Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Samankaltaiset tiedostot
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

TASO-mittausasemien kalibrointi

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

TASO-hankkeen esittely

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen TASO-hankkeen loppuraportti TASO

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Levin Vesihuolto Oy Teppo, Hannu PL SIRKKA. *Fosfori liukoinen. *Typpi SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI

Bioenergia ry

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Veden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Huoli turvetuotannon ja suometsätalouden kuormittamien

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

KERTARAPORTTI

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

MANUAALINÄYTTEENOTON JA ONLINEMITTAUSTEN KONAISEPÄVARMUUDET. Risto Hiljanen

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä Mittausraportti

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

KERTARAPORTTI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

VAHANKAJOEN VALUMA-ALUEEN (14.67) VEDENLAATU JA VIRTAAMATUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

BioTar-hankkeen yleisesittely

KUIVASTENSUO Sijainti

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Jatkuvatoimiset mittaukset kaivosvesien tarkkailussa valvojan näkökulmasta

17VV VV 01021

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Optiset vedenlaadun kenttämittaukset

Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 JULKAISU

Transkriptio:

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus

Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta, joilla yhteensä 8 asemaa (asennettu 11/211 ja 5/212). Toimivat ympärivuotisesti (aurinkopaneelit). kartta Mitattavat muuttujat: virtaama (l/s) sameus (NTU) kiintoaine (mg/l), mallinnetaan sameusmittauksesta COD Mn eli kemiallinen hapenkulutus (mg/l) DOC eli liukoinen orgaaninen hiili (mg/l).

1 Seurantakohteet 1) Turvetuotanto (Kairineva), kasvillisuuskenttä 2) Metsätalous, kunnostusojitus ja kosteikko (2 asemaa) 2 3) Turvetuotanto (Kaijansuo), ojittamaton pintavalutuskenttä (2 asemaa) 4) Metsätalous, vanha ja uusi metsäojitus 3 4 5 5) Luonnontilainen suo (Pyhä-Häkki) 6) Metsätalous, hakkuu 6

Mittaukset 15 min 1 h välein. Mittaustieto välittyy Internetin datapalveluun: www.ymparisto.fi/taso >veden laadun seuranta. Asemien toimittaja EHP-tekniikka oy vastaa mittareista, asemien huollosta ja mittaustiedon laadusta. Mittaukset jatkuvat vuoden 213 loppuun saakka.

Vesinäytteenotto Asemapaikoilta otetaan näytteitä: jatkuvatoimisten mittalaitteiden kalibrointia varten lisätiedon saamiseksi vedenlaadusta. Asemien lisäksi 22 täydentävää näytepistettä. Näytteitä haetaan 16 24 kertaa vuodessa.

Vesinäytteistä analysoidaan: kiintoaine (,45 µm ja GF/C) ja hehkutushäviö kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) liuennut orgaaninen hiili (DOC) sameus kokonaistyppi (tot. N) ammoniumtyppi (NH 4 -N) nitraatti- ja nitriittityppi (NO 2 +NO 3 -N) kokonaisfosfori (tot. P) fosfaattifosfori (PO 4 -P) väri sähkönjohtokyky ph rauta

Mittaustekniikka Asemapaikoilla EHP-12M mittauskaivo. Sameusmittauksessa käytetään optista anturia (McVan NEP 95) mittausalueella 4 NTU. DOC/COD-mittauksissa käytetään optista spektrofotometriä (ProPs-anturi) mittausalueella 5 mg/l. Virtaamanmittaus tapahtuu mittauskaivon V-padon ja STS-paineanturin avulla: pinnankorkeustieto muutetaan virtaamaksi purkautumiskäyrän avulla maksimivirtaama 37 l/s. Kahdella asemalla käytössä ultraääneen perustuva, padottamaton EHP USF -virtaamanmittausratkaisu.

Mittaamisen epävarmuuksia: Otanta: seurantakohteiden vähyys Virhelähteet vesinäytteenotossa Mittalaitteiden ja laboratorioanalyysien määritysrajat ja mittausepätarkkuudet Mittalaitteiden puhdistaminen ja huolto ( roskat ) Kalibroinnit (riittävä näytemäärä laajalta pitoisuusväliltä) Kiintoainepitoisuus lasketaan sameusmittauksista (sijaismuuttuja) toimii savimailla, mutta on epävarmaa humusvesissä.

Kasvillisuuskenttä laboratorio vs autom. mitattu sameus Toukokuun 213 loppuun mennessä kertyneen aineiston mukaan. Laboratorio 7 6 5 4 3 2 y =,69x - 1,21 R² =,93 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Mittaus Kasvillisuuskenttä laboratorio kiintoaine vs autom. mitattu sameus Laboratorio 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 y =,44x + 1,26 R² =,77 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Mittaus

Kunnostusojitus laboratorio vs. autom. mitattu sameus 25 2 y = 1,4x - 1,85 R² =,96 Laboratorio 15 1 5-5 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Mittaus Kunnostusojitus laboratorio kiintoaine vs. autom. mitattu kiintoaine 25 2 y = 1,26x +,44 R² =,65 Laboratorio 15 1 5 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Mittaus

Kosteikko lab. sameus vs autom. mitattu sameus 9 8 7 y =,51x -,94 R² =,71 Laboratorio 6 5 4 3 2 1 2 4 6 8 1 12 14 Mittaus Kosteikko laboratorio kiintoaine vs autom. mitattu kiintoaine Laboratorio 18 16 14 12 1 8 6 4 2 y = 1,3x - 1,73 R² =,48 2 4 6 8 1 12 14 Mittaus

Kaijansuo lähtevä laboratorio sameus vs autom. mitattu sameus 7 6 y =,37x +,33 R² =,93 5 Lab sameus 4 3 2 1 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Mitattu sameus Lab kiintoaine 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kaijansuo lähtevä laboratorio kiintoaine vs autom. mitattu sameus y =,97x +,95 R² =,75 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Mitattu sameus

Luonnontilainen alue laboratorio vs autom. mitattu sameus 2,5 2 Laboratorio 1,5 1,5 y =,21x +,28 R² =,48 2 4 6 8 1 12 Mittaus 1 9 8 7 Laboratorio 6 5 4 3 2 1 Luonnontilainen alue laboratorio kiintoaine vs autom. mitattu sameus y =,74x - 1,42 R² =,73 2 4 6 8 1 12 Mittaus

Alustavia tuloksia TASO-hankkeessa toteutettu jatkuvatoiminen veden laadun mittaus jatkuu vuoden 213 loppuun saakka. Tässä esitetyt tulokset perustuvat 31.8.213 mennessä kertyneisiin mittaustuloksiin ja kesäkuun 213 alussa tehtyihin kalibrointeihin. Viimeiset vesinäytteet haetaan marraskuussa 213 ja aineiston lopullinen kalibrointi tehdään mittausten päätyttyä. Lopulliset veden laadun seurantatulokset ja kuormituslaskelmat kootaan hankkeen loppuraporttiin ja julkaistaan 1.4.214.

Luonnontilainen valuma-alue (Pyhä-Häkki) Veden laadun seuranta-asema vastaanottaa vedet n. 365 ha luonnontilaiselta valuma-alueelta. Vedenlaatutuloksiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä: moreenipohjainen, erodoituva uoma valuma-alueesta pieni osa metsätalousmaata

Luonnontilainen valuma-alue 3 3 25 25 Virtaama, l/s 2 15 1 2 15 1 Kiintoaine, mg/l 5 5 1.1.212 1.2.212 1.3.212 1.4.212 1.5.212 1.6.212 1.7.212 1.8.212 1.9.212 1.1.212 1.11.212 1.12.212 1.1.213 1.2.213 1.3.213 1.4.213 1.5.213 1.6.213 1.7.213 1.8.213 1.9.213 Virtaama Kiintoaine, vesinäyte

huomioi skaalaus Luonnontilainen valuma-alue 3 3 25 25 Virtaama, l/s 2 15 1 2 15 1 Kiintoaine, mg/l 5 5 1.1.212 1.2.212 1.3.212 1.4.212 1.5.212 1.6.212 1.7.212 1.8.212 1.9.212 1.1.212 1.11.212 1.12.212 1.1.213 1.2.213 1.3.213 1.4.213 1.5.213 1.6.213 1.7.213 1.8.213 1.9.213 Kiintoaine, jatkuvatoiminen Virtaama Kiintoaine, vesinäyte

huomioi skaalaus Luonnontilainen valuma-alue 3 6 25 5 Virtaama, l/s 2 15 1 4 3 2 Kiintoaine, mg/l 5 1 1.1.212 1.2.212 1.3.212 1.4.212 1.5.212 1.6.212 1.7.212 1.8.212 1.9.212 1.1.212 1.11.212 1.12.212 1.1.213 1.2.213 1.3.213 1.4.213 1.5.213 1.6.213 1.7.213 1.8.213 1.9.213 Kiintoaine, jatkuvatoiminen Virtaama Kiintoaine, vesinäyte

1 9 8 7 Luonnontilainen valuma-alue virtaama ja kiintoainekuormitus 1.1.212 31.8.213 1,,9,8,7 m 3 /vrk/ha 6 5 4 3 2 1,6,5,4,3,2,1, kg/vrk/ha virtaama m3/vrk/ha vesinäyte kiintoaine kg/vrk/ha autom. kiintoaine kg/vrk/ha

2 5 Luonnontilainen valuma-alue 3 2 2 5 1 5 2 m 3 1 5 kg 1 1 5 5 kumulatiivinen virtaama kumulatiivinen kiintoainekuorma

Metsätalousalue, kunnostusojitus ja kosteikko Kunnostusojitus (n. 1 ha) tehty 1. 27.9.212. Kunnostusojitusalueelta tulevat vedet ohjataan kosteikolle, joka on tehty 6. 9.9.212. Veden laatua seurataan sekä kosteikon ylä- että alapuolella (kaksi automaattista asemaa).

Kunnostusojitus, kosteikolle kunnostusojitusalueelta tuleva vesi 3 6 Virtaama, l/s 25 2 15 1 Virtaama Kiintoaine, vesinäyte Kunnostusojitus 5 4 3 2 1 2 15 Kiintoaine, mg/l 1 5 5 1.1.212 1.2.212 1.3.212 1.4.212 1.5.212 1.6.212 1.7.212 1.8.212 1.9.212 1.1.212 1.11.212 1.12.212 1.1.213 1.2.213 1.3.213 1.4.213 1.5.213 1.6.213 1.7.213 1.8.213 1.9.213 Kunnostusojitus, kosteikolta lähtevä vesi 3 6 Virtaama, l/s 25 2 15 1 Virtaama Kiintoaine, vesinäyte Kosteikon perustaminen 5 4 3 2 1 2 15 Kiintoaine, mg/l 1 5 5 1.1.212 1.2.212 1.3.212 1.4.212 1.5.212 1.6.212 1.7.212 1.8.212 1.9.212 1.1.212 1.11.212 1.12.212 1.1.213 1.2.213 1.3.213 1.4.213 1.5.213 1.6.213 1.7.213 1.8.213 1.9.213

Kunnostusojitus, kosteikolle kunnostusojitusalueelta tuleva vesi 3 6 Virtaama, l/s 25 2 15 1 Kiintoaine, jatkuvatoiminen Virtaama Kiintoaine, vesinäyte Kunnostusojitus 5 4 3 2 1 2 15 Kiintoaine, mg/l 1 5 5 1.1.212 1.2.212 1.3.212 1.4.212 1.5.212 1.6.212 1.7.212 1.8.212 1.9.212 1.1.212 1.11.212 1.12.212 1.1.213 1.2.213 1.3.213 1.4.213 1.5.213 1.6.213 1.7.213 1.8.213 1.9.213 Kunnostusojitus, kosteikolta lähtevä vesi 3 6 Virtaama, l/s 25 2 15 1 Kiintoaine, jatkuvatoiminen Virtaama Kiintoaine, vesinäyte Kosteikon perustaminen 5 4 3 2 1 2 15 Kiintoaine, mg/l 1 5 5 1.1.212 1.2.212 1.3.212 1.4.212 1.5.212 1.6.212 1.7.212 1.8.212 1.9.212 1.1.212 1.11.212 1.12.212 1.1.213 1.2.213 1.3.213 1.4.213 1.5.213 1.6.213 1.7.213 1.8.213 1.9.213

14 12 1 Kunnostusojitus virtaama ja kiintoainekuormitus 26.5.212 31.8.213 kunnostusojitus 2, 1,5 m3/vrk/ha 8 6 1, kg/vrk/ha 4 2,5, virtaama m3/vrk/ha vesinäyte kiintoaine kg/vrk/ha autom. kiintoaine kg/vrk/ha

6 Kunnostusojitus 2 5 5 2 4 1 5 m 3 3 kg 2 1 1 5 kumulatiivinen virtaama kumulatiivinen kiintoainekuorma

18 Kiintoainekuormitus kg/ha 1.9.212 31.8.213 16 14 12 kg/ha 1 8 automaattinen vesinäyte 6 4 2 Kunnostusojitus Kosteikko Luonnontilainen valuma-alue

Turvetuotantoalue (Kairineva), kasvillisuuskenttä Perustettu käytöstä poistuneelle turvetuotantoalueelle 211 Rahkasammalkylvö kesällä 211 Vastaanottaa vedet n. 14 ha turvetuotantoalueelta Vedenlaatuun mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä - savimaa - kasvillisuuden kehittyminen vasta alkuvaiheessa - veden huono jakautuminen kentälle (korjattu syksyllä 212)

Turvetuotantoalue, kasvillisuuskentältä lähtevä vesi 4 3 Virtaama, l/s 3 2 1 25 2 15 1 5 Kiintoaine, mg/l 1.1.212 1.2.212 1.3.212 1.4.212 1.5.212 1.6.212 1.7.212 1.8.212 1.9.212 1.1.212 1.11.212 1.12.212 1.1.213 1.2.213 1.3.213 1.4.213 1.5.213 1.6.213 1.7.213 1.8.213 1.9.213 Kiintoaine, jatkuvatoiminen Virtaama Kiintoaine, vesinäyte

Kasvillisuuskenttä virtaama ja kiintoainekuormitus 1.1.212 31.8.213 m 3 /vrk/ha 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 8 7 6 5 kg/vrk/ha 4 3 2 1 m3/vrk/ha autom. kiintoaine kg/vrk/ha

1 6 Kasvillisuuskenttä 35 1 4 3 1 2 1 25 2 m 3 8 6 4 15 1 kg 2 5 virtaama kumulatiivinen kiintoaine kuorma kumulatiivinen

Turvetuotantoalue (Kaijansuo), ojittamaton pintavalutuskenttä Vastaanottaa vedet n. 15 ha valuma-alueelta - vesi pumpataan pintavalutuskentälle Veden laatua seurataan sekä pintavalutuskentän yläpuolelta pumppukaivosta että kentän alapuolelta mittakaivosta Vedenlaatutuloksiin vaikuttavia tekijöitä - pumppu jäässä talvella ja varhain keväällä - ohijuoksutuksia tulva-aikaan keväällä ja kesällä

Turvetuotantoalue, pintavalutuskenttä (ojittamaton) 3 6 5 25 4 Virtaama, l/s 2 15 1 5 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1 Kiintoaine, mg/l 1.1.212 1.2.212 1.3.212 1.4.212 1.5.212 1.6.212 1.7.212 1.8.212 1.9.212 1.1.212 1.11.212 1.12.212 1.1.213 1.2.213 1.3.213 1.4.213 1.5.213 1.6.213 1.7.213 1.8.213 1.9.213 Virtaama Kiintoaine, vesinäyte Pumppu jäässä Tuotanto käynnissä Ohijuoksutus, todettu

Turvetuotantoalue, pintavalutuskenttä (ojittamaton) 3 6 5 25 4 Virtaama, l/s 2 15 1 5 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1 Kiintoaine, mg/l 1.1.212 1.2.212 1.3.212 1.4.212 1.5.212 1.6.212 1.7.212 1.8.212 1.9.212 1.1.212 1.11.212 1.12.212 1.1.213 1.2.213 1.3.213 1.4.213 1.5.213 1.6.213 1.7.213 1.8.213 1.9.213 Kiintoaine, jatkuvatoiminen Virtaama Kiintoaine, vesinäyte Pumppu jäässä Tuotanto käynnissä Ohijuoksutus, todettu

Turvetuotantoalue, pintavalutuskenttä (ojittamaton) 14 7 12 1 Kiintoaine, jatkuvatoiminen Virtaama Kiintoaine, vesinäyte 6 5 Virtaama, l/s 8 6 4 4 3 2 Kiintoaine, mg/l 2 1 15.6.213 17.6.213 19.6.213 21.6.213 23.6.213 25.6.213 27.6.213 29.6.213 1.7.213 3.7.213 5.7.213 7.7.213 9.7.213 11.7.213 13.7.213 15.7.213 - Kiintoainepitoisuus nousee yleensä virtaaman nousun alkuvaiheessa, mutta on kestoltaan virtaamahuippuja selvästi lyhytaikaisempi - Vesinäytteenoton ajoittaminen lyhytaikaisiin pitoisuuspiikkeihin on hankalaa - Kuvassa rankkasateen aiheuttama virtaaman nousu ja kiintoainepiikki. Viisi peräkkäistä 15 min välein otettua vesinäytettä tavoittivat osan automaattimittarin havaitsemasta kiintoainepitoisuuden noususta.

Turvetuotantoalue, pintavalutuskenttä virtaama (m 3 /vrk/ha) ja kiintoainekuormitus (kg/vrk/ha ) 1.1.212 31.8.213 m 3 /vrk/ha 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1,,9,8,7,6,5,4,3,2,1, kg/vrk/ha virtaama m3/vrk/ha vesinäyte kiintoaine kg/vrk/ha autom. kiintoaine kg/vrk/ha

7 Turvetuotantoalue, luonnontilainen pintavalutuskenttä 3 6 2 5 5 2 m 3 4 3 2 1 5 1 kg 1 5 kumulatiivinen virtaama kumulatiivinen kiintoainekuorma Vettä virrannut tulva-aikoina ohi mittapisteiden > kuormitusarviot tältä osin aliarvioita

Esimerkki jatkuvatoimisen COD- ja DOC-mittausten tuloksista. Turvetuotantoalue, pintavalutuskenttä (ojittamaton) 25 2 Virtaama DOC, jatkuvatoiminen DOC, vesinäyte 12 1 Virtaama, l/s 15 1 8 6 4 DOC, mg/l 5 2 1.1.212 1.2.212 1.3.212 1.4.212 1.5.212 1.6.212 1.7.212 1.8.212 1.9.212 1.1.212 1.11.212 1.12.212 1.1.213 1.2.213 1.3.213 1.4.213 1.5.213 1.6.213 1.7.213 1.8.213 1.9.213 Turvetuotantoalue, pintavalutuskenttä (ojittamaton) 25 2 Virtaama COD, jatkuvatoiminen COD, vesinäyte 12 1 Virtaama, l/s 15 1 8 6 4 COD, mg/l 5 2 1.1.212 1.2.212 1.3.212 1.4.212 1.5.212 1.6.212 1.7.212 1.8.212 1.9.212 1.1.212 1.11.212 1.12.212 1.1.213 1.2.213 1.3.213 1.4.213 1.5.213 1.6.213 1.7.213 1.8.213 1.9.213

45 Kiintoainekuormitus 1.1. 31.8.213 4 35 3 kg/ha 25 2 15 automaattinen vesinäyte 1 5 metsätalous, kunnostusojitus metsätalous kunnostusojitus + kosteikko luonnontilainen valuma-alue turvetuotanto turvetuotanto ojittamaton kasvillisuuskenttä* pintavalutuskenttä* Vettä virrannut talvisin ja tulva-aikoina ohi mittapisteiden > kuormitusarviot tältä osin aliarvioita Vettä virrannut tulva-aikoina ohi mittapisteen > kuormitusarviot tältä osin aliarvioita

Virtaamien hallinta

Kokonaisfosforin kuormitusarvio 1.1.212 31.8.213,4,3 kg/ha,2,1 kunnostusojitus kunnostusojitus +kosteikko luonnontilainen alue turvetuotanto pvk turvetuot. kasvillisuuskenttä Laskennassa käytetty jatkuvatoimisen virtaamamittauksen virtaamaa ja vesinäytteistä määritettyjä kokonaisfosforipitoisuuksia.

Kokonaistypen kuormitusarvio 1.1.212 31.8.213 1 9 8 7 6 kg/ha 5 4 3 2 1 kunnostusojitus kunnostusojitus +kosteikko luonnontilainen alue turvetuotanto pvk turvetuot. kasvillisuuskenttä Laskennassa käytetty jatkuvatoimisen virtaamamittauksen virtaamaa ja vesinäytteistä määritettyjä kokonaistyppipitoisuuksia.

Kiitos!