Hulevesien hallinta ja kaupunkipurot Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE 27.2.2017 Otaniemi, Maisemarakentamisen tekniikka
Sisältö Kuntien uusi vastuu hulevesistä Biosuodatus ja kosteikot Taajamapurot ja uusi kaupunkihydrologia 2
Vesihuoltolainsäädännön uudistus 2014 Vesihuolto- ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistus Päävastuu hulevesistä siirtyi vesihuoltolaitoksilta kunnille Hulevesi = rakennetuilta pinnoilta valuva sade- ja sulamisvesi, lisäksi kuivatusvesi Maankäyttö- ja rakennuslakiin velvoite hulevesisuunnitelmista Perusteita: Vesihuollon toimivuus hulevedet haittaavat jätevesien puhdistusta, sekaviemäröinnissä vanhoissa keskustoissa, muualla vuotovedet Viemärivesien ylivuodot rankkasateilla - putkimitoitus ongelma Rankkasadetulvat kuntien vastuulla - ilmastonmuutos ja tiivistäminen lisäävät vaaraa entisestään Kunnilla on keinoja vastata hulevesistä kaavoituksessa, rakennusvalvonnassa ja viheralueiden toteutuksessa 3
Hulevesisuunnitelma MRL muutoksia ja niiden perusteluja (otteita lakitekstistä) Hulevesisuunnitelma olisi uusi lakisääteinen teknisen suunnittelun väline hulevesien hallintaan. Käytännössä hulevesisuunnitelma voisi olla osa katusuunnitelmaa tai yleisten alueiden kuten puistojen ja virkistysalueiden suunnitelmaa Hulevesirakenteiden tulisi mahdollisuuksien mukaan parantaa ympäristön viihtyisyyttä Hulevesisuunnitelma on laadittava siten, että suunnitelmassa otetaan huomioon asemakaava, katusuunnitelma ja yleisten alueiden suunnitelma ja että se täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset myös sademäärän ja rankkasateiden lisääntyessä. Tulisi kiinnittää huomiota myös rankkasateiden aikaisiin hulevesien tulvareitteihin, joita tarvittaisiin imeytysalueiden, viivytysaltaiden ja -järjestelmien sekä hulevesiviemäreiden lisäksi. Reittejä voisivat olla esimerkiksi joet, purot ja norot. 4
Lakiuudistus ennakoitu jo hyvin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT 2009: On varauduttava rankkasadetulviin Kuntaliiton koordinoima Hulevesiopas 2012 http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2714 Hulevedet eri kaavatasoilla Hulevesien hallintasuunnitelmat Menetelmät ja niiden mitoitus Kasvillisuus, kunnossapito Monessa kunnassa jo oma hulevesiohjelma vastuunjako kunnan sisällä Paljon esimerkkejä kaavamääräyksistä 5
Muutokset suunnittelulle Suosittava avointa hulevesien johtamista maan pinnalla EU -strategian mukaista vihreää infrastruktuuria Miksi ei enää suoraan hulevesiviemäriin ja vesistöön? Putkien mitoitusta ei voi kasvattaa Hulevesiä on puhdistettava Lampien ja rantavesien laatu Purojen eroosio, alivirtaamat Taajamahydrologinen kokonaisajattelu Imeytys - viivytys - johtaminen vesistöön Hulevesisuunnitelman tavoite: Muuttuvan hydrologian kompensointi Saaristokaupunki, Kuopio Mahdollista myös kunnan viheralueilla aiheuttajan kustannuksella Imeytys- ja suodatuspainanteet pohjavesitasapaino ja puhdistus Avoimet kourut ja ojastot virtaus näkyy sateella Viivytyslammet ja kosteikot suurten vesimäärien viivytys 6
Vesisuhteiden kompensointi hulevesisuunnitelmassa Vuoreksen keskuspuisto, Tampere, Atelier Dreiseitl Virtaamat Lempäälän rajalla eivät saaneet kasvaa Vuoreksen takia Imeytysalueita, keskuslampi, tulvaniittyjä, tasaavat virtaamat alkuperäistä vastaaviksi 7
8
Biosuodatus liikennealueiden vesille Orgaanisen maakerroksen läpi Tarvittaessa pohjalle salaoja, joka johdetaan hulevesiviemäriin 9
Biosuodatusalue sadepuutarhana Minneapolis 10
Kauppakeskuksen pysäköintialueen saneeraus North Gate Mall, Seattle Kaistan leveys kasvaa valumaalueen laajuuden mukaan Ylivuotokaivo hulevesiviemäriin, lisäksi ylivuotoaukko 11
Biosuodatuksen seurantatutkimus Tikkurilantie, Vantaa 12
Tikkurilantien biosuodatusalue, Vantaa 13
Biosuodatus katualueen vesille 14
Tikkurilantien biosuodatuksen tuloksia Kaikki alueet pidättivät useimpia aineita jo ensimmäisenä vuonna valmistumisesta Nurmikaistat pidättivät paremmin kuin perenna-alueet, ilmeisesti koska juuristo kehittyi nurmella nopeammin Myös pelkkä hiekkasuodatin pidätti kiintoainesta Typpeä ja raskasmetalleja lähti myös liikkeelle, koska niitä oli orgaanisessa kasvualustassa Aalto-yliopisto jatkaa seurantaa 2017, biohiilikoe mukana 15
Reunakivellisen kadun biosuodatuskokeilu Meiramitie, Vantaa Aukot katuvedelle, esiselkeytys Istutettu kasvillisuutta 16
Meiramitien rakennusvaiheita 17
Seuranta käynnissä hoitotarpeista ja toimivuudesta talvella 18
Reunakivellisten painanteiden toimivuus Esiselkeytyspainanne, puhdistettavissa harjakoneella Kaikki vesi ei pääse painanteisiin varsinkaan talvisateilla 19
Ulkomaisia esimerkkejä biosuodatuksesta Reunakivellisten painanteiden aukot Mieluiten mutkaan siten, että isot sadannat eivät virtaa ohi Sopivat katuihin tehtäviin kavennuksiin ja hidasteisiin Portland 20
Melbourne 21
Lielahden lumenkaatopaikan biosuodatus, Tampere Esiselkeytysallas Kasvustoinen suodatusalue 22
Lielahden toimivuus Toimii hyvin kiintoaineksen pidätyksessä, loppukesällä 83% Kokonaisfosforin pidätys 25-63% Parempia arvoja kuin perinteisillä kosteikoilla 23
Hulevesien johtaminen ja imeytys Jyväskylän asuntomessut 2014 24
Viivyttäminen lammissa ja kosteikoissa Osumapuisto, Vantaa Liike- ja logistiikka-alueen vesien viivytys kaupungin viheralueella, tontinomistajat osallistuivat kustannuksiin Laajentuminen lisää tulvatilavuutta ja lisää säätelykapasiteettia 25
Asuntoalueiden hulevesilammet Augustenborg, Malmö 26
Hulevesikosteikko puistotaiteena Tanner Springs Park, Portland, Atelier Dreiseitl Muinaisen rantakosteikon ennallistus Kelluva laituri, nousee ja laskee veden määrän mukaan 27
Kaupunkipurot tulvien säätelyssä Viikinoja, Helsinki 1990- luvun loppu Uusi uoma suorasta peltouomasta kaupunginosan puroksi Alivesiuoma, tulvatasanne laajentaa säännöstelytilavuutta 28
2.3.2017 Tulvatasanteet peruskuivatuksessa Juottimenonoja, Perniö 2007 Uoma jää alkuperäiseen leveyteen ja siitä muodostuu alivesiuoma Tulvatasenne kerää kiintoainesta
Kaupunkipurot imagon kohottajina Longinoja, Helsinki Vapaaehtoisjärjestöt kunnostaneet ja istuttaneet taimenia 2000- Suora uomaosuus mutkittelevaksi 2006 Meritaimenen luontaista lisääntymistä Asukkaat arvostavat puroaan Juha Salonen 30
Kaupunkipuro uudelleen rakennettuna Ilabekken, Trondheim Kaupungin pääväylä rakennettiin ali, puroa ei putkitettu 31
Kaupunkipuro osana yrityspuiston imagoa Jaaninoja, Turku 32
Taajamapurot ympäristöluvissa Rekolanoja, Vantaa Uoman siirto pääradan rakentamisessa 2002 Ympäristölupa: Toteutuksessa sovellettava luonnonmukaista vesirakentamista Meritaimenten kutemista 2006- Talkookunnostus elokuussa 2013 Taimenten runsasta kutua lokakuussa 2013 Uuden uoman ekologinen merkitys suurempi kuin alkuperäisen uoman Uhkat: - Jätevesipäästöt yläpuolelta (Kerava) - Puhtaan pohjavesivirtaaman väheneminen (Tuusula) 33
Johtopäätöksiä Kunnilla on uusi vastuu taajamien vesiolojen tasapainottamisesta Hulevesien hallinta turvaa taajamavesien ekologian, uusi taajamahydrologinen kokonaisajattelu Imeytys pohjavedeksi ja biosuodatus turvaavat puhtaan alivirtaaman puroissa Biosuodatus likaisimmille hulevesille, liikenne- ja teollisuusalueet, lumenkaatoalueet Kosteikot, lammet ja tulva-alueet suurten vesimäärien säätelyyn Kuntien on omaksuttava luonnonmukainen vesirakentaminen: - oma toiminta, suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen Hulevesiaiheilla ja puroilla uutta kaupunkiekologiaa, imagoa ja viihtyisyyttä, maisema-arkkitehtien tulee ohjata toteutumista 34