Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37

Samankaltaiset tiedostot
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa.

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

mlvektori 1. Muista, että Jacobin matriisi koostuu vektori- tai skalaariarvoisen funktion F ensimmäisistä

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Matemaattiset ohjelmistot A. Osa 2: MATLAB

Kompleksiluvut. JYM, Syksy /99

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Kompleksiluvut Kompleksitaso

Vektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin. Lassi Korhonen, Oulun yliopisto

Koordinaatistot 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

(a) Kyllä. Jokainen lähtöjoukon alkio kuvautuu täsmälleen yhteen maalijoukon alkioon.

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Analyysi I. Visa Latvala. 3. joulukuuta 2004

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42

Matlab-perusteet. Jukka Jauhiainen. OAMK / Tekniikan yksikkö. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 9

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

mplperusteet 1. Tiedosto: mplp001.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x 1 ( mplp002.tex (PA P1 s.2011)

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

4.3.7 Epäoleellinen integraali

plot(f(x), x=-5..5, y= )

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet.

Äärettömät raja-arvot

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

Johdatus matematiikkaan

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

Yleistä vektoreista GeoGebralla

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

TRIGONOMETRISET JA HYPERBOLISET FUNKTIOT

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/2

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

KOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2

Lineaariavaruudet. Span. Sisätulo. Normi. Matriisinormit. Matriisinormit. aiheita. Aiheet. Reaalinen lineaariavaruus. Span. Sisätulo.

Harjoitus 2 -- Ratkaisut

Matematiikan peruskurssi 2

Suorat ja tasot, L6. Suuntajana. Suora xy-tasossa. Suora xyzkoordinaatistossa. Taso xyzkoordinaatistossa. Tason koordinaattimuotoinen yhtälö.

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä

Epäyhtälöt 1/7 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Insinöörimatematiikka D

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Harjoitus 2 -- Ratkaisut

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

1 Määritelmä ja perusominaisuuksia. 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla. 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut. 4 Kompleksilukujen algebraa

Matlab-perusteet Harjoitustehtävien ratkaisut

B. 2 E. en tiedä C ovat luonnollisia lukuja?

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Matriiseista. Emmi Koljonen

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Kompleksilukujen alkeet

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA

Insinöörimatematiikka D

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

Matriisilaskenta Luento 10: Polaarimuoto ja kompleksilukujen geometriaa

1 Peruslaskuvalmiudet

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

6. Kompleksiluvut. Kompleksilukuja esiintyy usein polynomiyhtälöiden ratkaisuina. Esim:

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

VII. KOMPLEKSILUVUT. VII.1. Laskutoimitukset

Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab.

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

* Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa * Trigonometristen funktioiden kuvaajat

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

Ohjelman käynnistäminen

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Transkriptio:

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37 Tehtävä 1: Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske myös 14, 3 sin(π/3), e 1/ ja 7843. Ratkaisu: Esimerkki yhteen- ja vähennyslaskusta, kertolaskusta ja jakolaskusta: >> 1+3-1 3 >> 3*3 9 >> 3/ 1.5000 Yllä käytettyjä merkkejä "*"ja "/"käytetään Matlabissa matriisien kerto- ja jakolaskuihin, matriisien alkioiden käsittelyyn käytetään komentoja ".*"ja "./". Skalaareilla molemmat muodot toimivat samalla tavalla. >> ^14 16384 >> 3*sin(*pi/3).5981 >> exp(1/) 1.6487 >> sqrt(7843) 88.5607 1

Tehtävä : Kolmiulotteisen reaaliavaruuden R 3 pisteitä merkitään usein antamalla koordinaatit kolmen alkion pituisena pystyvektorina. Matlab-ohjelmalla tämä tapahtuu syöttämällä esimerkiksi» v=[1; ; 3] a) Luo jotkin R 3 :n vektorit u ja v. Laske sitten näiden summa, erotus ja jokin muu lineaarikombinaatio, eli muotoa a*u+b*v oleva lauseke, jossa a ja b ovat valitsemasi vakiokertoimet. b) Pystyvektorista saat vastaavan vaakavektorin komennolla» v tai» v. (Näillä komennoilla on itse asiassa pieni ero, joka mainitaan loppuviikon luennolla, kun aiheena ovat kompleksiluvut.) Mitä tapahtuu, jos kerrot vektorin itsellään? Entä jos kerrot pystyvektorin jommalta kummalta puolelta vastaavalla vaakavektorilla? Miten saat vektorin, jonka jokainen alkio on korotettu toiseen potenssiin? (Vihje: Viimeiseen kysymykseen voit saada apua kirjoittamalla» help power) Ratkaisu: a) >> v=[1; ; 3]; >> u=[1; 1; 1]; >> u+v 3 4 >> v-u 0 1 >> 8*v-3*u 5 13 1

b) >> v*v Error using * Inner matrix dimensions must agree. Kuten aikaisemmin mainittu, muotoa A*B oleva lauseke on Matlabissa matriisikertolasku, joka on määritelty vain jos A:ssa on yhtä monta saraketta kuin B:ssä on rivejä. Yllä tämä ehto ei toteudu, joten Matlab antaa virheilmoituksen. Seuraavissa ehto toteutuu: >> v*v >> v *v 1 3 4 6 3 6 9 14 3x1- ja 1x3-matriisien kertolasku tuottaa 3x3-matriisin, 1x3- ja 3x1-matriisien kertominen taas 1x1-matriisin eli skalaarin. Vektorin kaikki alkiot voidaan korottaa toiseen potenssiin kolmella eri tavalla: >> v.*v 1 4 9 >> v.^ 1 4 9 3

>> power(v,) 1 4 9 A.*B-muotoinen lauseke kertoo matriisien A ja B alkiot keskenään, tässä tapauksessa siis vektorin u alkiot itsellään. A.ˆb ja power(a,b) korottavat molemmat A:n kaikki alkiot potenssiin b. Tehtävä 3: Matlab on vektori- ja matriisilaskentaohjelmisto, joten se operoi hyvin pitkälti vektorien ja matriisien (näihin perehdymme ensi viikosta alkaen) avulla. Funktion kuvaajat Matlab piirtää siten, että toisessa vektorissa annetaan laskentapisteet ja toisessa datapisteet. Siis esimerkiksi funktion f(x) = cos(x) kuvaaja välillä [ π, π] saadaan piirrettyä komennoilla» x = -pi:0.1:pi;» y = cos(x);» plot(x,y) Piirrä nyt funktioiden g(x) = x ja h(x) = x 3 kuvaajat jollakin sopivalla välillä, sopivalla askelpituudella. Saatko piirrettyä ne samaan kuvaan? Tallenna kuva ja tulosta se ratkaisusi liitteeksi. (Vihje:» help hold) Ratkaisu: Määritellään ensin laskenta- ja datapisteet: >> x=-:.1:; >> g=x; >> h=x.^3; Kuvaajat piirretään käskyillä plot(x,g) ja plot(x,h). Samaan kuvaan kuvaajat saadaan käskyllä plot(x,g,x,h) tai >> plot(x,g) >> hold on >> plot(x,h) Tehtävä 4: Luonnollisesti voimme piirtää myös kolmiulotteisia kuvia eli pintoja. Ideana tällöin on, että jokaiseen xy-tason pisteeseen on liitetty yksi arvo, joka määrittelee pinnan korkeuden sillä kohdalla. Nyt tarvitaan xy-tason pisteverkko ja data-arvot, jotka annetaan taulukkoina. Esimerkiksi >> [X,Y] = meshgrid(-8:0.5:8); >> Z = X.^-*Y.^; >> mesh(x,y,z) 4

Kuva 1: Käyrät tehtävässä 3. luo xy-tason pisteverkon, laskee kussakin näistä pisteistä funktion f(x, y) = x y arvon ja piirtää pinnan. Piirrä nyt jonkin itse valitsemasi kahden muuttujan funktion kuvaaja, eli mahdollisimman hieno pinta! Tulosta kuva ratkaisusi liitteeksi. Merkitse mukaan myös komennot, joilla kuva on piirretty. Lisäapuja voit katsoa Matlabin manuaalista. Ratkaisu: Pisteverkko ja datapisteet määritetään kuten tehtävänannossa, kuvaaja piirretään mesh(x,y,z)- komennolla. Esimerkki: >> [X,Y] = meshgrid(-5:.15:5); >> Z=sinc(sqrt(X.^+Y.^)); >> mesh(x,y,z) Kuvaaja löytyy kuvasta 4. Tehtävä 5 (L): a) Ovatko vektorit u = (, 1, 1) ja v = ( 1,, ) kohtisuorassa toisiaan vastaan? Jos eivät, mikä on niiden välinen kulma? b) Anna napakoordinaatiston pisteet (, π/3) ja (1, π/6) karteesisissa koordinaateissa. Tarkista piirtämällä kuva. Ratkaisu: a) Lasketaan pistetulo: u v = ( ( 1)) + (( 1) ) + (1 ) =. Koska u v 0, eivät vektorit ole kohtisuorassa toisiaan vastaan. Niiden välinen kulma saadaan 5

MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta, I/016 Kuva : Kuvaaja tehtävässä 4. 6

lausekkeesta: u v = u v cos(θ) ( ) ( ) u v θ = arccos = arccos u v 3 6 θ 1.85 105.8 b) Napakoordinaatiston piste (r, ϕ) karteesisissa koordinaateissa löytyy seuraavilla kaavoilla: x = r cos(ϕ) y = r sin(ϕ) Joten (, π/3) on karteesisissa koordinaateissa: x = cos(π/3) = 1 y = sin(π/3) = 6 Ja (1, π/6) on x = cos( π/6) = 3 y = sin( π/6) = 1 Tehtävä 6 (L): Olkoot u = ( 1,, ) ja v = (1, 3, 3). Laske ristitulo u v sekä vektoreiden u ja v määräämän kolmion pinta-ala. Ratkaisu: Lasketaan i j k u v = 1 1 3 3 = 3 3 i 1 1 3 j + 1 1 3 k = ( 3 ( 3) )i (( 1) 3 1 )j + (( 1) ( 3) 1 )k = 1i + 5j + 1k Ristitulovektorin pituus on yhtä suuri kuin vektorien u ja v määräämän suunnikkaan pinta-ala. Vektorien määräämän kolmion ala on puolet tämän suunnikkaan alasta, eli A = 1 u v = 1 1 + 5 + 1 = 170 7

Tehtävä 7 (P): a) Sievennä kompleksiluku 4 + i 3 i muotoon x + yi, missä x, y R. b) Tulkitse seuraavat kompleksiluvut tason R pisteiksi (piirrä kuva!) ja laske niiden napakoordinaatit eli itseisarvot ja vaihekulmat (välillä ] π, π]): 1 + 3 i, 1 + 3 i, 1 3 i. Ratkaisu: a) Ratkaisu saadaan laventamalla lauseketta nimittäjän kompleksikonjugaatilla: 4 + i 3 i = (4 + i)(3 + i) (3 i)(3 + i) = 10 + 10i 10 = 1 + i b) Kompleksilukua a+bi vastaa kompleksitason piste (a, b), jonka napakoordinaatit saadaan seuraavilla kaavoilla: r = a + b ϕ = arctan(b/a) Kompleksitason pisteen (1, 3) napakoordinaatit: r = 1 + ( 3) = ϕ = arctan( 3/1) = π 3 Pisteen ( 1, 3) on kompleksitason II-neljänneksessä, joten kulmaan pitää lisätä π: r = ( 1) + ( 3) = ϕ = arctan( 3/( 1)) + π = π 3 Piste ( 1, 3) on kompleksitason III-neljänneksessä, kulmasta pitää vähentää π: r = ( 1) + ( 3) = ϕ = arctan(( 3)/( 1)) π = arctan( 3)) π = π 3 8

Im -1+i3 1+i3 Re -1-i3 Kuva 3: Kuva pisteistä kompleksitasolla tehtävässä 7. Tehtävä 8 (P): Tarkastellaan kompleksilukuja z = i ja w = 1 + 3i. Laske luvut zw ja w z esitä ne napakoordinaateissa. Piirrä myös kuva ja tarkista vastauksesi sen avulla. ja Ratkaisu: Lasketaan zw =( i)(1 + 3i) = + 6i i + 3 = 5 + 5i w z =1 + 3i i = (1 + 3i)( + i) ( i)( + i) Napakoordinaatit saadaan edellisen tehtävän kaavoilla: = 1 + 7i 5 r zw = 5 + 5 = 5 (( 1) ) + 7 r w/z = = 5 ϕ zw = arctan (1) = π 4.36 ϕ w/z = arctan ( 7) + π 1.71 = 1 5 + 7 5 i Koska w on kompleksitason II-neljänneksessä, lisäsimme kulmaan π. Kuvasta nähdään, että 0 z ϕ wz π ja π ϕ w/z π kuten pitääkin. 9

10