Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Samankaltaiset tiedostot
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Suomen metsävarat

Hakkuumahdollisuusarviot

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

hinnoitteluun ja puukauppaan

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Riittääkö puu VMI-tulokset

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Kangasmaiden lannoitus

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Metsätieteen aikakauskirja

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Rauduskoivun pystykarsintakoe

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa

Suomen metsien inventointi

ARVO ohjelmisto. Tausta

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

ARVO ohjelmisto. Tausta

Kuvioittaisen arvioinnin luotettavuus

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Trestima Oy Puuston mittauksia

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Harhakomponentit kuvioittaisen arvioinnin puuston tilavuuden laskenta ketjussa

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Energiapuun mittaus ja kosteus

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Yhteensä Mänty Kuusi

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kaukokartoituspohjainen metsien inventointi Suomessa - mitä tästä eteenpäin? Petteri Packalen

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

METSÄ SUUNNITELMÄ

Yhteensä Mänty Hieskoivu

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Metsätieteen aikakauskirja

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Metsäpolitikkafoorumi

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

Uusimmat metsävaratiedot

n.20,5 ha

Transkriptio:

Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia jakaumamalleja Ohjataan DIAMETER_DISTRIBUTION (LAPIMITTAJAKAUMA) parametrilla. (Mykkänen, 1986, Kilkki et. al. 1989). Prosenttiosuusmenetelmä (Kangas & Maltamo 2). Johnsonin SB-jakauma (Siipilehto 1999). Johnsonin SB-jakauma (Siipilehto 27, 29). Lisäksi mahdollista männyn läpimittajakauman kalibrointi runkoluvun avulla. 13.11.29 2

Mitä käytetään? jakauma (ilman kalibrointia) oletusarvona jos parametrilla ei muuta aseteta. Lienee käytössä valtaosalla MELA-käyttäjiä, joilla on puusto-ositteittaista aineistoa? 13.11.29 3

Miten käyttäytyy laskelmissa? Miten eri jakaumamalleilla tehdyt puujoukot (alkutila) ja niillä saadut ratkaisut (optimointi) ovat suhteessa puittain mitattuun aineistoon (esim. VMI)? 13.11.29 4

Testi VMI1-koealoilla Tehtiin soveltuvista VMI1-koealoista puu- ja jaksotiedot sisältävät RSU tiedostot. Simuloitiin jaksotiedot sisältävä RSU-aineisto eri MELAssa olevia jakaumalleja käyttäen ja ratkaistiin suurin kestävä ratkaisu 4 vuoden laskelma-ajalle. Verrattiin jakaumamalleilla saatuja alkutiloja ja suurin kestävä ratkaisuja vastaaviin puutiedot sisältävällä RSU-aineistolla tehtyyn laskelmaan. 13.11.29 5

Valittavat koealat ja tehtävät ositteet Valittiin sellaiset koealat, joissa vähintään kolme puuta tehtävää ositetta kohti. Tehtävät ositteet: mänty, kuusi, lehtipuu. Lehtipuuositteen puulajiksi se, minkä ppa suurin koealalla. Ositteille keskitunnukset puiden keskiarvona. 13.11.29 6

Esimerkkikoeala, puu- ja ositetiedot 396 1 396 17 8 435 1.1.26.3471126 68575 34296 13 396 3 1 129.9224 2 14. 11.58264 28.1459 35.1459-1. 197 396 3 1 131.7985 2 13.9 11.4443 28.397 35.397-1. 197 396 3 1 662.4556 4 6.2 8.87472 19.69 25.69-1. 396 3 1 121.1167 2 14.5 12.23917 28.575 35.575-1. 197 396 3 1 157.882 3 12.7 13.1171 26.4967 32.4967-1. 396 3 1 118.5916 4 5. 7.72248 17.4526 23.4526-1. 396 3 1 91.376 2 16.7 12.85497 3.66 37.66-1. 1968 396 3 1 122.847 2 14.4 11.85724 28.4769 35.4769-1. 197 396 3 1 23.38 2 11.2 1.7864 25.3772 32.3772-1. 1973 396 3 1 1591.5494 2 4. 3.98297 14.7215 21.7215-1. 1984 396 3 1 44.8724 2 7.6 7.181 19.6268 26.6268-1. 1979 396 3 1 3766.9812 2 2.6 2.8829 1.8718 17.8718-1. 1988 396 3 1 812.151 2 5.6 5.445 18.25 25.25-1. 198 396 3 1 1315.331 2 4.4 4.32641 15.556 22.556-1. 1983 396 1 396 17 8 435 1.1.26.3471126 68575 34296 13 396 2 1 2 22. 793.33661 9.9 8.51466 29.4929 22.4929-1. 396 2 2 4 6. 612.97638 7.96667 9.9474 27.2131 21.2131-1. 13.11.29 7

Tuloksia, tilavuus alkutilassa Tilavuus yhteensä Männyn tilavuus 14 7 12 6 1 5 8 6 4 3 4 2 2 1 Yht mänty kuusi lehtip Yht < 5 cm 5-1 cm 1-2 cm 2-3 cm > 3 cm Kuusen tilavuus Lehtipuun tilavuus 35 25 3 2 25 2 15 15 1 1 5 5 yht < 5 cm 5-1 cm 1-2 cm 2-3 cm > 3 cm yht < 5 cm 5-1 cm 1-2 cm 2-3 cm > 3 cm 13.11.29 8

Tuloksia, tukkitilavuus alkutilassa Tukkitilavuus yhteensä Männyn tukkitilavuus 4 25 35 3 2 25 2 15 15 1 1 5 5 Yht mänty kuusi lehtip Yht < 2 cm 2-3 cm 3-4 cm > 4 cm Kuusen tukkitilavuus Lehtipuun tukkitilavuus 18 2 16 18 14 16 12 1 8 6 14 12 1 8 6 4 4 2 2 Yht < 2 cm 2-3 cm 3-4 cm > 4 cm Yht < 2 cm 2-3 cm 3-4 cm > 4 cm 13.11.29 9

Tuloksia, kuitutilavuus alkutilassa Kuitutilavuus yhteensä Männyn kuitutilavuus 8 45 7 4 6 35 5 4 3 3 25 2 15 2 1 1 5 Yht mänty kuusi lehtip Yht <1 cm 1-15 cm 15-2 cm > 2 cm Kuusen kuitutilavuus Lehtipuun kuitutilavuus 2 18 18 16 16 14 14 12 1 8 6 12 1 8 6 4 4 2 2 Yht <1 cm 1-15 cm 15-2 cm > 2 cm Yht <1 cm 1-15 cm 15-2 cm > 2 cm 13.11.29 1

Tuloksia, hakkuukertymä kausittain hakkuukertymä mäntykertymä 4 2 35 18 3 25 2 15 1 5 16 14 12 1 8 6 4 2 1-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v 1-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v kuusikertymä lehtipuukertymä 12 12 1 1 8 6 4 8 6 4 2 2 1-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v 1-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v 13.11.29 11

Tuloksia, tukkikertymä kausittain tukkikertymä mäntytukkikertymä 2 1 18 9 16 8 14 12 1 8 6 7 6 5 4 3 4 2 2 1 1-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v 1-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v kuusitukkikertymä lehtitukkikertymä 1 4 9 35 8 7 6 5 4 3 2 3 25 2 15 1 1 5 1-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v 1-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v 13.11.29 12

Tuloksia, kuitukertymä kausittain kuitukertymä mäntykuitukertymä 2 12 18 16 1 14 12 1 8 6 8 6 4 4 2 2 1-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v 1-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v kuusikuitukertymä lehtikuitukertymä 5 8 45 7 4 35 3 25 2 15 1 6 5 4 3 2 5 1 1-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v 1-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v 13.11.29 13

Havaintoja Kokonaistilavuudet lähellä puittaista, max. 2-3 % erot. menetelmässä suuri tukki/järeän puun tilavuus. Lehtipuun tukkitilavuus jää pieneksi weibull- ja Johnsonin SB jakaumilla. Kokonaishakkuukertymät ovat jakaumamalleilla yhtä suuret tai jonkin verran suuremmat kuin puittainen. Tukkikertymät ovat Johnsonin SB-malleilla suhteessa suuremmat kuin niillä saatu tukkitilavuus. menetelmän suuri tukkitilavuus näkyy myös tukkikertymässä. Kokonaisuutena jakauma suoriutui parhaiten. Koivu ongelmallinen. Lisätarkastelua tarvitaan. 13.11.29 14