KOIVUKUMMUN PÄIVÄKOTI HUMPPILANTIE 26 31640 HUMPPILA SISÄILMAONGELMAN TUTKIMINEN Tutkimusselostus 17.4.2015
1/62 Tilaaja Humppilan kunta / Mika Kärri p. 050 302 5333 Toimeksianto Tutkia tiloissa epäiltyä sisäilmaongelman syytä ja käydä läpi homekoiran merkitsemät kohdat Kohde Koivukummun päiväkoti Humppilantie 26 31640 Humppila Yht. hlö: Mika Kärri p. 050 302 5333 Tutkimusajankohta Kohdekäynnit: 2.2.2015: mm. tutustumiskäynti kohteeseen 20-22.3.2015: mm. rakenteiden kosteusmittauksia, rakenneavauksia, materiaalinäytteiden ottaminen, pintasivelynäytteiden ottaminen, paine-erojen mittauksia, merkkisavukokeita, ilmavuotokohtien paikantamista jne. Tutkimuksen tekijä Polygon Finland Oy Tarmontie 6 15860 Hollola Tutkijat: Merk Puh: E-mail: Hannu Kärki, Tuukka Korhonen, Veli Krigsman, Linda 0400 994 802 (Kärki) 040 840 0119 (Korhonen) 040 586 1295 (Krigsman 0400 647 929 (Merk) hannu.karki@polygongroup.com tuukka.korhonen@polygongroup.com
2/62 TILOJEN SISÄILMAONGELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Kohteen yleiskuvaus... 3 1.2 Lähtökohta tutkimukselle... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus... 4 1.4 Tutkimusmenetelmät... 4 2 SAADUT TIEDOT... 5 2.1 Käytössä olleet asiakirjat... 5 2.2 Tilaajalta, henkilökunnalta yms. saadut tiedot... 5 3 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET... 6 3.1 Rakenteet... 6 3.1.1 Rakennuksen vierusta, korkeusasema, perustukset ja alapohjarakenne... 6 3.1.2 Ulkoseinät, julkisivut ja ikkunat... 6 3.1.3 Välipohjarakenne... 6 3.1.4 Yläpohja ja vesikatto... 7 3.2 Leivosten tilat 1. kerros... 8 3.2.1 Kerho ja nukkumatilat... 8 3.2.2 Eteistila ja invarampin alue... 13 3.3 Hippiäisten tilat 1. ja 2. kerros... 13 3.3.1 Yläpohja hippiäisten kohdalla... 13 3.3.2 Hippiäisten 2. kerroksen kerho- ja nukkumatilat... 15 3.3.3 Hippiäisten 1. kerroksen ruokailutilan viereinen WC... 16 3.3.4 Hippiäisten ruokailutila... 17 3.4 Tinttien tilat 1. kerros... 17 3.4.1 Tinttien lepohuone... 17 3.4.2 Tinttien ryhmähuone... 18 3.4.3 Käytävä tinttien ryhmä ja lepohuoneen edustalla sisäänkäyntiin asti... 18 3.5 Siivousvälinevarasto... 19 3.6 Matala siipiosa... 21 3.6.1 Toimisto ja päätyosa... 21 3.7 Kellarikerros... 21 3.8 Ulkopuoli... 24 3.9 Ilmanvaihto... 24 4. MITTAUSTULOSTEN TArKASTELU JA YHTEENVETO RAKENNUKSESSA HAVAITUISTA SISÄILMAONGELMISTA... 27 5. TOIMENPIDESUOSITUKSET... 28 Eristetila... 31
3/62 1 YLEISTÄ 1.1 Kohteen yleiskuvaus Tutkimuskohteena oli Koivukummun päiväkodin tilat osoitteessa Humppilantie 26 31640 Humppila. Rakennus on kolmikerroksinen siten, että kellarikerroksessa ovat yhteiset pesutilat, sekä varasto- ja teknisiä tiloja. Päiväkodin tiloja on ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Lisäksi rakennuksen toisessa kerroksessa on asuntoja. Asuinkerroksen päällä on vielä ullakkotiloja. Rakennus on tehty 1950-luvulla alun perin terveystaloksi. Peruskorjauksia kohteessa on suoritettu vuosina 1985 ja 1988. Vuonna 1991 hammaslääkäritilat on muutettu asunnoiksi ja samana vuonna tehty käyttötarkoituksen muutos päiväkodiksi. Vuonna 1995 rakennuksen toisen osan yläkerran asuntoja on muutettu opetustiloiksi. 2000-luvulla korjattu vesivahinkoja. Ulkopuolen salaojitusta ja patolevytystä on uusittu etupihan puolelta noin 10 vuotta sitten. Salaojien purkupaikasta ei kuitenkaan ole mitään tietoa. Käyttövesiputkistojen ikä on noin 25 vuotta. Tilojen ilmanvaihtona on osittain koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Osittain ilmanvaihto on painovoimainen. Kohteessa on aiemmin tehty seuraavanlaisia selvityksiä: - Sisäilmaselvitys 22.7.2003 - FSTKY tarkastus 22.2.2006 - Ilmanäytetutkimus 1.11.2007 - Ilmanäytetutkimus 26.11.2008 - Porareikämittauksia vuonna 2008 - Ilmavirtamittauksia 1.3.2012 - Homekoiratutkimus 6.5.2014 - Homekoiratutkimus maaliskuu 2015 1.2 Lähtökohta tutkimukselle Saadun tiedon mukaan tilojen käyttäjillä on ollut useiden vuosien ajan oireilua päiväkodin tiloissa. Kohteessa suoritettiin ensin maaliskuussa 2015 vauriokartoitus koulutetun homekoiran avulla. Lisäksi kohteessa oli kerätty tietoa tilan käyttäjien oireiluista eri osissa rakennusta sekä koottu tietoja vanhoista tiedossa olleista kosteusvaurioista.
4/62 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tiloissa koetun sisäilmaongelman syyn aiheuttajaa/aiheuttajia. Tutkimus aloitettiin homekoiran merkitsemistä kohdista ja laajentui tutkimuksen edetessä. 1.4 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelminä käytettiin aistinvaraisten havaintojen lisäksi kosteusmittauksia, materiaali- ja pintasivelynäytteitä mikrobianalyysiä varten, kivihiilipikinäytteitä PAH-määritystä varten, geeliteippi- ja pyyhintänäytteitä kuitu- sekä pölymääritystä varten. Lisäksi otettiin kellarikerroksen lattian alta maaperänäytteet alussorasta kapillaarisuuden määrittämistä varten. Kosteusmittauksia tehtiin pintakosteusilmaisimella Gann Hydrotest LG3 (pinta-anturina Gann B50). Rakennekosteusmittauksia tehtiin Vaisalan mittauskalustolla. Mittauskalustotaulukossa on esitetty tarkemmin käytetyt mittalaitteet. Paine-eromittari TSI DP-CALC 5825:lla mitattiin ulko- ja sisävaipan ylitse vallitse paine-ero. Ilma- ja lämpövuotokohtia paikannettiin Flir lämpökameralla sekä merkkisavu-ampulleilla. Lisäksi ilmavuotoreittejä tarkasteltiin merkkiainekaasulla. Taulukko 1. Mittauskalusto Laite/ mittari Tyyppi/ malli Huom Pintakosteusilmaisin Gann Hydrotest LG3 + anturi Gann B50 Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaus Vaisala HMI41 (näyttölaite) ja mittapäät HMP42 ja HMP46 Paine-eromittari TSI DP-CALC 5825 Lämpökamera Flir P 620 Pintakosteusilmaisimella etsitään kosteuseroja rakenteista, ei suoriteta varsinaisia mittauksia. Mittausalue 0-199 (yksiköttömiä lukemia). Valmistaja ilmoittaa näyttölaitteen tarkkuudeksi (+20 o C:ssa) suhteelliselle kosteudelle ±0,1 % RH ja lämpötilalle ±0,1 o C. HMP42 mittapään tarkkuus (+20 o C:ssa) suhteelliselle kosteudelle ±2 % RH (0-90 % RH) ja ±3 % RH (90-100 % RH)
5/62 Raportin ja pohjakuvan merkinnät otetuista näytteistä ovat seuraavat: - Mikrobinäyte = M1 - Pintasivelynäyte = PS1 - Kivihiilipikinäyte = PAH1 - Kuitunäyte = K1 - Pölynäyte = P1 - Maaperänäyte = GEO1 Mikrobi-, pintasively-, kivihiilipiki- ja maaperänäytteet toimitettiin Ramboll Analyticsille Lahteen analysoitaviksi. Kuitu- ja pölynäytteet puolestaan toimitettiin Työterveyslaitoksen Helsingin ja Kuopion laboratorioihin analysoitaviksi. 2 SAADUT TIEDOT 2.1 Käytössä olleet asiakirjat - Kohteen pohjapiirustukset - Historia- ja taustatiedot - Homekoiran raportti ( 2 eri kpl ). 2.2 Tilaajalta, henkilökunnalta yms. saadut tiedot Tilaajalta saatujen tietojen mukaan henkilökunnalla on ollut oireita ja ovat kokeneet sisäilman huonoksi. Tilaaja oli tehnyt pohjakuvaan merkintöjä tiloista, joissa oireilua oli havaittu sekä minkä tyyppistä oireilua oli kyseessä. Eri tiloissa on koettu mm. pahaa ja tunkkaista hajua, äänen käheyttä, limakalvojen ärtyneisyyttä, tukkoisuutta, pistelyä, kutinaa, päänsärkyä ja erilaisia allergisia reaktioita sekä ärsytysoireita.
6/62 3 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 3.1 Rakenteet Alaluvuissa 3.1.1 3.1.3 on kerrottu lyhyesti rakenteita koskevat havainnot. 3.1.1 Rakennuksen vierusta, korkeusasema, perustukset ja alapohjarakenne Rakennus on perustettu lievästi viettävälle maalle. Piha on pääosin sorapintainen, paikoitellen talon ympärillä on nurmialueita. Etupihan puolelta on ajoluiska kellarikerroksessa sijaitsevaan autotalliin. Rakennuksen alapohjarakenne vaihteli, tutkimuksessa havaittiin seuraavat rakenteet - Pinnoite, betoni, tojalevy, pikeys, betoni, hiekka - Pinnoite, betoni, hiekka 3.1.2 Ulkoseinät, julkisivut ja ikkunat Ulkoseinärakenne on kellarikerroksessa: - Maali, rappaus, tiili, mineraalivilla, pikeys, betoni, sora - Maali, siporex, tiili, tojalevy, pikeys, betoni, sora Ulkoseinärakenne ylemmissä kerroksissa: - Maali, rappaus, tiili, korkkieriste, tiili Julkisivu on rapattu ja ikkunat pääsääntöisesti uusittu (tarkka uusimisajankohta ei ole tiedossa). 3.1.3 Välipohjarakenne Välipohjarakenne 1. ja 2. kerroksen välinen: - Muovimatto, lastulevy, puukoolaus, turve /kutterinlastu, betoniholvi Välipohjarakenne porrashuone 1. ja 2. kerros Mosaikkibetoni, koksin / masuunikuona, betoniholvi. Välipohjarakenne autotalli ja 1. kerroksen välinen: - Muovimatto, lastulevy, mäntyponttilauta, puukoolaus, turve /kutterinlastu, betoniholvi Välipohjarakenne kellarikerros ja 1. kerroksen välinen, WC: - Klinkkeri, muovimatto, lastulevy, ponttilauta, kutterinlastu / rakennusjäte, betoniholvi Välipohjarakenne kellarikerros ja 1. kerroksen välinen, käytävä, matala-osio rakennuksesta: - Muovimatto, betoni, tojalevy, betoniholvi
7/62 3.1.4 Yläpohja ja vesikatto Yläpohja on puurakenteinen. Vesikatteena on betonitiili. Vesikatteen alla ei ole aluskatetta. Katon lyijytiivistyslevyissä havaittiin reikiä. Lyijytiivisteiden tekninen käyttöikä on loppu. Kuva. Lyijytiivistyslevy, jossa reikiä.
8/62 3.2 Leivosten tilat 1. kerros 3.2.1 Kerho ja nukkumatilat Siivouskomeron katossa havaittiin olevan vanhat vauriojäljet putkivuodosta. Tarkistusluukun päältä otettiin pintasivelynäyte numero PS4. Näytteessä havaittiin erittäin runsasta bakteerikasvua (++++), yksi pesäke sädesientä ja kohtalaista (++) mikrosienikasvua. Näytteessä kohtalaista Aspegillus kasvua sekä Penicillium ja Cladosporiumia. Kuva. Siivouskomeron katon tarkistusluukun vauriot. Kuva. Siivouskomeron katon yläpuolella on ollut putkivuoto.
9/62 Siivouskomeron ja WC:n välissä oleva ilmahormi, jossa IV-putket sijaitsevat, on auki kellarikerroksessa olevaan autotalliin. Autotallissa on todennäköisesti ollut viemäritulva, jonka seurauksena autotallissa hormin kipsilevyrakenteet ovat silminnähden mikrobivaurioituneet noin 50 cm korkeuteen asti. Mikrobivauriosta syntyvät ainevaihduntatuotteet ja homeitiöt pääsevät esteettä kulkeutumaan ilmahormia pitkin yläpuolisiin Leivosten ja Hippiäisten tiloihin. Merkkiainekaasulla testattiin ilmavirtauksien kulkeumia autotallista yläpuolisiin tiloihin, jossa havaittiin kaasun kulkeutuvan ilmahormin ja päätyseinän vierustojen kautta päiväkotitiloihin. Kuva. Eteinen. IV-hormin tarkistusluukku. Kuva. IV-hormin sisältä. Seinämillä paljasta eristevillaa.
10/62 Kuva. Autotallissa sijaitseva IV-kanavan alapuolinen tila. Mikrobivaurioita kipsilevyissä. Kuva. IV-konehuoneen sisäpuolelta. Mikrobivaurioita seinän kipsilevyissä. Kuva. IV-hormitila. Seinän alareunoissa mikrobivaurioita.
11/62 Ryhmä- ja kerhohuoneista otettiin pintasivelynäytteet PS1 PS3. Näytteet otettiin lämpökameralla havaituista ilmavuotokohdista. Näytteissä havaittiin niukkaa ja kohtalaista bakteerikasvua (+ / ++), mikrosienikasvuissa havaittiin yksittäisiä pesäkkeitä. Sädesienikasvua ei näytteissä havaittu. Päätyseinän viereen tehtiin rakenneavaus, josta otettiin materiaalinäyte M6 välipohjan eristeestä ( turve / kutterinlastu). Näytteessä havaittiin runsasta (+++) bakteerikasvua ja niukkaa mikrosienikasvua (+). Sädesienikasvua ei näytteessä havaittu. Kuva. Päätyseinän vierestä lattian rakenneavaus. Välipohjassa turvetta ja kutterinlastua. Kuva. Päätyseinän rakenneavaus. Välipohjan turve. Tuloilmakanavasta otettiin geeliteipillä teollisten mineraalikuitujen näyte K3. Näytteessä havaittiin kuituja 35 kpl / cm 2, joka ylittää Työterveyslaitoksen tutkimuksissa todetun normaalipitoisuuden 10-30 kuitua / cm 2. Kuitulähteitä voivat olla pinnoittamattomat äänenvaimentimet ja IV-koneen sisällä olevat ääneneristysvillat.
12/62 Porrashuoneeseen kulkeutuu epäpuhtauksia kellaritilasta sekä putkikanaalia pitkin, jossa on maapohja. Merkkiainekaasulla testattiin ilmavirtauksen suunta, jonka havaittiin tulevan alhaalta kohti porrashuonetta. Kellarikerroksen perusmuurista otettiin kivihiilipikinäyte PAH2. Näytteen kokonaispitoisuus oli 67 mg/kg. Työterveyslaitoksen suosituksen mukaan yli 200 mg/kg PAH-yhdisteitä sisältävät rakennusjätteet tulee toimittaa ongelmajätelaitokselle. Kuva. Epämääräinen putkikanaali kellarikerroksessa, jossa ollut putki- ja viemärivuotoja. Putkikanaalia ei ole puhdistettu jätteistä ja orgaanisesta materiaalista.
13/62 3.2.2 Eteistila ja invarampin alue Rampin alapuolella olevassa kellaritilassa on ollut vesivahinko, koska kyseissä tilassa olleet irtaimet ovat mikrobivaurioituneet. Rakenne epätiiveyksien seurauksina ilmavirtojen mukana kulkeutuu epäpuhtauksia yläpuolisiin tiloihin. Kuva. Invarampin alapuolella oleva varasto. Mikrobivaurioitunutta irtaimistoa. 3.3 Hippiäisten tilat 1. ja 2. kerros 3.3.1 Yläpohja hippiäisten kohdalla Hippiäisten 2. kerroksen tilojen yläpohjassa useita eristämättömiä kohtia. Vanhat IVkanavien yläpäitä auki ja osittain tiivistetty mineraalivillalla. Yläpohjassa havaittiin runsaasti lintujen jätöksiä. Yleisesti voidaan todeta yläpohjan olevan epäsiisti ja suoritetut korjaustoimenpiteet ovat olleet puutteellisia. Kuva. Hippiäisten porrashuoneen kohta. Kulkuaukko yläpohjaan eristämättä.
14/62 Kuva. Yläpohja hippiäisten tilojen yläpuolella. Runsaasti likaa ja lintujen ulostetta. Kuva.Yläpohjaa hippiäisten tilojen yläpuolella. Vanhoja IV-kanavia tukittu mineraalivillalla. Kuva. Vanhat IV-kanavat tulppaamatta asianmukaisesti yläpohjassa.
15/62 3.3.2 Hippiäisten 2. kerroksen kerho- ja nukkumatilat 2. kerroksen opetustilassa homekoira oli tehnyt voimakkaimman merkinnän opetustilan porrashuoneen vastaisen seinän juureen. Kyseisestä kohdasta avattiin lattia ja välipohjan eristeestä (turve / kutterinlastu) otettiin materiaalinäyte numero M7. Näytteessä havaittiin runsasta (+++) bakteerikasvua, kohtalaista (++) sädesienikasvua ja kohtalaista (++) mikrosienikasvua. Lajistotunnistuksessa näytteessä havaittiin olevan Penicilliumia ja Rhizopusta. Samasta opetustilasta otettiin ulkoseinästä kivihiilipikinäyte eristeenä toimivasta korkkieristeestä (näyte numero PAH1). Näytteessä oli PAH-yhdisteitä 18 mg/kg:ssa. Pitoisuus näytteessä on matala (eriste sijaitsee noin 250mm sisäseinäpinnasta ulospäin). Työterveyslaitoksen suosituksena on, että yli 200mg/kg:ssa PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit tulee purkuvaiheessa toimittaa ongelmajätelaitokselle. Lisäksi samasta tilasta otettiin tuloilmakanavasta teollisten mineraalikuitujen näyte geeliteipillä ( näytenumero K2). Näytteessä havaittiin kuituja 0,9 kpl / cm 2. Työterveyslaitoksen tekemien tutkimuksien mukaan tuloilmakanavissa on yleensä 10-30 kuitua / cm 2. Viereisestä opetustilasta väliseinän ja ulkoseinän nurkasta otettiin materiaalinäyte välipohjan eristeestä (turve / kutterinlastu) (näytenumero M8). Näytteessä havaittiin niukkaa bakteerikasvua (+), mikrosienten kasvu niukkaa (+). Sädesientä näytteessä ei havaittu. Ko. rakenteesta otetun näytteen pitoisuutta voidaan pitää normaalina. Kuva. Välipohjan rakenneavauksen yhteydessä havaittiin lattian lastulevyn ja ulkoseinän rajassa olevan rakoilua. Merkkisavulla kyseissä kohdassa havaittiin ilmavirtauksia välipohjasta sisätiloihin.
16/62 Kuva. Lämpökameralla 2. kerroksen tiloja tarkasteltaessa havaittiin ryhmätilassa ilmavuotokohtia, joista otettiin pintasivelynäytteet (näytenumerot PS5 ja PS6.). Pintasivelynäyte numero 5 oli puhdas. Pintasivelynäyte 6:ssa oli havaittavissa kohtalaista (++) bakteerikasvua, niukkaa sädesienikasvua (+) ja niukkaa mikrosienikasvu (+). Porrashuoneesta otettiin yläpohjaan menevän luukun vierestä pintasivelynäyte numero PS7. Näyte oli puhdas. Homekoiran merkinnät ylöspäin porrashuoneessa, keittiössä sekä ryhmätilassa johtuvat yläpohjan turve-eristemateriaalista, joka on orgaaninen materiaali. Lisäksi yläpohjasta pääsee tapahtumaan ilmavirtauksia rakenteiden läpi tuoden mukanaan epäpuhtauksia yläpohjasta. 3.3.3 Hippiäisten 1. kerroksen ruokailutilan viereinen WC Lattian välipohjan eristeestä (kutterinlastu / rakennusjäte) otettiin materiaalinäyte M4. Näytteessä oli runsasta (+++) bakteerikasvua, niukkaa (+) sädesienikasvua ja yksittäinen kosteusvaurioon viittaava mikrobipesäke.
17/62 Kuva. Rakenneavaus WC:n lattiassa. 3.3.4 Hippiäisten ruokailutila Ruokailutilan ulkonurkassa havaittiin ilmavuotokohta merkkiainekaasulla. Ilmavuodon kautta pääsee tulemaan epäpuhtauksia kellaritiloista. Välipohjan eristeestä (kutterinlastu) otettiin materiaalinäyte M5. Näytteessä oli niukkaa (+) bakteerikasvua sekä yksittäinen kosteusvaurioon viittaava mikrobipesäke. Lisäksi tilasta otettiin pintasivelynäyte PS12 lämpökameralla havaitusta ilmavuotokohdasta. Näytteessä oli niukkaa (+) bakteerikasvua ja niukkaa (+) mikrosienikasvua (Cladosporium, yleisimpiä sisä- ja ulkoilman mikrobeja). Ruokailutilan edustan käytävän alaslaskukaton päältä otettiin pölynäyte P1, jolla selvitettiin laskeutuneen pölyn sisältöä. Laskeutuneessa pölyssä havaittiin normaalin huonepölyn lisäksi olevan teollisia mineraalikuituja (vuorivillaa), rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen) ja puupölyä. Edellisten korjauksista aiheutunutta pölyä on jäänyt alaslaskukattojen päälle. Herkät ihmiset voivat oireilla teollisille mineraalikuiduille ja rakennuspölylle. Tavallinen huonepöly koostuu lähinnä tekstiili-, paperi- ja hilsehiukkasista. Kuva. Alalaskukaton päältä. 3.4 Tinttien tilat 1. kerros 3.4.1 Tinttien lepohuone Lepohuoneesta otettiin pintasivelynäyte PS10 lämpökameralla havaituista ilmavuotokohdasta ulkoseinän ja lattian rajasta. Näytteessä oli kohtalaista bakteerikasvua (++). Merkkiainekaasulla havaittiin kellarikerroksesta tulevan ilmavuotoja käytävän puoleisen seinustan vierustalta, jonka seurauksena kellarikerroksen epäpuhtauksia kulkeutuu lepohuoneen sisäilmaan.
18/62 3.4.2 Tinttien ryhmähuone Ryhmähuoneesta otettiin pintasivelynäyte PS9 lämpökameralla havaitusta ilmavuotokohdasta ulkoseinän ja lattian rajasta. Näytteessä oli niukkaa (+) bakteerikasvua ja niukkaa (+) mikrosienikasvua, lajistona Cladosporium, joka tyypillinen sisä- ja ulkoilman mikrobilaji. Merkkiainekaasulla havaittiin kellarikerroksesta tulevan ilmavuotoja käytävän puoleisen seinustan vierustalta sekä lepohuoneen seinän vierustalta ovi aukkoon asti, jonka seurauksena kellarikerroksen epäpuhtauksia kulkeutuu lepohuoneen sisäilmaan. 3.4.3 Käytävä tinttien ryhmä ja lepohuoneen edustalla sisäänkäyntiin asti Käytävän alaslaskukaton päältä otettiin pölynäyte P2, jolla selvitettiin laskeutuneen pölyn sisältöä. Laskeutuneessa pölyssä havaittiin normaalin huonepölyn lisäksi olevan teollisia mineraalikuituja (vuorivillaa), rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen) ja puupölyä. Edellisten korjauksista aiheutunutta pölyä on jäänyt alaslaskukattojen päälle. Herkät ihmiset voivat oireilla teollisille mineraalikuiduille ja rakennuspölylle. Tavallinen huonepöly koostuu lähinnä tekstiili-, paperi- ja hilsehiukkasista. Käytävän tuloilmakanavasta otettiin geeliteipillä kuitunäyte K1, jonka Työterveyslaitos totesi analyysissään olevan niin pölyinen, että kuitupitoisuuden määritystä ei pystytty suorittamaan. Kuva. Tuloilmakanavan sisältä. Kanava pölyinen. Käytävän alaslaskukaton päältä tuulikaapin vierestä otettiin pintasivelynäyte PS8, joka oli puhdas. Merkkiainekaasulla havaittiin kellarikerroksista tulevan ilmavirtauksia kaapelikanavaa pitkin tuulikaappiin ja edelleen leviävän koko käytävän alaslaskukaton kautta käytävälle ja viereisiin tiloihin.
19/62 Käytävän vaate-eteisen kohdalla tehtiin vanhaan ulkonurkkaukseen lattiaan rakenneavaus, josta otettiin materiaalinäyte M3. Näytteessä havaittiin runsasta (+++) bakteerikasvua, niukkaa (+) sädesienikasvua ja niukkaa (+) mikrosienikasvua (yksittäinen Penicillium pesäke). 3.5 Siivousvälinevarasto Kellarikerroksen lämpökeskuksen savuhormi on rakennuksen ulkoseinän vieressä. Kun lämmitysjärjestelmä on muutettu öljystä kaukolämmölle, on savuhormi jäänyt pois käytöstä. Tämän seurauksena on seinärakenne alkanut kastua, koska öljylämmityksestä muodostunut hukkalämpö ei pidä savuhormia kuivana eikä savuhormin päähän ole asennettu sadehattua. Lisäksi parvekerakenne kosteusrasitusta ulkoseinään. Viereisen porraskäytävän seinärakenteessa havaittiin myös maalin ja tasoitteen hilseilyä, joka johtuu savuhormin ja parvekkeen kautta tulevasta kosteusrasituksesta. Kuva. Savuhormin viereinen seinä rapautunut.
20/62 Kuva. Parvekkeen rakenne vaurioitunut kosteusrasituksen seurauksena. Raudoitusteräkset näkyvissä.
21/62 3.6 Matala siipiosa 3.6.1 Toimisto ja päätyosa Toimistossa havaittiin merkkiainekaasulla kellaritiloista ilmavirtauksia, joiden mukana tulee epäpuhtauksia. Pienkeittiöhuoneesta otettiin pintasivelynäyte PS11 ulkonurkasta, jossa lämpökameralla havaittiin kylmä kohta. Näyte oli puhdas. Viereisestä huoneesta otettiin lattian välipohjan tojalevyeristeestä materiaalinäyte. Näytteessä Näytteessä havaittiin niukkaa (+) mikrosienikasvua (Aspergillus sydowii*). Todennäköisesti lämmitysjärjestelmän termostaatti tai paluu puolen liitos on vuotanut ja aiheuttanut paikallisen vaurion tojalevyeristeeseen. 3.7 Kellarikerros Kellarikerroksessa tehtiin viiltomittauksia lattian muovimattopinnoitteen alta, eristetilamittauksia seinä- ja lattiarakenteiden eristetiloista sekä tehtiin porareikämittauksia seinien ja lattioiden betoneista. Porareikämittauksissa havaittiin lattian betonin ja seinien alareunojen olevan kellarikerroksessa pääsääntöisesti märkiä. Viiltomittauksissa havaittiin pesuhuonetiloissa lattioiden pinnoitteiden alusien olevien märkiä. Kosteusmittaukset osoittavat sen, että maaperän kosteus nousee lattia ja seinärakenteiden alaosiin kapillaarisesti. Kellarikerroksen lattian alta otettiin 2 kappaletta maaperänäytteitä GEO1 ja GEO2, joilla määritettiin alustäyttönä käytetyn soran kapillaarisuutta. Analyysivastauksissa todettiin alussoran olevan kapillaarisesti kosteutta nostavaa ja tyypillistä rakennusaikakauden alapohjamateriaalia. Alustäytössä käytetty sora ei täytä nykyisiä kapillaarikatkolle määriteltyjä laatuvaatimuksia ( RIL 126-2009). Kellarikerroksen lattiabetonin ja täyttösoran välissä ei todettu pääsääntöisesti olevan kapillaarisen kosteuden katkaisevaa kerrosta, jonka seurauksena maapohjan kosteus rasittaa kellarikerroksen rakenteita. Matalan osion kellariosuudella havaittiin tuplalaattarakenne, jossa pohjalaatan pinnassa on kuuma bitumikerros. Ko. alueella ollut viemärivuoto, jonka seurauksena lattian tojalevyeriste on kastunut. Korjaustöiden yhteydessä lattian alapohjarakennetta ei ole korjattu asianmukaisesti.
22/62 Kuva. Kellarikerroksen alapohjan alustäyttö Kellarikerroksen ulkoseinän eristeestä (mineraalivilla) otettiin materiaalinäyte M9, jossa todettiin olevan kohtalaista (++) bakteerikasvua, kohtalaista (++) sädesienikasvua ja kohtalaista (++) mikrosienikasvua. Näytteessä oli havaittavissa kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajikkeita. Ulkopuolinen kosteusrasitus on aiheuttanut kellarikerroksen ulkoseinän eristeeseen mikrobivaurioita. Erilaisten rakenteiden epätiiveyskohtien kautta epäpuhtauksia pääsee leviämään kellarikerroksen ilmatilaan sekä muihin päiväkodin tiloihin (katso merkkikaasu merkinnät pohjakuvassa). Kuva. Rakenneavaus kellarikerros. Ulkoseinän eristevilla. Kellarikerroksen lattian eristeestä (tojalevy) otettiin materiaalinäyte M10, jossa todettiin olevan runsasta (+++) bakteerikasvua, kohtalaista (++) sädesienikasvua ja runsasta (+++) mikrosienikasvua. Näytteessä oli havaittavissa kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajikkeita. Alapohjan kosteusrasitus on aiheuttanut alapohjan eristeeseen kosteusvaurioita. Erilaisten rakenteiden epätiiveyskohtien kautta epäpuhtauksia pääsee leviämään kellarikerroksen ilmatilaan sekä muihin päiväkodin tiloihin (katso merkkikaasu merkinnät pohjakuvassa).
23/62 Kuva. Lattian tojalevyeristeestä otettiin materiaalinäyte. Pesutilojen tekninen käyttöikä on loppunut. Vedeneristämättömän pesuhuoneen teknisenä käyttöikänä pidetään noin 15-20 vuotta. Pesuhuoneen lattiarakenteen korkea kosteuspitoisuus aiheuttaa lattian muovimattopinnoitteessa ja kiinnitysliimoissa kemiallisen hajoamisreaktion, josta vapautuvat VOC-päästöt voivat herkille ihmisille aiheuttaa oireilua. (VOC = haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Pesuhuoneen ja saunan lattiabetoni on kastunut, jonka seurauksena matossa on mm. värimuutoksia, jotka näkyvät selkeimmin lattialämmityskaapelin kohdissa. Kuva. Pesutilojen tekninen käyttöikä loppunut. Lattia märkä.
24/62 Kuva. Vesi jäänyt seisomaan puutteellisten kaatojen vuoksi lattialle. 3.8 Ulkopuoli Tutkimuksissa ei tarkastettu sokkelin ulkopuolisia vedeneristyksiä. Sadevedet oli ohjattu talon kulmilla sijaitseviin betonikaivoihin. Sisäpihan puolella parvekkeen ja savuhormin ympärillä julkisivurappaus oli rapautunut kosteusrasituksen seurauksena. Katso kohta siivousvarasto. 3.9 Ilmanvaihto Sisä- ja ulkovaipan ylitse vallitseva paine-ero mitattiin pistokokein eri puolilta rakennusta. Paine-ero oli noin -3-6 Pascalia, joka on normaalia tasoa. Kiinteistössä on vanhoja painovoimaisia hormeja, joiden tulppaaminen on suoritettu puutteellisesti. Lisäksi kiinteistössä oli korvausilmaventtiileitä, vaikka kiinteistössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Sekajärjestelmä vaikeuttaa laitteiston tasapainottamista ja säätämistä. Kuva. IV- konehuone ullakkokerroksessa.
25/62 Kuva. IV-koneen sisältä. Ullakkokerros. Kuva. IV-koneen sisältä. Ullakkokerros. Kuva. 2. kerroksen tuloilmakanava. Hippiäisten tila. Kanava puhdas.
26/62 Kuva. 2. kerroksen tuloilmakanavan äänenvaimennin. Ritiläpellin alla mineraalivillaeriste, joka voi olla yksi teollisten mineraalikuitujen lähde.
27/62 4. MITTAUSTULOSTEN TARKASTELU JA YHTEENVETO RAKENNUKSESSA HAVAITUISTA SISÄILMAONGELMISTA Kiinteistön korjausvelkaa on kertynyt useilta vuosikymmeniltä ja korjausmenetelmät eivät ole olleet riittäviä ja asianmukaisia. Suurin yksittäinen ongelma kiinteistössä on kellarikerroksen kosteusvaurioituneista rakenteista ilmavuotoreittien kautta päiväkotitiloihin kulkeutuvat epäpuhtaudet. Kellarikerroksen kosteusmittauksissa todettiin pääsääntöisesti lattian ja seinien betoni / tiilirakenteiden alaosien olevan märkiä. Materiaalinäytteissä todettiin Ramboll Analyticsin tutkimustodistuksissa kohtalaista / runsasta mikrobikasvua ja kosteusvaurioperäisiä mikrobeja. Päiväkotitiloissa ongelmia aiheuttaa lattia- ja ulkoseinärakenteiden tiiveyspuutteet (välipohjan turve-eristeestä irtoava hienojakoinen turvepöly kulkeutuu sisäilmaan ilmavuotoreittien kautta). Ilmavuotoreittien kohdalta otetuissa pintasivelynäytteissä pitoisuudet olivat pääsääntöisesti normaaleja kiinteistön ikä huomioon ottaen pois lukien näytteet 15SM00958 (leivosten siivouskomero) ja 15SM00960 (hippiäisten lepohuone 2. kerros, ulkonurkka). Kivihiilipikinäytteissä pitoisuudet eivät ylittäneet Työterveyslaitoksen suositusta 200 mg/kg PAH-yhdisteitä. Yli 200 mg/kg PAH-yhdisteitä sisältävät rakennusmateriaalijätteet luokitellaan ongelmajätteeksi. Kiinteistössä on ollut paikallisia vesivahinkoja, joiden korjausmenetelmät eivät ole olleet riittäviä ja asianmukaisia. Vaurioitunutta irtaimistoa, pahvilaatikoita yms. orgaanista materiaalia, joissa silminnähtävää mikrobikasvustoa, ei ole viety pois tiloista. Päiväkotitiloissa ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia rakenteissa (1. kerros ja 2. kerros). Rakennuksen ilmanvaihto koostuu koneellisesta tulo-poistojärjestelmästä sekä ulkoseiniin lisätyistä korvausilmaventtiileistä. Ilmanvaihdon ilmamäärien saattaminen tasapainoon on tästä johtuen haasteellista.
28/62 5. TOIMENPIDESUOSITUKSET Kiinteistön peruskorjaus päiväkotikäyttöön vaatii kaikkien rakenneosien purkamista betoni / tiilirungolle sekä kellarikerroksen alapohjarakenteiden uusimista siten, että kapillaarikosteus ei pääse aiheuttamaan vaurioita rakenteisiin. Tämän johdosta peruskorjaus ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa. Mikäli peruskorjaukseen kuitenkin päätetään ryhtyä, tulee korjaussuunnitelma sekä korjaus ja valvonta suorittaa korjausrakentamiseen perehtyneen insinööritoimiston / rakennusliikkeen toimesta ja valvotusti. Ensiapukorjauksena suositellaan ilmavuotokohtien tiivistämistä ja kellarikerroksen alipaineistamista siten, että paine-eron 1. kerroksen nähden on reilusti alipaineinen.
29/62 Hollolassa 17.4.2015 Polygon Finland Oy Hannu Kärki Projektipäällikkö, Sisäilma PKM (Pätevöitynyt kosteuden mittaaja), VTT-Sertifioitu kosteuden mittaaja Sertifikaatti Nro VTT-C- 4541-24-09 Tuukka Korhonen Ympäristöteknologian insinööri (AMK) VTT-Sertifioitu kosteudenmittaaja Sertifikaatti Nro VTT-C 6449-24-11 Veli Krigsman Rakennusmestari PKM (Pätevöitynyt kosteuden mittaaja), VTT-Sertifioitu kosteuden mittaaja Sertifikaatti Nro VTT-C- 4152-24-09 Liitteet Liite 1 Pohjakuvat mitta- ja näytteenottopisteineen Liite 2 Ramboll Analytics materiaalinäytteiden analyysivastaus 1510010743/86 Liite 3 Ramboll Analytics pintasivelynäytteiden analyysivastaus 1510010743/87 Liite 4 Ramboll Analytics PAH-näytteiden analyysivastaus 1510010743/88 Liite 5 Ramboll Analytics maanäytteidentutkimukset 1510018866 Liite 6 Työterveyslaitos teollisten mineraalikuitujen analyysivastaus 306311 Liite 7 Työterveyslaitos pölyn koostumuksen analyysivastaus 306297
30/62 Merkinnät pohjakuvissa: A I 1 M1 Viiltomittauksen mittapiste Lattian tai seinän eristetilan mittapiste Betonin suhteellinen kosteuden mittapiste Materiaalinäytteen näytteenottopiste GEO1 PAH 1 PS1 K1 P1 Maaperänäytteen näytteenottopiste Kivihiilipikinäytteen näytteenottopiste Pintasivelynäytteen näytteenottopiste Teollisten mineraalikuitujen näytteenottopiste Pölyn koostumuksen näytteenottopiste Merkkiainekaasun purkautumiskohta
31/62 Pohjakuva: Kellari M10 GEO1 PAH 2 24 M9 A 8 13 14 23 IV 20 III 2 19 22 18 21 3 I II B GEO2 17 4 16 15 5 6 C 7 9 10 11 12 V Eristetila Mitta piste Suht. kost. (%) Lämpötila ( o C) (g/m 3 ) Kosteusarvio: Mittapisteen sijainti: I 56 17 8,2 Kuiva Lattian tojalevyeriste II 72 23 14,6 Koholla Lattian tojalevyeriste III 55 18 8,4 Kuiva Ulkoseinän mineraalivillaeriste IV 83 21 14,9 Koholla Lattian tojalevyeriste V 81 8 6,7 Kuiva Ulkoseinän tojalevyeriste VI 21 24 4,7 Kuiva Lattian tojalevyeriste Viiltomittaus Mitta piste Suht.kost. (%) Lämpötila ( o C) (g/m 3 ) Kosteusarvio: Mittapisteen sijainti:
32/62 A 92 29 26,9 Märkä Muovimaton alapinta B 67 35,5 27,4 Märkä Muovimaton alapinta C 94 20,0 16,6 Märkä Muovimaton alapinta Betoni Mitta piste Mitta - syvyys (mm) Suht. kost. (%) Lämpö tila ( o C) Kosteusarvio: Mittapisteen sijainti: 1 40 92,4 21,0 Märkä Seinän alareuna 2 40 99,5 19,6 Märkä Seinän alareuna 3 32 99,0 21,0 Märkä Lattian betoni 4 32 94,0 22,0 Märkä Lattian betoni 5 32 95,4 19,5 Märkä Lattian betoni 6 32 73,0 21,0 Kuiva Lattian betoni 7 40 98,0 19,5 Märkä Seinän alareuna 8 40 99,0 21,0 Märkä Seinän alareuna 9 32 96,0 18,0 Märkä Lattian betoni 10 32 99,0 15,5 Märkä Lattian betoni 11 32 99,0 17,0 Märkä Lattian betoni 12 32 85,0 12,0 Märkä Lattian betoni 13 40 29,0 19,0 Kuiva Seinän alareuna 0,6 m lattiasta 14 40 99,0 18,0 Märkä Seinän alareuna 15 32 96,0 15,0 Märkä Lattian betoni 16 40 99,0 17,0 Märkä Seinän alareuna 17 32 79,0 18,0 Koholla Lattian betoni 18 40 94,0 23,0 Märkä Lattian betoni 19 30 99,0 24,0 Märkä Seinän sisältä 30 mm 20 80 99,0 23,0 Märkä Seinän sisältä 80 mm 21 32 40,0 24,0 Kuiva Lattian betoni 22 40 47,0 23,0 Kuiva Seinän alareuna 23 40 44,0 25,0 Kuiva Seinän alareuna 24 32 80,0 22,0 Koholla Lattian betoni
Pohjakuva: 1. kerros Tutkimusselostus 14.4.2015 33/62
34/62 PS1 PS2 M6 K3 PS3 PS4 P1 M4 M5 Pohjakuva: 1. kerros PS12
35/62 PS11 M1 VI M2 M3 P2 K1 PS8 PS10 PS9 Pohjakuva: 2. kerros
36/62 PAH 1 M7 PS7 K2 M8 PS5 PS6
37/62
38/62
39/62
40/62
41/62
42/62
43/62
44/62
45/62
46/62
47/62
48/62
49/62
50/62
51/62
52/62
53/62
54/62
55/62
56/62
57/62
58/62
59/62
60/62