TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Samankaltaiset tiedostot
TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN ( ) VUOSITAVOITTEIDEN 2013 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

LAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Monialainen yhteistyö

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Lape-hankkeen tulokset

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

SUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT

Hyvinkäällä on hyvä huomen

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

OMAOLO. ODA-projekti Eliisa Roine

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Yhteisestä työstä hyvinvointia -

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Lape-hanke Kangasalla Koontia kokemuksista, toteutuneesta toiminnasta, kehittämisestä ja aikaansaannoksista

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Nuorisotakuun toteuttaminen

Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Johtaminen ja toimintakulttuurin muutos lapsiperheiden palveluissa ja perhekeskuksissa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Lapset puheeksi -menetelmä

ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus.

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi. Kanta-Hämeen LAPE-hanke

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa

KESKI-POHJANMAA. Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PRIORISOIDUT KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUOSINA

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

KELPO- muutosta kaivataan

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Perhe- ja sosiaalipalvelut

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

Oppilashuolto Koulussa

Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Ohjaamo Helsinki. Tuloksia ja tulevaa. Sirkku Reponen projektipäällikkö

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Transkriptio:

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2016 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 25.4.2017 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA v. 2016 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi asetetaan kolme päätavoitetta. 1. Koko perheen hyvinvoinnin vahvistuminen perheen omien voimavarojen käyttöönottamisella palvelujen oikealla kohdentamisella ja tehokkaalla palveluohjauksella 2. Moniammatillisen toiminnan vahvistaminen lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukena 3. Nuorten kasvun tukeminen kohti vastuullista aikuisuutta nuorisotakuun toteuttaminen monialaisena / eri toimijoita yhdistävänä toimintamallina ja sen juurruttaminen osaksi Tuusulan palveluverkkoa nuorten osallisuuden vahvistaminen päätöksenteossa Ohjausryhmä hyväksyy hyvinvointisuunnitelman tarkennetun vuosisuunnitelman vuosittain esimieslinkki työryhmän valmistelun pohjalta. 1

TAVOITTEET VUODELLE 2016 TAVOITE 1: KOKO PERHEEN HYVINVOINNIN VAHVISTUMINEN vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2016 Yhteisen toimintamallin käyttöönotto sosiaalihuoltolain mukaisessa monialaisessa palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluohjauksessa Vammaispalvelut Yhteinen sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeenarviointi- tiimi (perheiden sosiaalipalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, vammaispalvelut) on kokoontunut joka toinen viikko lokakuun alusta alkaen. Työntekijät ovat kokeneet tämän hyödylliseksi. Yhteisiä palvelutarpeen arviointeja on tehty ja niistä on hyviä kokemuksia. Osa asiakkaista on kokenut palvelutarpeen arvioinnin tarpeettomaksi. Ryhmämuotoisten (esim. teemaryhmät) palvelujen lisääminen perheille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. perhekeskuksissa, perhetukikeskuksessa, nuorisoasemalla) Vammaispalvelut Päiväperhekuntoutusta on järjestetty yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken (perheiden sosiaalipalvelut, neuvola, kasvatus- ja perheneuvola). Keväällä järjestettiin ryhmä, jossa oli kolme perhettä ja syksyllä ryhmä, jossa oli neljä perhettä. Vanhempainkahvilat isäkerhot 2

koulun ryhmät Koulusosionomitoimintaa on toteutettu yhteishankkeena kasvatus- ja sivistystoimen ja sosiaalipalvelujen kesken syksystä 2016 alkaen. Koulusosionomit käyttävät osan työajastaan ammatilliseen tukihenkilötoimintaan, jossa tuki kohdentuu asiakassuunnitelman mukaan tietyille lapsille ja nuorille. Tavoitteena on, että jokainen koulusosionomi toimisi tukihenkilönä kahdelle lapselle tai nuorelle kerrallaan. Syksyn aikana tässä kohdennetussa työssä oli kuusi lasta/nuorta. Alueellisten suunnitteluryhmien (kunta, seurakunta ja yhdistykset, MLL ja muut tiloja käyttävät) käynnistäminen perhekeskusten toiminnan ja tilojen käytön koordinoimiseksi seurakunta Alueellisten suunnitteluryhmien toiminta ei käynnistynyt täydessä mittakaavassa. Toiminnan koordinoimiseksi oli yksittäisiä tapaamisia esim. Jokelassa varhaiskasvatusyksikön johtaja ja MLL:n edustus. Tarve alueellisille suunnitteluryhmille on olemassa. Kunta on mukana Uudenmaan LAPE (lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen 2017-2018) hankkeessa, jonka yhtenä painopistealueena on Perhekeskustoimintamallin kehittäminen. Perhelinkkitoiminnan uudelleen organisointi alueellisen verkostoyhteistyön kautta Perhelinkkitoiminta lopetettiin ja tilalle tuli yhteiset seminaarit 1x vuosi. Monialainen työ ja yhteinen palvelutarpeen arviointi lasten ja nuorten palveluissa- seminaari järjestettiin yhdessä 6.10.2016. Seminaarissa oli runsaasti väkeä ja se koettiin hyväksi aluksi yhteiselle työlle. Seminaarin jatkotyöstämistä on toivottu. 3

TAVOITE 2: MONIAMMATILLISEN TOIMINNAN VAHVISTAMINEN LAPSEN KOKONAISVALTAISEN KEHITYKSEN TUKENA vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2016 Painopistealueena ovat esiopetus- ja alakouluikäiset Alueellisen pienluokan aloittaminen Jokelan alueella yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Opetus sosiaalipalvelut terveyspalvelut Alueellinen pienluokka Steppi on aloittanut toimintansa Jokelan alueella. Monialaiset jonokokoukset toteutuneet Moniammatillisuuteen on panostettu ja varmistettu, että jonokokouksissa on paikalla tarpeelliset tahot (psykologi, kuraattori, kasvatus- ja perheneuvola, sosiaalityöntekijä).lukuvuoden 2017-18 alkaessa alueelliset pienluokat toimivat jokaisessa kuntakeskuksessa. Lapsen/nuoren ja huoltajan osallisuuden lisääminen esi- ja perusopetuksessa uuden opetussuunnitelman periaatteiden mukaisesti muun muassa oppilasarvioinnissa. terveyspalvelut sosiaalipalvelut Opetustoimessa on kehitetty uusi sähköinen arviointimenetelmä oppilasarviontiin. Sähköisessä arvioinnissa oppilaan ja huoltajan osallisuus lisääntyy. Arviointikohteita on määritelty kuntakohtaisesti ja niitä tarkennetaan oppilaan ikätason mukaisesti. Tavoitteita voidaan määritellä myös kurssikohtaisesti ja siten oppilas ja opettaja voivat tehdä myös jatkuvaa arviointia oppilaan oppimisesta ja kehittymisestä. 4

Uuden sähköisen oppilashuoltojärjestelmän käyttöönotto sosiaalipalvelut terveyspalvelut Sähköinen oppilashuoltokertomus otettu käyttöön 12/16 TAVOITE 3: NUORTEN KASVUN TUKEMINEN KOHTI VASTUULLISTA AIKUISUUTTA vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2016 Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Nuorisoneuvolakokeilutoimintamallin luominen Terveystarkastusaikoja varattiin yhteensä 25 Starttipajalle, näistä toteutui 21. Terveystarkastuksissa kävi 7 tyttöä ja 14 poikaa. Terveystarkastukset olivat pääsääntöisesti kertaluontoisia tapaamisia, muutama nuori tapasi terveydenhoitajan toistamiseen. Haasteena olikin luottamuksen herättäminen. Terveystarkastusten päätyttyä yhteispalaveri nuoren, ohjaajan ja terveydenhoitajan välillä toteutui melko hyvin. Löytyi kesken jääneitä ja katkenneita hoitosuhteita, joita voitiin aktivoida uudelleen mikäli nuori antoi luvan. Nuorten työllistymisen tukeminen Etsivän nuorisotyön asiakaslähtöinen palvelumuotoilu Etsivän nuorisotyön asiakaslähtöinen palvelumuotoilu on tehty painopisteenä nuorten omaehtoinen ohjautuminen etsivään nuorisotyöhön ja ohjaamoon. 5

Starttipajan toiminnan kehittäminen nopeammin saavutettavia pajajaksoja painottavaksi (tuettu top, lukiopaja, parkit osana työkokeilua) Ohjaamo-toiminnan vakiinnuttaminen ja siihen ohjaamisen parantamisen mallin / mallien valinta (Tajua Mut tai vastaava) Tuloksena esitteet on uusittu, on tehty nuorten kanssa uusia materiaaleja ja oppilaitoskäynnit on aloitettu Starttipajalla on ollut tuettuja top jaksoja 2, lukiopaja on luotu malliksi yhdessä Tuusulan lukion kanssa ja parkki-mallia kokeiltiin neljä nuorta sisältävän ryhmän kanssa kesällä 2016. Tajua mut mallia ei ole vielä otettu käyttöön. Erilaisia ohjautumisen malleja on vertailtu ja Tajua Mut on niistä alueellisen ohjautuvuuden kannalta paras. 6