YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA

YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 2014 Jukka Lahtonen ja Jari Ritsilä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Sisältö KIIREISTEN TIIVISTELMÄ 1 1 JOHDANTO 4 2 ARVIOINTIKEHIKKO 6 3 TULOKSET 7 3.1 Määrällinen barometri 7 3.1.1 Määrällisten indikaattoreiden vertailua viime vuosiin 14 3.1.2 Yliopiston taloushallinnon YVV-tietoja 15 3.1.3 Mediaseuranta 15 3.2 Laadulliset tarkastelut 17 3.2.1 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tavoitteet 17 3.3 Valmistuneiden tohtoreiden haastattelu 18 3.3.1 Haastattelututkimuksen tausta 18 3.3.2 Vastaajien taustatiedot 18 3.3.3 Sidosryhmille tehdyt opinnäytetyöt 18 3.3.4 Työharjoittelu 19 3.3.5 Työllistyminen 20 3.3.6 Yhteenveto 21 4 LOPUKSI 22 LIITE: YKSIKKÖKOHTAISET YVV-PROFIILIT 24 TIEDEKUNNAT 26 Humanistinen tiedekunta 26 Informaatioteknologian tiedekunta 27 Kasvatustieteiden tiedekunta 28 Kauppakorkeakoulu 29 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta 31 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 32 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 33 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

ERILLISLAITOKSET 35 Agora Center 35 Avoin yliopisto 36 Kielikeskus 37 Kirjasto 38 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 40 Koulutuksen tutkimuslaitos 42 Museo 43 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

YVV-Arviointi 1.6.2015 KIIREISTEN TIIVISTELMÄ Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen (YVV) arviointi toteutettiin nyt neljättä kertaa. YVV-arvionti tekee näkyväksi yliopiston yksikköjen monipuolista ja kehittyvää sidosryhmäyhteistyötä sekä sen tuotoksia ja tuloksia. Yliopistolaissa määritelty ns. kolmas tehtävä käsitetään Jyväskylän yliopistossa koulutuksen ja tutkimuksen perustehtävistä ponnistavaksi ja näihin saumattomasti integroituvaksi. Yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella tehostetaan koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. YVV-tehtävä huomioidaan yliopiston kaikessa toiminnassa ja lisäksi valittuja strategisia painopistealueita kehitetään YVV-toimenpideohjelman 1 kautta. Vuoden 2014 toimintaa mittaava YVV-arviointiraportti koostuu kolmesta osiosta: (1) määrällinen barometri, (2) yksikkökohtaiset laadulliset itsearvioinnit ja (3) temaattinen arviointi, joka tänä vuonna perustuu vuonna 2013 valmistuneiden tohtoreiden haastatteluihin. Määrällisen barometrin indikaattorit 2 osoittavat, että Jyväskylän yliopistossa toimitaan monipuolisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä tuotetaan runsaasti erilaisia asiantuntijapalveluita. Jyväskylän yliopiston tiedekunnissa ja erillislaitoksissa tuotettiin vuonna 2014 (suluissa vuoden 2013 luku) yhteensä koulutusta sidosryhmille 15112 opintopistettä (2013: 10155) tutkintokoulutuksen lisäksi sidosryhmille suunnattuja tutkimusraportteja ja oppikirjoja 529 (2013: 572) kappaletta 105873 (2013: 115260) tuntia asiantuntijapalveluita 434 (2013: 412) kappaletta erilaisia tapahtumia soveltavaa T&K -rahoitusta yhteensä 37,1 (2013: 36,3) M 503 (2013: 521) opinnäytettä sidosryhmäyhteistyönä, 26 (2013: 24) kaupallista oikeutta 22416 (2013: 22171) opintopistettä työharjoittelua 1 Toimenpideohjelma luettavissa: https://www.jyu.fi/hallinto/neuvostot/yvv-neuvosto/suunnitelma_ohjelma 2 Määrällisen barometrin luvut pohjautuvat yliopiston sisällä kerättäviin rekistereihin mm. TUTKA ja SOLE. Poikkeuksena ovat sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt sekä valmistuneiden työllistyminen, jotka perustuvat otantatutkimuksen pohjalta tehtyyn arvioon. On huomattava, että yllä olevat luvut koostuvat tiedekuntien ja erillislaitosten yhteenlasketuista tuotoksista. Joidenkin mittareiden osalta tuotosta syntyy myös tiedekuntien ja erillislaitosten ulkopuolella olevissa yliopiston yksiköissä. Lisäksi rekisterit eivät vielä tässä vaiheessa tunnista kaikkea syntyvää tuotosta, mm. sidosryhmille tuotettujen julkaisujen kohdalla todellinen tuotosten lukumäärä on vieläkin suurempi. 1

YVV-Arviointi 1.6.2015 Laadullisessa itsearvioinnissa yksiköt päivittivät edellisen kerran kaksi vuotta sitten tekemänsä luokitteluasteikollisen arvion siitä, kuinka YVV-toiminnan rakenteet ja johtaminen on yksiköissä toteutettu. Suurimmassa osassa yksiköitä rakenteet ja johtaminen ovat säilyneet viimeisen kahden vuoden ajan muuttumattomina, mutta muutamat yksiköt havaitsivat, että YVV-toiminta huomioidaan heidän rakenteissaan ja johtamistavoissaan aikaisempaa selvemmin. Temaattinen tarkastelu pohjautuu vuonna 2013 valmistuneiden tohtoreiden haastatteluihin (edellisessä arviointiraportissa aineistona oli 2013 valmistuneiden maistereiden haastattelut). Erityisenä teemana haastatteluissa oli väitöskirjojen sidosryhmäsidokset, työharjoittelu jatko-opintojen aikana sekä työllistyminen valmistumisen jälkeen. Haastattelut tehtiin puhelimitse ja lopullinen aineisto muodostui 104 vastavalmistuneesta tohtorista valmistuneiden kokonaismäärän ollessa ko. vuonna 160. Merkittävin syy haastattelun tekemättä jäämiseen oli valmistuneen yhteystietojen puuttuminen. Edellä esitetyn haastattelututkimuksen perusteella 21 prosenttia yliopiston väitöskirjoista tehdään yhteistyössä yliopiston ulkopuolisen sidos-ryhmän tai -ryhmien kanssa. (Vastaava luku pro gradu opinnäytetöissä on 35 prosenttia. Luku ei tosin ole täysin vertailukelpoinen, koska ulkoisen sidosryhmän määrittely on tohtoriopintojen yhteydessä vaikeampaa.) 8 prosenttia tohtoriopiskelijoista suorittaa työharjoittelua osana jatko-opintojaan siten, että tästä kirjautuu opintopisteitä (vastaava luku maisteritutkintovaiheessa on 65 prosenttia). 90 prosenttia valmistuneista tohtoreista oli työllistynyt kyselyhetkellä (vastaava luku maisterikyselyssä oli 80 prosenttia). Kokonaisuudessaan määrällisen barometritiedon keräämisessä kyettiin tänä vuonna hyödyntämään olemassa olevia tietokantoja edellisvuosia laajemmin. Vielä ei kuitenkaan olla tilanteessa, jossa määrällisen tiedon keruu perustuisi reaaliaikaiseen tapahtumien yhteydessä kerättyyn aineistoon. Merkittävin uusi edistysaskel on yliopiston kirjaston ylläpitämä sähköinen opinnäytetöiden tietokanta, josta saadaan vuodesta 2015 alkaen tiedot opinnäytetöiden sidosryhmäsidoksista Indikaattoritietojen osalta haasteena on vielä myös mittatikun valinta. Eri yksiköiden välinen vertailu ei ole ilman esim. painotukset huomioivaa analyysia relevanttia. Kansallisella tasolla aiheeseen on viime aikoina kiinnitetty huomiota OKM:n tarjouskilpailun perusteella tilaamissa raporteissa, jotka on koottu yhteen julkaisuksi Vastuullinen ja vaikuttava - Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:13 3 ). Raportissa pohditaan korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ulottuvuuksia ja huomiota kiinnitetään erityisesti tapoihin tunnistaa ja mitata vaikuttavuutta. Jyväskylän yliopiston Yvv-toiminnan arviointikehikko nousee esille useassa 3 Julkaisu on ladattavissa osoitteesta: http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2015/tulokulmia.html?lang=fi&extra_locale=fi 2

YVV-Arviointi 1.6.2015 kohtaa julkaisua (mm. raportissa Aarrevaara, Puukka, Ritsilä, Wikström: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus vaikuttavuuden kanavat). Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamistapojen kartoitusta jatketaan kansallisella tasolla julkaisun pohjalta. Jyväskylän yliopiston YVV-toiminnan tavoitteita tarkennettiin yliopiston uudessa strategiassa (Jyväskylän yliopiston strategia 2015-2020 4 ). Strategian mukaan Yliopisto osallistuu koulutuksen ja tutkimuksen kautta kansallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen. Globaali vastuu ja kestävä kehitys korostuvat kaikessa toiminnassa. YVVtoiminnan vuosittaisessa arvioinnissa tulee jatkossa huomioida strategian sekä sitä tarkentavan toimenpideohjelman tavoitteiden toteutuminen. Jyväskylän yliopiston Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta arvioitiin KARVI:n toimesta alkuvuodesta 2015. Arvioinnin mukaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta on tällä hetkellä kehittyvässä vaiheessa. Yhtenä tarpeellisena kehityskohteena KARVI.n arvioinnissa nähtiin määrällinen YVV-barometri, jonka kehittämistyössä voitaisiin hyödyntää erityisesti erillislaitosten asiantuntemusta. Kaiken kaikkiaan vaikutuskanavien ja -prosessien ymmärtäminen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tuloksellisuuden osoittaminen edellyttävät sidosryhmien nykyistä tiiviimpää osallistumista arviointiin. Ylipäätään, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa avaa laajemmat mahdollisuudet seurannalle ja arvioinnille. YVV-toiminta tulisi myös jalkauttaa entistä paremmin yksittäisten tutkimusryhmien ja tutkijoiden tasolle. 4 https://www.jyu.fi/hallinto/strategia/strategiat/strategia/view 3

YVV-Arviointi 1.6.2015 1 JOHDANTO Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus (YVV) käsitetään Jyväskylän yliopistossa kaksoisstrategisina tehtävänä. Ensimmäiseksi yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus otetaan huomioon kaikessa yliopiston toiminnassa (horisontaalinen tehtävä). Kaiken koulutuksen, tutkimuksen ja asiantuntijuuden tulee tapahtua vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja sitä kehittäen. Jyväskylän yliopisto toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ennakoinnista ja suunnittelusta aina toiminnan seurantaan ja arviointiin saakka. Toiseksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tehtäväkentässä on strategisia ja muuttuvia painopistealueita. Nämä edellyttävät erityisiä kehittämistoimia, joiden katsotaan olevan kriittisiä tehtäväalueen kehittymisen kannalta (vertikaalinen tehtävä). Näitä toimia ohjataan erikseen, mutta samalla ne integroidaan osaksi muuta strategista suunnittelua ja kehittämistä valtavirtaistumisen ja jatkuvuuden varmistamiseksi. Strategiakaudelle 2012-2017 Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto esitti seuraavat erityiset YVV:n kehittämisen painopistealueet: Yliopiston avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa edistetään uusia toiminta- ja verkostoitumismalleja kehittämällä. Yliopiston roolia innovaatioiden tuottajana, testaajana ja soveltajana vahvistetaan ohjelmaperusteisesti. Opiskelijoille tarjotaan kattavasti ja koordinoidusti mahdollisuuksia kasvattaa valmiuksiaan innovaatio-, yrittäjyys- ja projektitoiminnassa. Asiakkuuksienhallinta organisoidaan nykyistä vahvemmin johtamis- ja laatujärjestelmiin. Ulkoisen rahoituksen hanketoiminnan roolia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kehittämisessä vahvistetaan. Alueellista elinkeinorakennetta ja osaamista vahvistavaa erikoiskoulutusta kehitetään systemaattisesti. Lain periaatteen mukaisesti yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus generoituvat yhteiskuntaan pitkälti koulutuksen ja tutkimuksen perustehtävien kautta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus voidaan nähdä välineenä koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehostamiseksi (ks. kuva 1). On tärkeää huomata, että laissa painotetaan kahta asiaa. Ensimmäiseksi, yliopistojen odotetaan rakentavan koulutusta ja tutkimusta muun yhteiskunnan tarpeita ja tavoitteita huomioiden. Näin esimerkiksi ennakointi- ja strategiayhteistyön alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tulisi olla keskeisessä roolissa. Toiseksi, laki painottaa, että yliopiston tuottamaa tietoa ja osaamista tulee aktiivisesti siirtää yhteiskunnan palvelukseen yrityksiin sekä julkiselle ja kolmannelle sektorille. 4

YVV-Arviointi 1.6.2015 Kuva 1. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kehys. Jyväskylän yliopiston YVV-arviointi 2014 koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäiseksi barometri raportoi valituilla numeerisilla mittareilla yksikköjen YVV-toimintaa. Toiseksi yksiköt arvioivat itse oman YVV-toimintansa rakenteita ja johtamista. Kolmanneksi, temaattinen tarkastelu kartoittaa vuonna 2013 valmistuneiden tohtorien näkökulmaa yliopiston sidosryhmäyhteistyöhön. 5

YVV-Arviointi 1.6.2015 2 ARVIOINTIKEHIKKO YVV-barometrin tiedot kerättiin 10 mittarilla helmi-/maaliskuussa 2015. Vuoden 2014 suoritteiden mittaukseen käytetyt määrälliset barometrimittarit ovat 5 : (A) Sidosryhmille tuotetut palvelut M1. Koulutuspalvelut sidosryhmille M2. Julkaisut sidosryhmille M3. Asiantuntijapalvelut M4. Tapahtumat sidosryhmille (B) Innovaatioiden tuottaminen, testaus ja kaupallistaminen M5. Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta M6. Sidosryhmille tuotetut opinnäytetyöt M7. Kaupalliset oikeudet M8. Spin-off yrittäjyys (Ei raportoida tänä vuonna) (C) Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M9. Koulutuksen työmarkkinaosuvuus M10. Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen Mittari M8, eli spin-off yrittäjien lukumäärä, jätetään tänä vuonna raportoimatta, koska luotettavaa arviota todellisesta lukumäärästä ei ollut saatavilla. Käynnissä on kuitenkin selvitystyö mittariarvon saamiseksi jatkossa Yritystehtaan 6 kautta. Määrällisen barometri-informaation lisäksi yksikköjä pyydettiin päivittämään edellisen kerran kaksi vuotta sitten tekemänsä luokitteluasteikollisen arvion siitä, kuinka YVVtoiminnan rakenteet ja johtaminen on yksiköissä toteutettu. Edellisinä vuonna yksikohtaisissa itsearvioinneissa määritellyt YVV-toiminnan tavoitteet ja painopisteet jätettiin tänä vuonna päivittämättä. Barometrissa on myös mukana edellisen vuoden tapaan temaattinen osio. Tällä kertaa tätä näkökulmaa edustavat valmistuneiden tohtoreiden haastattelut. 5 Mittareiden tarkemmat määrittelyt: https://www.jyu.fi/hallinto/neuvostot/yvv-neuvosto/barometri (Yvv-barometri, versio 3.0) 6 http://jklyritystehdas.fi/fi/ 6

YVV-barometri 1.6.2015 3 TULOKSET 3.1 Määrällinen barometri Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri on vielä kehitysvaiheessa siinä mielessä, että yksiköiden suoritukset eivät kirjaudu reaaliaikaisesti yliopiston tietojärjestelmiin. Myös kirjausten sisällön osalta tarkennuksia on syytä vielä tehdä. Samalla on kuitenkin huomattava, että kehitystä tietojärjestelmien osalta on viime vuosiin verrattuna tapahtunut. Merkittävin uusi edistysaskel on yliopiston kirjaston ylläpitämä sähköinen opinnäytetöiden tietokanta, josta saadaan vuodesta 2015 alkaen tiedot opinnäytetöiden sidosryhmäsidoksista (mittari M6). Vuoden 2014 osalta M6 arvioidaan viime vuoden maisterikyselyyn perustuen. Tiedekuntien osalta voidaan kuvasta 2 havaita, että yksiköiden YVV-profiilit poikkeavat toisistaan. Havaitut painotukset niveltyvät tiedekuntien perustoimintaan ja valittuihin painopisteisiin tuotetun tiedon soveltamisessa. Merkille pantavaa on, että yksikään tiedekunta ei dominoi kokonaisuutena. Edellä mainittu huomioiden, barometritarkastelun lähtökohtana tulisi olla yksikkökohtaiset ja niiden perustoimintaan kiinnittyvät strategiset valinnat sekä toiminnalliset lähtökohdat. Kuva 2. Tiedekuntien barometriarvot. Barometrissa absoluuttiset mittariarvot on aluksi suhteutettu tiedekunnan kokoa kuvaavalla luvulla. Yleisin suhteuttava tekijä on opetus- ja henkilökunnan määrä. Tämän jälkeen arvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto. Huom. mittaria M8 ei huomioida tänä vuonna. 7

YVV-barometri 1.6.2015 Barometri tekee näkyväksi merkittävän osan sellaista toimintaa, joka on tyypillisesti jäänyt erilaisten arviointien ulkopuolelle (ks. taulukko 1). Tiedekunnissa tuotettiin sidosryhmille yhteensä 9983 opintopistettä koulutuspalveluita, 441 kappaletta julkaisuja 7, 52851 tuntia asiantuntijapalveluita ja 406 kappaletta erilaisia tapahtumia. Tiedekunnat generoivat soveltavaa T&K -rahoitusta yhteensä 26,4 M sekä tuottivat 503 opinnäytettä sidosryhmäyhteistyönä, 26 kaupallista oikeutta ja 21546 opintopistettä työharjoittelua. Valmistuneiden tilannetta seurattaessa, voidaan todeta, että varsin moni yliopistosta valmistunut saa työpaikan heti tai muutaman kuukauden viiveellä valmistumisen jälkeen. Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2013 yhteensä 1487 maisteria, joista muutaman kuukauden jälkeen yli 80 prosenttia oli työllistynyt. On oletettavaa, että vuonna 2014 työllistymisprosentti oli samaa suuruusluokkaa. Kuva 3. Erillislaitosten barometriarvot. Barometrissa absoluuttiset mittariarvot on aluksi suhteutettu tuotoksen tuottamiseen käytetyllä panoksella. Yleisin suhteuttava tekijä on opetusja henkilökunnan määrä. Tämän jälkeen arvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto. Huom. mittaria M8 ei huomioida tänä vuonna. 7 Julkaisujen osalta tilastot eivät tällä hetkellä rekisteröi kaikkea tuotosta täysimääräisesti. Esimerkiksi Soveltavan kielentutkimuksen keskus tuottaa vuosittain useita satoja kielitutkintojen testivihkoja, jotka voitaisiin laskea mukaan sidosryhmille tuotettuihin julkaisuihin. 8

YVV-barometri 1.6.2015 Yksilöllisen tarkastelun tarvetta korostavat sinänsä jo tiettyä erityistehtävää varten asetetut erillislaitokset (katso kuva 3 ja taulukko 2). Niiden toiminta saattaa ääritapauksessa jäädä koko barometritarkastelun ulkopuolelle tai koskea ainoastaan muutamia mittareita. Erillislaitosten osalta tärkeämpää onkin tarkastella niiden omaa tavoitteenasettelua. Kokonaisuutena barometri tekee kuitenkin näkyväksi osan sellaista erillis- ja palvelulaitosten toimintaa, joka on tyypillisesti jäänyt erilaisten arviointien ulkopuolelle. Erillis- ja palvelulaitoksissa tuotettiin sidosryhmille yhteensä 5129 opintopistettä koulutuspalveluita, 88 kappaletta julkaisuja, 53 022 tuntia asiantuntijapalveluita ja 28 kappaletta erilaisia tapahtumia. Erillis- ja palvelulaitokset generoivat soveltavan tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta yhteensä 10,7 M. Huomattavaa on, että yliopistolla on myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kannalta merkittävää toimintaa myös varsinaisen toiminnan ulkopuolella mm. Educluster Finland Ltd kautta. Toistaiseksi Educluster Finlandin tuotos ei näy määrällisessä barometrissa. 9

YVV-arviointi 1.6.2015 Taulukko 1a. Tiedekuntien absoluuttiset mittariarvot. M1 Koulutuspalvelut M2 Julkaisut sidosryhmille/kpl M3 Asiantuntijapalvelut/ M4 Tapahtumat sidos- M5 Soveltava tutkimus- ja M6 Sidosryhmille M7 Kaupalliset oikeudet/ M8 Spin-off yrittäjyys/ M9 Koulutuksen työ- M10 Opiskelijoiden Tiedekunnat h ryhmille/ kehittämis- tuotetut kpl kpl markkina- työmarkki- sidosryhmille/op kpl toiminta/ opinnäytetyöt/ osuvuus navalmiuk kpl kpl sien kehitosuvuusnavalmiuktäminen/ op Humanistinen tdk 107 175 22623 78 2 420 476 70 4-248 4387 Informaatioteknologian tdk 233 36 3911 32 4 225 030 69 9-104 882 Kasvatustieteiden tdk 3077 80 2564 39 6 413 656 60 1-216 7653 Liikuntatieteellinen tdk 159 76 7614 39 3 878 560 114 5-174 2894 Matemaattisluonnontieteellinen 103 24 13512 93 4 417 644 45 6-82 1530 tdk Kauppakorkeakoulu 3082 50 2626 57 2 271 128 79 0-124 308 Yhteiskuntatieteellinen tdk 3222 0 0 68 2 733 605 66 1-215 3892 Yhteensä 9983 441 52851 406 26 360 100 503 26-1163 21546 10

YVV-arviointi 1.6.2015 Taulukko 1b Tiedekuntien suhteelliset barometriarvot. Barometrissa absoluuttiset mittariarvot on aluksi suhteutettu tiedekunnan kokoa kuvaavalla luvulla. Yleisin suhteuttava tekijä on opetus- ja henkilökunnan määrä. Tämän jälkeen arvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto. M1 Koulutuspalvelut M2 Julkaisut M3 Asiantunti- M4 Tapahtu- M5 Soveltava M6 Sidosryh- M7 Kaupalliset M8 Spin-off M9 Koulutuk- M10 Opiskeli- sidosryhjapalvelumat sidos- tutkimus- mille tuote- oikeudet yrittäjyys sen työjoiden Tiedekunnat sidosryhmillmillryhmille ja kehittämistoiminttut opinnäytetyömarkkinaosuvuus työmarkkinavalmiuksien kehittäminen Humanistinen tdk 0.01 1.00 1.00 0.27 0.03 0.00 0.44-0.45 0.50 Informaatioteknologian tdk 0.03 0.32 0.27 0.02 0.63 1.00 1.00-1.00 0.13 Kasvatustieteiden tdk 0.48 0.64 0.16 0.07 1.00 0.09 0.11-0.87 1.00 Liikuntatieteellinen tdk 0.03 0.75 0.58 0.18 0.66 0.82 0.56-0.70 0.66 Matemaattisluonnontieteellinen 0.00 0.07 0.30 0.00 0.00 0.27 0.67-0.00 0.20 tdk Kauppakorkeakoulu 1.00 0.83 0.34 1.00 0.64 0.80 0.00-0.73 0.00 Yhteiskuntatieteellinen tdk 0.47 0.00 0.00 0.36 0.20 0.15 0.11-0.90 0.63-11

YVV-arviointi 1.6.2015 Taulukko 2a. Erillislaitosten absoluuttiset mittariarvot. Erillislaitokset M1 Koulutuspalvelut sidosryhmille/op M2 Julkaisut sidosryhmille/kpl M3 Asiantuntijapalvelut/h M4 Tapahtumat sidosryhmille/ kpl M5 Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta/ Agora Center 0 21 2899 4 2 196 139 Avoin yliopisto 0 1 0 1 1 219 093 M7 Kaupalliset oikeudet/ kpl M8 Spin-off yrittäjyys / kpl M10 Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittäminen/ op 0 0 0 0 0 0 Kirjasto 6 18 113 14 163 834 0 0 0 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 4897 6 17338 2 3 991 406 856 0 0 Koulutuksen tutkimuslaitos 220 30 21983 0 2 955 520 0 0 0 Museo - tiedemuseo 0 10 10690 7 136 718 0 0 0 Kielikeskus 6 2 0 0 85 247 0 0 14 Yhteensä 5129 88 53022 28 10 747 958 0 0 870 12

YVV-arviointi 1.6.2015 Taulukko 2b. Erillislaitosten suhteelliset barometriarvot. Barometrissa absoluuttiset mittariarvot on aluksi suhteutettu tiedekunnan kokoa kuvaavalla luvulla. Yleisin suhteuttava tekijä on opetus- ja henkilökunnan määrä. Tämän jälkeen arvot on indeksoitu 0 ja 1 välille siten, että 1 on suurin havainto ja 0 pienin havainto. M1 M2 M3 M4 M5 Koulutuspalvelut Julkaisut sidosryhmillpalvelut Asiantuntija- Tapahtumat Soveltava tut- Erillislaitokset sidosryh- mille sidosryhmille kimus- ja ke- hittämistoimin- ta Agora Center 0.00 1.00 0.24 1.00 1.00 M7 Kaupalliset oikeudet M8 Spin-off yrittäjyys M10 Opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksien kehittäminen 0.00-0.00 Avoin yliopisto 0.00 0.02 0.00 0.12 0.27 0.00-0.00 Kirjasto 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00-0.00 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 1.00 0.13 0.66 0.23 0.82 0.00-1.00 Koulutuksen tutkimuslaitos 0.05 0.78 1.00 0.00 0.73 0.00-0.00 Museo - tiedemuseo 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00-0.00 Kielikeskus 0.00 0.04 0.00 0.00 0.01 0.00-0.25 13

YVV-arviointi 1.6.2015 3.1.1 Määrällisten indikaattoreiden vertailua viime vuosiin Alla on valittu muutamia mittareita, joiden absoluuttisia arvoja verrataan vuosittain. Nämä antavat yleiskäsityksen toiminnan kehittymisestä. Kuvista voidaan havaita, että tiedekuntien yhteenlaskettu YVV-tuotos on pysynyt vuonna 2014 vuoden 2013 tasolla mittarin 1 osalta. Mittarissa 5 on havaittavissa pientä tuotoksen laskua, mutta vuoden 2014 luku on kuitenkin kahden vuoden takaista vertailulukua selvästi suurempi. Kuvia tulkittaessa on huomattava, että koko yliopiston tasolla YVV-toimintaa on myös erillisyksiköissä. Esimerkiksi mittarin 1 kuvaamista koulutuspalveluista osa sijoittuu mm. EduCluster Finland Oy:n toimintojen alle. Lopullinen barometri pitää sisällään myös erillisyksiköiden toiminnan. Kuva 4. Koulutuspalvelut sidosryhmille/op. Kuva 5. Soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta/. 14

YVV-arviointi 1.6.2015 3.1.2 Yliopiston taloushallinnon YVV-tietoja Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden toimintaa voidaan tarkastella myös taloushallinnon lukuja hyödyntäen. Kuvassa 6 nähdään yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kulujen sekä tuottojen kehitys vuosien 2010-2014 aikana. YVVtoiminnan kuluissa voidaan havaita lievä laskeva trendi, kun taas Tuottojen osalta trendi on nouseva aina vuoteen 2013 asti, mutta nousu taittuu vuoteen 2014 tultaessa. Koska kulut kuitenkin edelleen ovat tuottoja suuremmat, voidaan yksinkertaistaen sanoa, että yliopisto investoi YVV-toimintaan myös vuoden 2014 aikana. Kuva 6. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kulut ja tuotot 2010-2014 (lähde: Jyväskylän yliopiston Talouspalvelut, tasekirja, tuloslaskelman liitetiedot). 3.1.3 Mediaseuranta Eräs tapa seurata YVV-toimintaa on hyödyntää mediaseurantaan tarkoitettuja työkaluja. Yliopiston viestintäpalveluilla oli tänä vuonna käytössään Meltwater Newsin analysointiohjelmisto, jonka avulla voidaan tuottaa raportteja mm. siitä, kuinka usein Jyväskylän yliopisto esiintyy ohjelmiston luokittelemissa uutismedioissa (katso kuva 7), ja mitkä mediat ovat esiintymisten lukumäärällä mitattuna yliopiston tärkeimmät näkyvyyttä tuottavat kanavat (kuva 8). Tärkein yksittäinen media oli sanomalehti Keskisuomalainen, jonka uutisista vuoden aikana 298 oli sellaisia, joissa mainittiin Jyväskylän yliopisto. Tarkemmin sanottuna kuvien taustalla olevissa hauissa oli hakusanoina Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä ja Jyväskylä universitet kaikissa taivutusmuodoissaan. Meltwaterin digitaalisen median tietokantaan kuuluu yli 230 000 lähdettä: sanomalehdet, lehdistötiedotteet, uutistoimistot, etv & eradio, toimialasivut & ammattilehdet. 15

YVV-arviointi 1.6.2015 Kuva 7. Jyväskylän yliopiston medianäkyvyys: mediamainintojen lukumäärä kuukausittain sekä eniten mainintoja keränneet uutiset vuonna 2014. Kuva 8. Jyväskylän yliopiston tärkeimmät mediat esiintymisten lukumäärän perusteella vuonna 2014. 16

YVV-arviointi 1.6.2015 3.2 Laadulliset tarkastelut 3.2.1 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tavoitteet Tiedekuntia ja erillislaitoksia pyydettiin päivittämään edellisen kerran kaksi vuotta sitten tekemänsä luokitteluasteikollinen arvio siitä, kuinka YVV-toiminnan rakenteet ja johtaminen on yksiköissä toteutettu. Viime vuonna päivitettyä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden toiminnan tavoitteita ei tänä vuonna kysytty uudelleen, koska valtaosalla yksiköistä tavoitteiden päivittäminen joka vuosi ei ole mielekästä. Jatkossa rakenteet ja johtaminen osio ja tavoitteet päivitetään vuorovuosittain. Rakenteet ja johtaminen kyselyssä yksiköt arvioivat asteikolla 1=puuttuva, 2=alkava, 3=kehittynyt, 4=edistynyt seuraavia toiminnan osa-alueita: Strategiasidos o A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa o A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa Vastuunjako o A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä o A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) o A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi o A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen Ohjausvälineet o A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä o A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Asteikon määritelmä oli seuraava: Puuttuva: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensiota ei ole huomioitu / organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Alkava: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensio on satunnaisesti ja yksittäisten prosessien kautta huomioitu / organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Kehittynyt: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensio on selkeästi ja useita prosesseja käsittäen huomioitu / organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Edistynyt: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensio on erittäin hyvin ja kattavasti huomioitu /organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Suurimmassa osassa yksiköitä rakenteet ja johtaminen ovat säilyneet viimeisen kahden vuoden ajan muuttumattomina, mutta muutamat yksiköt havaitsivat että YVV-toiminta huomioidaan heidän rakenteissaan ja johtamistavoissaan aikaisempaa selvemmin. Yksikkökohtaiset tarkemmat tiedot löytyvät tämän raportin liitteistä. 17

YVV-arviointi 1.6.2015 3.3 Valmistuneiden tohtoreiden haastattelu 3.3.1 Haastattelututkimuksen tausta Temaattinen tarkastelu kohdistui vuonna 2013 valmistuneisiin tohtoreihin. Erityisenä teemana haastatteluissa oli tohtoreiden opinnäytetöiden sidosryhmäsidokset sekä työllistyminen. Tiedonkeruu tehtiin puhelinhaastatteluin ja lopullinen aineisto käsitti vastaukset 104 valmistuneelta tohtorilta. Kyseisenä vuonna valmistui yhteensä 160 tohtoria, mutta kaikkien heidän ajantasaisia yhteystietoja ei ollut saatavilla. Seuraavissa osioissa esitellään lyhyesti haastattelututkimuksen lähtökohdat sekä tärkeimpiä tunnuslukuja aineistosta. Samalla tehdään vertailua viime vuoden arviointiraportissa esiteltyihin vastavalmistuneiden maistereiden vastauksiin. Vertailtaessa tulee huomioida, että maisterivaiheen ja tohtorivaiheen opiskelu poikkeaa lähtökohdiltaan huomattavasti esimerkiksi opintojen rahoituksen suhteen. 3.3.2 Vastaajien taustatiedot Eniten tohtoreita valmistui Matemaattis-luonnontieteellisestä sekä Humanistisesta tiedekunnasta. Vastaajien ikäskaala on laaja: nuorimmat vastaajat olivat alle 30-vuotiaita ja vanhimmat yli 65-vuotiaita. Iältään nuorimmat vastaajat tulivat Matemaattisluonnontieteellisestä sekä Informaatioteknologian tiedekunnasta. Kuva 9. Vastaajien lukumäärä ja keski-ikä tiedekunnittain, N=104. 3.3.3 Sidosryhmille tehdyt opinnäytetyöt Kaikista väitöskirjoista 21 prosenttia tehtiin yhteistyössä yliopiston ulkoisten sidosryhmien kanssa; katso kuva 10A. Viime vuonna tehdyn maisterihaastattelun mukaan pro gradu 18

YVV-arviointi 1.6.2015 töistä tehtiin 35 prosenttia yhteistyössä ulkoisen sidosryhmän kanssa (kuva 10B), joten tohtoreiden keskuudessa sidosryhmätöiden osuus on hieman pienempi. Absoluuttisesti eniten sidosryhmätöitä tehtiin Liikuntatieteellisessä (5 kpl) sekä Yhteiskuntatieteellisessä (5 kpl) tiedekunnassa. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tämä on lähes puolet kaikista väitöskirjoista. Pienimmät sidosryhmätöiden osuudet olivat Humanistisessa ja Kauppatieteellisessä tiedekunnassa (5% ja 6%). A) Tohtorit B) Maisterit Kuva 10. Kysymys, onko opinnäytetyö tehty sidosryhmälle. Tohtorit (N=104) ja Maisterit (N=296). Pylvään sisällä ovat absoluuttiset ja pystyakselilla suhteelliset luvut tiedekunnittain. Tohtoreiden tapauksessa sidosryhmätöiden osuudessa yli ikäluokkien on vaihtelua; kuva 11A. Selkeää trendiä ei ole, mutta hienoisesti sidosryhmätöiden osuudet pienenevät vanhemmissa ikäluokissa.. Maistereiden osalta sidosryhmätöiden osuudet kasvoivat vanhemmissa ikäryhmissä lukuun ottamatta aivan vanhinta ryhmää. A) Tohtorit B) Maisterit Kuva 11. Sidosryhmäopinnäytetöiden osuudet ikäkohorteittain, tohtorit (N=104) ja maisterit (N=296). 3.3.4 Työharjoittelu Opintopisteitä tuottavan työharjoittelun merkitys on tohtoriopiskelijoilla huomattavasti maisteriopiskelijoita pienempi. Tämä on luonnollista, koska usein väitöskirjaa tehdessä ol- 19

YVV-arviointi 1.6.2015 laan työsuhteessa joko yliopistoon tai muuhun organisaatioon, eikä voida enää puhua työharjoittelusta. Maisteriksi valmistuneista työharjoitteluun osallistui opintojensa aikana 65% vastaajista; kuva 12B, kun taas tohtoreiden keskuudessa vastaava luku on alle 10%; kuva 12A. Jyrkimmin ero näkyy kasvatustieteellisen tiedekunnan kohdalla, jossa tiedekunnan vastavalmistuneista maistereista peräti 96% suoritti työ-/opetusharjoittelun, mutta tohtoreista ei yksikään. Maistereiden tapauksessa korkea prosenttiluku tosin selittyy harjoittelun (osittaisesta) pakollisuudesta. A) Tohtorit B) Maisterit Kuva 12. Työharjoitteluun osallistuminen tiedekunnittain, tohtorit (N=104) ja maisterit (N=296). 3.3.5 Työllistyminen Jyväskylän yliopistosta tohtoriksi väitelleet työllistyivät hyvin. Haastatelluista 90% oli haastatteluhetkellä työllistynyt; kuva 13A. Vertailun vuoksi vastavalmistuneiden maistereiden keskuudessa vastaava luku oli 80%. Tiedekunnittain nopeimmin työllistyivät Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijat, joista kaikki olivat töissä haastatteluhetkellä. Myös Liikuntatieteellisestä väitelleet olivat kaikki haastatteluhetkellä töissä. Eniten ilman työtä olevia oli Matemaattis-luonnontieteellisestä väitelleiden keskuudessa Maistereista nopeimmin työllistyivät Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijat, joista noin 70% prosentilla oli jo opiskeluaikanaan työsuhde, joka jatkui valmistumisen jälkeen. Toiseksi nopeimmin työllistyivät Kasvatustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet. Heillä tosin opiskeluaikaisen työsuhteen jatkuminen ei ollut suuressa roolissa, vaan työllistyminen tapahtui välittömästi valmistumisen jälkeen. 20

YVV-arviointi 1.6.2015 A) Tohtorit B) Maisterit Kuva 13. Työllistyminen opiskelujen päätyttyä, vasemmalla tohtorit (N=104) ja oikealla maisterit (N=296). 3.3.6 Yhteenveto Vuonna 2014 erityisenä teemana oli vuonna 2013 valmistuneiden tohtoreiden opinnäytetöiden sidosryhmäsidokset, työharjoittelu sekä työllistyminen. Tiedonkeruu tehtiin puhelin-haastatteluin ja lopullinen aineisto sisälsi vastaukset 104 valmistuneelta tohtorilta. Kyseisenä vuonna valmistui 160 tohtoria, mutta kaikkien ajantasaisia yhteystietoja ei ollut saatavilla. Haastatteluaineiston perusteella 8 : sanoa seuraavaa (: 21 prosenttia yliopiston väitöskirjoista tehdään yhteistyössä yliopiston ulkopuolisen sidosryhmän tai -ryhmien kanssa. (Vastaava luku pro gradu opinnäytetöissä on 35 prosenttia. Luku ei tosin ole täysin vertailukelpoinen, koska ulkoisen sidosryhmän määrittely on tohtoriopintojen yhteydessä vaikeampaa.) 8 prosenttia tohtoriopiskelijoista suorittaa työharjoittelua osana jatko-opintojaan siten, että tästä kirjautuu opintopisteitä (vastaava luku maisteritutkintovaiheessa on 65 prosenttia). 90 prosenttia valmistuneista tohtoreista oli työllistynyt kyselyhetkellä (vastaava luku maisterikyselyssä oli 80 prosenttia). 8 Suluissa on esitetty vertailuluvut viime vuonna tehdystä maisterikyselystä, tämä kysely on raportoitu laajemmin vuoden 2013 yvv-toiminnan arviointiraportin yhteydessä: https://www.jyu.fi/hallinto/neuvostot/yvv-neuvosto/yvv_arviointiraportit/arvio_2013/view). 21

YVV-arviointi 1.6.2015 4 LOPUKSI Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi toteutettiin nyt neljättä kertaa. Jyväskylän yliopiston YVV-arviointi rakentuu nykymuodossaan kolmesta osiosta. Ensimmäiseksi määrällinen barometri raportoi valituilla numeerisilla indikaattoreilla yksikköjen YVV-toimintaa. Indikaattoritietoa täydennettiin edellisen vuoden tapaan yliopiston taloushallinnon tuottamilla tiedoilla, sekä tänä vuonna ensimmäistä kertaa viestintäpalvelujen tuottamilla mediaseuranatiedoilla. Toiseksi YVV-arvioinnissa päivitettiin yksikkökohtaisella erilliskyselyllä luokitteluasteikollinen arvio siitä, kuinka YVV-toiminnan rakenteet ja johtaminen on yksiköissä toteutettu. Kolmanneksi, arvioinnissa kartoitettiin vuonna 2013 valmistuneiden tohtoreiden näkemyksiä ja kokemuksia yliopiston YVV-toiminnasta. Barometritiedon keräämiseen liittyy edelleen tiettyjä haasteita. Määrällisen tiedon keruun tulisi perustua reaaliaikaiseen konkreettisen tapahtuman yhteydessä kerättyyn aineistoon (esim. työharjoittelusta tuotettava tieto kerätään opintosuorituksen kirjauksen yhteydessä). Jälkikäteen tapahtuvaan tiedon keräykseen liittyy merkittäviä luotettavuus ongelmia tieto kyetään keräämään puutteellisena tai se perustuu arvioon. Edistysaskeleitakin on otettu. Esimerkiksi yliopiston kirjaston ylläpitämä sähköinen opinnäytetöiden tietokanta kerää vuodesta 2015 alkaen tiedot opinnäytetöiden sidosryhmäsidoksista. Jyväskylän yliopiston YVV-toiminnan tavoitteita tarkennettiin yliopiston uudessa strategiassa (Jyväskylän yliopiston strategia 2015-2020 9 ). Strategian mukaan Yliopisto osallistuu koulutuksen ja tutkimuksen kautta kansallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen. Globaali vastuu ja kestävä kehitys korostuvat kaikessa toiminnassa. YVVtoiminnan vuosittaisessa arvioinnissa tulee jatkossa huomioida strategian sekä sitä tarkentavan toimenpideohjelman tavoitteiden toteutuminen. Jatkossa tulee huomioida myös KARVI:n tekemä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinnan arviointi (osana koko laadunhallinnan arviointia) ja sen suositukset. Arvioinnin mukaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta on tällä hetkellä kehittyvässä vaiheessa. Yhtenä tarpeellisena kehityskohteena KARVI.n arvioinnissa nähtiin määrällinen YVV-barometri, jonka kehittämistyössä voitaisiin hyödyntää erityisesti erillislaitosten asiantuntemusta. Myös tiedekunnissa, kuten esimerkiksi kielten laitoksella, on aktiivista asiantuntemusta YVV-toiminnan tunnistamisesta. Tämän osaamisen hyödyntämistä on jatkossa pohdittava. Erillislaitosten asiantuntemuksen lisäksi taloushallinnon keräämässä tiedossa on edelleen paljon mahdollisuuksia, jotka ovat vielä vaillinaisesti hyödynnetty. Tällä hetkellä, taloushal- 9 https://www.jyu.fi/hallinto/strategia/strategiat/strategia/view 22

YVV-arviointi 1.6.2015 linnon YVV-tieto muodostuu lähinnä OKM:n edellyttämästä taloustiedoista 10. Näissä on ongelmana poissulkevuus, jolloin yhteiskunnallinen toiminta ei voi olla yhtäaikaista/päällekkäistä koulutuksen ja tutkimuksen kanssa. Jatkossa, tulisi perusteellisesti selvittää, mitä tietoja esim. SAP -järjestelmästä saadaan tarkastelujen tueksi. Potentiaalisia hyödynnettäviä tietoja ovat mm. hanketoimintaan ja sidosryhmiin liittyvät tiedot. Taloushallinnon tiedot keskittyvät nimensä mukaisesti tarkastelemaan formaalia ja rahaliikenteeseen perustuvia tietoja, eivätkä näin yksinään tuota koko kuvaa YVV-toiminnasta. Keskeinen huomio tulisi kaiken kattavan määrällisen ja laadullisen tarkastelun sijaan kohdistua jatkossa entistä enemmän avaintavoitteisiin (vrt. YVV-toimenpideohjelma). Mittaamisessa on tärkeää huomioida myös prosessivaikuttavuus ja sen haasteet arvioinnille. Indikaattoreiden osalta on rationaalista kohdentaa ensivaiheessa mielenkiinto välittömästi vuorovaikutukseen liittyvien indikaattoreihin (esim. työharjoittelu ja asiantuntijajäsenyydet). Myös seuraavia prosessivaiheita, tuotoksia ja tuloksia (esim. patentit, lisenssit ja opiskelijoiden työmarkkinavalmiudet), voidaan vaikuttavuutta helpommin todentaa (esim. työllisyys, kilpailukyky jne.). Realistisin vaihtoehto yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kuvaamiseen näyttäisi nykytilanteessa olevan se, että pitäydytään prosessien, tuotosten ja vuorovaikutuskanavien seurannassa valittujen painopisteiden osalta, vaikka nämä ovat vain osittaisia estimaatteja vuorovaikutuksen ja vaikutusten kokonaisuudesta. Vaikutuskanavien ja -prosessien ymmärtäminen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tuloksellisuuden osoittaminen edellyttävät sidosryhmien osallistumista arviointiin. Sidosryhmien palaute on usein ainoa väline seurata vuorovaikutusprosessin etenemistä aina tuloksiin, vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen saakka. Tehtävästä yhteistyöstä saadaan varsin yksipuolinen kuva pitäytymällä ainoastaan korkeakoulujen itsearvioinneissa tai tilastollisessa seurannassa. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja sen käynnistämien prosessien arvioinnissa olisi tärkeää integroida systemaattisesti myös sidosryhmät osaksi järjestelmää. Tämä tarkoittaa myös arvioinnin osalta aitoa yhteistä seurantaa, evaluointia ja kehittämistä. Säännöllisesti suoritettava kysely/haastattelu tai vuorovaikutustilanteeseen sopiva palautekortti antaisivat eväitä toiminnan edelleen kehittämiseksi. Tehokkuuden nimissä, sidosryhmiä olisi suotavaa lähestyä esim. alueen korkeakoulujen yhteisellä palautejärjestelmällä. 10 Yliopistojen tuloslaskelman liitetiedoissa on poissulkeva toiminnan jaottelu mukaan lukien muun yhteiskunnallisen toiminnan tuotot ja kulut. (OKM 2013) 23

YVV-arviointi 1.6.2015 LIITE: YKSIKKÖKOHTAISET YVV-PROFIILIT Seuraavaksi esitetään YVV-toiminnan yhteenvedot tiedekunnaittain sekä erillis- ja palvelulaitoksittain. Yhteenvetojen rakenne on seuraava: 1. Yvv:n rakenteiden ja johtamisen itsearviointi Rakenteet ja johtaminen kyselyssä yksiköt arvioivat asteikolla 1=puuttuva, 2=alkava, 3=kehittynyt, 4=edistynyt seuraavia toiminnan osa-alueita: Strategiasidos o A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa o A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa Vastuunjako o A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä o A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) o A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi o A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen Ohjausvälineet o A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä o A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa Asteikon määritelmä oli seuraava: Puuttuva: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensiota ei ole huomioitu / organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Alkava: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensio on satunnaisesti ja yksittäisten prosessien kautta huomioitu / organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Kehittynyt: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensio on selkeästi ja useita prosesseja käsittäen huomioitu / organisoitu / dokumentoitu / toteutettu Edistynyt: Kyseisen tarkastelukohteen osalta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden dimensio on erittäin hyvin ja kattavasti huomioitu /organisoitu / dokumentoitu / toteutettu 2. Tavoitteet Tämä osio perustuu YVV-toiminnan itsearviointiin. Osiossa esitetään tiivistetysti yksikön YVV-toiminnan strategiset tavoitteet seuraavasti jäsenneltynä: Tavoite 1: Mitkä ovat yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKU- TUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut)? 24

YVV-arviointi 1.6.2015 Tavoite 2: Mitkä ovat yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUU- DEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut)? Tavoite 3: Mitkä ovat yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN)? Tavoite 4: Mitkä ovat yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille 2014-2017? Tavoite 5: Mitkä ovat yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille 2014-2017 (myös mittaus ja seuranta)? Tavoite 6: Mitkä ovat yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille 2014-2017? Tavoite 7: Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet)? 25

YVV-arviointi 1.6.2014 TIEDEKUNNAT Humanistinen tiedekunta 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa: VASTAUS: 3 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa: VASTAUS: 3 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä: VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä: VASTAUS: 2 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi: VASTAUS: 2 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen: VASTAUS: 2 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä: VASTAUS: 2 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa: VASTAUS: 2 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Korkeatasoinen tutkimus ja koulutus, yhteiskunnan ajankohtaisten tarpeiden tiedostaminen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen; palvelujen tuottaminen ja laajentaminen (esim. erilaisissa tieteen- ja koulutusalan asiantuntijatehtävissä) sekä julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille ulottuva asiantuntijuuden hyödyntäminen; valtakunnallisia erityistehtäviä: yleiset kielitutkinnot, kielikoulutuspolitiikan verkosto, viittomakielen keskus. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Tutkimustulokset koskettavat jokaista Suomessa asuvaa, ja niillä on merkitystä myös kansainvälisen päätöksenteon kannalta; tiedekunnasta laadukkaan koulutuksen saaneet opiskelijat sijoittuvat yhteiskunnan eri sektoreille; henkilökunta osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, päätöksentekoon ja toimintaan; tiedekunnan ja tiedekunnan yksiköiden aseman ja näkyvyyden vahvistaminen esim. sidosryhmäyhteistyön laajentamisen ja systematisoinnin sekä laitoksilla järjestettävien yleisötapahtumien kautta, tiedekunta vaikuttaminen yhteiskuntaan myös Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen, viittomakielen keskuksen, nykykulttuurin tutkimuskeskuksen sekä laitosten yhteydessä toimivien instituuttiensa kautta. (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Kansainväliset ja kansalliset järjestöt ja yhdistykset, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta, muistiorganisaatiot (arkistot, museot, kirjastot) koulut, OKM ja Opetushallitus, media, Jyväskylän kaupunki, JAMK ja JAO, muut Suomen AMK:t ja AO:t, tutkimusta ja koulutusta tukevat säätiöt, alumnit, ulkomaiden edustustot ja kulttuurilaitokset, yhteistyöyritykset, kielivähemmistöjen edustajat. (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille 2014 2017: YVV-mittariston tunnistaminen ja tunnustaminen sekä integroiminen toimintaan; tiedekunnan tunnettavuuden parantaminen asiantuntijuuden yksikkönä sekä ulkoisen viestinnän kehitys ja laajentaminen; verkottuminen alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa; tarjotun 26

YVV-arviointi 1.6.2014 koulutuksen työelämärelevanssista huolehtiminen ja valmistuneiden työmarkkinoille sijoittumisen seurannan tehostaminen. (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille 2014-2017 (myös mittaus ja seuranta): Tutkimus-, julkaisu- ja opetustoiminnan korkea laatu; tiedeviestintä; täydennys-koulutuksen tarjonnan kehittäminen; henkilökunnan kannustaminen asiantuntijakeskusteluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon myös kansainvälisesti; tiedekunnan alumnisuhteiden hyödyntäminen; mittaus ja seuranta YVV- mittariston pohjalta. (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille 2014 2017: Laadukas tutkimustyö sekä osaavien maistereiden ja tohtoreiden koulutus; toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnallisten tarpeiden ennakointi ja seuranta; opintojen työelämärelevanssista ja koulutuksen vaikuttavuudesta huolehtiminen; yrittäjyyskoulutuksen vakiinnuttaminen osaksi opintoja. (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Aktiivinen osallistuminen YVV-mittariston kehittämiseen; YVV-toiminnan tietojen kerääminen, strategisten linjausten laatiminen ja niiden käyttäminen työn johtamisessa, oman substanssialan selvitykset; työsuunnitelma ja YPJ-keskustelut. Informaatioteknologian tiedekunta 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa: VASTAUS: 4 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa: VASTAUS: 3 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä: VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä: VASTAUS: 3 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi: VASTAUS: 3 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen: VASTAUS: 2 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä: VASTAUS: 3 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa: VASTAUS: 2 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Profit - yrityksille kohdennettava ICT-alan täsmäkoulutus; Pekan paja; pelialan ja informaatioturvallisuuden koulutuksen vakiinnuttaminen (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Oppilaitosyhteistyö; Keski-Suomen ICT-strategian toimeenpano; sairaanhoitopiirin ja kaupungin yhteistyö; sote-yhteistyö (Tavoite 3) Yksikön keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät (TOP-TEN): Yritykset, Ely-keskus, Keski-Suomen Liitto, ministeriöt, SA, TEKES, Puolustusvoimat (Tavoite 4) Yksikön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen / vaikuttavuuden organisoinnin, johtamisen sekä laadun varmistuksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille 2014 2017: 27

YVV-arviointi 1.6.2014 Yhden organisaation malli: tiedekunta yhtenä organisaationa vastaa niin tutkintokoulutuksesta, avointa yliopistokoulutusta vastaavista opinnoista kuin täydennyskoulutuksesta (profit, inforte, oppilaitosyhteistyö = Urasilta). (Tavoite 5) Yksikön yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN kehittämisen keskeisimmät tavoitteet vuosille 2014-2017 (myös mittaus ja seuranta): Sairaanhoitopiiri, sote - alueellisen kehittämisen ytimeen pääsy, informaatioturvallisuuden klusterin rakentaminen, pelialan osaamiskeskittymän rahoitus (Tavoite 6) Yksikön yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN keskeisimmät tavoitteet vuosille 2014 2017: Keski-Suomen ICT -strategia, erityisesti Keski-Suomen ICT-soteen osallistuminen; uuden sukupolven koulu; Jyväskylä Cyber City (Tavoite 7) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden yksikkökohtaiset mittarit (tuovat esille yksiköiden ominaispiirteet): Yhteishankkeita 6-10 / vuosi, 10-20 htv Kasvatustieteiden tiedekunta 1. YVV:n RAKENTEIDEN JA JOHTAMISEN ITSEARVIOINTI Strategiasidos A1: Yvv:n asema strategioissa ja suunnittelussa VASTAUS: 3 A2: Yvv:n tavoitteenasettelun selkeys strategioissa VASTAUS: 2 Vastuunjako A3: Yvv:n vastuunjako yksikössä VASTAUS: 3 A4: Yvv:n rakenteet ja organisointi yksikössä VASTAUS: 3 Informaatioprosessi (dokumentointi ja hyödyntäminen) A5: Yvv:n panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten systemaattinen dokumentointi VASTAUS: 2 A6: Yvv:n seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen VASTAUS: 2 Ohjausvälineet A7: Yvv:n rooli VPJ:ssä ja erillisissä kannustinjärjestelmissä VASTAUS: 2 A8: Yvv:n tehtäväalueen huomiointi budjetoinnissa ja talouden seurannassa VASTAUS: 2 2. TAVOITTEET (Tavoite 1) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VUOROVAIKUTUKSEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Opettajien ja muiden kasvatusalan ammattilaisten koulutus; aikuis- ja täydennyskoulutus (mm. APO-opinnot, erityisopettajien koulutus); yhteistyö Avoimen yliopiston kanssa; henkilökunta toimii asiantuntijatehtävissä yhteiskuntaelämän eri aloilla sekä tekee koulutus- ja kasvatusjärjestelmän arviointitutkimuksia; Edu-Cluster Finlandin kautta koordinoitu koulutusvienti; monitieteiset osaamiskeskittymät (erityisesti LaNKa Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt; valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus; perhetutkimuskeskus ja suomalainen musiikkikampus); Rehtori-instituutti. (Tavoite 2) Yksikön keskeisimmät yhteiskunnallisen VAIKUTTAVUUDEN sisällöt tällä hetkellä (koulutus, tutkimus, asiantuntijapalvelut): Henkilöstö osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun, antaa lausuntoja mietinnöistä ja työryhmien tuotoksista, toimii jäseninä asiantuntijatyöryhmissä sekä alan laitosten ja muiden organisaatioiden johtokunnissa, tuottaa oppikirjoja ja kirjoituksia erilaisiin julkaisuihin; kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto sekä kv. yhteistyö- ja kehitysyhteistyöhankkeet 28