11.5.2010 Sivu 1/16 Tilaaja: Jyväskylän Tilapalvelu Hanke: Jyväskylän kaupungin kirjastoverkkoselvitys ESITYS KIRJASTOVERKON VAIHTOEHDOISTA 11.5.2010 Haahtela-rakennuttaminen Oy Tinasepäntie 45, 00620 Helsinki, puh. 09-777 1820, fax 09-777 18250
Sivu 2/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ... 3 2. JOHDANTO... 5 3. KIRJASTOPALVELUT... 6 3.1 Asiakkaiden määrä ja kirjastopalvelu vuoteen 2020... 6 3.2 Valtakunnalliset tilankäytön ja palveluverkon suunnittelun tunnusluvut... 7 3.3 Toimintamenot 2009 ja tavoite vuodelle 2020... 8 4. NYKYINEN PALVELUVERKKO... 9 5. ESITYKSET PALVELUVERKOSTA VUOTEEN 2020... 11 5.1 Malli 1... 11 5.2 Malli 2... 13 6. RAKENNUSINVESTOINNIT JA AIKATAULU... 15 6.1 Malli 1... 16 6.2 Malli 2... 16 6.3 Aikataulu... 16 Liitteet Liite 1 Kartta kirjastoverkon nykytilanne Kartta Malli 1 kirjastoverkko 2020 Kartta Malli 2 kirjastoverkko 2020 Liite 2 Väestöennuste 2020 Liite 3 Nykytilanteen ja esitettyjen mallien vaikutusten arviointi
Sivu 3/16 1. TIIVISTELMÄ Jyväskylässä kirjaston toimintamenot ovat nykyisin 8,17 M /vuosi. Menot ovat vertailukaupungeista toiseksi suurimmat. Vertailukaupunkeina on käytetty 10- kaupunkeja pois lukien pääkaupunkiseutu. Jyväskylän tilastoitu toimintamenojen tunnusluku on 61,9 /asukas. Nykyisten tilojen esitettyjen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden jälkeen Jyväskylän kaupungin kirjastoverkon tilojen vuosivuokrat tulevat olemaan noin 1 M suuremmat kuin nyt ja investointitarve vuoteen 2020 mennessä tulee olemaan noin 22,9 M. Toimipisteitä ei pystytä pitämään auki nykyisellä henkilöstöllä, sillä Palokan vuonna 2012 valmistuva kirjasto tarvitsee kaksi uutta vakanssia. Nykyisen kirjastopalveluverkon ylläpitäminen tulevaisuudessa vie resursseja suhteessa nykyistä enemmän eli toimintamenojen tunnusluku / asukas nousee nykyisestä. Nykytilanteen rinnalle on tässä selvityksessä muodostettu kaksi mallia, joissa tarkastellaan tulevaisuuden kirjastoverkkoa Jyväskylän kaupungin tuottavuusohjelman mukaisesti. Malleissa on tarkasteltu kriittisesti toiminnan taloudellisuutta (kustannukset/asukas), toimipisteiden määrää erityisesti ydinkaupungin alueella, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuutta ja aineiston hankinnan kustannuksia. Mallien taloudellisuutta laskettaessa kirjaston toimintamenojen tavoitetasoksi on asetettu 10-kaupunkien keskiarvo ilman pääkaupunkiseutua. Tilastollista keskiarvoa 58,45 /asukas on korotettu 60,25 / asukas. Tilastoituihin kuluihin on huomioitu vain toimipisteiden hyötyneliöihin kohdistuvat vuokrat. Korotus kattaa myös tilastoinnin ulkopuolelle jäävien neliöiden, kuten käytävien ja teknisten tilojen vuokrat. Näin tilataulukoissa ja investointitarpeen laskennassa on voitu käyttää vuokrasopimusperusteisia neliöitä. Toimintamenojen tulee pienentyä nykyisestä noin 5-6%, jotta 10-kaupunkien keskiarvo saavutetaan. Väestönkasvu huomioiden vuonna 2020 toimintamenojen laskennallisen määrän voi arvioida olevan 8,53 M. Tämä on asetettu laskelmissa tavoitetasoksi. Malli 1 mukaan vuonna 2020 kirjastoverkossa on kahdeksan toimipistettä. Lakkautettavien seitsemän toimipisteen valintaperusteena on ollut etäisyys muihin pisteisiin tai vähäinen aukioloaika (pienkirjastot). Esitettyjen toimintaan jäävien tilojen korjaamiseen tarvitaan 17,9 M. Tilavuokrien osuus toimintamenoista nousee hieman nykytasosta (nousua 3%). Mallin mukaisella palveluverkolla on mahdollista säilyttää kirjaston aineistonhankinta- ja henkilöstöresurssit lähes nykytasolla (1 henkilötyövuoden vähennystarve). Lakkautettavista toimipisteistä vapautuvaa henkilöstöresurssia voidaan kohdentaa uusiin palvelumuotoihin
Sivu 4/16 mm. hakeutuviin palveluihin, verkkopalvelujen kehittämiseen, kirjastoautopalvelun lisäämiseen ja käyttöön jäävien toimipisteiden laajempiin aukioloaikoihin. Malli 1 voidaan tuottaa laskennallisella toimintamenojen määrällä (8,53 M ), jolloin toimintamenojen tunnusluku /asukas pienentyy nykyisestä. Malli 2 mukaan vuonna 2020 kirjastoverkossa on kymmenen toimipistettä. Viisi toimipistettä lakkautetaan. Lakkautettavien viiden toimipisteen valintaperusteena on ollut pääkirjaston läheisyys, alueen väestöpohja alle 10 000 asukasta tai vähäinen aukioloaika (pienkirjastot). Esitettyjen käyttöön jäävien tilojen korjaamiseen tarvitaan 21,6 M. Tilavuokrien osuus toimintamenoista nousee nykyisestä 28%:iin (nousua 8%). Tässä mallissa kokonaismenojen tasapainon säilyttäminen onnistuu vain, jos henkilöstöstä vähennetään noin kymmenen vakanssia. Henkilöstön raju vähentäminen voi johtaa tilanteeseen, jossa kirjastolla on toimipisteitä, mutta niitä ei pystytä pitämään auki. Mallin 2 mukaisessa kirjastoverkossa on todennäköistä, että tavoitteeksi asetettua toimintamenojen supistamista ei saavuteta, vaan toimintamenojen tunnusluku /asukas pysyy lähes nykytasolla. Kartat kirjastoverkon nykytilanteesta sekä mallien 1 ja 2 mukaisista palveluverkoista ovat liitteessä 1.
Sivu 5/16 2. JOHDANTO Tämä muistio on Jyväskylän kaupungin kirjastoverkkoselvityksen loppuraportti. Muistiossa on kuvattu lyhyesti kirjastojen tämänhetkinen toiminta ja nykyinen toimitilaverkko sekä kaksi mallia kirjastoverkosta ja malleihin liittyvistä tilojen kehittämistarpeista vuoteen 2020. Lähtötietona on käytetty vuonna 2009 tehtyä kirjastoverkkoselvitystä (käsitelty Jyväskylän kulttuurilautakunnassa 20.10.2009) sekä valtakunnallista Yleisten kirjastojen tilastoa vuodelta 2009 http://tilastot.kirjastot.fi/. Tässä selvityksessä on tarkasteltu kriittisesti toimipisteiden määrää, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuutta ja tilakustannusten osuutta toimintamenoista. Jyväskylän kaupungin kirjastotiloihin kohdistuu mittavat rakennusinvestoinnit seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Lopputuloksena muodostuva toimintaja tilastrategia on pitkän aikavälin suunnittelutyön väline. Työ on tehty Jyväskylän Tilapalvelun toimeksiannosta. Selvitysprosessia ovat ohjanneet: Ulla Rannanheimo-Gylling Ari Karimäki Johanna Vesterinen Seija Laitinen-Kuisma Raila Junnila Orvokki Riekkinen Ritva Jokinen Jyväskylän Tilapalvelu (pj.) Vastuualuejohtaja, Kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalvelut Kirjastotoimenjohtaja Kirjastotoimen apulaisjohtaja Kirjastotoimen apulaisjohtaja Kaavoitus Pääluottamusmies, Juko Selvityksen ovat laatineet projektipäälliköt Raili Kuosmanen ja Minna Moisio Infonia Oy:stä. Työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela kehitys Oy:stä.
Sivu 6/16 3. KIRJASTOPALVELUT Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät 1.1.2009. Jyväskylän kirjastopalvelut ovat vuoden 2009 alusta lähtien koostuneet pääkirjastosta, kahdesta aluekirjastosta, kymmenestä lähikirjastosta, kahdesta pienkirjastosta ja kolmesta kirjastoautosta. Sekä kuntien yhdistymistä linjanneessa valmisteluvaiheessa että uuden kunnan ensimmäisen vuoden aikana valmisteltavassa Tuottavuusohjelmassa on sovittu, että kirjastopalveluista laaditaan kuluvan valtuustokauden aikana kirjastoverkkoselvitys. Selvityksen tavoitteeksi on asetettu tarkastella kriittisesti toimipisteiden määrää erityisesti ydinkaupungin alueella, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuutta, toiminnan taloudellisuutta (kustannukset/lainaus), aineiston kuljetustarpeita ja kustannuksia sekä aineiston laajuuden ja kysynnän välistä suhdetta. Kirjastopalvelujen järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. 3.1 Asiakkaiden määrä ja kirjastopalvelu vuoteen 2020 Jyväskylän kaupungin väestön arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 noin 11 %. Lainaajien osuus jyväskyläläisistä vuonna 2009 oli 42,95% (noin 55 000 henkilöä). Fyysiset käynnit kirjastoissa ovat vähentyneet huippuvuodesta 2002 noin 18% (käyntejä vuonna 2002: 1 475 000, vuonna 2009: 1 197 000). Fyysisten käyntien väheneminen näkyy myös koko maan tilastossa. Kirjastopalvelujen verkkokäyttö ja -käynnit ovat kasvaneet. Jyväskylässä verkkokäyntien määrä ylitti fyysiset käynnit vuonna 2008. Ei ole selkeää tapaa määritellä, mikä on lainaajien määrä vuonna 2020. Millaista kirjastopalvelu on vuonna 2020? Opetusministeriön Kirjastopolitiikka 2015 ohjelman mukaan tulevaisuuden kirjastopalveluista päätetään nyt. Erityisesti ohjelmassa korostetaan seuraavien
Sivu 7/16 asioiden merkityksellisyyttä: Kirjastoammattilaisten osaamisen taso on korkea ja se on laatupohjaista. On osattava rekrytoida osaavaa ja koulutettua henkilöstöä tulevaisuuden tarpeisiin. Kirjastotyö painottuu kokonaisvaltaiseen tiedonhallintaan. Kirjastotilat ovat muunneltavia ja uudistuvia. Henkilökohtainen asiakaspalvelu fyysisessä tilassa ja verkossa ovat tulevaisuuden kirjastojen vahvuuksia. Kirjastoverkko näyttäytyy asiakkaalle yhtenä kokonaisuutena, josta jokainen saa haluamansa ja tarvitsemansa palvelut helposti. 3.2 Valtakunnalliset tilankäytön ja palveluverkon suunnittelun tunnusluvut Suomen yleisten kirjastojen tilaston mukaan Jyväskylässä on 10-kaupunkeihin verrattuna aukiolotunteja hiukan enemmän, aineistokulut asukasta kohden hiukan suuremmat ja kirjastopinta-alaa 1000 asukasta kohden selvästi enemmän. Vuonna 2009 Jyväskylän kirjastoissa oli tilastoituja neliöitä 12 485 m2. Seuraavassa on asukaslukuun suhteutettuja tunnuslukuja Jyväskylä 97,5 m2 / 1000 asukasta 10-kaupungit 75,6 m2 / 1000 asukasta 10-kaupungit ilman pääkaupunkiseutua 88,3 m2 / 1000 asukasta Jyväskylässä oli vuonna 2009 noin 1 200 m2 2 800 m2 enemmän tilaa kirjastopalvelujen käytössä (tilastoituja neliöitä) kuin vertailukaupungeissa keskimäärin. Tilastointineliöihin on laskettu vain kirjaston hyötyneliöt. Kirjaston vuokravastuulla on myös käytäviä, auloja, teknisiä tiloja yms. Yhteensä kirjaston vuokravastuulla on 16 293 m2 eli 127,3 m2 / 1000 asukasta. Opetusministeriön kirjastopoliittisen ohjelman 2001 2004 sekä tekeillä olevien uusien valtakunnallisten laatusuositusten mukaan kirjastoissa tulisi olla tilaa noin 100 m2/1 000 asukasta. Väestöennuste alueittain on liitteenä 2.
Sivu 8/16 Valtakunnallinen Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 määrittelee laatusuosituksissa mm. näin: Kirjasto- ja tietopalvelujen tulisi sijaita niin, että noin 80 %:lla vakinaisesta kunnan väestöstä on palvelupaikkaan enintään kahden kilometrin matka, tai kirjastopysäkki enintään yhden kilometrin päässä. Suositus koskee taajamaalueita. Harvaan asuttujen seutujen ja etäpalveluja tarjoavia kirjastojen erityispiirteet ja kirjastoautopalvelujen erityispiirteet tulee ottaa erikseen huomioon. Mittarina voidaan käyttää myös aikaa: palvelujen olisi oltava esim. enintään 30 minuutin/yhden tunnin matkan päässä. Tekeillä olevassa Kirjastopoliittisessa ohjelmassa laatusuosituksista on luonnosteltu seuraavaa: Palvelut on tehty helposti saavutettaviksi. Suurimmalla osalla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle kaksi kilometriä tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja matkustusaika on kohtuullinen (alle puoli tuntia). Kirjastoautossa asioivilla on matkaa auton pysäkille alle kilometri. Kaukana asuville palvelut turvataan erityisjärjestelyin. Liikuntarajoitteisille tai muille erityisryhmille palvelu järjestyy kotiin maksutta. 3.3 Toimintamenot 2009 ja tavoite vuodelle 2020 Vuonna 2009 Jyväskylän talousarviossa kirjastotoimen toimintamenot olivat 8,17 M eli 63,8 / asukas. Suomen yleisten kirjastojen tilaston vuodelta 2009 mukaan Jyväskylässä kirjaston toimintamenot ovat toiseksi suurimmat 10- kaupungeista, kun pääkaupunkiseutu jätetään pois. Vastaava keskiarvollinen luku pääkaupunkiseutu mukaan lukien on 58,03. Seuraavaksi on taulukko tilastoiduista toimintakuluista. Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2009 Toimintamenot / asukasluku Tampere 62,22 Jyväskylä 61,90 Lahti 61,22 Turku 60,71 Kouvola 59,09 Oulu 52,50 Kuopio-Karttula 51,49 Keskiarvo 58,45
Sivu 9/16 Tässä selvityksessä toimintamenoja arvioitaessa lähtökohdaksi on otettu em. keskiarvo, jota on korotettu 60,25 euroon. Tilastoituihin kuluihin on huomioitu vain toimipisteiden hyötyneliöihin kohdistuvat vuokrat. Korotus kattaa myös tilastoinnin ulkopuolelle jäävien neliöiden, kuten käytävien ja teknisten tilojen vuokrat. Näin tilataulukoissa ja investointitarpeen laskennassa on voitu käyttää vuokrasopimusperusteisia neliöitä. Väestönkasvu huomioiden vuonna 2020 toimintamenojen laskennallinen tavoite on 8,53 M. 4. NYKYINEN PALVELUVERKKO Jyväskylän kirjastoverkko 15 toimipisteellä on tiheä ja kirjasto pinta-alaa on selvästi enemmän kuin vertailukaupungeissa. Pienkirjastojen aukioloajat ovat vähäiset. Pienkirjastot ovat auki kolmena päivänä viikossa, yhteensä 15 h/ pienkirjasto. Pienkirjastoja ovat Kypärämäki, Kuokkala ja elokuusta 2010 alkaen Lohikoski, joka siirtyy Lohikosken koulun yhteyteen. Vesanka on lähikirjasto, mutta auki vain 18 h viikossa. Tilankäytön näkökulmasta pienkirjaston ylläpitäminen on tehotonta ja tilaresurssien huonoa hyödyntämistä. Nykyisten toimipisteiden sijainti on esitetty kartassa, liite 1. Toimipisteistä pääkirjasto, Kortepohja, Huhtasuo, Halssila ja Keltinmäki ovat ikänsä puolesta peruskorjauksen tarpeessa. Vaajakoskelle ei esitetä investointia, mutta tilojen peruskorjaus on ajankohtainen pian vuoden 2020 jälkeen. Kuokkalan pienkirjaston tilat on rakennettu 1990, Säynätsalon kirjasto on peruskorjattu vuonna 1998, Vesangan kirjaston tilat ovat vuonna 2008 valmistuneen koulun yhteydessä ja Korpilahden kirjaston tilat on peruskorjattu Korpilahden virastotaloon vuonna 2009. Näihin toimitiloihin ei esitetä muutoksia. Tikkakosken kirjasto sijaitsee nyt taajaman reunalla teollisuuskiinteistössä. Kirjastolle etsitään parempaa sijoitusta. Pääkirjaston neliöt vähenevät autotallista luopumisen myötä (-1 400 m2) ja Palokan uusi aluekirjasto puolestaan kasvattaa neliöitä (1 710 m2) vuonna 2012. Alla on taulukko kirjaston nykyisistä toimipisteistä ja niiden vuokra vuonna 2009 sekä vuokraennuste ja investointitarpeet vuoteen 2020 nykyisen suunnitelman mukaan. Ennusteet eivät huomioi inflaation vaikutusta.
Sivu 10/16 Vuosi Kirjaston tilat 2009 Kirjaston tilat, nykysuunnitelma 2020 Väestö 128 000 141 620 vuokra vuokra m2 /m2/kk /vuodessa m2 vuokra /m2/kk vuokra /vuodessa Investointi Pääkirjasto Kirjasto - Työväenopisto (1980) 9892 7,16 849 921 8 452 14,50 1 470 648 15 213 600 Aluekirjasto (>10 000 asukasta) Vaajakosken kirjasto (1987) 1710 9,80 201 037 1 710 9,80 201 037 Palokan kirjasto (2012) 294 13,72 48 404 1 752 14,70 309 053 4 204 800 Lähikirjasto Kortepohjan kirjasto (päiväkoti 1972) 611 11,55 84 685 611 14,70 107 780 1 099 800 Säynätsalon kirjasto (kunnantalo 1952, 1998) 508 10,99 66 995 508 10,99 66 995 Tikkakosken kirjasto (teollisuustalo) 450 6,83 36 882 450 6,83 36 882 Huhtasuon kirjasto-nuorisotalo (1979) 408 9,52 46 610 408 14,70 71 971 734 400 Halssilan kirjasto ja iltapäiväkoti (1966) 534 7,47 47 841 534 14,70 94 198 961 200 Keltinmäen kirjasto-nuorisotalo (1983) 385 10,38 47 956 385 14,70 67 914 693 000 Keljonkankaan kirjasto (1988) 372 10,49 46 827 372 10,49 46 827 Korpilahden kirjasto (virastotalo 1978, 2009) 397 14,88 70 853 397 14,88 70 853 Lohikosken kirjasto (koulu 1967, 2004, 2010) 288 7,57 26 162 145 14,70 25 578 Vesangan kirjasto (koulu-päiväkoti 2008) 131 11,36 17 831 131 11,36 17 831 Pienkirjasto Kuokkalan kirjasto (1990) 145 11,15 19 347 145 11,15 19 401 Kypärämäen kirjasto (vuokratila) 121 14,63 21 243 121 14,63 21 243 Korpilahden kirjastoautotalli 49 8,97 5 221 49 8,97 5 221 Kirjaston tilat yhteensä, m2 16 293 16 169 Muutos nykytilanteeseen -124 ARVIOIDUT VUOKRAT JA INVESTOINNIT Kirjaston vuokrat yhteensä 1 637 813 2 633 431 Kaupungin investointien määrä yhteensä 22 906 800 Investointien tunnusluvut Peruskorjaus Uudisrakennus 1800 /m2 2400 /m2 kunto kohtalainen kunto tyydyttävä kunto välttävä etsii uutta sijoitusta Kirjaston tilojen kokonaislaajuus säilyy lähes nykyisenä. Peruskorjausten yhteydessä neliövuokra nousee, joten kirjastotoimen vuosivuokrat nousevat nykytasosta noin 1 M vuoteen 2020 mennessä. Rakennusinvestointien määrä tunnusluvuilla laskien on noin 22,9 M. Palokka tarvitsee valmistuttuaan kaksi kirjastoammatillista vakanssia lisää (2* noin 35 000 euroa). Nykyisen palveluverkon kustannukset ovat vuonna 2020 siis noin 1,07 M nykyistä korkeammat, jos aineiston hankintamenot ja muut menot (mm. kirjastoautot) pidetään nykytasolla. Tällä palveluverkolla kirjastotoimen toimintamenojen voi vuonna 2020 arvioida olevan yhteensä noin 9,23 M / vuosi.
Sivu 11/16 5. ESITYKSET PALVELUVERKOSTA VUOTEEN 2020 5.1 Malli 1 Malli 1 kirjastopalveluverkoksi vuoteen 2020 sisältää kahdeksan toimipistettä. Seitsemän toimipistettä lakkautetaan. Valintaperusteena on ollut etäisyys muihin palvelupisteisiin tai vähäinen aukioloaika (pienkirjastot). Esityksen mukaisella palveluverkolla kirjaston nykyiset toimintamenot pienenevät suhteessa asukasmäärään. Toimintamenojen taso on esityksessä 10-kaupunkien keskiarvo ilman pääkaupunkiseutua. Kirjastotoimen kokonaiskustannus nousee hiukan asukasmäärän kasvun mukaan. Nykyisin toimintamenot ovat 8,17 M ja vuonna 2020 niiden arvioidaan olevan 8,53 M. Alla on taulukko kirjaston nykyisistä toimipisteistä ja niiden vuokra vuonna 2009 sekä vuokraennuste ja investointitarpeet vuoteen 2020 malli 1 mukaan. Ennusteet eivät huomioi inflaation vaikutusta. Vuosi Kirjaston tilat 2009 Malli 1 Kirjastoverkko vuonna 2020 Väestö 128 000 141 620 vuokra /m2/kk vuokra /vuodessa vuokra /m2/kk vuokra /vuodessa Investointi m2 m2 Pääkirjasto Kirjasto - Työväenopisto (1980) 9892 7,16 849 921 6 952 14,50 1 209 648 12 513 600 Aluekirjasto (>10 000 asukasta) Vaajakosken kirjasto (1987) 1710 9,80 201 037 1399 9,80 164 522 Palokan kirjasto (2012) 294 13,72 48 404 1 752 14,70 309 053 4 204 800 Lähikirjasto Kortepohjan kirjasto (päiväkoti 1972) 611 11,55 84 685 Säynätsalon kirjasto (kunnantalo 1952, 1998) 508 10,99 66 995 508 10,99 66 995 Tikkakosken kirjasto (teollisuustalo) 450 6,83 36 882 300 14,70 52 920 540 000 Huhtasuon kirjasto-nuorisotalo (1979) 408 9,52 46 610 363 14,70 64 033 653 400 Halssilan kirjasto ja iltapäiväkoti (1966) 534 7,47 47 841 Keltinmäen kirjasto-nuorisotalo (1983) 385 10,38 47 956 Keljonkankaan kirjasto (1988) 372 10,49 46 827 250 10,49 31 470 Korpilahden kirjasto (virastotalo 1978, 2009) 397 14,88 70 853 397 14,88 70 853 Lohikosken kirjasto (koulu 1967, 2004, 2010) 288 7,57 26 162 Vesangan kirjasto (koulu-päiväkoti 2008) 131 11,36 17 831 Pienkirjasto Kuokkalan kirjasto (1990) 145 11,15 19 347 Kypärämäen kirjasto (vuokratila) 121 14,63 21 243 Korpilahden kirjastoautotalli 49 8,97 5 221 Kirjaston tilat yhteensä, m2 16 293 11 921 Muutos nykytilanteeseen -4 372 ARVIOIDUT VUOKRAT JA INVESTOINNIT Kirjaston vuokrat yhteensä 1 637 813 1 969 494 Kaupungin investointien määrä yhteensä 17 911 800 Tunnusluku Peruskorjaus Uudisrakennus 1800 /m2 2400 /m2 kunto kohtalainen kunto tyydyttävä kunto välttävä etsii uutta sijoitusta
Sivu 12/16 Kirjaston vuosivuokrat nousevat nykytasosta noin 330 000 vuoteen 2020 mennessä. Investointien määrä tunnusluvuilla laskien on noin 17,9 M. Säilyvät toimipisteet ja esityksen mukaiset toimenpiteet: Pääkirjasto luopuu autotallista (-1 400m2) sekä noin 1 500m2:stä muita tiloja (noin 1.kerroksen laajuus). Kirjaston käytöstä poistuvat tilat osoitetaan muuhun käyttöön peruskorjauksen yhteydessä. Investointi noin 12,5 M. Vaajakosken kirjasto luopuu noin 300 m2:stä tiloja. Tilat muutetaan nuorisotiloiksi. Lisäksi tiloihin on suunnitteilla yhteispalvelupiste (-40 m2). Kirjaston tilojen peruskorjaus on ajankohtainen pian vuoden 2020 jälkeen. Palokkaan valmistuu vuonna 2012 uusi kirjasto koulun yhteyteen. Säynätsalon lähikirjasto säilyy ennallaan. Tikkakosken lähikirjasto etsii uudet, pienemmät tiloja taajaman keskustasta. Tilojen yhteyteen on suunnitteilla yhteispalvelupiste. Huhtasuon lähikirjaston tilat peruskorjataan. Keljonkankaan lähikirjasto pienentää tilojaan (-122m2). Korpilahden lähikirjasto säilyy kunnanviraston tiloissa. Samassa kiinteistössä toimii yhteispalvelupiste. Tilat on peruskorjattu 2009. Poistuvat toimipisteet Kortepohjassa ei kirjastoa. Tilat muun toimijan käyttöön. Etäisyys pääkirjastoon 2,9 km. Halssilassa ei kirjastoa. Tilat muun toimijan käyttöön. Etäisyys pääkirjastoon 3,8 km ja Vaajakosken kirjastoon 4,2 km. Keltinmäessä ei kirjastoa. Tilat muun toimijan käyttöön. Etäisyys pääkirjastoon 3,8 km. Lohikoskella ei kirjastoa. Tilat koulun käyttöön. Etäisyys pääkirjastoon 3,4 km ja Palokan kirjastoon 3,5 km. Vesangassa ei kirjastoa. Tilat koulun käyttöön. Etäisyys pääkirjastoon 10,5 km ja Palokkaan 12 km. Kuokkalassa ei kirjastoa. Tilat muun toimijan käyttöön. Etäisyys pääkirjastoon 2,4 km. Kypärämäessä ei kirjastoa. Vuokratiloista luovutaan. Etäisyys pääkirjastoon 3 km.
Sivu 13/16 Seuraavassa on taulukoitu menojen jakautuminen, jos tavoitteena on yhteenlaskettujen toimintamenojen pienentäminen 10-kaupunkien ilman pääkaupunkiseutua toimintamenojen keskiarvon tasolle. Tavoite 60,25 / asukas. 2009 2020 128 028 asukasta 141 620 asukasta M määrä M määrä Toimintamenot 63,70 /asukas 2009 8,16 8,53 60,25 /asukas 2020 Henkilöstömenot 4,26 102 henk 4,21 101 henk 52 % 49 % Kirjojen hankintamenot 7,73 /asukas 0,99 12 % 1,09 13 % Tilavuokrat 1,64 20 % 1,96 23 % Muut kulut 1,27 16 % 1,27 15 % Tilavuokrien osuus nousee nykyisestä 20 %:sta 23%:iin. Henkilöstön määrää joudutaan pienentämään yhdellä (102 101). Lakkautettavista toimipisteistä vapautuvaa henkilöstöresurssia voidaan kohdentaa uusiin palvelumuotoihin mm. hakeutuviin palveluihin, verkkopalvelujen kehittämiseen, kirjastoautopalvelun lisäämiseen ja käyttöön jäävien toimipisteiden laajempiin aukioloaikoihin. Mallissa 1 kirjastotoimen uutena palvelumuotona voisi kehittyä koulujen kirjastojen kokoelmavastuun hoitaminen, jossa koulut vastaavat koulukirjaston tilakuluista ja kirjastoimi vastaa kokoelmien hoidosta ja ylläpidosta. Kirjastotoimi on halukas kehittämään toimintamallia yhdessä koulutoimen kanssa, mikäli uuden palvelumuodon tuottamiseen vapautuu resursseja. 5.2 Malli 2 Malli 2 kirjastopalveluverkoksi vuoteen 2020 sisältää kymmenen toimipistettä. Viisi toimipistettä lakkautetaan. Malli 2 sisältää malli 1:ssä esitettyjen toimipisteiden lisäksi Kuokkalan ja Kortepohjan toimipisteet. Lakkautettavien viiden toimipisteen valintaperusteena on ollut pääkirjaston läheisyys, alueen väestöpohja alle 10 000 asukasta tai vähäinen aukioloaika (pienkirjastot).
Sivu 14/16 Pääkirjasto luopuu autotallista (-1400m2) sekä noin 230m2:stä muita tiloja. Kuokkalan kirjasto laajentuu nuorisotiloihin (nuorisotilat koulun yhteyteen) ja Kortepohjan kirjasto peruskorjataan. Kuokkalassa on väestöennusteen mukaan noin 17 000 asukasta ja Kortepohja-Kypärämäessä noin 10 900 asukasta vuonna 2020. Alla on taulukko kirjaston nykyisistä toimipisteistä ja niiden vuokra vuonna 2009 sekä vuokraennuste ja investointitarpeet vuoteen 2020 malli 2 mukaan. Ennusteet eivät huomioi inflaation vaikutusta. Vuosi Kirjaston tilat 2009 Malli 2 Kirjastoverkko vuonna 2020 Väestö 128 000 141 620 vuokra m2 /m2/kk vuokra /vuodessa m2 vuokra /m2/kk vuokra /vuodessa Investointi Pääkirjasto Kirjasto - Työväenopisto (1980) 9892 7,16 849 921 8 223 14,50 1 430 802 14 801 400 Aluekirjasto (>10 000 asukasta) Vaajakosken kirjasto (1987) 1710 9,80 201 037 1 399 9,80 164 522 Palokan kirjasto (2012) 294 13,72 48 404 1 752 14,70 309 053 4 204 800 Lähikirjasto Kortepohjan kirjasto (päiväkoti 1972) 611 11,55 84 685 611 14,70 107 780 1 099 800 Säynätsalon kirjasto (kunnantalo 1952, 1998) 508 10,99 66 995 508 10,99 66 995 Tikkakosken kirjasto (teollisuustalo) 450 6,83 36 882 300 14,70 52 920 540 000 Huhtasuon kirjasto-nuorisotalo (1979) 408 9,52 46 610 363 14,70 64 033 653 400 Halssilan kirjasto ja iltapäiväkoti (1966) 534 7,47 47 841 Keltinmäen kirjasto-nuorisotalo (1983) 385 10,38 47 956 Keljonkankaan kirjasto (1988) 372 10,49 46 827 250 10,49 31 470 Korpilahden kirjasto (virastotalo 1978, 2009) 397 14,88 70 853 397 14,88 70 853 Lohikosken kirjasto (koulu 1967, 2004, 2010) 288 7,57 26 162 Vesangan kirjasto (koulu-päiväkoti 2008) 131 11,36 17 831 Pienkirjasto Kuokkalan kirjasto (1990) 145 11,15 19 347 400 12,00 57 600 300 000 Kypärämäen kirjasto (vuokratila) 121 14,63 21 243 Korpilahden kirjastoautotalli 49 8,97 5 221 Kirjaston tilat yhteensä, m2 16 293 14 203 Muutos nykytilanteeseen -2 090 ARVIOIDUT VUOKRAT JA INVESTOINNIT Kirjaston vuokrat yhteensä 1 637 813 2 356 028 Kaupungin investointien määrä yhteensä 21 599 400 Tunnusluku Peruskorjaus Uudisrakennus 1800 /m2 2400 /m2 kunto kohtalainen kunto tyydyttävä kunto välttävä etsii uutta sijoitusta Kirjaston vuosivuokrat nousevat noin 700 000 vuoteen 2020 mennessä. Rakennusinvestointien määrä tunnusluvuilla laskien on noin 21,6 M.
Sivu 15/16 Seuraavassa on taulukoitu menojen jakautuminen, jos tavoitteena on yhteenlaskettujen toimintamenojen pienentäminen 10-kaupunkien ilman pääkaupunkiseutua toimintamenojen keskiarvon tasolle. Tavoite 60,25 / asukas. 2009 2020 128 028 asukasta 141 620 asukasta M määrä M määrä Toimintamenot 63,70 /asukas 2009 8,16 8,53 60,25 /asukas 2020 Henkilöstömenot 4,26 102 henk 3,81 92 henk 52 % 45 % Kirjojen hankintamenot 7,73 /asukas 0,99 12 % 1,09 13 % Tilavuokrat 1,64 20 % 2,36 28 % Muut kulut 1,27 16 % 1,27 15 % Tilavuokrien osuus toimintamenoista nousee nykyisestä 20 %:sta 28%:iin. Henkilöstön määrää joudutaan pienentämään kymmenellä (102 92). Henkilöstön raju vähentäminen voi johtaa tilanteeseen, jossa kirjastolla on toimipisteitä, mutta niitä ei pystytä pitämään auki. Mallin 2 mukaisessa kirjastoverkossa on todennäköistä, että tavoitteeksi asetettua toimintamenojen supistamista ei saavuteta, vaan toimintamenojen tunnusluku /asukas pysyy lähes nykytasolla. 6. RAKENNUSINVESTOINNIT JA AIKATAULU Kirjastojen tilahankkeiden investointitarpeet on arvioitu tunnusluvuilla. Uudisrakentamisen hintana on käytetty 2 400 /m2, peruskorjauksen hintana 1 800 / m2 ja tilamuutosten hintana 750 / m2. Hinnat ovat arvonlisäverottomia. Vuoteen 2020 mennessä rakennusinvestointitarpeiden arvioidaan olevan mallissa 1 yhteensä 17,9 M ja mallissa 2 yhteensä 21,6 M.
Sivu 16/16 6.1 Malli 1 Arvio investointitarpeesta vuosina 2010-2014, alv 0%. Palokan kirjasto, 1 752 m2, uudisrakennus 4 204 800 Huhtasuo, 363 m2, peruskorjaus 653 400 Yhteensä noin 4 858 200 Arvio investointitarpeesta vuosina 2015-2020, alv 0% Pääkirjasto, 6 952 m2, peruskorjaus 12 513 600 Tikkakosken kirjasto, uudet tilat 300 m3, peruskorjaus 540 000 Yhteensä noin 13 053 600 6.2 Malli 2 Arvio investointitarpeesta vuosina 2010-2014, alv 0%. Palokan kirjasto, 1 752 m2, uudisrakennus 4 204 800 Huhtasuo, 363 m2, peruskorjaus 653 400 Kuokkalan kirjasto, 400 m2, tilamuutoksia 300 000 Kortepohjan kirjasto, 611 m2, peruskorjaus 1 099 800 Yhteensä noin 6 258 000 Arvio investointitarpeesta vuosina 2015-2020, alv 0% Pääkirjasto, 8 223 m2, peruskorjaus 14 801 400 Tikkakosken kirjasto, uudet tilat 300 m2, peruskorjaus 540 000 Yhteensä noin 15 341 400 6.3 Aikataulu Kirjastoverkkoratkaisut on hyvä tehdä kuluvan vuoden (2010) aikana, jotta kirjastopalvelujen vuoden 2012 talousarviota sekä kirjastojen peruskorjaukset huomioon ottavaa kaupungin investointiohjelmaa voidaan laatia suunnitelmallisesti. Mallien 1 ja 2 välinen ero on 1,4 M lähivuosien investointitarpeissa. Kortepohjan ja Huhtasuon kirjastojen tilat ovat huonokuntoiset ja niiden peruskorjauksen suunnittelu tulisi saada pian käyntiin. Palokkaan vuonna 2012 valmistuva kirjasto tarvitsee lisää henkilöstöä.
Haahtela kehitys Oy Tinasepäntie 45, 00620 Helsinki, puhelin 09-777 1820, telefax 09-777 18250, sähköposti haahtela@haahtela.fi Liite 1
Haahtela kehitys Oy Tinasepäntie 45, 00620 Helsinki, puhelin 09-777 1820, telefax 09-777 18250, sähköposti haahtela@haahtela.fi Liite 2
KIRJASTOPALVELUVERKKO / LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Liite 2 Jyväskylä palvelualueen TOIMINTA Väestö 2008 ja väestöarvio 2020 Lähipalvelualueen TOIMINTA mt ja ori Koko kaupunki Kantakaupunki Kypärä-mäki- Kortepohja Lohikoski- S-kangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynät-salo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaaja-koski- Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Alueittain erittelemätö n Väestö 2008/09 128 028 24 187 10 256 4 597 8 598 16 780 7 441 5 147 5 192 3 391 5 356 14 297 14 560 2 065 5 022 1 139 Väestöarvio 2020 141 620 25 300 10 920 5 000 9 450 17 100 7 500 6 850 5 950 4 150 5 740 16 840 15 780 2 500 5 400 3 140 Päälähde: Tilastokeskus Erotus / muutos väestömäärässä 13 592 1 113 664 403 852 320 59 1 703 758 759 384 2 543 1 220 435 378 Väestön muutos prosentteina 11 % 5 % 6 % 9 % 10 % 2 % 1 % 33 % 15 % 22 % 7 % 18 % 8 % 21 % 8 % Lainaajat osuus västöstä 46,80 % vuonna 2008 59 994 11 334 4 806 2 154 4 029 7 863 3 487 2 412 2 433 1 589 2 510 6 700 6 823 968 2 353 534 Infonia Oy
Haahtela kehitys Oy Tinasepäntie 45, 00620 Helsinki, puhelin 09-777 1820, telefax 09-777 18250, sähköposti haahtela@haahtela.fi Liite 3
Jyväskylän kaupunki Kirjastopalvelut KIRJASTOVERKKOSELVITYS: NYKYTILANTEEN JA ESITETTYJEN MALLIEN ARVIOINTI 10.5.2010 NYKYTILANNE, vuosi 2010 Kirjastoverkko: pääkirjasto, 2 aluekirjastoa, 9 lähikirjastoa, 3 pienkirjastoa sekä 3 kirjastoautoa Plussat Kirjastopalvelut tarjotaan lähipalveluina, lasten ja vanhusten kirjastopalvelut saatavissa omalla asuinalueella Koulun ja kunnallisten toimijoiden yhteistyö on vahvaa ja luontevaa: - Koulu ja kirjasto samassa kiinteistössä Vesangassa ja Lohikoskella (alk. 8/2010), Kypärämäki ja Halssila samassa pihapiirissä - Päiväkoti ja kirjasto samassa kiinteistössä Kortepohjassa ja Kypärämäessä - Koululaisten iltapäivätoiminnan Jälkkäri samassa kiinteistössä Kuokkalassa ja Kypärämäessä - Nuorisotila ja kirjasto samassa kiinteistössä Kuokkalassa, Huhtasuolla ja Keltinmäellä - Yhteispalvelupiste ja kirjasto samassa kiinteistössä Korpilahdella, tulossa Tikkakoskelle ja Vaajakoskelle; Kuokkalassa palvelupiste Monimuotoinen verkko: laajan kokoelman, maakunnallisten ja keskitettyjen palvelujen pääkirjasto, 2 suuren taajaman aluekirjastoa, 9 alueensa näköistä lähikirjastoa ja 3 täydentävän mallin pienkirjastoa Kolme uutta kirjastoautoa koulujen, päiväkotien, palvelutalojen sekä erilaisten asutusalueiden palveluna. Muuntuva ja joustava reitistö Palokan aluekirjasto saa uudet tilat 2012 Kirjastot vahvistavat asuinalueiden identiteettiä Miinukset Kirjastoneliöitä on enemmän kuin vertailukunnissa (10-kaupungit) keskimäärin. Uuden Palokan kirjaston valmistuttua hyötyneliöitä on kaikkiaan 13 653, kun 10-kaupunkien keskiarvo ilman pk-seutua on 12 505hym² Kirjastoverkko on tiheä erityisesti kantakaupungin alueella. 44 000 asukkaalla on korkeintaan kahden km:n matka useampaan kuin yhteen kirjastoon Kuokkalan alueella ei ole riittäviä kirjastopalveluita. Pienkirjasto ei riitä tyydyttämään 17.000 asukkaan palvelutarpeita Kirjastoverkko on kallis ylläpitää, sillä peruskorjausta vaativia tiloja on paljon. Pääkirjasto sekä Kortepohjan, Huhtasuon, Keltinmäen ja Halssilan kirjastot on kunnostettava 10 vuoden aikana. Laaja toimipisteverkko sitoo paljon henkilökuntaa: - uusien projektien ja hankkeiden kehittämiseen vaikea löytää tekijöitä, valtaosa ajasta menee perustyön suorittamiseen - henkilökunnan kouluttautuminen hankaloituu - henkilökunnan työuupumisen uhka suuri ja todellinen - kirjastojen aukioloajat eivät vastaa kysyntää, henkilökuntaa ei riittävästi 15 kirjaston laajoihin aukioloaikoihin - Asiakkaiden tyytymättömyys sekaviin aukioloaikoihin > negatiiviset palautteet ja käytön vähentyminen - kirjastoautojen mahdollisuuksia ei voi hyödyntää täydellä teholla, ei riittävästi henkilökuntaa Pienkirjastot avoinna kolmena päivänä viikossa, kaikki kustannukset maksetaan täysmääräisenä (vuokra- ja muut tilakustannukset, lehtitilaukset ) Pienkirjastoissa työskennellään jatkuvasti yksin turvallisuusriski Useissa lähikirjastoissa työskennellään iltavuoroissa yksin > turvallisuusriski
Jyväskylän kaupunki Kirjastopalvelut KIRJASTOVERKKOSELVITYS: NYKYTILANTEEN JA ESITETTYJEN MALLIEN ARVIOINTI 10.5.2010 Palokka valmistuttuaan tarvitsee 2 uutta vakanssia lisää > jos uusia vakansseja ei saada, mistä vähennetään? Kirjastoauto-osasto hajallaan kolmessa eri pisteessä, Korpilahden vanhan kirjastotilan talli edelleen käytössä Korpilahden lähikirjastoa ei ole mahdollista muuttaa aluekirjastoksi rajallisten resurssien vuoksi VERKKOSELVITYKSEN 1. MALLI VUOTEEN 2020 Plussat Kaupungissa 8 kiinteää toimipistettä: pääkirjasto, Palokan ja Vaajakosken aluekirjastot, Huhtasuon, Keljonkankaan, Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken lähikirjastot Kolme kirjastoautoa Tilakustannusten prosentuaalinen osuus pysyy lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010 ollen noin 20% kirjaston käyttömenoista Uudet ja remontoidut kirjastotilat ovat asiakkaiden ja henkilökunnan tehokkaassa ja monimuotoisessa käytössä Henkilöstön määrä pysyy samalla tasolla kuin vuonna 2010, vakituisen henkilöstön määrä 100 102 Kirjastojen aukioloaikoja pystytään lisäämään kaikissa toimipisteissä, kirjastoautot liikennöivät kahdessa vuorossa ja mahdollisesti myös lauantaisin Yksintyöskentelyn pisteistä on luovuttu ja samalla parannettu asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta Henkilöstöresursseja kohdennetaan erityisosaamista vaativien palvelujen kehittämiseen, kuten verkkokirjastopalveluihin, uusien toimintamuotojen kehittämiseen ja hakeutuvaan kirjastotoimintaan (kirjastoautot, kotipalvelu) (Vuorovaikutteisten) verkkopalvelujen voimakas kehitys täydentää kiinteän kirjastoverkon palveluja Palokkaan avataan uusi kirjasto 2012, uuden kirjastotilan monipuolinen käyttömahdollisuus, kirjastotila alueellisen yhteisöllisyyden vahvistajana Tikkakosken lähikirjastolle etsitään uudet tilat taajaman keskustasta Pääkirjaston ja Huhtasuon kirjastot peruskorjataan Nuorisotila ja kirjasto samassa kiinteistössä Huhtasuolla Yhteispalvelupiste ja kirjasto samassa kiinteistössä Korpilahdella, Tikkakoskelle ja Vaajakoskelle Miinukset Kirjastoverkko supistuu merkittävästi, eikä lähipalveluperiaate toteudu Pienkirjastoista luovutaan: Kuokkalan, Kypärämäen, Lohikosken ja Vesangan kirjaston toiminta loppuu > kouluyhteistyö ja muut kumppanuudet loppuvat, mutta tilat jäävät Kypärämäen vuokrahuoneistoa lukuun ottamatta kaupungin ylläpidettäviksi? Onko kouluilla valmius / halukkuutta ottaa pienkirjastojen tilat vuokravastuilleen, jos kirjasto huolehtii jatkossa kokoelmatyöstä ja kirjastotoiminnasta näissä tiloissa Merkittävä yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa vähenee ja paikoin loppuu kokonaan Lasten ja nuorten lukemisharrastuksen edistäminen sekä lukutaidon kehittäminen hankaloituu Halssila jää vaille kirjastoa > kouluyhteistyö loppuu Keltinmäki jää vaille kirjastoa > yhteistoiminta nuorisotoimen kanssa loppuu
Jyväskylän kaupunki Kirjastopalvelut KIRJASTOVERKKOSELVITYS: NYKYTILANTEEN JA ESITETTYJEN MALLIEN ARVIOINTI 10.5.2010 Kuokkala jää vaille kirjastoa > yhteistoiminta nuorisotoimen kanssa loppuu Kirjastotilan merkitys olohuoneena tai kolmantena tilana kodin ja työpaikan välillä heikentyy; osallisuuden ja yhteisöllisyyden tilat vähenevät huomattavasti Kirjastoautot eivät täysin korvaa kiinteitä kirjastopisteitä Passiiviset kirjastopalvelutoiminnot eivät korvaa aktiivisia kirjastopisteitä (kylmäasemakirjastot, kirja-automaatit, muut uudet toiminnan mallit) VERKKOSELVITYKSEN 2. MALLI VUOTEEN 2020 Plussat Kaupungissa 10 kiinteää toimipistettä: pääkirjasto, Kuokkalan, Palokan ja Vaajakosken aluekirjastot, Huhtasuon, Keljonkankaan, Korpilahden, Kortepohjan, Säynätsalon ja Tikkakosken lähikirjastot Kolme kirjastoautoa Palokkaan avataan uusi kirjasto 2012, Kuokkalan kirjasto ottaa käyttöön nykyisen huoneiston > uusien tilojen uudet tilankäytön mahdollisuudet, tilat alueellisen yhteisöllisyyden mahdollistajina Tikkakoskelle uudet tilat taajaman keskustasta Pääkirjaston, Huhtasuon ja Kortepohjan kirjastot peruskorjataan Nuorisotila ja kirjasto samassa kiinteistössä Huhtasuolla Päiväkoti ja kirjasto samassa kiinteistössä Kortepohjassa Yhteispalvelupiste ja kirjasto samassa kiinteistössä Korpilahdella, Tikkakoskelle ja Vaajakoskelle Kaikki kirjastoautot liikennöivät kahdessa vuorossa Yksintyöskentelyn pisteitä on vähennetty ja samalla lisätty asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta Osaamista kohdennetaan verkkokirjastopalveluiden, muihin uusien toimintamuotojen kehittämiseen ja hakeutuvaan kirjastotoimintaan (kirjastoautot, kotipalvelu) (Vuorovaikutteisten) verkkopalvelujen voimakas kehitys laajentaa kirjasto-käsitettä koko ajan Miinukset Tilakustannusten osuus kirjaston budjetista 28% > nousua nykytasoon 8% Mikäli budjettiin ei saada huomattavaa korotusta, ei nykytason mukainen henkilöstömäärä ole mahdollinen > vähennystä 10 htv? Epävarmaa voidaanko lakkautuneiden kirjastojen henkilötyövuodet, 6 htv (yht. 9 henkilöä, osa osa-aikaisia) osoittaa muihin tehtäviin kuten lisähenkilöstöä vaativiin Palokkaan ja Kuokkalaan tai hakeutuviin palveluihin (kirjastoautot, kotipalvelu) Pienkirjastoista luovutaan: Kypärämäen, Lohikosken ja Vesangan kirjaston toiminta loppuu > kouluyhteistyö ja muut kumppanuudet loppuvat, mutta tilat jäävät Kypärämäen vuokrahuoneistoa lukuun ottamatta kaupungin ylläpidettäviksi? Onko kouluilla valmius / halukkuutta ottaa pienkirjastojen tilat vuokravastuilleen, jos kirjasto huolehtii jatkossa kokoelmatyöstä ja kirjastotoiminnasta näissä tiloissa Kiinteä yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa vähenee Lasten ja nuorten lukemisharrastus sekä lukutaidon kehittäminen hankaloituu Halssila jää vaille kirjastoa > kouluyhteistyö loppuu Keltinmäki jää vaille kirjastoa > yhteistoiminta nuorisotoimen kanssa loppuu Lähipalveluperiaate ei toteudu nykyisen mallin tavoin
Jyväskylän kaupunki Kirjastopalvelut KIRJASTOVERKKOSELVITYS: NYKYTILANTEEN JA ESITETTYJEN MALLIEN ARVIOINTI 10.5.2010 Kirjastotilan merkitys olohuoneena tai kolmantena tilana kodin ja työpaikan välillä heikentyy; osallisuuden ja yhteisöllisyyden tilat vähenevät huomattavasti Kirjastoautot eivät täysin korvaa kiinteitä kirjastopisteitä Passiiviset kirjastopalvelutoiminnot eivät korvaa aktiivisia kirjastopisteitä (kylmäasemakirjastot, kirja-automaatit, muut uudet toiminnan mallit)