kasvupalveluihin liittyvinä palveluntarpeina usein rekrytointiin, yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämiseen, kansainväliseen työnvälitykseen, innovaatioympäristön kehittämiseen, rahoitukseen ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä tarpeita Yhteinen KasvuCRM mahdollistaa digitaalisen asiakkuudenhoidon, asiakasohjauksen ja palvelusuunnitelmien tekemisen 22.5.2017 58 www.pirkanmaa2019.fi

Innovaatioiden edistämiseen liittyviä palveluja elinkeinoelämän toimintaympäristön/innovaatioympäristöjen kehittämiseksi 22.5.2017 59 www.pirkanmaa2019.fi

Edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle systeeminen palvelukokonaisuus Startup-palvelut: innovaatiopohjaisen, kasvuhakuisen ja skaalautuvan uuden liiketoimintapohjan vahvistaminen Ekosysteemipalvelut: innovaatio-, yrittäjyysja liiketoimintaekosysteemien edistäminen Invest-in-palvelut: investointien ja pääomien (materiaalisten ja immateriaalisten) houkuttelu

Malli 1 Järjestäjäallianssi yhteistoimintamallina - Yhteistoiminta varmistetaan allianssisopimuksella ja kaupallisella mallilla, muodostetaan allianssiorganisaatio - Allianssi tuottaa ja hankkii palvelut sekä huolehtii palvelujen laadusta ja kehityksestä - Järjestäjäallianssi voisi toimia kasvupalveluissa maakunnan/maakuntien ja valtion yhteisenä allianssina ja yleisemmässä elinvoimapalvelussa kasvupalvelut olisivat yksi osapuoli allianssissa - Allianssin järjestämät palvelut voisivat olla suunnattu esim. yrityksille, jotka kehittävät tai uudistavat liiketoimintaansa, esim. Startup yritykset, kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset jne. Voisi soveltua myös yritystoimintaa aloittaville henkilöille (Kasvupalvelun asiakkaat, koulutusorganisaatioiden opiskelijat jne.) 22.5.2017 61 - Hankkeen parhaaksi -periaate, yhteinen riskien ja hyötyjen jakaminen - Sopimusosapuolet suunnittelevat yhdessä hankkeen sisällön ja toteutuksen sekä määrittävät sen tavoitekustannuksen ja tilaajan asettamien tavoitteiden mittarit. - Tilaaja maksaa muille allianssiosapuolille korvattavat kustannukset kaupallisen mallin periaatteiden mukaisesti. www.pirkanmaa2019.fi

Malli 1 Järjestäjäallianssi innovaatioiden edistämiseksi Vahvuudet + Järjestäjien resurssien kokoaminen lisää vaikuttavuutta ja laatua sekä tehostaa toimintaa + Päällekkäisyyksien poistaminen + Koordinoidut asiakasohjaukset + Palveluihin on yksityistä kiinnostusta ja saatavilla on täydentävää yksityistä rahoitusta + Asiakkaalla mahdollisuus aitoon valinnanvapauteen hankintatavasta riippuen + Syntyy kannusteita palveluinnovaatioille ja niiden yhteiselle arvonluonnille (co-creation) Heikkoudet - Markkina voi suuntautua vakiintuneille volyymialoille, pienet ja uudet alueet jäävät huomiotta ilman erityistoimia ja markkinan kehittämistä - Järjestäjillä on riski erkaantua asiakkaan todellisuudesta - Puhtaasti markkinapohjainen ansainta epätodennäköistä lyhyellä aikavälillä - Yksityiseen rahoitukseen tukeutumisen riskit on hyvä tunnistaa Huomioita:! Uudenlaisen yhteistyön edellytyksenä on aito halu yhteistyöhön sekä avoin luottamus toimijoiden välillä! Järjestäjien yhteistyö edellyttää osapuolilta uutta osaamista, tietoa, työkaluja ja luottamusta 9.3.2017 62 www.pirkanmaa2019.fi

Maaseudun kehittäminen Maaseudun yritykset, kuten mikro- ja pienyritykset, elintarvikeyritykset, maanviljelijät, maatilayritykset, puutarhat Yhteisöasiakkaat, kuten mm. yhdistykset, kunnat, kehittämisyhtiöt, korkeakoulut, yliopistot, valtion muut laitokset Kehittämistoimien tavoitteena on monipuolistaa, uudistaa ja lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa, parantaa maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä sekä parantaa maatalouden kannattavuutta. Kehittämistoimien tavoitteena on kehittää maaseutua asuin- ja toimintaympäristönä asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin, viihtyisyyden ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. 22.5.2017 63 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 1 maaseudun kehittäminen osana maaseutupalveluita Maaseudun kehittäminen ja rahoitus ELY-keskus Hanketuet Yritystuet Rakennetuet Neuvontakorvaus Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 koordinointi Maataloustuet ja kasvintarkastus ELY-keskus Neuvonta, koulutus, ohjaus ja lausuntojen anto Hakemusten käsittely Maataloustukien valvonta Kasvintarkastus Luomuvalvonta Maataloustuet kuntien YTA Neuvonta, koulutus, ohjaus ja lausuntojen anto Hakemusten käsittely ja myöntö Valvontatehtäviä - Aluehallintovirasto Valvonta, neuvonta, koulutus, ohjaus, lausuntojen anto Täydentävien ehtojen valvontatehtävät Eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin liittyvät valvontatehtävät Maakunnan maaseutupalvelut Hanketuet Yritystuet Rakennetuet Neuvontakorvaus Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 koordinointi Neuvonta, koulutus, ohjaus ja lausuntojen anto Hakemusten käsittely ja myöntö Maataloustukien valvonta Kasvintarkastus Luomuvalvonta Valvonta, neuvonta, koulutus, ohjaus, lausuntojen anto Täydentävien ehtojen valvontatehtävät Eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin liittyvät valvontatehtävät Maaseutupalvelut muodostuvat nykyisistä lakisääteisistä palveluista. Toiminta perustuu Euroopan Unionin edellyttämään maksajavirastosopimukseen, jossa on tiukasti määritelty alueellisen toimeenpanon menettelyt. Maaseudun kehittämisen tehtäviä ei ole tarkoituksenmukaista erottaa muista maaseutupalveluista maaseutuohjelman koordinoinnin ja toimeenpanon toteuttamisen johdosta. Maaseudun kehittämisen tehtävät ovat järjestäjän tehtäviä. Tehtävät eivät ole sellaisia, joita voitaisiin toteuttaa liiketoiminnallisista lähtökohdista. 22.5.2017 64 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 1 Vahvuudet + Maaseutuohjelman koordinointi ja alueellisen kehittämissuunnitelman toimeenpano on yhdessä kokonaisuudessa + Kohderyhmä tunnistaa omat palvelunsa maaseututermin alta + Rahoitusta on mahdollista suunnata joustavasti + Rakennetukien vahva kytkentä maataloustukiin Heikkoudet - Yhteistyön vahvistaminen entisestään elinvoimapalveluiden kanssa - Maaseudun kehittämisen rooli aluekehityksen osaalueena on heikosti havaittavissa Huomioita:! Maksajavirastosopimukseen liittyvien velvoitteiden hoitaminen kokonaisuutena! Maaseuturahaston toiminta jatkuu nykyisen ohjelmakauden loppuun nykyisillä toimintatavoilla! Maaseudun kehittäminen ei rajoitu pelkästään maaseuturahastoa koskevaan toimintaan vaan on osa aluekehitystä ja linkittyy vahvasti mm. kaavoitukseen, tieasioihin ja asukkaiden osallistamiseen liittyviin kysymyksiin! Vahvimmat yhteyspinnat ovat Leader-ryhmiin ja alueen muihin rahoittajiin ja aluekehitystoimijoihin 9.3.2017 65 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 2 maaseudun yritystuet osana yrityspalveluita Maaseudun kehittäminen ja rahoitus ELY-keskus Hanketuet Yritystuet Rakennetuet Neuvontakorvaus Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 koordinointi Yrittäjyys ja aluekehittäminen ELY-keskus Yritystoiminta ja yrittäjyys Kansainvälisyys ja Team Finland Innovaatiot Maakunnan yrityspalvelut Yritystuet Yritystoiminta ja yrittäjyys Kansainvälisyys ja Team Finland Innovaatiot Maaseudun kehittämisen kokonaisuudesta erotetaan yritystoiminnan kehittämiseen vahvimmin liittyvä toimi, yritystuet. Muut toiminnot: hanketuet, rakennetuet, neuvontakorvaus ja kehittämissuunnitelman koordinointi olisivat osa maakunnan maaseutupalveluita. Maaseudun kehittämisen tehtävät ovat järjestäjän tehtäviä. Tehtävät eivät ole sellaisia, joita voitaisiin toteuttaa liiketoiminnallisista lähtökohdista. Toiminta perustuu maksajavirastosopimukseen, jossa on tiukasti määritelty alueellisen toimeenpanon menettelyt. 22.5.2017 66 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 2 Vahvuudet + Yrittäjäasiakas löytää palvelun yhden luukun periaatteella + Yhteistyö elinvoimapalveluiden, muiden yrittäjyyspalveluiden kanssa Heikkoudet - Ei huomioi strategista maaseudun kehittämistä - Maaseudun kehittämisen kokonaisuus jakautuu asiakassegmenttien perusteella - Maaseutuohjelman koordinointi ja alueellisen kehittämissuunnitelman toimeenpano ei ole yhdessä kokonaisuudessa Huomioita:! Malli ei huomioi niitä toimenpiteitä, joita tehdään yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi (mm. koulutus, tiedonvälitys, infra)! Maksajavirastosopimukseen liittyvien velvoitteiden hoitaminen kokonaisuutena vaikeutuu! Maaseuturahaston toiminta jatkuu nykyisen ohjelmakauden loppuun nykyisillä toimintatavoilla 9.3.2017 67 www.pirkanmaa2019.fi

Tienpito Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako Järjestäjä Tuottaja Strateginen suunnittelu Edunvalvonta Sisäiset sopimukset Nykyisiä tehtäviä ei siirry tuottajapuolelle. Yksityiset palveluntarjoajat, mm. tiesuunnittelu ja urakointi kuten nykyään Johtaminen Liikennejärjestelmäsuunnittelu (liittyy muihin strategisiin suunnitelmiin, ei liene mahdollista siirtää liikelaitokseen?) Esisuunnittelun ja tarveselvitysten tilaajatehtävät Liikenneturvallisuustehtävät (sisältö?) (Alueellisen) tienpidon suunnittelu ja ohjelmointi (sisältö?) Toimintaympäristön seuranta Liikenteen hallinta Viranomaisyhteistyö Tienpitoon liittyvät ympäristöasiat Yksityisteiden ja liikkumisen ohjauksen avustukset (voiko siirtää liikelaitokselle vai onko syytä olla osa poliittista päätöksentekoa?) Urakoiden hankinta (valtakunnallinen päätös puuttuu) Yleis- ja tiesuunnittelun tilaajatehtävät (tuleeko?) Maanhankinta (tuleeko?) Maankäytön yhteistyö (tuleeko?) Järjestäjätehtävät, jotka voidaan tehdä myös liikelaitoksessa Suunnittelu/ tilaaminen 22.5.2017 68 www.pirkanmaa2019.fi

Maakunnan viranomaistehtävät kasvupalveluissa Lain keskeinen periaate on, että mahdollisimman paljon annettaisiin yksityisten tahojen tuotettavaksi ja viranomaistehtävinä hoidettaisiin vain se, mikä on välttämätöntä Merkittävä julkisen vallan käyttö Muuta kuin merkittävän julkisen vallan käyttöä on mahdollista siirtää yksityisen hoidettavaksi, jos siirtäminen on oikeudellisesti arvioituna tarkoituksenmukaista Henkilölle maksattavien tukien tai korvausten myöntäminen Yritykselle myönnettävät tuet, yli 10 000 Tuen tai korvauksen maksatuksen keskeyttäminen, lopettaminen tai takaisinperintäpäätökset OMO ratkaisut Rekrytointi tai osaamispalvelujen epääminen (yrityksille ja työnantajille) Työlupa osapäätökset EU rakennerahastokauden 2014-2020 ja Euroopan unionin globalisaatiorahaston varoin rahoitettujen hankkeiden päätöksenteko 22.5.2017 69 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiset järjestelmät kasvupalvelulaissa Järjestämisessä pyrittävä mahdollisimman monimuotoiseen sekä digitaaliseen palvelutarjontaan ja sähköisen asioinnin mahdollistaviin toimintamalleihin. Yritysasiakkaiden palveluille ei aseteta kiinteää toimipaikkaa koskevia vaatimuksia. Valtakunnalliset ja maakunnalliset kasvupalvelun järjestäjät ja tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palvelukokonaisuuksia ja palvelujen ketjuja yhteisistä tietopalveluista, neuvontaan ja asiointeihin Järjestelmissä pyrittävä avoimuuteen ja käytettävyyteen TEM määrittelee kasvupalveluja tukevien tietojärjestelmien yhteentoimivuuden linjaukset, periaatteet ja niiden käytön, laki mahdollistaa käyttövelvoitteen antamisen 22.5.2017 70 www.pirkanmaa2019.fi

Valtakunnallista Kasvupalvelujen palvelumuotoilua, kevät 2017. 22.5.2017 71 www.pirkanmaa2019.fi

Aluekehittäminen ja ennakointi uudessa Pirkanmaan maakunnassa Laajasti ymmärretty aluekehittäminen on maakunnan kaikkien toimintojen lähtökohta. Aluekehittäminen tarvitsee ennakointia. Aluekehittämisen tulee olla: 1) jatkuvaa ja kokonaisvaltaista, 2) vaihtoehtoisia tulevaisuuksia tarkastelevaa 3) vuorovaikutteista, 4) mahdollisuuksia etsivää, 5) haluttua tulevaisuutta todeksi tekevää. Huomiota kannattaa kiinnittää seuraaviin näkökohtiin: Maakunta kokonaisvaltaisena aluekehittäjänä. Aluekehittäminen voidaan nähdä koko maakuntaorganisaation läpikeikkaavana ja kokoavana tehtävänä ja sen oikeuttajana Kasvupalvelut aluekehittämisessä. Kasvupalveluille aluekehityksen työkaluina tulee antaa suuntaa maakuntastrategialla ja ohjelmalla Kokeilevuuden lisääminen. Aluekehittäminen tulee nähdä itseään uudistavana prosessina ja systeemisen muutoksen välineenä, ei määrämuotoisena ja aikataulutettuna viranomaistehtävänä Osallistava resursointi. Aluekehittämisresurssien kokoamisessa maakuntaohjelma voi olla vaikuttamiskanava ja käyttöliittymäkuvaus alueen yhteisiksi tunnistetuista kehittämisaiheista Vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin varautuminen. Aluekehittämisen valintojen tulee perustua johtopäätöksiin toimintaympäristön muutoksista. Suunnittelu-, rahoitus- ja palveluprosesseilla on oltava sama tulevaisuusorientaatio Alustamaisen kehittämistavan hyödyntäminen. Ennakointityön kytkentää aluekehittämiseen voisi vahvistaa tilaamalla siltä sisältönostoja uusiksi kehittämismahdollisuuksiksi Ennakointi palveluna maakunnan toimijoille ja asiakkaille. Maakuntaorganisaation tulevaisuustieto ja prosessit voivat tarjota hyötyjä myös muille maakunnan toimijoille ja asiakkaille 22.5.2017 72 www.pirkanmaa2019.fi

Aluekehittämisen ja ennakoinnin organisoinnissa huomioitavia asioita Maakuntaorganisaation monialaista sisältöosaamista ja monipuolisia yhteistyö- ja sidosryhmiä on syytä hyödyntää aluekehittämisessä, ja huomioida tämä aluekehittämisen organisoinnissa Laaja-alainen ennakointi ja maakuntaorganisaation toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen (sisältäen aluekehittämisen vastuualueen) on syytä organisoida yhteen, resursoida riittävästi ja antaa riittävän korkea status konsernikokonaisuudessa Ennakoinnin perusosaamisen tulisi kuulua koko organisaation henkilöstölle, mikä tulisi koulutuksellisesti varmistaa, myös ja erityisesti johdon osalta Aluekehittämisen tavoitteiden muodostaminen edellyttää laajaa vuorovaikutusta maakunnan muiden toimijoiden kanssa. Jatkuva, yhteinen keskustelu ja osallistava tilannekuvan muodostaminen on tälle tärkeämpi edellytys kuin määrämuotoinen suunnitteluprosessi Maakuntastrategian palvelulupauksineen ja aluekehittämistä linjaavan maakuntaohjelma tulee olla sisällöllisesti yhteismitalliset. Niiden valmistelu, tuntemus ja painoarvo maakunnan vastuuyksiköissä tulee varmistaa yhteistyö-, osallistamis-, johtamis- ja resurssijärjestelyillä 22.5.2017 73 www.pirkanmaa2019.fi

Rakennerahastotehtävät Rakennerahastojen (EAKR, ESR) hallintotehtäviä Pirkanmaalla ovat hoitaneet Pirkanmaan liitto maakunnan liittojen koordinoivana liittona Länsi- Suomessa, Keski-Suomen ELY-keskus sekä Pirkanmaan ELY-keskus. Keskitykset puretaan vuonna 2019 ja jokainen maakunta hoitaa omat rakennerahastotehtävänsä. Muita merkittäviä muutoksia rakennerahastohallintoon ei tule. Keskityksiä harkitaan purettavaksi vuonna 2019 ja jokainen maakunta hoitaa omat rakennerahastotehtävänsä. Muita merkittäviä muutoksia rakennerahastohallintoon ei tule. Maaseuturahaston hallinnointi pysyy ennallaan ja yhteistyö rakennerahastoihin jatkuu tiiviinä. Hallintotehtävissä on Pirkanmaalla 7,5 htv:a Nykyisten hankkeiden siirto maakunnille suunnitellaan vuoden 2017 aikana. Hallinto- ja valvontajärjestelmä uudistetaan vastaamaan uutta tilannetta vuoden 2018 aikana. Tavoitteena on, että hanketoiminnan rahoitus- ja maksatustoimet jatkuvat katkeamatta vuoden 2019 alussa. 22.5.2017 74 www.pirkanmaa2019.fi

5. Vaikutusten arviointi 22.5.2017 75 www.pirkanmaa2019.fi

Strategisia vaikutuksia Tehokkaat ja vaikuttavat elinvoimapalvelut vahvistavat Pirkanmaan kilpailukykyä ja menestystä. Pirkanmaa tavoittelee esitetyissä ratkaisuissaan edelläkävijyyttä, innovatiivisuutta ja kansainvälistyvää toimintatapaa. Maakunnan tehtävänä on luoda osaltaan puitteet maakunnan menestykseen ja toimia hyvässä yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa niin maakunnassa kuin sen ulkopuolellakin. Tämä on otettu huomioon eri vaihtoehtoja suunniteltaessa. Etenkin kasvupalveluissa on haettu taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen lähtökohdista tasapainoisia ratkaisuja. Samalla on pyritty löytämään hyvä tasapaino toimivan palvelurakenteen ja muutosjoustavuuden välille. 22.5.2017 76 www.pirkanmaa2019.fi

Taloudellisia vaikutuksia Lähtökohtaisesti uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut julkisen talouden kestävyysvajeeseen vastaaminen Edellyttää yritysten omaa rahoitusta palveluihin Mahdollisuus hakea asiakasvaikutuksia yksityisten toimijoiden kanssa tehtävillä kumppanuuksilla (vaikuttavuusinvestoinnit) Kilpailulliset markkinat voivat toisaalta johtaa tehokkaampaan palvelutuotantoon (jolloin tulos saadaan alhaisimmilla kustannuksilla) ja toisaalta viranomaistehtävien ulkoistamisen osalta maakunnan kannalta kalliimpaan ratkaisuun, jos ulkoistaminen ei vähennä kustannuksia ja samalla maakunta lisää viranomaistehtäviä tekevien toimijoiden valvontaa Digitalisaatio ja automaatio vähentävät tulevaisuudessa erityisesti rutiininomaisia tehtäviä asiakasprosesseissa ja toisaalta mahdollistavat asiakaslähtöiset prosessit elinvoimapalvelujen ja Sotepalvelujen yhdyspinnoissa Digitalisaatio mahdollistaa avoimien tietovarantojen hyödyntämisen palveluratkaisujen kehittämisessä Maakunnat tekevät yhteistyötä jatkossakin palvelujen tuottamisessa, ELYkeskusten keskitettyjen palvelujen täydellinen purkaminen maakuntiin aiheuttaisi mittavat henkilöstölisäykset 22.5.2017 77 www.pirkanmaa2019.fi

Henkilöstövaikutuksia Henkilöstön osalta ei ole vielä tiedossa minkälaisiin tehtäviin ja mihin rakenteeseen he tulevat sijoittumaan, mahdollisuudet ovat isosta muutoksesta hyvin pieniin muutoksiin nykyisiin tehtäviin ja työsuhteeseen verrattuna Muutostilanteet ja kehittymistarpeet voivat olla hyvin erilaisia yksilöittäin tai henkilöstöryhmittäin, mikä on huomioitava osaamisen kehittämisessä ja muutosvalmennuksessa Maakunnalla ei ole vielä selvää työnantajaimagoa Keskitettyjen tehtävien osalta ei ole vielä selviä ratkaisuja Henkilöstö kohtaa erilaisia johtamis- ja työkulttuureita, toisaalta tarve poisoppia vanhoista malleista Uudessa maakunnassa on paljon kehittämistehtäviä ja edellyttää henkilöstön osaamista kehittää laajoja palvelukokonaisuuksia Vaaditaan kykyä soveltaa puitelakia, ilman tarkkoja soveltamisohjeita Järjestämistehtävät ja tuottamistehtävät eriytyvät ja osaaminen tulee keskittymään/syventymään näihin, vaaditaan osaamista ja asennetta suhteessa tekemiseen Tulossa nopeiden kokeilujen kulttuuria ja se lisää painetta osaamisen nopealle uusiutumiselle, asiantuntijuus ja sisäinen yrittäjyys korostuu Uudistus mahdollistaa asiakaslähtöisen palvelujen suunnittelun ja sitä kautta paremman asiakaskokemuksen tuottamisen tällä vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja kokemuksiin työnteoista Osaavasta henkilöstöstä tullaan kilpailemaan eri toimijoiden kesken 22.5.2017 78 www.pirkanmaa2019.fi

6. Yhteistyö ja yhdyspinnat 22.5.2017 79 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelu yhdyspinnat Sosiaali- ja terveyspalvelut Oppilaitokset ja koulutusorganisaatiot Rekrytointi ja osaaminen Kela/työeläkelaitokset Yritysyhteistyö Välityömarkkinat, 3. sektori, järjestöt Kunnat elinvoimatehtävät 22.5.2017 80 www.pirkanmaa2019.fi

Kuntouttava työtoiminta elämänhallintaa tukeva työelämäläheinen Kasvupalvelun yhdyspinnat, esimerkkejä työllistymisen tuki, ml. monialainen työllistymisen tuki SOTE Sosiaaliohjaus Sosiaalityö sosiaalisen osallisuuden palvelut Työttömien terveystarkastukset / lääkäripalvelut Työ- ja toimintakyvyn arviointi kuntoutustarpeen arviointi eläkeselvittelyt 22.5.2017 81 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelun yhdyspinnat, esimerkkejä - työllistymisen tuki, ml. monialainen työllistymisen tuki Maahanmuuttajien kotoutuminen Oppilaitosyhteistyö Kunnan elinvoimatehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityö Työllisyydenhoito ja elinkeinopolitiikka 22.5.2017 82 www.pirkanmaa2019.fi

Aloittavan yrittäjän palvelu: kunnat / maakunta / yksityiset toimijat Kuntien elinvoimatehtävät Kasvukäytävä (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Uusimaa) yli maakuntarajojen; saatava yhteisiä linjauksia yrityspalveluihin Rekrytointi ja osaaminen: Kasvuyritysten rekrytointitarpeet RekryKoulutus Yritystoiminta ja yrittäjyys, rahoitus Kansainvälisyys ja Team Finland: valtakunnalliset kasvupalvelut Valtakunnalliset kasvupalvelut: - palveluohjaus yrityksen palvelutarpeen mukaan puolin ja toisin - Päällekkäinen palvelujen suunnittelu? maakunnallinen / valtakunnallinen Osaamisen kehittäminen yrityksissä: oppilaitosten ja OKM:n rahoitus Innovaatioympäristöt ja rahoitus: toimintaympäristöjen rahoitus Maaseuturahasto vs. kasvupalvelu Leader-ryhmät vs. maakunnan yrityspalvelu 22.5.2017 83 www.pirkanmaa2019.fi

Innovaatioympäristöpalvelut TEKES Korkeakoulut Kunnan elinvoimatehtävä Team Finland 2. Asteen oppilaitokset Yritykset Horizon 2020 + Interreg Innovaatioklusterit Innovaatioalustat SMART Tampere Naapurimaakunnat PPP-hankkeet Yksityiset rahoittajat Pääomasijoittajat 22.5.2017 84 www.pirkanmaa2019.fi

7. Väliaikaishallinnossa huomioitavaa 22.5.2017 85 www.pirkanmaa2019.fi

Esitys jatkovalmisteluun Suunnitelma markkinaselvityksistä ja volyymimäärittelyt Palvelulupaukset palveluista Henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelma Palveluverkkoesitys kasvupalveluista (yhteistyö sote palveluverkon kanssa) Palvelujen sujuvuuden ja palveluketjujen varmistaminen monituottajamallissa Mittarit ja seuranta Valmisteltujen kasvupalvelumallien jatkotyö, erillislakien vaikutusten arviointi, tuotekehitystyö ja uusien palvelujen pilotointi sekä palvelumuotoilun hyödyntäminen Vuoden 2019 alun palvelujen järjestämisen suunnittelu ja innovatiivisten hankintojen valmistelu Kasvupalvelujen asiakkuuden kriteerien asettaminen? Selvitys viranomaistehtävien hoitamisesta osana eri palvelukokonaisuuksia Elinvoimapalvelujen ekosysteemin kuvaus ja rajapinnat kasvupalveluihin Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen 22.5.2017 86 www.pirkanmaa2019.fi

Osallisuus ja resurssitarpeet Valmistelutyö on käynnistynyt odotusten mukaisesti. Valmistelutyöhön on tarve lisätä asiantuntijavalmistelutyöpanosta erityisesti syksy 2017-2018 aikana, koska laajat palvelut, asiakasprosessit ja tulosperusteiset palveluhankinnat on suunniteltava palvelujen jatkumisen turvaamiseksi Potentiaalisten kasvupalvelujen palveluntuottajien kanssa on tärkeää käynnistää laaja yhteistyö ja vuoropuhelu. Vuoropuhelu tulisi kytkeä osaksi kasvupalvelujen kehittämis- ja pilotointityötä Valmistelutyötä tukevat pilotit edistävät merkittävästi erilaisten toimintamallien, palveluhankintojen ja vaihtoehtojen mallintamisessa/suunnittelussa Asiakasnäkökulman vahvistaminen edellyttää asiakkaiden mukanaoloa valmistelussa. Osallisuus tulisi kytkeä osaksi kasvupalvelujen kehittämis- ja pilotointityötä Valmistelutyössä tarvitaan resursointia yhteisiin kehittämispäiviin, valmistelutilaisuuksiin ja asiakastilaisuuksiin Asiakkaiden palveluketjujen selkeyden kannalta on tarve selvittää yhdyspintoja. Yhteensovittamisvastuu tarkoittaisi palvelujen yhteensovittamista kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden tuottajien kanssa siten, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä kasvupalveluiden sovittamista asiakaslähtöisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Digitalisaatio tulee muuttamaan myös Kasvupalveluita tulevina vuosina. Valmistelutyössä on tärkeää ottaa huomioon tulevat kehityssuunnat ja sen luomat mahdollisuudet. 22.5.2017 87 www.pirkanmaa2019.fi

Tienpitoon liittyvät keskeiset huomiot Maantielaissa tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Eteneminen tienpidon osalta on ollut käytännössä mahdotonta valtakunnallisten linjausten ja päätösten puuttuessa (mm. tehtävänjako). Tehtävät tullaan määrittelemään maantielaissa, alustavasti syksyllä 2017. Tienpidon alatyöryhmän on tarpeen jatkaa toimintaansa ja kommentoida maantielain muutosta sekä sen pohjalta jatkaa maakunnan valmistelua. Nykyisin mm. suunnittelun tilaajatehtävät perus-elyssä, urakoiden kilpailuttaminen 4:llä hankinta-alueella ja näiden lisäksi valtakunnallisesti keskitettyjä toimintoja (kuten asiakaspalvelu ja suurin osa luvista). Miten näiden kanssa menetellään, on täysin auki. Palvelutarve ei muutu maakuntauudistuksen myötä. Kuitenkin palveluverkon (mm. sote, koulukuljetukset) muutokset vaikuttavat tienpidon priorisointiin (kuten toimenpideajat). Myös megatrendit vaikuttavat pitkällä aikavälillä. Yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen jatkossa tärkeää (sidosryhmien ja asiakastarpeen tunnistaminen). Ratkaistavia kysymyksiä: Verkon omistus on valtiolla -> mitä tarkoittaa alueellinen tienpito, mistä maakunta saa päättää ja mikä tulee ohjattuna Liikennevirastolta? Mikä on alueellisen itsehallinnon rooli suhteessa valtion osoittamiin tehtäviin? Jos maakunta vastaa henkilöresursoinnista mutta Liikennevirasto osoittaa tehtävät, niin eikö järjestelmässä ole sisäänrakennetusti ongelma? Mikä on maakunnan rooli suhteessa suuriin ja keskisuuriin (esim. 10-20 milj. ) hankkeisiin? Suunnittelu / rahoitus Väliaikaishallinnon on tehtävä tarkastelua muun muassa tienpidon urakoiden siirtymisestä maakunnalle (mm. puitesopimukset, tietyt sopimukset eivät rajoitu maakuntarajaan ). Ei kuitenkaan ensivaiheessa sido henkilöstöresurssia, joskin valmistelua tuskin voidaan täysin tehdä ELYssä vastuiden siirtyessä maakunnalle. 22.5.2017 88 www.pirkanmaa2019.fi

Liitteenä olevat taustamateriaalit 22.5.2017 89 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmän valmistelemat taustamateriaalit Nykytilankuvaus: asiakasmäärät, palveluihin kohdennettu raha, palvelut asiakassegmentittäin, kannanotot palvelujen uudistamistarpeisiin sekä palvelujen tuottamistapa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (luonnos) Valmistelun aloitusvaiheessa koottu nykytilankuvaus Tehdyt erillisselvitykset (kotoutumisen edistäminen, kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen maakuntastrategiaan, aluekehittäminen ja ennakointi, maaseudun rahoitus ja yrityspalvelut) Vallan ja vastuun uusjako maakuntauudistuksen vaikutukset ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtäviin sekä aluekehittämisjärjestelmään (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta) Tienpidon nykytilakuvaus (Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset alatyöryhmä) Maaseudun kehittäminen Pirkanmaalla (Anne Värilä, Juhani Lindroos) Alueen elinvoiman edistäminen valmistelutyön viestintä ja esittely Pirkanmaalla Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella (Regina Saari) Kasvubuusti hanke-kuvaus Asiantuntijaryhmien tuottama materiaali erilaisten palvelumallien kuvaamisessa Kunnan elinkeinopolitikka, esimerkkinä Parkanon kaupunki sekä Parkanon-Kihniön elinkeinoyhtiö (Jari Heiniluoma) 22.5.2017 90 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmä kiittää! 22.5.2017 91 www.pirkanmaa2019.fi