UUDISTUVA LAPSEN VASU Ⅰ Varhaiskasvatuspäivät, 15.-16.3.2017, Helsinki Noora Heiskanen KM, VEO, Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto
Vasu-työpajassa 1) Tarkastellaan lapsen vasua dokumenttina ja pedagogisena prosessina 2) Pohditaan vasun laadintaan liittyviä kysymyksiä lapsen ja vanhempien osallisuutta pedagogisen arvioinnin ja kirjaamistavan toteuttamista sekä vasu-lomakkeen roolia 11.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Lapsen vasun tarkoitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH) Tavoitteellisuus Yksilöllisyys Pedagogisuus Arviointi Tuki Jatkuvuus Osallisuus 11.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Haasteita tutkimuksen valossa Lapsikuvauksen painottuminen Jatkumon sijaan yksittäiset suunnitelmat Aikuis- ja ammattilaiskeskeisyys Ongelmakeskeisyys Pedagogisuus? Tavoitteellisuus Pedagogisuus Tuki Osallisuus Yksilöllisyys Arviointi Jatkuvuus 11.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Haasteita tutkimuksen valossa Kaapista käyttöön 13.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Lapsen vasu osana lapseen liittyvän kirjaamisen kokonaisuutta Tiedonsiirto (Esi)koulusiirtymä Havainnot Testimateriaalit Yhteistyö Neuvolapalaute Kuntoutus- tai tutkimuslausunto Pedagoginen arvio? VASU Lapsihavainnointi Ryhmävasu Tiimisopimus Toimintatavat Pedagoginen selvitys Tuki HOJKS Kasvunkansio Tehostetun tuen suunnitelma Lapsen oppiminen Pedagoginen dokumentaatio 11.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Lapsen vasu pedagogisena prosessina Mitä tarvitaan? Miten yksilöllistetään? VASU Pedagoginen tuki Rakenteellinen tuki Hyvinvointiin liittyvä tuki Mitä kohti? = oppimisen alueet laaja-alainen osaaminen Yhteistyö Lapsen vasu kirjataan ja tavoitteet asetetaan tarkastellen, mikä tällä hetkellä tukisi varhaiskasvatuksen yleisten tavoitteiden toteutumista 11.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteet (OPH) Vt. Kehitystavoitteet esim. pinsettiote, sanavarasto, yhdellä jalalla seisominen Vt. Tavat ja ideaalit esim. hiljaiset leikit, aikuisen totteleminen, itsenäisyys arjessa 11.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Vasu-prosessi keskiössä toiminta Havainnot Havainnot Havainnot Suunnittelu Arviointi Suunnittelu Arviointi Suunnittelu (aloitus) Keskustelut Suunnittelu V A S U Keskustelut Arviointi Suunnittelu V A S U Keskustelut Arviointi Suunnittelu E S I O P S Toiminta Toiminta Toiminta Suunnittelu Arviointi Suunnittelu Arviointi Suunnittelu Johdonmukaisesti etenevä pedagoginen prosessi 13.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Yksittäisistä suunnitelmista jatkumoon Lukuvuosiajattelu Lasten vasu-keskustelut järjestetään ja vasut kirjataan tyypillisesti syksyllä ja arvioidaan keväällä. Mitä kesällä? Suunnittelu Arviointi Vuosittaisista suunnitelmista kohti jatkuvaa suunnittelun ja arvioinnin jatkumoa, jossa kirjauksia tehdään tarpeen mukaan. Kerran vuodessa on minimi! 13.3.2017 Jatkumo? Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Jatkumoajattelu KESKUSTELU Tehdyn arviointi, tulevan suunnittelu Tarkennuksia Tarkennuksia KESKUSTELU Tehdyn suunnittelu, tulevan arviointi Tarkennuksia Tarkennuksia Vasu-keskustelujen tarkoituksenmukainen sijoittelu Välikirjaukset (vanhempien kanssa keskustellen) Jatkumo yli lukuvuosien, varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, esiopetuksesta kouluun Keskusteluissa aina 1)menneen arviointi 2)tulevan suunnittelu 13.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Vasun painotukset Vahvuudet Tuen tarpeet Tuen tarpeet Vahvuudet Tuen tarpeet V A S U Tavoitteet Menetelmät V A S U Tavoitteet lapselle Menetelmät V A S U Tavoitteet Osallisuus Arviointi Lapsen arviointi Menetelmät Osallisuus Osallisuus Arviointi Vasun sisällöt Todellisuus? Uudistuva vasu? 13.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Pedagoginen kirjaaminen: miksi? Lapsi harjoittelee pukemista Lapsi tarvitsee tukea pukemisessa Lapsi tarvitsee aikuista pukemisessa Pukeminen on lapselle vaikeaa Lapsen pukemisvalmiudet ovat puutteelliset Lapsi ei osaa pukea Lapsi on kyvytön pukemaan Lapsi ei koskaan tule pystymään itsenäiseen pukemiseen Kirjaaminen rakentaa, vaikuttaa, toimii, tuhoaa 11.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Pedagogisen arvioinnin edellytykset Vasusta toiseen johdonmukaisesti etenevä prosessi Edellisen arviointi, tulevaan suuntaaminen Vasu Vasu Vasu Vasua kirjatessa tulee tarkastella myös edellisiä kirjauksia VASU 2016 VASU 2017 Jatkuvuutta viittaamalla - Viime vuonna sovittiin kuvien käytöstä, se on toteutunut - Tavoite A) kuvat käyttöön A) otettu käyttöön. Arvioidaan toimintaa, ei lasta 1.2.2016: Kokeillaan ryhmässä tukiviittomia. 27.4.2016: Viittomat jäsentävät arjen toimintaa, jatketaan. kouluttaudutaan. 7.8.2016: Viittomat otettu nyt käyttöön kaikissa arjen tilanteissa. 13.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Vasu-lomake Yleisesti: sitä kirjataan mitä kysytään siinä suhteessa, miten kysymykset ja lomake asioita painottavat. Lapsen vahvuudet vt. Lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet Hyvä lomake tukee kirjoittamista. Tarvitaan kuitenkin myös ohjeistusta, miten ja miksi kirjata. Vasu-lomake on läsnä keskustelussa: se ohjaa keskustelun kulkua, rakennetta ja käsiteltäviä asioita Me jo tätä käsiteltiinkin, mutta käydään nyt vielä, kun tässä paperissa on tää kysymys. (Karila & Alasuutari) 11.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Lapsen osallisuus (mukaillen Kristine Järnefelt; Leena Turja; Anna-Maria Isola) OSALLISUUDEN PALIKAT Ilmaisen Aikuinen kuuntelee lasta Vaikutan Aikuinen ottaa lapsen ajatukset huomioon Kuulun Aikuinen varmistaa lapsen kuulumisen tunteen 13.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Lapsen osallisuus (mukaillen Kristine Järnefelt; Leena Turja; Anna-Maria Isola) KÄSITYKSET LAPSESTA OSALLISENA Pystyvä lapsi Toimijuus Lapsi on luontaisesti kiinnostunut osallistumaan, aktiivinen toimija MAHDOLLISTUUKO? Kehittyvä lapsi Riippuvuus Lapsi osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan, välttämättä ei mahdollista PYSTYYKÖ? 13.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Lapsen osallisuuden paikat ja tavat Oletus: puhuva lapsi Mikä on lempiruokasi? Kenen kanssa tykkäät leikkiä? Mikä päiväkodissa on kivaa? Mikä jännittää/harmittaa? Mitä haluaisit oppia? Piirrä oma kuvasi. Osallistuuko lapsi samaan prosessiin kuin aikuiset? 11.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Lapsen osallisuuden paikat ja tavat 13.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Huoltajien osallisuus Vasukeskustelu Keskustelut ovat vasu-prosessissa vanhemmille merkityksellisiä. Kirjatussa vasussa ammattilaisten näkemykset korostuvat Kuitenkin huoltajalla paras lapsituntemus Huoltajat mukaan suunnittelemaan vasu-prosessia ja lomaketta! Mitä haluat kertoa, miten haluat osallistua? Miten prosessista tehdään yhteinen? Ilmaisen Vaikutan Kuulun 13.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Lähteitä Dokumentaation kysymyksistä varhaiskasvatuksessa Alasuutari, M., Markström, A.-M., & Vallberg-Roth, A.-C. (2014). Assessment and documentation in early childhood education. Abingdon: Routledge. Alasuutari, M., & Alasuutari, P. (2011). Sinun lapsesi ei ole sinun. Yksilöllisten varhaiskasvatussuunnitelmien taustat, tavoitteet ja käytäntö. Teoksessa M. Satka, L. Alanen, T. Harrikari, & E. Pekkarinen (toim.) Lapset, nuoret ja muuttuva hallinta (s. 29-59). Tampere: Vastapaino. Alasuutari, M., & Karila, K. (2009). Lapsuuden ja lapsen tulkinnat lapsikohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Teoksessa L. Alanen, & K. Karila (Eds.), Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta (s. 70-88). Tampere: Vastapaino. Hangasmaa, M. 2014. Lapsen oppimissuunnitelma. Etnografinen seurantatutkimus eräässä päiväkoti-koulukontekstissa. Kasvatustieteen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. 12.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Lähteitä Vasu-keskustelut ja -lomakkeet Karila, K. & Alasuutari, M. 2010. Drawing partnership on paper: how do the forms for individual education plans frame parent-teacher relationship? International Journal about Parents in Education 6 (1), 15-27. (avoimesti luettavana verkossa) Alasuutari, M. (2010). Suunniteltu lapsuus. Keskustelut lapsen varhaiskasvatuksesta päivähoidossa. Tampere: Vastapaino. Alasuutari, M. (2012) Jos joku lyö mua, sitten alan itkeä Lapsen puhe päiväkodin työntekijän ja vanhemman keskustelun kohteena. Teoksessa E. Pekkarinen, K. Vehkalahti & S. Myllyniemi (toim.) Lapset ja nuoret instituutioiden kehyksissä. Nuorten elinolot - vuosikirja 2012, 103-115. (avoimesti luettavana verkossa) Lapsen kuvaamisen tavat Pihlaja, P., Sarlin, T. & Ristkari, T. (2015). How do day-care personnel describe children with challenging behaviour? Educational Inquiry 6 (4), 417-435. Vehkakoski, T. 2003. Object, problem or subject? A child with a disability as found in reports of professionals. Scandinavian Journal of Disability Research 5 (2), 160-184. Vehkakoski, T. (2007) Tuhat ja yksi tarinaa lapsesta. Kriittinen katsaus lausuntojen kielenkäyttöön. NMI-Bulletin 17 (4), 4 10. 13.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
Lähteitä Osallisuus Elfström Pettersson, K. (2015). Children s participation in preschool documentation practices. Childhood, 22 (2), 231-247. Isola, A.-M. (2016). Autonomia, demokratia ja yhteiset. Osallisuuden paikallinen edistäminen. Verkossa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131351/yp1605_isola.pdf?sequence=2 Anna-Maria Isolan blogi http://blogs.helsinki.fi/aisola/, esimerkiksi http://blogs.helsinki.fi/aisola/2017/01/21/piirileikkia-osallisuuden-kanssa/ From, K. & Koppinen, M-L. (2012). Menossa mukana. Tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren toiminnallinen osallistuminen. Jyväskylä: PS-kustannus. Turja, L. (2016). Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa E. Hujala, & L. Turja (toim.), Varhaiskasvatuksen käsikirja (s. 41-54). Jyväskylä: PS-kustannus. Vahvuudet Korhonen, T. (2016). Lapsen vahvuudet kolmiportaisen tuen asiakirjoissa. Pro Gradu työ, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/52747 13.3.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kiitos! Lisätietoja Noora Heiskanen KM, VEO, Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikka noora.j.heiskanen@jyu.fi 11.3.2017