Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Samankaltaiset tiedostot
Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Tukostaipumus (2 tapausta)

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Antitromboottinen lääkehoito

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

Tietoa eteisvärinästä

Tukos dabigatraanihoidon aikana

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Lääkkeen määrääjän opas

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016

Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

Uudet antikoagulantit

Laskimotukoksen ehkäisy

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

Käypä hoito -suositus

OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Geriatripäivät 2013 Turku

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA

Käypä hoito - päivitys

Lääkkeen määrääjän opas

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY. Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen

Kysymyksiä: Tromboosin preventio ja hoito: Antitromboottiset lääkeaineet. Antitromboottien vaikutusmekanismeja. Hyytymisjärjestelmä

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

VERENHYYTYMISEEN VAIKUTTAVAT LÄÄKKEET. Jouni Ahonen, proviisori, FaT, LHKA-erityispätevyys Lääkekoulutus ja konsultaatio Jouni Ahonen Oy ja KYS

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

innohep Päivämäärä: , Versio 5 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tietoa eteisvärinästä

Lääkkeen määrääjän opas

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt

MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Epiduraalianalgesian hyöty

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

Tromboosiprofylaksia

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Transkriptio:

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012

Tromboosi

Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit, vaihto Endometrioosi leikkaus Ratsastava tromboosi v. cava, faskiotomia TUKOSRISKI Ikä: 2-3 x /10 v yli 40 v, Paino, BMI yli 30 3 x, Suku? Inflammaatio Hormonihoito 2-3 krt Operaatio Ongelma tromboosi ennen leikkausta

KENELLÄ ON TUKOSTAIPUMUS? Tukos nuorella iällä (<40 v) Toistuva idiopaattinen tukos/tukos vähäisen provokaation jälkeen Positiivinen sukuanamneesi Sekä laskimo- että valtimotukos Tukos ja keskenmeno, sikiökuolema Tukos epätyypillisessä paikassa Syöpäsairauteen liittyvä tukosalttius Hiljattainen tukos, yleensä 3kk aiemmin Tukosresidiivien ilmaantuvuus suurinta n.1-3 kk AK hoidon lopettamisen jälkeen Pysyvä vai tilapäinen antikoagulaatiohoito?

A PROSPECTIVE REGISTRY OF 5 451 DVT (Deep Vein Trombosis) PATIENTS I 2892 naista, 2559 miestä 5 yleisintä liitäntäsairautta tai vaaratekijää: hypertensio (50%) kirurgia < 3kk (38%) immobilisaatio< 1 kk (34%) syöpä (32%) obesiteetti, BMI >30 kg/m 2 (27%) idiopaattinen (16%) 2 726 sairaalassa, 1364 kirurgisia ja 1362 ei-kirurgisia 14.5% KE (keuhkoembolia), 10 % oireeton SLT (syvä laskimotukos) 78% osastopotilaita, 22% tehopotilaita yhteensä vain 42% oli saanut tukosprofylaksia (80% hepariini) Goldhaber, Tapson; Am J Cardiol 2004;93:259-62

A PROSPECTIVE REGISTRY OF 5 451 DVT PATIENTS II yleisimmät diagnoosit 2726 sairaalapotilaalla infektio sydän- ja verisuonisairaus neurologinen sairaus syöpä 71% ei saanut profylaksia: 1599 kirurgisia 2295 ei-kirurgisia potilaita 29% (1557) sai profylaksia, mutta silti kehittyi tukos yleisimmät vaaratekijät: SLT anamneesi kirurgia syöpä immobilisaatio

TROMBOOSIPROFYLAKSIN INDIKAATIOT Kirurgia ortopedia alaraajan suurenergiset vammat monivammat, ruhjeet lantion, selkärangan murtumat lantion ja mahan kirurgia, erityisesti syöpäpotilaalla tehohoito ja palovamma, yksilöllinen harkinta Sisätaudit vuodelepoon johtava infektio inflammaatio (Inflammatory Bowel Disease, IBD) neurologinen, keuhko- ja sydänsairaus ellei ole pysyvä antikoagulaatiohoito (varfariini tai LMWH) tai vasta-aihe / verenvuoto (ASCO Amer Soc Clin Oncol)

AKTIVAATTORIT kudostekijä VIIa rivaroksabaani apiksabaani fondaparinuksi IXa VIIIa PS/aPC Xa Va II PS/aPC varfariini LMWH trombiini lepirudiini bivalirudiini dabigatraani danaparoidi antitrombiini INHIBIITTORIT

TUKOSVAARAN ASTE Potilaskohtaiset aivohalvaus 18 x immobilisaatio 11 x infektio 10 x aiempi SLT 8 x syöpä 7-15 x kirurgia 6 x obesiteetti 4 x ikä 4 x raskaus 4 x lentomatka 4 x nefroottinen sdr 25% Trombofiliat PC:n vaje n. 10 x PS:n vaje n. 10 x AT3:n vaje yli 10 x apc resistenssi 8 x protrombiinimutaatio 2-3 x FVIII koholla 6 x homokysteinemia 3-4 x fosfolipidivasta-ainesdr 9 x myeloproliferaatio n.10%

TUKOSRISKIPISTEET suuri vaara > 3 pistettä 5 aikaisempi trombi suuri tukosalttius, trombofiliat ET, PV, PNH, myelooma hematologin kons syöpäsairaus: aktiivinen,<5v, adjuvanttihoidot monivamma, tuore selkäydinvamma 3 immobilisaatio/paralyysi/kipsi raskaus lapsivuode klotsapiinilääkitys 1 infektio ikä yli 60v BMI >30 tupakointi e-pillerit, hormonikorvaushoito IBD, nefroottinen sdr, sydän-tai laskimoinsuffisienssi

ACCP suositukset CHEST 2008 Näytön tasolla 1 A syöpäpotilaan tukos hoidetaan vähintään 6 kk ajan LMWH:lla paras näyttö daltepariinilla (ja nadropariinilla) vrk-annos 200 U/kg ensimmäiset 6 vko, jatko 175 U/kg jatko riippuu syövän aktiviteetista, hoidoista, trombofilioista, vaaratekijöistä: varfariini vs LMWH

TROMBOOSIPROFYLAKSIN ONGELMIA monet potilaat, erityisesti syöpäpotilaat ovat suuressa tukos- ja verenvuotoriskissä, joten profylaksin/hoidon kohdentaminen on haasteellista profylaksin kontraindikaatioita ovat: aktiivinen verenvuoto suuri vuotoriski: anemia, trombosytopenia maksan tai munuaisten vajaatoiminta kudostuho kontrolloimaton verenpaine

Lääkkeettömät vaihtoehdot Lääkinnälliset hoitosukat Mekaaninen pohjepumppu Mekaaninen jalkapohjapumppu Mobilisaatio, varhainen mobilisaatio kannustettavaa KE:n hoidossakin heti, kun kliininen tila sallii Nesteytyksestä huolehtiminen

KOKSIBIT Koksibit (selekoksibi,celebra R ja etorikoksibi,arcoxia R ) sopivat kipulääkkeiksi vuotoherkillä potilailla, esim. verenvuototaudissa Eivät sovi tukosalttiille potilaille kuin tilapäisesti

Veren hyytyminen ja ASA/dipyridamoli/klopidogreeli VEREN HYYTYMINEN verihiutaleet tarttuvat suonivauriopintaan verihiutaleiden pinnassa veri hyytyy hyytymä kasvaa valtimo tukkeutuu VERIHIUTALE-ESTÄJÄ verihiutaleiden tarttuminen vähenee veren hyytyminen hidastuu verenkierron edellytykset paranevat hemostaasi heikkenee

ASA Yleensä ei tauoteta lainkaan, jos sekundaaripreventiolääke Vain suuren vuotoriskin tilanteissa Trombosytopenia tai muu potilaskohtainen vuotovaara, jonka toimenpide tekee merkittäväksi Invasiivinen toimenpide ilman paikallisen hemostaasin turvaamisen mahdollisuutta Suuren vuotoriskin leikkaus neurokirurgia, spinaalikanavan kirurgia, maksakirurgia, reoperaatio Tauko (3-) 5-7 vrk

Dipyridamoli Neurologiassa aivoveritulpan ehkäisyyn sairastetun aivoverenkiertohäiriön jälkeen Yleensä ASAn kanssa yhteiskäytössä Tauotetaan, koska yhteisvaikutus primaarihemostaasiin vahva operaatiossa Tauko 12 t depot valmisteilla, muutoin vaikutus trombosyytteihin on lyhytkestoinen (15 min)

KLOPIDOGREELITAUKO + KORONAARISTENTTI KIIREELLINEN VÄLTTÄMÄTÖN TOIMENPIDE Seuranta-aikana ei tiedossa tromboottisia tapahtumia A. metallistentti yli 1 kk aiemmin asennettuna yleensä onnistuu B. lääkestentti yli 12 kk, tulossa toimenpide yleensä onnistuu C. lääkestentti alle 6 kk, tulossa toimenpide? / LMWH / GPIIbIIIa / (tikagrelori) D. ASA ei tauoteta Paitsi suuren vuotoriskin toimenpiteet, joissa ei hemostaasin mahdollisuutta

Klopidogreeli, trombosyytin ADP P2Y12-reseptorisalpaaja Jos yksin käytössä, tauotetaan vähintään 5 vrk (3 vrk) ja tilalle ASA (ei allergiaa) tai dipyridamoli suuren valtimotukosriskin potilaalla Jos yhteiskäytössä ASA:n kanssa, konsultoidaan kardiologia sepelvaltimostentin, akuutin sepelvaltimotautikohtauksen tai sydäninfarktin jälkeen tai neurologia TIA:n tai aivoinfarktin jälkeen riski on ajallinen, tuore (1-3 kk) tromboosi uusii helposti, mutta lääkestentissä riskitöntä ajankohtaa ei ole ASA jatkuu Toimenpiteen vuotoriskit ja akuutti tarve ratkaisevat riskinotossa MUUT HEMOSTAATTISET TEKIJÄT: PVK, tromb, TT, APTT Mahdollisesti tulossa tikagrelori, 12t reversiibeli vaikutus PLATO tulokset akuutissa sepelvaltimotautikohtauksessa klopidogreelia paremmat, NEJM 2009

CHADS2 luokitus FLIMMERISSÄ AIVOHALVAUKSEN RISKITEKIJÄT Sydän vajaatoiminta Hypertensio Ikä 75 v tai yli Diabetes Aiempi TIA tai aivohalvaus 1 1 1 1 2

Vuotuinen aivohalvausriski CHADS 2 Score Stroke Risk % 95% CI 0 1.9 1.2 3.0 1 2.8 2.0 3.8 2 4.0 3.1 5.1 3 5.9 4.6 7.3 4 8.5 6.3 11.1 5 12.5 8.2 17.5 6 18.2 10.5 27.4

Pysyvän antikoagulaatiohoidon indikaatioita Toistuvat tromboemboliset sairaudet ja/tai tukosalttius + vakava tukos Aivoverenkiertohäiriö Raajaembolia Syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa Porta-mesenteriaali- ja sinuslaskimotukos Sydämen mekaaninen tekoläppä Eteisvärinä yli 60-vuotiaalla tai muun sydänsairauden ohessa Sydämen vaikea vajaatoiminta (EF<0.30) ja pysyvä sydänsairaus

ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITYS Jorpes Hepariinin -kliininen käyttö 1937 Link Varfariini 1948 Pienimolekyylinen hepariini 1970 Uudet vs vanhat AK 2000 - Rivaroksabaani - Suora FXa estäjä DXaI McLean 1916 Hepariini Haas 1926 Iilimadot ja ensimmäinen dialyysi Dabigatraani Suora trombiinin estäjä DTI

Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo Dipyridamoli (Persantin R ) Klopidogreeli (Plavix R ) Prasugreeli (Efient R ) Tikagrelori (Brilique R ) GPIIbIIIa estäjät Varfariini (Marevan R ) UFH ja LMWH (Fragmin R, Innohep R, Klexane R ) Bivalirudiini (Angiox R ), Argatrobaani (Novastan R ) Fondaparinuksi (Arixtra R ) Dabigatraani (Pradaxa R ) Rivaroksabaani (Xarelto R ), Apiksabaani (Eliquis R ) fibrin

Asetyylisalisyylihappo Dipyridamoli (Persantin R ) Klopidogreeli (Plavix R ) Prasugreeli (Efient R ) Tikagrelori (Brilique R ) GPIIbIIIa estäjät Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät fibrin

Antitromboottiset lääkkeet Antikoagulantit Varfariini (Marevan R ) UFH ja LMWH (Fragmin R, Innohep R, Klexane R ) Bivalirudiini (Angiox R ), Argatrobaani (Novastan R ) Fondaparinuksi (Arixtra R ) Dabigatraani (Pradaxa R ) Rivaroksabaani (Xarelto R ), Apiksabaani (Eliquis R ) fibrin

Risk management plan uudet antitrombootit Kokemuksia käytännöstä Lääkkeen unohdus Tromboosi lääkkeen aikana Verenvuoto tai vakava trauma lääkkeen käytön aikana Kiireellinen operaatio Akuutti munuaisten vajaatoiminta Vaikea infektio Lievät vs lääkehoidon keskeyttävät sivuvaikutukset Rebound, menettelytavat Menettelytavat ei antidoottia Eliminaatioajat profylaksi 12-24 t hoitoannokset 2-3 vrk Munuaisten vajaatoiminta4-5 vrk Lääkeyhteisvaikutukset?

Mihin olemme menossa? Antikoagulaatio/antitromboottisen hoidon keskittämiseen on rakennettava toimintamalleja, vrt. Ruotsin AK klinikat Terveyskeskusten koulutus Hyytymishäiriöyksiköt YO/KS-sairaaloissa; HUS - hematologia Tehtävänä on auttaa mm. potilasohjauksessa, äkillisissä ongelmatilanteissa, hoitajien panos ratkaisevan tärkeä - tiimityötä kun lääkehoidon toteutuminen on epävarmaa toimenpiteiden (ennakko)suunnittelussa ja korvaushoidoissa toipilasvaiheissa suurten toimenpiteiden jälkeen, kun sairaalahoito päättyy kehittää laboratoriopalveluita kliinisen tarpeen mukaan 24t/7vrk Onko antitromboottista hoitoa saavien entistä monisairaampien ja -lääkittyjen potilaiden hoito varmalla pohjalla?