Liite MV/98/05.01.01/2013 1 (9) 12.12.2013 Museovirasto PL 913 00101 HELSINKI Viite Asia Kainuun myllyt, kohdekohtainen muistio 1. Korkialehdon vesimylly Hyrynsalmi (RKY)189, Rinnelehto; Rinnelehdon vesimylly ja myllysauna; Mättäikönpuro, Kytömäki, Letuskylä; pinta-ala 11m 2, tilavuus 30 m 3. Myllyä pidetään yhtenä Kainuun kolmesta edustavimmasta myllystä. Rinnelehdon talo rakensi Korkialehdon ratasmyllyn Letuskylän Mättäikönpuron varteen 1940 ilman rakennuslupaa. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, korkeapukkinen vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Hirsipadon sivussa on ohivirtausluukku. Rännin pohjassa on sulun edessä luukku, joka voidaan avata sulun ollessa kiinni, jolloin kaikki vesi ei ryöppyä sulkua vastaan. Museovirasto lunasti myllyn valtiolle v.1990. 1990: Myllyrakennus kengitettiin ja katettiin ja jauhatinlaitteet kunnostettiin. Vesiränni ja patolaitteet uusittiin ja ympäristö siistittiin. 2006: Ympäristö vesakoitunut. Patoaltaan sulkuportti vuotaa. Mylly on hyvin perustuksillaan, eikä siinä ole painumia. Runkorakenne ja rakennuksen tuohimalkakatto ovat kunnossa. Katto on sammaloitunut. Tekniset osat ovat kunnossa ja myllyä käytettiin näytösluonteisesti n.2004. 2009: Vesijohtorännin tuet sammaloituneet. Patoaltaan hirsikehikko on lahonnut ja sammaloitunut, ja ympäristö kasvaa pajukkoa. Myllyn katto on sammaloitunut, sisäpuolelta katto on vielä kunnossa samaten rakennus muuten. Infotaulu sisältä on kadonnut. 2. Komulankönkään vesimylly Hyrynsalmi (RKY)190; Komulan vesimylly ja myllysauna/savusauna; Syväjoki, Komulankylä pinta-ala 16,4 m 2, tilavuus 76 m 3 Myllyn paikka periytyy 1600-luvulta, nykyinen mylly on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle asti. Sitä pidetään yhtenä kolmesta edustavimmasta myllystä. Myllyuoma on louhittu entisen uoman viereen kallioon vuoron perään tulella kuumentaen ja vedellä jäähdyttäen. Pato on rännin päässä. Myllyn teho oli niin suuri, että myllärin oli oltava paikalla lähes aina. Museovirasto lunasti myllyn valtiolle v. 1990. 1990: Mylly ja myllysauna kengitettiin. Myllyn seinähirsiä uusittiin myös keskivaiheilta. Rakennukseen tehtiin tuohikatto. Koneisto kunnostettiin ja siipitukki vaihdettiin uuteen. PL 913, 00101 Helsinki, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, puh. 09 40 501, faksi 09 4050 9300, www.nba.fi
2 (9) Vesiränni ja patolaitteet uusittiin lähes kokonaan. 2006: Ympäristö vesakoitunut. Patoaltaassa oli puunkappaleita ja roskia. Patoaltaan rakenteet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta seinämät vuotavat jonkin verran. Ensimmäisen settipadon kolme hirsipuuta ovat vaurioituneet. Vesirännin sulkuportin nostopuomi on irronnut liitoksestaan. Myllyrakennus on perustuksiltaan kunnossa. Tuohimalkakatto on kunnossa, mutta kaipaa puhdistusta. Osa hirsirungon alimmista hirsistä on lahonnut. Seinissä kaiverruksia ja töhryjä. Myllyn sisätiloja ja teknisiä osia ei päästy näkemään. Kulkusilta ja kaiteet ovat kunnossa. 2009: Padon sihtipuut ovat hävinneet, padon ylin puu on lahonnut. Myllyrakennuksen katolla kasvaa sammalta, malat päistä kostuneet, yläsillan lankut irrallaan. Muuten kunnossa. Vesakoitumista runsaasti. 3. Vuonteenkosken vesimylly Kuhmo (RKY) 185; Nivan vesimylly pinta-ala 38,6 m 2, tilavuus 137 m 3 Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä rakennettiin 1938. Se oli käytössä 1954 asti, jolloin kylään saatiin sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. 1990: Mylly kengitettiin neljän hirsikerran osalta. Laitteet kunnostettiin ja osin uusittiin. Lahonneet patolaitteet, ränni ja myllyn ovelle johtava silta uusittiin. Ympäristöä raivattiin. 2006: Yksi patoaltaan puurakenteisista seinämistä on sortunut. Myllyn perustukset ovat kunnossa. Pärekatto on huonossa kunnossa ja siinä on myös reikiä. Hirsirunko oli kunnossa. Sisätiloja ja myllyn teknisiä osia ei voitu tarkistaa. Myllyyn johtava silta ja käyntiporras olivat vaurioituneet. Kunta harvensi alueen puustoa kesällä 2006. 2009: Patolaitteet kunnossa. Myllyn vesikatto vuotaa, katto on peitetty pressulla 2009. (Nivan kyläyhdistys hoitaa ja tekee pieniä korjauksia) 4. Niskankosken vesimylly Kuhmo (RKY) 186;Saunajärven vesimylly pinta-ala 32,3 m 2, tilavuus 152 m 3 Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947, ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. 1990: Mylly kengitettiin 2-5 hirsikerran osalta. Toiseen kerrokseen johtava silta uusittiin. Myllyn laitteistot kunnostettiin ja osin uusittiin. Mylly on rakennettu alueelta puretun parakin hirsistä. Lahonneet ränni- ja patolaitteet rakennettiin uudelleen lehtikuusesta. Patoaltaan ja myllyn lähiympäristö raivattiin ja palautettiin alkuperäiseen asuun. Patoa varten joesta on erotettu kivivallilla myllyuoma, joka päättyy myllyn edessä myllypatoon. Vierailijoille järjestettiin pysäköinti, jätehuolto ja käymälä läheiselle koululle. 2006: Lähiympäristö oli vesakoitunut. Kiviperustus oli kunnossa. Settipadolla puuroskaa yms. Patolaitteissa ja patoaltaan seinämissä oli melko pahoja lahovauriota. Myllyyn johtavat portaat ja kulkusilta uusittiin kestopuusta v. 2006. Myllyn pohjoispäädyn alin hirsikerta osuu veteen ja altistuu näin lahoamiselle. Pärekatto, rakennuksen runko ja tekniset laitteet olivat hyvässä kunnossa. Myllyyn on varastoitu varapäreitä. 2009: Padon ylimmät hirret lahonneet. Raivausta tarvitaan. 5. Rinteen vesimylly ja myllysauna RKY 187, Paltamo myllyn pinta-ala 15,8 m 2, tilavuus 57 m 3 ja myllysaunan pinta-ala 10,7 m 2, tilavuus 35 m 3
3 (9) Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Samassa koskessa on ollut neljä muuta myllyä, joista on jäänteitä vielä nähtävissä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1941 44. Myllypalsta on erotettu isojaon yhteydessä 1867. 1991: Myllyrakennuksen lahot seinähirret paikattiin ja osa niistä vaihdettiin uusiin. Jauhopöydän etuhirret ja lankut sekä lattialankut uusittiin. Pärekate uusittiin ja vesikattoa kannattavat vuoliaiset korvattiin uusilla ja palautettiin alkuperäiseen pituuteen. Patolaitteet ja ränni rakennettiin kokonaan uudestaan. Siipitukin osia uusittiin ja vaihdettiin. Myllyn kivi vaihdettiin. Myllysauna kengitettiin ja alimman hirsikerran alle laitettiin matala kiveys. Pärekatto ja kellekset lämpöeristeineen uusittiin. Sivuseinän ylemmät hirret uusittiin. Ovi- ja ikkunaluukut vaihdettiin uusiin. Kiuaskivet ladottiin uudelleen ja lattialankut vaihdettiin uusiin. Kohonnutta maan pintaa poistettiin rakennuksen ympäriltä. 2006: Vesakoitumista vain vähän. Vesirännissä ja patoaltaassa oli sammalta ja jäkälää. Muuten myllyn rakenteet olivat suhteellisen hyvässä kunnossa. Perustukset, hirsinen runkorakenne, pärekatto ja portaat sekä myllysauna olivat kunnossa. Sisätiloja ei tarkistettu. 2009: Neulapato uusittu 2000-luvun alussa. Myllysauna ja myllyrakennus kunnossa. 6. Paasikosken vesimylly ja myllylaavu Puolanka 191 RKY, Lylyjoki, Seipivaara, Lylykylä pinta-ala 14,7 m 2, tilavuus 44 m 3 Paasikosken hierinmylly rakennettiin noin1889 ja sitä käytettiin vielä 1950-luvulla. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut. 1990: Myllyrakennusta kengitettiin 2-3 hirsikerran verran. Lattia ja pärekatto uusittiin. Ruoteista ja räystäslaudoista uusittiin noin puolet. Ylätasolle johtavat tikkaat uusittiin. Pato ja ränni sulkuineen tehtiin kokonaan uudesta materiaalista. Vanhalle paikalle tehtiin rekonstruktio havulaavusta. Ympäristö siistittiin ja myllylle kulkua helpottamaan tehtiin pienelle matkalle pitkospuut. 2006: Ympäristö oli vesakoitunut. Myllysillan patosulkujen tukipuu oli lahonnut. Yksi sillan kaide oli vaurioitunut ja muun sillankaiteen tuenta on tarkistettava. Sillan portaat, rännin sulkulaitteen ylin lauta ja padon puomi olivat vaurioituneet. Myllyrakennuksen perustukset, runko ja portaat ovat kunnossa. Pärekatto oli osittain haristunut. Myllyn sisätilat ja tekniset osat olivat kunnossa. Huom. Myllyn hierrintaso on tehty uritetusta ponttilaudasta. 2009: Koneisto kunnossa, jauhinkiviä teroitettu ja jauhoa jauhettu joka kesä. Juurakkosulku uusittu 2009. Siltahirsistä ulommaiset olivat lahoja. Hirsiarkut ja patoluukut kunnossa. Rakennuksen sisätilat kunnossa. Pärekatto näytti ulkoa huonolta, mutta ei ollut vielä vuotanut sisään. Laavu oli hajoamassa ja raivausta tarvitaan. 7. Karppalan vesimylly ja myllylato Ristijärvi 187 RKY Myllyn pinta-ala 23,9 m 2, tilavuus 96 m 3, myllyladon pinta-ala 17 m 2, tilavuus 35 m 3 Mylly puuttuu maakuntakaavasta.
4 (9) Ristijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä käytettiin 1937 1950. Kuivina syksyinä kosken niskaan rakennettiin veden nostamiseksi pato. Myllyyn kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Mylly on viimeksi ollut käytössä 1960-luvun loppupuolella. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuvat näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800- luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja. Museovirasto hankki myllyn valtiolle v. 1989. 1989: Myllyn ja ladon alimpia hirsikertoja uusittiin kolmen hirsikerran verran. Rakennus katettiin pärekatolla, lastaussilta uusittiin, turbiini korjattiin toimivaksi ja vesiränni sihteineen ja sulkuineen rakennettiin kokonaisuudessaan uudelleen. Myllyn kivet vaihdettiin. Myllyn ympäristöä raivattiin ja alueelle tehtiin matkailijoille pöytäryhmät. Maantien varteen tehtiin paikoituslevennys. 2006: Lähiympäristö vesakoitunut. Perustuksiltaan ja rungoltaan mylly ja sen tekniset laitteet olivat kunnossa. Pärekaton kunto oli huononemassa. Patoallas sulkuportin siltakannen lahovaurioita lukuun ottamatta kunnossa. Myllyn yläkertaan johtavan kulkusillan kaide ja ylätasanteen laudoitus vaurioituneet. Myllylato oli rakenteiltaan kunnossa. 2009: Generaattorikatos oli huonossa kunnossa, samaten myllyn katto ja sillat. Raivausta tarvitaan. Patolaitteet olivat kunnossa. 8. Huovilan vesimylly RKY 179 Sotkamo, Sotkamon vesimylly Huovilan turbiinimylly rakennettiin Tuhkakylään noin 1900. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö loppui 1949. 1989 1990: Kunnostustöissä mylly katettiin kolminkertaisella päreellä. Neljä alinta hirsikertaa ja kivet uusittiin, myllykoneisto kunnostettiin. 2006: Ympäristö vesakoitunut. Lautarakenteella katetun vesirännin ja patoaltaan lehtikuusikansi oli osin lahonnut. Patoaltaan seinämät on tarkistettava. Perustus kunnossa. Vesikate suht huonossa kunnossa. Turbiiniluukun kierremekanismi rikki. Muuten hyvässä kunnossa. Talolta myllylle johtavat kiviportaat olivat vaaralliset ja huonossa kunnossa. 2009: Vesiränni laho päältä. Pärekatto sammaloitunut. Valkoisista nurkkalaudoista maali irronnut. Turbiini meni rikki 1990-luvulla, sydänosa vain jäljellä. Vesakoitunut ympäristö. 9. Lakiahon vesimylly Sotkamo RKY 199 Saviahon kylä, Iiliänjoki Syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916 1933 ja sen aktiivikäyttö loppui 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä. 2006: Suuret luonnonkiviset hierrinkivet edelleen käytössä myllyssä. Myllyrakennus oli vähän painunut, etenkin etuosastaan. Ympäristö oli vesakoitunut. Patolaitteiden ylimmät
5 (9) puut ja altaan tukipuut vaurioituneet. Patoallas, ränni ja malkakate roskaiset. Hirsirunko, sisätilat, koneisto ja muut tekniset osat olivat hyvässä kunnossa. 2009: Patorakenteet olivat pehmeitä, päällipuut lahot. Patoaukosta puuttui lautoja. Vesiränni ja juurakko sammaloituneet. Tulentekopaikan päälle kaatunut puu on rikkonut pöydän. Katto sammaloitunut, räystäät lahot, vesikourujen solkipuut poikki. Raivausta tarvitaan. 10. Rekelän(vaaran) vesimylly RKY 182 Rekipuro, Alanäljängän kylä, Suomussalmi Pinta-ala 10,5 m 2, tilavuus 35 m 3. Rekelänvaaran hierinmylly on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun. Pääpato oli aiemmin ylempänä läheisen lammen niskassa. Mylly purettiin ja korjattiin perusteellisesti vuonna 1947. Myllyn aktiivikäyttö loppui 1960-luvun lopulla. 1989: Myllyrakennus kengitettiin kuuden hirsikerran osalta. Kattoon uusittiin kolminkertainen pärekatto. Laitteisto kunnostettiin ja uusittiin tarpeen mukaan. Vesiränni ja patolaitteet uusittiin kokonaan. Ympäristö raivattiin ja siistittiin. 2006: Ympäristö vesakoitunut ja puita kaatunut vesirännin päälle. Vesirännin tuki- ja seinärakenteita sekä patolaitteiden hirsiosia on vaurioitunut. Rännipadon sulun nostotukki poikki. Rakennuksen pärekatto ehjä, mutta osin haristunut. Runko oli pääosin kunnossa lukuun ottamatta kehikon ylintä hirsikertaa. Myllyn sisään johtava lankkusilta ja sisääntulotaso ja tulosillan kaide vaurioituneet. Teknisiltä osiltaan mylly oli kunnossa. 2009: Patoluukusta lautoja. Patolaitteissa haisi mädäntynyt puu. Vesiränni sammalen peitossa, sivujuoksutuspuut huonossa kunnossa. Törkyä ja kasvillisuutta oli reunoilla. Rakennus hieman rantaanpäin kallellaan, sisältä kunnossa. Raivausta tarvitaan. 11. Peurokosken vesimylly RKY 183 (Pirttivaaran vesimylly) Pirttivaara; Suomussalmi Pinta-alat, mylly 12,7 m 2, myllysauna 8,3 m 2, tilavuudet, mylly 33 m 3, myllysauna 18 m 3. Peurokosken kalliokapeikkoon rakennettiin vesimylly1948. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Pato on rakennettu vuolaaseen kalliokapeikkoon, jossa on neuloin eli irrotettavien saloin suljettava pato. Myllysauna on tiettävästi rakennettu v. 1909. Mylly on ollut viimeksi käytössä 1950-luvun lopulla. 1989 1990: Myllysaunassa on Kainuussa harvinaiseksi käynyt kelleskatto. Mylly kengitettiin kolmen hirsikerran osalta ja katettiin pärekatolla. Laitteistot kunnostettiin ja tarpeen mukaan uusittiin, mm siipitukki vaihdettiin uuteen. Vesiränni ja patolaitteet rakennettiin kokonaan uudelleen lehtipuusta. Myllysauna oli pahoin laho, joten se rakennettiin lähes kokonaan uudelleen. Kourukatto tukirakenteineen uusittiin. Samalla sauna siirrettiin 20 metriä koilliseen kuivemmalle maaperälle. Ympäristö raivattiin. 2006: Lähiympäristö vesakoitunut. Myllyn patoaltaan ja rännin rakenteissa jonkin verran lahovaurioita. Padon sulun päätukipuu (ylähirsi) puuttui kokonaan. Myllyn perustukset, pärekatto, hirsirunko, sisätilat ja myllysauna olivat kunnossa.
6 (9) 2009: Patolaitteet olivat rikki, mutta rakennus on kunnossa. Saunan katon malat ovat pudonneet ja katkenneet. Raivausta tarvitaan. 12. Runtin vesimylly Suomussalmi RKY 184, Piispajärven vesimylly, Antinoja Pinta-ala 29,8 m 2, tilavuus 88 m 3 Suomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluvat vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Myllyn käyttö loppui 1950-luvun lopulla. 1990 1991: Myllyrakennus kengitettiin kolmen hirsikerran osalta, pärekatto uusittiin. Sisälle rakennettiin uudet portaat, laitteistot kunnostettiin ja osin uusittiin. Pärehöylä- ja saha kunnostettiin uusilla osilla täydentäen. Vesiränni ja patolaitteet uusittiin kokonaan. Vanha puusilta palautettiin alkuperäiselle paikalleen ja ympäristö raivattiin. 2006: Ympäristö vesakoitunut. Myllyn kiviperustus kunnossa, yksi nurkka oli jonkin verran painunut. Myllyn pärekatto osittain haristunut. Vesirännin päällä oleva puu poikki, jotkin puuosat ja koko vesirännin pohja vaurioituneet. Myllyn ylätasolle johtavan sillan kaide ja askelpuut huonossa kunnossa. 2009: Patolaitteet kasvavat sammalta ja puun taimia. Rakennus ym. kunnossa, raivausta tarvitaan. (Suomussalmi, Myllylahti Kiannan kylä, Kivijärven hierinmylly (Vesimylly) pinta-ala 5,6 m 2, tilavuus 23 m 3) Mylly puuttuu Museoviraston kiinteistöluettelosta. Mylly on merkitty maakuntakaavaan 2009 arvokkaana kulttuurihistoriallisena kohteena. Mylly on rakennettu v. 1930-luvulla. Se kunnostettiin myllyprojektissa Museoviraston toimesta. Mylly on kooltaan kunnostusprojektin pienin. Kunnostustoimet v. 1990:Mylly kengitettiin ja katettiin pärekatolla. Alkuperäinen katto oli tuohi- eli malkakatto. Ränni ja pato uusittiin, sekä ympäristö raivattiin. Myllyn aktiivikäyttö loppui 1950-luvun puolivälissä. 2006: Vesakoitumista. Myllyn kiviperustus kunnossa. Patoallas ja vesiränni sammaloituneet ja sulkuportin nostopuomi puuttui kokonaan. Patoaltaan puurakenteet tarkistettava. Rakennuksen pärekatto huonossa kunnossa, runkorakenne ja verhous suhteellisen hyvässä kunnossa. Myllyn sisäpuolen lattialankut on kiinnitettävä. Myllyn tekniset osat olivat kunnossa.) Kissakosken mylly, Juankoski, Säyneinen pinta-ala 50,4 m 2, tilavuus 27,5 m 3 2006: Myllyrakennus oli hyvässä kunnossa. Pärekatolla oli sammalta ja irtoroskaa. Myllyn sisääntulotasona ovat vanhat myllynkivet. Ikkunapuitteiden ja rakennuksen nurkkavuorilautojen maali huonossa kunnossa ja yhden ikkunan lasiruutu oli rikki. Myllyn sisätiloja ei tarkistettu.
7 (9) TUULIMYLLYT 1. Maijalan tuulimylly 193 (entinen Vuolijoen kunta) Kajaani, Käkilahden kylä pinta-ala 8,6 m 2, tilavuus 40 m 3 Maijalan pihapiiri on merkitty maakuntakaavaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena. Tuulimylly rakennettiin (rakentaja Pekka Niira) 1886 Kestilän Järvenkylän Kankaan talossa, ja se tuotiin Käkilahteen Maijalaan pari vuotta rakentamisen jälkeen. Se jäi käytöstä 1930-luvulla. Kunto ennen korjauksia oli suhteellisen hyvä. Jalka oli kunnostettu viimeksi 1963. Sijainti asutun pihapiirin tuntumassa edisti myllyn silmällä pitoa. 1992: Jalan alimmat hirsikerrat uusittiin osittain, samoin muita hirsiä. Siivet oli tarkoitus rakentaa valokuvien, haastattelujen ja siivistä jäljelle jääneiden osien perusteella. Näin ei kuitenkaan ole tehty ja mylly jäi ilman siipiä. Portaat ja lautakatto uusittiin kokonaan. Kivet oikaistiin, mutta myllyn koneisto oli muuten kunnossa. 2006 Ympäristö vesakoitunut. Osa myllyn perustuksen varpaista oli lahonnut. Runkorakenne ja lautakatto olivat kunnossa. Ulkoportaissa ja ulkosillan alushirren jatko-osassa oli vaurioita, ja puuliitokset löystyneet. Myllyn kääntöpuomi oli irrallaan. Tekniset osat olivat kunnossa. 2. Huovilan tuulimylly 192 (entinen Vuolijoen kunta); Kajaani, Huovilanniemi, Käkisaari pinta-ala 9,1 m 2, tilavuus 47 m 3 Maakuntakaavaan on osoitettu kohdemerkinnällä kulttuurihistoriallisesti arvokas Huovilan pihapiiri. Huovilan tila Käkisaaressa Oulujärven rannalla on vanha asuinpaikka ja perintötila. Se oli asuttu jo 1500-luvulla. Tuulimylly rakennettiin luultavasti 1800-luvun alussa ja on vanhin kunnostetuista myllyistä. Korkeus yhteensä 8,5 metriä. Mylly oli viimeksi käytössä 1920-luvulla. 1992 1993: Museovirasto osti myllyn valtiolle. Huonokuntoiset myllyn jalat ja myllyaitta purettiin kokonaan. Osa hirsistä uusittiin. Myllyn koneisto oli hyväkuntoinen. Myllyn raskaat siivet rakennettiin Vuolijoen Käkilahdessa sijaitsevan Kotimäen tilan hallissa. Myllyn yhteydessä ollut pärehöylä kunnostettiin. Myllyn ympäristö raivattiin. 2006: Myllyn sijainti on syrjäinen. Ympäristö oli vesakoitunut. Myllyn siivissä ja lautakatteen harjalaudoissa oli vaurioita. Rakennus oli hieman vinossa, muuten hirsirunko kunnossa. Jalasten päällyslaudat olivat osittain lahonneet. Sisätiloihin johtavat portaat ja ulkotaso huonossa kunnossa. Myllyn kääntöpuomi poikki ja toinen siipipari irronnut kiinnityksestä akselilta. 3. Lapin tuulimylly 180 (Kiannan tuulimylly, Kiannan kylä); Suomussalmi Pinta-ala 4,2 m 2, tilavuus 18 m 3 Tuulimylly on merkitty maakuntakaavaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena Tuulimyllyn on rakentanut Kiekin Kalle eli torppari Kalle Juntunen Kiekin kruununmetsätorpasta luultavasti 1905. Mylly oli lähinnä oman talon käytössä. Se
8 (9) sijaitsee tilan vanhan päärakennuksen itäpuolella pienellä töyräällä. Viimeksi myllyä käytettiin 1930-luvulla, myllyn kunto huononi vähitellen. Mylly on hyvin pieni, sen korkeus jalan kanssa on noin 2,60 metriä. Myllyaitta on lautaa, rakenne on yksinkertainen, eikä aitan vuorauksessa ollut lama- tai kulmalaudoitusta. Myllyssä ei ole välilattiaa ja koko koneisto on samassa tasossa. Ennen kunnostusta aitan kunto oli kohtuullinen, samoin koneiston puuosien. Katto oli huono, jalka painunut ja lahonnut, siivistä oli jäljellä vain siipipuut. Jauhinkivet oli siirretty Könöspuron vesimyllyyn. 1992: Kunnostustöissä myllyä siirrettiin kaksi kolme metriä. Siipien rekonstruointi onnistui suullisten tietojen ja valokuvien perusteella. Siipeen kuului vain yksi tuuliluukku. Myllyssä on myös nopeutta säätelevä jarrulaite. Myllyn jalka uusittiin kokonaan, samoin jalan varassa oleva napatukki eli tammi sekä lautakatto. Myllyyn rakennettiin entisen kaltainen raakalautainen ovi. Uudet kivet saatiin Huutoniemen Kuuselan talosta. Rakennettiin irrotettavat portaat. 2006: Myllyn kunto hyvä, ja se sijaitsee asutussa pihapiirissä. Ympäristö vesakoitunut. Osa myllyn jalasten päällimmäisestä hirsipuusta, (rungosta ulkona oleva osa) oli lahonnut. Myllyn siivet, rakennuksen runkorakenne, seinäverhous ja ovi olivat kunnossa. Rakennus on jonkin verran kallistunut, edestä katsottuna oikealle Myllyn ohjainpuu ja sen lautakate sekä portaiden alimmat askelmat ovat vaurioituneet. Teknisiltä osiltaan mylly on kunnossa. Myllyn haltijan ilmoituksen mukaan myllyyn on edellisten kunnostustöiden yhteydessä (v. 1992) asennettu liian painavat kivet. 14, Pupon tuulimylly 181, Kianta Suomussalmi pinta-ala 3,9 m 2, tilavuus 15 m 3. Tuulimylly on merkitty maakuntakaavaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena. Pupon tila tunnetaan vanhana asuinpaikkana. Kruununmetsätorppana se mainitaan jo 1864, ja se on perustettu ilmeisesti 1700-luvun lopulla. Tuulimylly on rakennettu 1919 (mitat 1929 2 x 2x 4,5 m) peltoaukean laidalle etäälle pihapiiristä. Tuulimyllyyn kuuluu pärehöylä. Hirsi- ja lautarakenteiden myllyaitta on korkea ja kapea ja jalka on matala. Siivissä ei ole tuuliluukkuja, siivet olivat olleet hyvin suorat, vain siipien päät pyöristetyt. Myllyn siipiä kannatteli siipitukin lisäksi erikoinen, myllyaitan alimpien hirsien varaan rakennettu A-tuki. Myllyssä jauhettiin pääasiassa rieskajauhoja, jonkin verran talkkunaa. Jauhinkiven kammen avulla säädettiin karkeutta. Tuulimyllyn koneisto korjattiin 1930-luvulla. Uudet kivet olivat ilmeisesti liian raskaat. Mylly jäi käytöstä jo 1930-luvulla. Ennen korjausta myllyn kunto oli kohtuullinen. Katto oli uusittu muutamaa vuotta aiemmin. Koneiston kunto oli hyvä, mutta jalan heikko. Siivet puuttuivat, jäljellä vain osin heikko siipitukki. 1992: Katto uusittiin kokonaan (eristeenä oli ollut muovi) ja jalka rakennettiin uusista hirsistä. Varpaiden pintapuolelle tehtiin suojalaudoitus. Alin hirsikerta uusittiin kokonaan. Raakalautainen ovi kunnostettiin ja lahonneet ulko- ja sisäportaat rakennettiin uudesta materiaalista, samoin siipipari ja siipitukki. 2006: Ympäristö oli vesakoitunut. Myllyn puiset perustusrakenteet osittain lahonneet, mm. jalaspuiden päällyslaudat. Myllyn lapojen päärunko, siipitukki poikki ja kaksi siipeä kokonaan irti. Rakennuksen lautakatto vaurioitunut. Hirsirakenteisen
9 (9) seinän alaosassa oli alkanutta lahovauriota. Osa ulkoseinän verhouslaudoista vaurioitunut ja myllyn oven käyntisovitus tehtävä. Myllyn ohjaustukki ja osa muista ulkorakennepinnoista täysin jäkälän peitossa, jolloin ne keräävät ja pitävät kosteutta pinnoillaan ja edistävät lahoamista. Lisäksi myllyn ulkotasossa ja portaissa oli lahovaurioita. Myllyn koneistorakenne oli osittain rikkoutunut ja osia irrallaan. Osastonjohtaja Mikko Härö Intendentti Marja-Leena Ikkala