Työterveys ja työturvallisuus tuotannontekijänä Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Jyrki Lautarinne, Skanska Talonrakennus Oy 1
Me olemme Skanska 2
Skanskan markkina-alueet Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso-Britannia Tanska Puola Liikevaihdon jakautuminen alueittain Pohjoismaat 43% Muut Euroopan maat19% Yhdysvallat 38% Tsekin tasavalta Unkari Slovakia Romania 3
Skanskan neljä toimialaa Rakentamispalvelut Asuntoprojektikehitys Riihimäen jätevedenpuhdistamo Westendinterassi, Espoo Toimitilaprojektikehitys Infrastruktuurikehitys Manskun Rasti, Helsinki E18, Muurla Lohja-moottoritie 4
Painopistealueet maailmanlaajuisesti Työturvallisuus Ympäristöja energiatehokkuus Eettisyys Henkilöstö Riskienhallinta 5
Skanska Suomessa Vuonna 2014 Liikevaihto 835,0 milj. Liikevoitto 35,3 milj. Henkilöstömäärä vuoden lopussa 2 179 Rakentamispalvelut Talonrakentaminen Infrarakentaminen Konevuokraus Asuntoprojektikehitys Toimitilaprojektikehitys Infrastruktuurikehitys 6
Skanskassa on viiden nollan periaate 0 0 0 0 0 Tapaturmaa Eettistä rikettä Ympäristörikettä Virhettä Tappiotyötä 7
Mistä tuottavuus Skanskassa muodostuu Sovitut toimintatavat ja prosessit Jatkuva etukäteissuunnittelu Toimivat suhteet alihankkijoihin ja muihin sidosryhmiin Haastavat tavoitteet Osaavat, työkykyiset ja sitoutuneet ihmiset 8
Samat asiat tukevat myös työturvallisuutta ja työterveyttä! Sovitut toimintatavat ja prosessit Jatkuva etukäteissuunnittelu Toimivat suhteet alihankkijoihin ja muihin sidosryhmiin Haastavat tavoitteet Osaavat, työkykyiset ja sitoutuneet ihmiset 9
Työturvallisuus painopistealueena Tavoitteenamme on, että jokainen pääsee työpäivän jälkeen terveenä kotiin Vuonna 2014 tapaturmataajuus oli 5,2 (2013: 4,3) Työturvallisuus kytkeytyy suoraan tuottavuuteen 10
Skanska Suomi Tapaturmataajuus 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 28,9 33,0 23,9 19,5 14,3 11,9 8,6 6,4 4,3 5,2 2,7 Tavoite 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Skanskan työntekijät Kaikki työntekijät 11
Turvallisuuden kehittyminen Säännöt Välittämisen kulttuuri Itsesuojeluvaisto Valvonta Henkilökoht. vastuu Välittäminen 2005 2014 12
Henkilöstöjohtaminen painopistealueena Työn merkitys osallistaminen Työn palkitsevuus esimiestoiminta Työn ja vapaa-ajan tasapaino resursointi Motivaatio, tyytyväisyys, sitoutuminen Tuottavuus ja työturvallisuus 13
Henkilöstöjohtamisen painopisteet Skanskassa Projektinjohto- ja esimiesosaamisen nosto seuraavalle tasolle Lyhyen ja pitkän aikavälin seuraajien varmistaminen Henkilöstön sitouttaminen 14
Sitouttaminen on työhyvinvointia 15
Terve sielu ja ruumis työturvallisuuden ja - terveyden tavoitteet Kokonaisvaltaisen työterveyden ja -turvallisuuden kehittäminen Työurien pidentäminen Työkykyriskien ennaltaehkäisy ja hallinta Työhyvinvointiosaamisen lisääminen Laadukas ja kustannustehokas työterveyshuolto Toimiva yhteistyö vakuutusyhtiöiden kanssa Toimivat työhyvinvoinnin mittarit
Terve sielu ja ruumis työturvallisuuden ja -terveyden tavoitteet Tapaturmien torjunta Ammattitautien ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäiseminen Työurien pidentäminen ja työkyvyttömyyden kustannusten hallinta Vaikutukset tuottavuuteen 17
Terve sielu ja ruumis mihin työturvallisuus- ja työterveystyöllä pyritään vaikuttamaan Tapaturmien torjunta Turvallisuussuunnittelu Turvallisuusosaaminen ja asenne Aliurakoitsijoiden sitouttaminen Ammattiatautien ja työperäisten sairauksiennalta ehkäiseminen Melu, tärinä, pölyt, kemikaalit, syöpävaaralliset aineet Fyysinen kuormittavuus Psyykkinen kuormittavuus Työurien pidentäminen ja työkyvyttömyyskus tannusten hallinta Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Työkyvyttömyyseläkkeet Tapaturmaeläkkeet 18
Terve sielu ja ruumis työturvallisuuden ja työterveyden toimenpiteet Tapaturmien torjunta Safety Road Map ja koulutussuunnitelma TTS tehty ennen töiden aloittamista Turvallisuusriihet Kannustinohjelmat Turvallisuuden vertaiskatselmukset Johdon kierrokset Työturvallisuusviikko Ammattitautien ja työperäisten sairauksien ehkäiseminen Työantajalähtöinen työpaikkaselvitysprosessi Työterveyden ja turvallisuuden aloituspalaverit Nolla ammattitautia - turvallisuusriihet Lakisääteisten tarkastusten sisältö työn riskien mukaisesti Työurien pidentäminen ja kustannusten hallinta Toimiva varhaisen tuen malli (työnantajan ja työterveyden selkeät roolit) Painotus / investointi merkittävimpien riskien mukaan Yhteistyö eläke- ja tapaturmavakuutus yhtiöiden, Kelan ja koulutus tahojen kanssa Kustannus 3,54,5 M vuodessa (ei sisällä välillisiä häiriökustannuksia) 19
Työterveyshuollon vaikuttavuus Vaikuttavuus syntyy suunnitelmallisella yhteistyöllä eri tahojen välillä: Johto, HR, työturvallisuus, yksiköt, esimiehet, henkilöstö 20
Nolla ammattitautia -turvallisuusriihi 21
Työterveyshuolto ja työkyvyttömyysriskien hallinta Reagoiva toiminta Ennakoiva toiminta Aavistava toiminta Pieni riski Hälytysrajat poissaoloille Työkuntoisuustarkastukset Työkykyneuvottelut Lääkinnälliset toimenpiteet Kuntouttavat toimenpiteet Puheeksiottomalli Päihdeohjelma Työkyvyn varhaisen tuen malli Säännölliset palaverit työntekijöistä, joiden työkyky vaarassa Työterveysraporttien hyödyntäminen Työhön paluun ja aktiivisen työssäolon tukeminen Ennakoiva raporttien ja Mittareiden hyödyntäminen Työkykyriskiä aiheuttavien töiden tunnistaminen Täydentävät kartoituksen Työkykyriskien tunnistamiseksi Suuri riski Työn muokkaus ja uudelleensijoitus 2006 Yhteispalaverit HR, työterveys, eläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöt 2011 Ikääntymisen vaikutukset 2015 22
Työkykyraportti johdon työkaluna Työkykyriskeinä käsitellään Myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet Vakavat tapaturmat, joissa työkyvyttömyyden riski Määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet (kuntoutusriski) Yli 30 päivän mittaiset yhtäjaksoiset sairaspoissaolot Raportissa myös aiemmin riskihenkilöiden työhön palaaminen ja säästetty työkyvyttömyyden kustannus Työkyvyttömyyden kustannukset (eläke, vakuutukset) Yksikön johtajalle ja HR-partnerille yksilötason yhteenveto, jossa lyhyt kuvaus tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä 23
Turvallisuusraportti johdon työkaluna A3 muotoinen raportti Käsittelllään kuukausittain johtoryhmässä Poissaoloon johtaneet tapaturmat / kk ja vuoden alusta Tapaturmatiedot kuukaudelta ja vuoden alusta TOP 5: Vakavimmat tapaturmat Tapaturmataajuus yksiköittäin TOP 10: Vakavat läheltä piti -tapaukset Positiiviset uutiset Ennakoiva mittari: TTS-taajuus Ennakoiva mittari: Johdon tt-kierrokset Ennakoiva mittari: Verkkokoulutus 24
Turvallisuusraportti johdon työkaluna 25
Toimenpidesuositusten eteenpäin vieminen Valtakunnallinen työpaikkaselvityskäytäntö Työmaa RUNKOVAIHE SISÄTYÖT LUOVUTUS Työsuojelutoimikunta - raudoitus - paikallavalu - elementtiasennus - onteloiden asennus Jne. - väliseinät - sisäkatot - tasoitetyöt - hionta - kalusteasennus siivous viimeistelytyöt jne - jätehuolto Turvallisuuspäälliköt jne PERUSTUSVAIHE Turvallisuuden johtoryhmä 26
Työn vaara- ja haittatekijöistä kysytään myös työntekijöiltä itseltään TYÖYMPÄRISTÖ KEMIALLISET VAARAT RUUMIILL. KUORMITUS HENKINEN KUORMITUS TAPATURMA- VAARAT Melu Käsitärinä Valaistus Kylmä/kuuma Veto/tuuli Muu Kivi/betonipöly Puupöly Maalit/liima Mineraalivilla Muu pöly Muu kemiallinen aine Käsien tai jalkojen kuormitt. Selän kuormittuminen Vaikeat työasennot Työn raskaus Muu Työpaikan ihmissuhteet Liika kiire Yksitoikkoinen työ Työn vaikeus Muu Putoamisvaara Liukastumis/kompastumisvaara Satuttaminen Muu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % n=27 On hyvin paljon Jossain määrin 27
Työpaikkaselvitykset: Polku ylimmän johdon päätöksentekoon Konsernin turvallisuuspäällikkö vie keskeisimmät asiat turvallisuuden johtoryhmään (ylin johto) Alueen turvallisuuspäälliköt tuovat keskeisimmät kehitysasiat valtakunnallisiin turvallisuuspäällikkökokouksiin Alueen turvallisuuspäällikkö jalkauttaa alueelliset kehitystoimenpiteet laajemmin yksikköönsä Työmaa/työkohtainen palaute Käsittely alueellisessa työsuojelun keskustoimikunnassa - Päätös työpaikkaselvityskohteista yhteistyössä turvallisuuspäälliköiden ja työterveyshuollon kesken valtakunnallisessa turvallisuuspäällikkökokouksessa -kirjaus työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan 28
Lisäarvoa liiketoiminalle 2011 2014 Tapaturmataajuus 11,9 5,2 Sairauspoissaolo -% 3,2 2,3 Sairauspoissaolopäiviä keskimäärin / henkilö / vuosi 8 5,8 Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä 63,7 64,4 Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keskiikä Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus työterveyskustannuksista (korvausluokka 1) Henkilöstön tyytyväisyys työterveyspalveluihin 59,2 59,4 48 % 56 % 73 % 90 % 29
Tehty työ kannattaa Työtapaturmien määrä pienentynyt 90 % yhdeksän vuoden aikana Yli 50 %:lla ei lainkaan sairauspoissaoloja vuoden aikana Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään Skanskassa 67 vuotta myöhemmin kuin alalla keskimäärin Yhä useampi henkilö, jonka työkyky on alentunut, on aktiivisesti työelämässä mukana yksilöllisten ratkaisujen ansiosta Tyytyväisyys työterveyshuollon toimintaan ja työhyvinvointitoimenpiteisiin on erinomainen (90 %) Henkilöstö kokee työnsä merkitykselliseksi ja sitoutuminen on korkealla tasolla 30
Kiitoksia! 31