HENKILÖSTÖSELVITYS. Henkilöstötyöryhmän loppuraportti

Samankaltaiset tiedostot
Posote valmistelu / Henkilöstöryhmä. Kys / Kaarisairaala 4. krs. kokoushuone 4067 A

Posote valmistelu / Henkilöstöryhmä

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus

HENKILÖSTÖSELVITYS. Henkilöstötyöryhmän loppuraportti

Posote valmistelu / Henkilöstöryhmä Pöytäkirja. Pohjois-Savon liitto / neuvotteluhuone Pihlaja 2 kerros

MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS INFO HENKILÖSTÖJÄRJESTÖJEN EDUSTAJILLE KLO

HENKILÖSTÖTYÖRYHMÄ, HR

Maakunnan keskeiset tehtävät

HENKILÖSTÖINFO / Jyrki Pursiainen / Henkilöstösuunnittelija

Henkilöstöryhmän kokous , Karstula. Arja Aroheinä, henkilöstöjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Henkilöstön siirtyminen uuteen maakuntaan. Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, KT Uudenmaan maakuntaparlamentti

Pirkanmaa2019 Henkilöstöteemaryhmän raportti

KUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN

Väliaikaishallinnon kokous Maakunnallinen näkökulma

Esitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa

KESKI-UUDENMAAN SOTE KUNTAYHTYMÄN HALLITUS

Katsaus henkilöstöasioihin. Kesäetappi

Esitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus

HENKILÖSTÖINFO / Jyrki Pursiainen / Henkilöstösuunnittelija

Sote- ja maakuntauudistus: Pirkanmaa2019 Henkilöstöinfot 4.4. ja , Hämeenkyrön kunta

PoSoTe Tuotantotyöryhmä. Loppuraportti

Henkilöstöasiat ja henkilöstön osallistuminen Taina Niiranen, projektipäällikkö henkilöstöasiat

Kimpassa-Allihopa Henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvä kartoitus

SOTE, henkilöstötyöryhmien terveiset. Katariina Similä, henkilöstöjohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

SOTE, henkilöstötyöryhmän terveiset. Laura Saurama, VTT Henkilöstöpäällikkö Naantalin kaupunki

Henkilöstön asema maakuntauudistuksessa

Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset Rekrytointi kunnat/ väliaikaishallinto/maakunnat/konsernit

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU VARSINAIS SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Henkilöstösopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Siirtymisen ajankohta:

Henkilöstöjohtamisen suunnittelun tilannekatsaus

Missä mennään sotessa näkökulmana HR

Pohjois-Savon liitto PÖYTÄKIRJA 6/2018 1

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

Henkilöstön siirtymistä koskevat valmistelutoimenpiteet 2017 ja aikataulu. Lisää tähän nimi ja päivämäärä

Puolet kuntien väestä siirtyy - askelmerkit kohti liikkeenluovutusta

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Esiselvitys Henkilöstötyöryhmä

Sote ja maakuntauudistus henkilöstön asema, uudet työnantajakonsernit

Henkilöstön asema maakuntauudistuksessa

Henkilöstön asema. Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, KT Uudenmaan maakunta, esivalmistelun henkilöstöforumi

Kuntayhtymän johtoryhmä Valmistelija: hallintoylilääkäri Martti Kansanen, puh sähköpostiosoite:

SOPIMUS LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMITILAT -TULOSYKSIKÖN HENKILÖSTÖN SIIRROSTA LIEKSAN KIINTEISTÖT -OSAKEYHTIÖÖN ALKAEN

Henkilöstösiirtojen ja maakunnan henkilöstöjohtamisen suunnittelun tilannekatsaus. Outi Sonkeri

Sopimus henkilöstön siirrosta Siun Talous Oy:hyn alkaen - henkilöstöhallinnolliset periaatteet

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

Talous ja valmistelun talouteen liittyvät asiat. Kesäetappi Tarja Miettinen

Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös

Sote-ja maakuntauudistus HRvalmistelun. KT Muutostuen tietoisku Kuntamarkkinoilla

YT-menettely liikkeen luovutuksessa. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Osallistujat Nimetty henkilöstöryhmä: työnantajan edustajat + henkilöstön edustajat

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS LIITE 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HR-valmistelun uusimmat kuulumiset. Maakuntafoorumi Henrika Nybondas-Kangas, neuvottelupäällikkö

PoSoTe Liikelaitos-työryhmä. Loppuraportti

Oma Häme- henkilöstöasioiden valmistelu. työryhmä 7./henkilöstöasiatalatyöryhmä,

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

Henkilöstöprosessittyöryhmä

LUOVUTUSKIRJA POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ JÄRVISEUDUN TYÖTERVEYS OY

Neurologian toimintojen henkilöstön siirtyminen Helsingin kaupungilta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymälle

Tahe Pohjois-Savo projekti 3/ /2020

LUOVUTUSKIRJA KUOPION KAUPUNKI JÄRVISEUDUN TYÖTERVEYS OY

KYSTERI Leppävirta Nilakka Koillis-Savo Leppävirta Pielavesi Keitele Tervo Vesanto Juankoski Kaavi Rautavaara

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

HENKILÖSTÖN SIIRTOSOPIMUS

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen

Väliraportti Henkilöstötyöryhmä

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 3/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU VARSINAIS SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUMA muutostukiklinikka: Mikä muutoksessa maksaa? Palkkaharmonisaatio tutkimuspäällikkö Mika Juutinen, KT Kuntatyönantajat

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. HEmukaisesti. Uusimaa

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2019

KT:n rooli maakunnissa

Tilannekatsaus

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle

Oma Häme Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE

Lausuntopyyntö: Maakunnallinen palvelusetelikokeilun laajentaminen Pohjois-Savossa

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kysterin johtokunta Lausuntopyyntö: Maakunnallinen palvelusetelikokeilun laajentaminen Pohjois-Savossa

Väliaikaishallinto - muutoksia ja täydennyksiä Etunimi Sukunimi 1

Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017?

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

MAKU, henkilöstötyöryhmän terveiset

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

TAHE-palvelut lukien Kymenlaaksossa. Kuntajohtajat

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 5/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Väliaikaishallinnon tehtävät 1.7./

Henkilöstöasiaa. Petri Alaluusua henkilöstöjohtaja, KHSHP.

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite

Transkriptio:

HENKILÖSTÖSELVITYS Henkilöstötyöryhmän loppuraportti

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 1 (54) Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT... 5 3 HENKILÖSTÖN NYKYTILAN KUVAUS... 9 3.1 HENKILÖSTÖ... 10 3.1.1 Henkilöstön määrä 31.12.2016... 10 3.1.2 Tehtävänimikkeet... 11 3.1.3 Talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstö... 12 3.1.4 Palvelusuhteen lajit... 13 3.1.5 Sopimusalat... 15 3.1.6 Työaikamuodot... 17 3.2 SOTE-HENKILÖSTÖN PALKAT JA HENKILÖSIVUKULUT... 19 3.3 ELÄKEPOISTUMAENNUSTE... 20 3.3.1 Varhe-maksut... 22 3.4 TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN... 24 3.5 KÄYTÖSSÄ OLEVAT HENKILÖTIETOJÄRJESTELMÄT... 26 3.6 TYKYTOIMINTA... 27 3.7 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 27 3.7.1 Tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä... 28 3.7.2 Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä... 28 3.7.3 Tulospalkkausjärjestelmä... 28 3.7.4 Kannustavat palkkauskäytänteet... 28 3.8 PAIKALLISET VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSET... 29 4 PALVELUSSUHTEIDEN YHDENJAKSOISUUS JA PALKKOJEN YHTEENSOVITTAMINEN... 30 5 TYÖRYHMÄN KÄSITTELEMÄT ASIAT... 31 5.1 HR-JÄRJESTELMÄN VAATIMUSMÄÄRITTELYT... 31 5.2 PERIAATTEET TEHTÄVIEN MUUTOKSILLE JA NIIDEN VAIKUTUKSET PALKKAUKSEEN... 31 5.3 HENKILÖSTÖN YHTEISKÄYTÖN JA HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUDEN PERIAATTEET... 33 5.4 UUDENLAISET TYÖN TEKEMISEN TAVAT / ETÄTYÖN OHJEISTAMINEN... 35 5.5 VALINNANVAPAUDEN VAIKUTUS HENKILÖSTÖTARPEESEEN... 36 5.6 SIJAISHENKILÖSTÖN TOIMINNAN ORGANISOINTI JA HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI... 36 5.7 TYÖSUOJELUORGANISAATIO, SEN TOIMINTATAVAT, TYÖKYKY JA TYÖTURVALLISUUSJOHTAMISEN MALLIT JA OHJEISTUKSET... 40 5.7.1 Työkyky- ja työturvallisuuden nykytila... 40

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 2 (54) 5.7.2 Työturvallisuusjohtamisen keinot... 41 5.7.3 Työhyvinvointi ja työkykypalveluissa toimivien roolit ja vastuut... 43 5.7.4 Työkykyjohtamisen keinot... 43 5.8 HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 44 5.8.1 Täydennyskoulutuksen periaatteet... 44 5.8.2 Osaamisen kehittäminen... 46 5.9 VIESTINTÄ/TIEDOTUSSUUNNITELMA VALMISTELUSTA... 46 5.10 TYÖAIKAMUODOT, TYÖVUOROSUUNNITTELU JA TYÖAJAN SEURANTA... 48 5.10.1 Työaikamuodot... 48 5.10.2 Työvuorosuunnittelu... 50 5.10.3 Työajanseurantajärjestelmät... 51 5.11 SÄÄSTÖLOMAT, LIUKUMASALDOT, TYÖAIKAPANKKI JA VUOSILOMAOHJEISTUS... 51 5.12 MUUTOSVALMENNUS... 51 6 LIIKKEEN LUOVUTUS JA YHTEISTOIMINTA... 53 7 VÄLIAIKAISHALLINNON AIKATAULUTUS HENKILÖSTÖRYHMÄN OSALTA... 54 Taulukko 1. Sote-henkilöstön lukumäärä organisaatioittain 10 Taulukko 2. Muun henkilöstön lukumäärä organisaatioittain 11 Taulukko 3. 30 eniten käytettyä vakinaisen sote-henkilöstön tehtävänimikettä ja niiden lukumäärät 12 Taulukko 4. Vakituisen sote-henkilöstön työaikamuodot yleisimmissä tehtävänimikkeissä 48 Kuvio 1. Henkilöstön siirtymistä koskevat valmistelutoimenpiteet 4 Kuvio 2. Vakinainen sote-henkilöstö palvelusuhteen lajeittain 31.12.2016 13 Kuvio 3. Maakunnan muu henkilöstö palvelusuhdelajeittain 14 Kuvio 4. Vakinainen sote-henkilöstö sopimusaloittain 31.12.2016 15 Kuvio 5. Maakunnan muu vakinainen henkilöstö sopimusaloittain 16 Kuvio 6. Vakinainen sote-henkilöstö työaikamuodoittain 31.12.2016 17 Kuvio 7. Sote-henkilöstön palkkasumma vuonna 2016 19 Kuvio 8. Muun henkilöstön palkkasumma vuonna 2016 20 Kuvio 9. 64 vuotta täyttävien lukumäärät suurimmissa tehtäväryhmissä 21 Kuvio 10. Organisaatioiden varhe-maksut sote-henkilöstön osalta 22 Kuvio 11. Muiden kuin sote-organisaatioiden maksamat varhe-maksut 2016 23 Kuvio 12. Työterveyshuollon bruttokustannukset /työntekijä 25 Kuvio 13. Organisaatioiden käytössä olevat HR tietojärjestelmät 26 Kuvio 14. Kohdennettu rekrytointiprosessi, keskitetty/hajautettu 38 Kuvio 15. Sijaistyövoiman hallinta prosessi, keskitetty/hajautettu 39 Kuvio 16. Vaihtoehto työkyky- työturvallisuusjohtamisen organisointimalliksi 42 Kuvio 17. Osaamisen kehittämisen prosessi 46

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 3 (54) 1 JOHDANTO Tämä selvitys on henkilöstöryhmän ehdotuksia väliaikaishallinnon valmistelun tueksi uuden maakunnan HR-asioiden osalta. Henkilöstöä siirtyy maakuntauudistuksessa kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta maakuntiin, maakuntien liikelaitoksiin tai maakunnan yhtiöihin. Muutoksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstö siirtyy voimaanpanolain nojalla liikkeenluovutuksen periaattein ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Kunnista ja kuntayhtymistä kokonaan lakkaavien yksiköiden henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan maakuntiin, maakuntien liikelaitoksiin tai yhtiöihin (esimerkiksi pelastuslaitos, maakuntaliitto, sairaanhoitopiiri ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä). Jos muulla kunnan toimialalla kuin sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevä henkilö tekee vain osittain maakuntiin, maakuntien liikelaitoksiin tai yhtiöihin siirtyviin tehtäviin liittyviä tukipalvelutehtäviä, henkilö siirtyy mikäli nämä tehtävät muodostavat vähintään 50 % hänen koko tehtävästään. Myös muutoksen kohteena olevissa valtion virastoissa vain osittain siirtyviä tehtäviä hoitava henkilö siirtyy maakuntiin, maakuntien liikelaitoksiin tai yhtiöihin, mikäli siirtyvät tehtävät muodostavat vähintään 50 % hänen koko tehtävästään. Luovutuksen saaja tarvitsee tietoja: Luovutuksen kohteena olevasta toiminnosta, jotta se voi integroida ne muihin toimintoihinsa Luovutuksen kohteena olevaan toimintoon liittyvistä henkilöstöriskeistä, jotta se voi valmistautua niiden hallinnointiin Siirtyvästä henkilöstöstä, jotta se voi valmistautua heidän vastaanottamiseensa sekä mahdolliseen henkilöstön etuuksien harmonisointiin. Henkilöstöasioita koskevan ehtovertailun tarkoituksena on määritellä luovutuksen kohteena oleva henkilöstö sekä selvittää: Henkilöstön edut Henkilöstöön liittyvät vastuut Henkilöstön nykyiset palvelussuhteet ja niihin liittyvät tiedot Luovutuksen kohteena olevan henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvät aiemmat ja vireillä olevat erimielisyydet ja oikeudenkäynnit Muut henkilöstöön liittyvät oleelliset tiedot Luovuttavien organisaatioiden tulee huolehtia henkilöstölleen tiedottamisesta koskien tulevaa muutosta ja niiden tulee käydä muutosta ja valmistelun tilannetta säännöllisesti läpi yhteistoimintaelimessä. Luovutus tapahtuu liikkeen luovutuksen periaatteilla. Liikkeen luovutusta säätelee EY:n liikkeen luovutusdirektiivi 2001/23/EY. Säännöksiä liikkeen luovutuksesta on myös työsopimuslain 1 luvun 10 :ssä, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :ssä ja valtion virkamieslain 5 e :ssä ja 5 f :ssä. Henkilöstölle ei ole säädetty vastaavaa irtisanomissuojaa kuin oli kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa laissa.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 4 (54) Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat kannustaneet kuntia ja muita toimijoita suunnittelemaan sote- ja maakuntauudistusta omassa maakunnassaan kuntiin ja maakuntiin lähettämissään kirjeissä (STM 7.12.2015 ja VM 26.5.2016). Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja KT Kuntatyönantajat muistuttavat maakuntien esivalmistelijoita siitä, että esivalmisteluvaiheessa on kuitenkin tarkoitus sopia valmistelun yhteistyöstä, tehdä nykytilanteen kartoituksia sekä yksityiskohtaisia esiselvityksiä. Esiselvityksillä ei henkilöstön osalta tarkoiteta nimilistoja siirtyvästä henkilöstöstä, vaan esimerkiksi selvitystä henkilöstöä luovuttavista työnantajista ja tilastotietoja siirtyvästä henkilöstöstä. Ennen sote- ja maakuntauudistusta koskevien lakien voimaantuloa tulisi pidättäytyä liian yksityiskohtaisesta tiedon keruusta. Lakiehdotuksen mukaan 1.7.2017 aloittavan väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävänä henkilöstön osalta on selvittää yhteistyössä henkilöstöä luovuttavien organisaatioiden kanssa maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja - sopimuksiksi. Väliaikaishallinnon käyttöön on valmisteilla kaikille maakunnille yhteiset ohjeet ja yhteinen tiedonkeruupohja henkilöstötietojen keräämiseen, linjauksia tukipalveluhenkilöstön osalle sekä malli siirtosopimukseksi. Ohjeet ja mallit julkaistaan kevään aikana alueuudistus.fi - sivuston Tiekartassa sekä KT:n muutostukisivustolla. Tiekartan esivalmisteluvaiheen Henkilöstö- ja Tukea työnantajayksilöille -kohtia on jo nyt täydennetty myös väliaikaishallintoa koskevilla teksteillä. Henkilöstön siirtymistä koskevien valmistelutoimenpiteiden alustavasta aikataulutusta on kuvattu alla. Kuvio 1. Henkilöstön siirtymistä koskevat valmistelutoimenpiteet Henkilöstöasioita valmistelevia työryhmiä on asetettu valmistelun alkuvaiheessa kaksi; sote-henkilöstöä koskeva työryhmä ja muuta maakuntahenkilöstöä koskeva työryhmä. Työryhmät ovat yhdistyneet tammikuussa 2017 ja tämä loppuraportti käsittää koko maakuntaan siirtyvän henkilöstön siltä osin kuin tiedot on saatu luovuttavilta organisaatioilta.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 5 (54) 2 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT Työryhmän tavoitteena on: A) selvittää maakuntaan siirtyvä henkilöstö ja heidän palvelussuhteen ehdot sekä nykyisten työnantajien toimintamallit ja käytänteet alla olevista asiakokonaisuuksista (nykytilan analyysi). Analyysi on tehty tarkemmalla tasolla sotehenkilöstöstä johtuen kattavammin saaduista esitiedoista: 1) Pohjois-Savon maakuntaan siirtyvä henkilöstö ja heidän nykyiset palvelussuhteen ehdot (vähintään 50% maakuntaan siirtyviin tehtäviin kohdistuvaa työtä tekevät työntekijät) Organisaatio, mistä työntekijä siirtyy Tehtävänimike Yksikkö / toiminto (esim. kotihoito, asumispalvelut, vuodeosasto) Palvelussuhteen luonne (vakinainen / määräaikainen) Työaikaprosentti ja työaikamuoto Palvelussuhteen laji (työsuhde / virkasuhde) Sopimusala (KVTES, LS, TS) Hinnoittelutunnus Tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä / ammattialalisä, muut palkan osat yhteensä ja varsinainen palkka 2) siirtyvän henkilöstön kokonaismäärä ja kokonaispalkkamenot siirtyvästä henkilöstöstä sivukuluineen 3) nykyiset rekrytointikäytännöt 4) nykyiset palkkausjärjestelmät Työn vaativuuden arviointijärjestelmät Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmät Kannustinjärjestelmät / tulospalkkausjärjestelmät 5) paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset ja niiden sisällöt / 1.1.2015 jälkeen laaditut 6) nykyisten työnantajien tyky- / tyhytoiminnan tukimuodot 7) työterveyshuollon järjestäminen Palveluntuottaja Kokonaiskustannukset ja kustannukset / työntekijä Korvausluokkajakauma I ja II luokat 8) käytössä olevat järjestelmät Palkka- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä Rekrytointijärjestelmä Työajan suunnittelujärjestelmä Työajan seurantajärjestelmä Muut mahdolliset järjestelmät 9) varhaiseläkemenoperusteisten maksujen määrä 10) työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 2016 (kpl) 11) nykyisten työnantajien sijaistoiminnan muodot (keskitetty vai hajautettu malli) 12) kirjalliset tehtäväkuvaukset / onko tehty 13) nykyisten työnantajien merkittävät riitaisuudet ja oikeudenkäynnit liittyen henkilöstöön

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 6 (54) B) antaa uudelle työnantajalle valmiudet vastaan ottaa siirtyvä henkilöstö valmistelemalla uuden työnantajan toimintatavat ja mallit sekä tarvittavat ohjeistukset alla oleviin asioihin. Tavoitteena on valmistella yhdenmukaiset HR -käytännöt. 1) väliajan (2017-2018) periaatteet palkka- ja rekrytointipolitiikkaan koskien kaikkia luovuttajatahoja (suositus) 2) yhteistoiminnan ohjeistaminen ennen siirtymävaihetta (yhtenäisen yhteistoimintamenettelymateriaalin tuottaminen) 3) yhteisen muutosvalmennuksen organisointi koko henkilöstölle 4) uuden HR-järjestelmän vaatimusmäärittely 5) henkilöstön sijoittelun periaatteet 6) periaatteet tehtävien muutoksille ja niiden vaikutukset palkkaukseen 7) henkilöstön yhteiskäytön ja henkilöstön liikkuvuuden periaatteet 8) uudenlaiset työn tekemisen tavat / etätyön ohjeistaminen 9) palkkausjärjestelmät ja niiden valmistelu sekä aikataulutus 10) työn vaativuuden arviointijärjestelmät 11) henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmät 12) kannustinjärjestelmät / tulospalkkausjärjestelmät 13) sijaishenkilöstön (vakinaiset ja määräaikaiset) toiminnan organisointi 14) henkilöstön rekrytointi 15) henkilöstön koulutus 16) henkilöstön osaaminen ja sen hallinta ja johtaminen 17) työsuojeluorganisaatio ja sen toimintatavat 18) työkyky- ja työturvallisuusjohtamisen mallit ja ohjeistukset 19) tyky- / tyhytoiminnan tukimuodot 20) työterveyshuollon järjestäminen ja sen sisältö 21) uuden HR-organisaation valmisteleminen 22) paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten valmisteleminen 23) työaikamuodot, työvuorosuunnittelu ja työajan seuranta sekä työaikamuotojen harmonisointi Alla olevat kohdat 20 ja 21 tulee valmistella tiiviissä yhteistyössä tuotantoa valmistelevan ryhmän kanssa (ovat suurelta osin väliaikaishallinnon tehtäviä): 24) osaamis- ja henkilöstötarpeen arviointi vuosille 2019-2023 25) osaamis- ja henkilöstösuunnitelman laatiminen Projektissa ei ole valmisteltu palvelussuhteen ehtojen harmonisointia. Palkkojen harmonisointi edellyttää tehtäväkohtaisten palkkojen osalta tehtäväkuvausten laatimista ja niiden pohjalta tehtyä työn vaativuuden arviointia, mikäli palkkaus perustuu jatkossakin työn vaativuuden arviointiin. Tämä työ on mahdollista aloittaa vasta uudessa organisaatiossa. Muilta osin palvelussuhteen ehtojen (esim. työaikamuodot) harmonisoinnin periaatteet on voitu laatia jo projektin aikana. Yhdistetyn työryhmän kokoonpano on alla: Janne Niemeläinen (pj.), Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Tarja Miettinen (vpj.), Pohjois-Savon liitto Terttu Ruotsalainen, Kuopion kaupunki Nina Holopainen, Varkauden kaupunki Johanna Antikainen, Siilinjärven kunta Eeva-Liisa Eskelinen, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Jesse Malinen, Leppävirran kunta Paula Rajakangas, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Marjo Heikkinen, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Marja Hietamäki, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Päivi Halonen, Pohjois-Savon TE-toimisto Reija Huttunen, Pohjois-Savon Pelastuslaitos

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 7 (54) Markku Mattila, Kuopion kaupunki Irma Kajan, Pohjois-Savon Liitto Soile Lahti, Pohjois-Savon ELY-keskus Olli Siitonen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Auli Väänänen, KEHA-keskus Juuso Rahikainen (siht.), Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Merja Ohvo, Super Tuula Ronkainen, JHL Anu Muraja-Murro, Juko Riitta Antikainen-Lapveteläinen, Jyty Marita Koskinen, Koho/Tehy Isto Mononen, Juko Esko Tolvanen, Juko Sirkka Huttu, Pardia Työryhmä on asettanut alatyöryhmiä seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Työkyky- ja työturvallisuusjohtaminen (sis. työsuojelu ja turvallisuus) Paula Rajakangas (pj.), Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Johanna Antikainen, Siilinjärven kunta Risto Hukkanen, Kuopion kaupunki Anne Roponen, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Tiina Valta, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Kirsti Murtomäki, Varkauden kaupunki Ritva Jauhiainen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Rönkkö, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Reija Huttunen, Pohjois-Savon pelastuslaitos Jouni Huusko, ELY-keskus Juuso Rahikainen (siht.), Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Rekrytointi, koulutus, osaaminen, sijaistoiminta Marjo Heikkinen (pj.), Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Tarja Matero, Kuopion kaupunki Tarja Savolainen, Kuopion kaupunki Ritva Vänttinen, Varkauden kaupunki Marja Hietamäki, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Anne Kantanen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Marja Kavilo, Siilinjärven kunta Reija Huttunen, Pohjois-Savon pelastuslaitos Päivi Halonen, Pohjois-Savon TE-toimisto Juuso Rahikainen (siht.), Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Työaikamuodot, työvuorosuunnittelu ja työajanseuranta Terttu Ruotsalainen (pj.), Kuopion kaupunki Reija Huttunen, Pohjois-Savon pelastuslaitos Nina Holopainen, Varkauden kaupunki Johanna Antikainen, Siilinjärven kunta Kaarina Halonen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Marita Koskinen, Koho/Tehy Tuula Ronkainen, JHL

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 8 (54) Riitta Antikainen-Lapveteläinen, Jyty Ritva Iivarinen, Pohjois-Savon TE-toimisto Isto Mononen, Juko Juuso Rahikainen (siht.), Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Paikalliset sopimukset ja luottamusmiesjärjestelmä Merja Ohvo, Super Tuula Ronkainen, JHL Marita Koskinen, Tehy Anu Muraja-Murro, Juko

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 9 (54) 3 HENKILÖSTÖN NYKYTILAN KUVAUS Henkilöstöselvitykseen tiedot kerättiin tammikuussa 2017. Raporttiin tarvittavien tietojen keruu toteutettiin siten, että jokaista organisaatiota pyydettiin: 1. ilmoittamaan tietonsa sähköpostilla toimitetulla tiedonkeruulomakkeella ja 2. toimittamaan palkkajärjestelmästä tulostamansa raportin 31.12.2016 palveluksessa olleesta maakuntaan siirtyvästä henkilöstöstä. Palkkatietojärjestelmän raportissa pyydettiin ilmoittamaan seuraavat tiedot: Organisaatio, mistä työntekijä siirtyy Tehtävänimike Yksikkö / toiminto (esim. kotihoito, asumispalvelut, vuodeosasto) Palvelussuhteen luonne (vakinainen / määräaikainen) Työaikaprosentti Työaikamuoto Palvelussuhteen laji (työsuhde / virkasuhde) Sopimusala (KVTES, LS, TS) Hinnoittelutunnus Tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä / ammattialalisä, muut palkan osat yhteensä ja varsinainen palkka Tietopyyntö lähetettiin organisaatioiden hallintojohtajille tai vastaaville ja henkilöstötyöryhmän jäsenten ilmoittamille oman organisaationsa yhteyshenkilöille. Muuta kuin sote-henkilöstöä koskevat tiedot ovat puutteellisia ja vaihtoehtoisia tiedonkeruun tapoja on käytetty niiden hankkimiseen, joten henkilöstöä koskevat taulukot ja kaaviot ovat puutteellisia ja niissä on vaihtelua henkilöstön lukumäärien osalta. Todetaan, että lopulliset tiedot siirtyvästä henkilöstöstä kerätään joulukuuhun 2018 mennessä.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 10 (54) 3.1 HENKILÖSTÖ 3.1.1 Henkilöstön määrä 31.12.2016 Luovuttajaorganisaatioiden sote henkilöstö on yhteensä 11 615 henkilöä, josta vakinaista henkilökuntaa 8 978 henkilöä (77,3 %) ja määräaikaista henkilökuntaa 2 637 henkilöä (22,7 %). Henkilötyövuosina sote-henkilöstöä luovuttavissa organisaatioissa on yhteensä 11 187. Alla on kuvattu sote-henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet organisaatioittain. LUKUMÄÄRÄ 31.12.2016 Organisaatiot VAKIN. MÄÄRÄA. YHT. % HTV YHT. Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri 3 662 1 171 4 833 41,6 % 4 754,3 Kuopion kaupunki 1 658 542 2 200 18,9 % 2 105,7 Ylä-Savon SOTE 1 326 211 1 537 13,2 % 1 418,0 Varkauden kaupunki 727 222 949 8,2 % 900,1 Siilinjärven kunta 406 105 511 4,4 % 495,0 Lapinlahden kunta 319 66 385 3,3 % 351,0 Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä 120 6 126 1,1 % 126,0 Leppävirran kunta 119 45 164 1,4 % 150,0 Suonenjoen kaupunki 94 129 223 1,9 % 210,4 Pielaveden kunta 85 29 114 1,0 % 113,4 Juankosken kaupunki (vuoden 2014 tiedot) 75 30 105 0,9 % 109,7 Vesannon kunta 61 1 62 0,5 % 62,0 Rautavaaran kunta 55 0 55 0,5 % 52,0 Kaavin kunta 48 15 63 0,5 % 72,0 Rautalammin kunta 56 11 67 0,6 % 62,5 Tuusniemen kunta 53 24 77 0,7 % 67,2 Keiteleen kunta 42 13 55 0,5 % 51,6 Tuusniemen perusterveydenhuolto (Kuopio) 35 11 46 0,4 % 45,2 Tervon kunta 31 6 37 0,3 % 35,4 Joroisten kunta 6 0 6 0,1 % 5,6 Yhteensä 8 978 2 637 11 615 100 % 11 187,1 77,3 % 22,7 % Taulukko 1 Sote-henkilöstön lukumäärä organisaatioittain Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki tuottaa Tuusniemen perusterveydenhuollon, jonka henkilöstö on listattu omana organisaationaan. Varkauden kaupunki Varkauden kaupunki tuottaa myös Joroisten kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Varkauden kaupungin lukuihin sisältyy Joroisten sote-palvelun henkilöstö. Juankosken kaupunki Juankosken kaupunki yhdistyi Kuopion kaupunkiin 1.1.2017 alkaen. Tämän myötä Juankosken kaupungin perusturvapalvelut, sekä Kysteri liikelaitoksen tuottamat Juankosken terveyspalvelut siirtyivät Kuopion kaupungille.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 11 (54) Luovuttajaorganisaatioiden muu kuin sote henkilöstöä on yhteensä 2 728 henkilöä, josta vakinaista henkilökuntaa 2 245 henkilöä (82,29 %) ja määräaikaista henkilökuntaa 483 henkilöä (17,71 %). Henkilötyövuosina muuta kuin sote-henkilöstöä luovuttavissa organisaatioissa on yhteensä 1 757. Henkilöstömäärät eivät sisällä ISO:n ja AVI:n henkilöstöä, koska näiltä organisaatioilta ei ole saatu pyydettyjä tietoja. Ylä-Savon maaseutupalvelun, TE-toimiston ja ELY-keskuksen luvut ovat poimittu maakuntauudistuksen 1. vaiheen selvityksestä. Alla on kuvattu muun kuin sote-henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet organisaatioittain. Organisaatiot VAKIN. MÄÄRÄA. YHT. % HTV YHT. Sydän-Savon lomituspalvelu (sivutoimiset) 550 550 20,2 % 50,3 Pohjois-Savon Pelastuslaitos (sivutoimiset) 496 496 18,2 % 496,0 Pohjois-Savon Pelastuslaitos (päätoimiset) 247 37 284 10,4 % 231,5 Sydän-Savon lomituspalvelu (päätoimiset) 212 20 232 8,5 % 218,3 Ylä-Savon lomituspalvelut (Iisalmen kaupunki) 185 417 602 22,0 % 201,0 Vaalijalan kuntayhtymä (tieto vain kokonaislukumäärästä) 151 151 5,5 % 151,0 Pohjois-Savon ELY-keskus (tiedot POMAKU 1. vaiheen selvitys) 135 135 5,0 % 135,0 Pohjois Savon TE-toimisto (tiedot POMAKU 1. vaiheen selvitys) 123 123 4,5 % 123,0 Pohjois-Savon liitto 25 1 26 1,0 % 25,5 Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut (yhteistoiminta-alue) 22 2 24 0,9 % 23,5 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto 21 21 0,8 % 19,9 Tervon kunta, Ympäristöterveyspalvelut (yhteistoiminta-alue) 14 1 15 0,6 % 15,0 Kuopion kaupunki, ympäristöterveydenhuolto 14 14 0,5 % 13,4 Keski-Savon ympäristötoimi 14 4 18 0,7 % 17,3 Sydän-Savon maaseutupalvelu 13 1 14 0,5 % 14,0 Rantasalmen maaseutuhallinto ja lomatoimi, Joroisten yksikkö 11 11 0,4 % 9,9 Ylä-Savon maaseutupalvelut 9 9 0,3 % 9,0 Luoteis-Savon maaseutupalvelut 4 4 0,2 % 4,0 ISO AVI Yhteensä 2 245 483 1 757,3 Taulukko 2 Muu kuin sote-henkilöstö organisaatioittain 3.1.2 Tehtävänimikkeet 82,3 % 17,7 % Erilaisia tehtävänimikkeitä vakinaisella sote-henkilöstöllä on yli 400 kpl. Jatkossa nimikkeistöä tulee yhdenmukaistaa siten, että samaa työtä tekevillä on työtehtäviä kuvaavat yhdenmukaiset tehtävänimikkeet. Tyypillisimmät tehtävänimikkeet vakinaisella sote-henkilöstöllä ovat sairaanhoitaja (n. 2100), lähihoitaja (n. 1940), perushoitaja (n. 390), osastonsihteeri (n. 293), erikoislääkäri (n. 210), sosiaalityöntekijä (n. 200), terveydenhoitaja (n. 190), ohjaaja (n. 170) ja laitoshuoltaja (n. 160).

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 12 (54) Sairaanhoitaja 2099 Fysioterapeutti 140 Mielisairaanhoitaja 72 Lähihoitaja 1938 Hammashoitaja 128 Erikoistuva lääkäri 72 Perushoitaja 387 Röntgenhoitaja 126 Tekstinkäsittelijä 69 Osastonsihteeri 293 Kätilö 98 Apulaisylilääkäri 67 Erikoislääkäri 210 Psykologi 97 Ylilääkäri 63 Sosiaalityöntekijä 196 Apulaisosastonhoitaja 95 Hallintosihteeri 57 Terveydenhoitaja 190 Toimistosihteeri 89 Suuhygienisti 52 Ohjaaja 169 Kodinhoitaja 88 Palveluohjaaja 51 Laitoshuoltaja 156 Osastonhoitaja 74 Lääkintävahtimestari 50 Terveyskeskuslääkäri 145 Terveyskeskushammaslääkäri 72 Terveyskeskusavustaja 41 Taulukko 3. 30 eniten käytettyä vakinaisen sote-henkilöstön tehtävänimikettä ja niiden lukumäärät Määräaikaisen sote-henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet ovat lähihoitaja (n. 700), sairaanhoitaja (n. 610), erikoislääkäri (n. 100) erikoistuva lääkäri (n. 80), terveyskeskuslääkäri (n. 60) ja sosiaalityöntekijä (n. 50). Muun kuin sote-henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet ovat lomituspalvelutyöntekijä (208 henkilöä), maatalouslomittaja (185 henkilöä), vanhempi sammutusmies (139 henkilöä), nuorempi sammutusmies (123 henkilöä) ja yksikön johtaja (103 henkilöä). Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella yhtenäiset tehtävänimikkeet koko maakunnan alueelle viimeistään 30.9.2018 mennessä. 3.1.3 Talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstö Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä nykyisissä sosiaali- ja terveydenhuollon luovuttajaorganisaatioissa on noin 135 henkilötyövuotta, josta HR tehtävissä 62,75 henkilötyövuotta ja taloushallinnossa 72,6 henkilötyövuotta. Henkilöstöhallinnon eniten henkilötyövuosia kerryttävät tehtävät ovat palkkasihteeri (21 htv.) ja rekrytointihenkilöstö (10,5 htv.) Taloushallinnossa eniten henkilöstöä toimii laskutustehtävissä (22 htv.). Muissa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon luovuttajaorganisaatioissa (kyselyyn vastanneilla organisaatioilla) henkilöstöhallinnon tehtävissä henkilöstövahvuus oli 4 henkilötyövuotta ja taloushallinnossa 26 henkilötyövuotta. Osa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista tulee jatkossa tuotettavaksi maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiössä MakuTahe Oy:ssä. Osa palveluista tulee käyttöpakon alaiseksi eikä maakunta voi hoitaa po. tehtäviä itse. Esitys: Väliaikaishallinnon tulee linjata viimeistään 31.12.2017, että MakuTahe Oy:stä hankitaan ainoastaan käyttöpakon alaiset palvelut henkilöstöhallinnon palveluiden osalta (palkanlaskenta, tilitykset matkalaskut jne). Muu osa HRtoiminnoista tulee järjestää maakunnan omana toimintana, jolloin strateginen henkilöstöjohtaminen mahdollistuu.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 13 (54) 3.1.4 Palvelusuhteen lajit 8000 7000 VAKINAINEN SOTE-HENKILÖSTÖ PALVELUSSUHTEEN LAJEITTAIN 31.12.2016 7436 6000 5000 4000 3000 VIRKASUHDE TYÖSOPIMUSSUHDE 2000 1000 1527 0 Kuvio 2. Vakinainen sote-henkilöstö palvelusuhteen lajeittain 31.12.2016 Kuntalain 44 :n mukaan virat perustetaan vain sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Muutoin tehtävät täytetään työsopimussuhteisina. PoSoTe alueella oli 31.12.2016 sote-henkilöstöä vakinaisessa virkasuhteessa 1527 henkilöä (17 %) ja vakinaisessa työsopimussuhteessa 7463 henkilöä (83 %). Määräaikaisilla virka- ja työsopimussuhteiden suhde on lähes sama, työsuhteessa 2187 henkilöä (82 %) ja virkasuhteessa 480 (18 %) henkilöä.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 14 (54) 1200 1000 MAAKUNNAN MUU HENKILÖSTÖ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN 31.12.2016 981 800 600 400 328 VIRKASUHDE TYÖSUHDE TYÖSOPIMUSSUHDE 200 0 Kuvio 3. Maakunnan muu henkilöstö palvelusuhdelajeittain Muun maakunnan osalta tietopyyntöön vastanneiden organisaatioiden työntekijöistä 25 % (328 henkilöä) on virkasuhteessa ja 75 % (981 henkilöä) työsuhteessa. Liite 1: Organisaatiotasoiset tiedot, taulukko 1 ja 2 Esitys: Väliaikaishallinnon tulee määrittää julkista valtaa sisältävät tehtävät ja perustaa niitä vastaavat virat koko maakunnan alueelle viimeistään 30.3.2018 mennessä. Muut kuin julkista valtaa sisältävät tehtävät hoidetaan työsuhteessa eikä työsuhteisia tehtäviä tarvitse perustaa erikseen.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 15 (54) 3.1.5 Sopimusalat 9000 8000 VAKINAINEN SOTE-HENKILÖSTÖ SOPIMUSALOITTAIN 31.12.2016 8194 7000 6000 5000 4000 KVTES LS TS 3000 2000 1000 0 748 48 Kuvio 4. Vakinainen sote-henkilöstö sopimusaloittain 31.12.2016 PoSoTe alueen vakinaisesta sote-henkilöstöstä kuuluu 91 % (8194 henkilöä) kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin, 8,5 % (748 henkilöä) kunnallisen lääkäreiden virkaehtosopimuksen piiriin ja 0,5 % (48 henkilöä) kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Määräaikaisista KVTES:siin kuuluu 87,8 % (2343 henkilöä), LS:sään 12,1 % (322 henkilöä) ja TS:sään 0,1 % (3 henkilöä).

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 16 (54) 800 700 MAAKUNNAN MUU HENKILÖSTÖ SOPIMUSALOITTAIN 724 600 551 500 400 300 TS KVTES LS 200 100 33 0 Kuvio 5. Maakunnan muu vakinainen henkilöstö sopimusaloittain Muun maakunnan puolelta kyselyyn vastanneiden organisaatioiden henkilöstöstä 56 % kuuluu TS:sään (718 henkilöä), 41 % (532 henkilöä) KVTES:siin ja 2 % (32 henkilöä) LS:sään. Liite 1: Organisaatiotasoiset tiedot, taulukko 3 ja 4. Esitys: Ei vaadi erillisiä valmistelutoimenpiteitä.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 17 (54) 3.1.6 Työaikamuodot 6000 5597 VAKINAINEN SOTE-HENKILÖSTÖ TYÖAIKAMUODOITTAIN 31.12.2016 5000 Jaksotyöaaika 4000 Yleistyöaika Toimistotyöaika 3000 2000 1615 Sairaalalääkärit ja - hammaslääkärit 37 h/vko 1000 631 416 410 259 Terveyskeskuslääkärit ja - hammaslääkärit 0 Kuvio 6. Vakinainen sote-henkilöstö työaikamuodoittain 31.12.2016 Yleisin vakinaisen henkilöstön työaikamuoto sote henkilöstöllä on jaksotyöaika. Jaksotyöajassa on 62 % henkilöstöstä (5597 henkilöä). Yleistyöajassa henkilöstöstä on 18 %, toimistotyöajassa on 7 %, sairaalalääkäreiden työajassa sekä 37 h/vko työajassa on 4,5 % ja Terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden työajassa 3 %. Todetaan, että Kuopion kaupunki on saanut AVI:lta tietojen keruun jälkeen poikkeusluvan noudattaa kotihoidon henkilöstön osalta yleistyöajan sijaan jaksotyöaikaa. Tästä johtuen jaksotyöajan piirissä on noin 6000 työntekijää ja yleistyöajan piirissä noin 1200 työntekijää. Huomioitavaa on, että sairaalalääkärit ja hammaslääkärit kohdassa koko henkilöstövahvuus on 742 mukaan lukien määräaikainen henkilöstö. Määräaikaisista jaksotyöaikaan kuuluu 57 %, yleistyöaikaan 20,5 %, sairaalalääkäreiden työaikaan 8,5 %, toimistotyöaikaan 7 %, 37 h/vko työaikaan, 4 % ja terveyskeskuslääkäreiden työaikaan 3 %. Muun maakunnan puolelta kyselyyn vastanneiden organisaatioiden henkilöstöstä yleistyöajassa on 484 henkilöä (35 %), palomiesten ja palopäällystön työajassa 178 henkilöä (13 %), toimistotyöajassa 79 henkilöä (6 %), 37 h/vko työajassa 30 henkilöä (2 %) ja kunnalliseläinlääkäreiden työajassa 13 henkilöä (1 %). Liite 1: Organisaatiotasoiset tiedot, taulukko 5 ja 6 Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäiset työaikamuodot SOTEhenkilöstölle koko maakunnan alueelle viimeistään 30.3.2018 mennessä ja hakea tarvittaessa AVI:lta poikkeusluvan laa-

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 18 (54) jentamista jaksotyöajan soveltamisesta koko maakunnan kotihoidon henkilöstöön ja hakea palomiesten ja ensihoitajien poikkeukselliseen säännölliseen työaikaan. Työaikamuodon määrittelyssä tulee huomioida kuinka työaika / työaikamuoto on kirjattu työsopimuksiin ja selvittää onko työnantajalla oikeus yksipuolisesti muuttaa työntekijän työaikamuotoa. Selvitettäväksi tulee myös työaikamuodon muuttamisen yhteydessä mahdollinen kompensaatio palkkaukseen tietyissä poikkeustapauksissa. Tavoitteena on asiakkaille tuotettavia palveluita parhaiten tukevien työaikamuotojen käyttäminen kussakin tehtävässä ja henkilöstön tasapuolinen kohtelu.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 19 (54) 3.2 SOTE-HENKILÖSTÖN PALKAT JA HENKILÖSIVUKULUT 2 210 536 1 797 337 2 026 183 2 138 992 3 321 447 3 238 375 4 481 727 3 722 925 3 857 553 4 900 000 5 566 374 13 484 917 17 170 580 31 876 274 52 698 969 83 649 245 PALKAT 2016 1 647 409 1 266 592 245 652 202 521 210 Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri Kuopion kaupunki Ylä-Savon SOTE Varkauden kaupunki Siilinjärven kunta Lapinlahden kunta Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä Leppävirran kunta Suonenjoen kaupunki Pielaveden kunta Juankosken kaupunki (vuoden 2014 tiedot) Vesannon kunta Rautavaaran kunta Kaavin kunta Rautalammin kunta Tuusniemen kunta Keiteleen kunta Tuusniemen perusterveydenhuolto (Kuopio) Tervon kunta Joroisten kunta Kuvio 7. Sote - henkilöstön palkkasumma vuonna 2016 PoSoTe alueen sote-henkilöstön henkilöstökulut olivat vuonna 2016 yhteensä noin 574 M. Näistä palkat ja oikaisuerät (mm. sv-korvaukset) olivat yhteensä noin 442 M ja henkilösivukulut 132 M. Palkkapussien määrä kuukautta kohden sote alueen organisaatioissa on yhteensä noin 19 000 kpl. Näistä ostettuja on 7 300 kpl ja itse tuotettuja 11 700 kpl. Yhdeksän eri organisaatiota ostaa palkanlaskentapalvelut ja näistä kahdeksalla oli palveluntuottajana Kuhilas Oy. Kymmenellä organisaatiolla palkanlaskenta oli omana tuotantona.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 20 (54) Muun maakunnan organisaatioiden henkilöstökulujen arvioidaan olevan noin 50 M ilman henkilösivukuluja ja jakautuvan seuraavasti. Tarkkoja tietoja ei onnistuttu saamaan kaikilta organisaatioilta. 684 678 810 560 956 754 1 175 310 1 485 794 3 509 540 PALKAT 2016, MUU KUIN SOTE-HENKILÖSTÖ 728 094 593 845 302 218 300 000 138 665 Pohjois-Savon Pelastuslaitos Sydän-Savon lomituspalvelu Ylä-Savon lomituspalvelut (Iisalmen kaupunki) Pohjois-Savon ELY-keskus (tiedot POMAKU 1. vaiheen selvitys) Pohjois Savon TE-toimisto (tiedot POMAKU 1. vaiheen selvitys) Vaalijalan kuntayhtymä 4 700 000 6 700 000 6 655 100 13 637 984 7 948 889 Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut (yhteistoiminta-alue) Pohjois-Savon liitto Tervon kunta, Ympäristöterveyspalvelut (yhteistoiminta-alue) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto Keski-Savon ympäristötoimi Kuopion kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Sydän-Savon maaseutupalvelu Rantasalmen maaseutuhallinto ja lomatoimi, Joroisten yksikkö Ylä-Savon maaseutupalvelut (tiedot POMAKU 1. vaiheen selvitys) Luoteis-Savon maaseutupalvelut ISO (ei tietoja) AVI (ei tietoja) Kuvio 8. Muun henkilöstön palkkasumma vuonna 2016 Liite 1: Organisaatiotasoiset tiedot, taulukko 7 ja 8 Esitys: Ei vaadi erillisiä valmistelutoimenpiteitä tässä vaiheessa. 3.3 ELÄKEPOISTUMAENNUSTE Eläkepoistumaennusteen laskenta toteutettiin vuonna 2015 PoSoTe:n 1. vaiheen henkilöstöryhmän loppuraporttiin vuoden 2014 lopun tiedoilla. Nyt tehtävää loppuraporttia varten eläkepoistumaennustetta ei ole päivitetty vaan on katsottu, että vuonna 2015 koostettu eläkepoistumaennuste vuoteen 2021 saakka antaa riittävät tiedot eläköityvien osalta siirtymävaiheessa. Eläkepoistumaennusteessa laskentaperusteena on käytetty vuoden 2021 loppuun mennessä 64 vuotta täyttäviä. Eläkepoistumakartoitus tehtiin KVTES:n 31 hinnoittelutunnuksen, TS:n 3 palkkaryhmän ja LS:n terveyskeskuslääkäreiden, hammaslää-

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 21 (54) käreiden ja erikoislääkäreiden ammattiryhmistä. Näissä ryhmissä arvioidaan eläkepoistuman olevan vuosina 2015-2021 yhteensä 1 719 henkilöä eli 19 % koko sote-henkilöstöstä. 700 600 500 400 ELÄKÖITYMISENNUSTE 2015-2021 389 594 300 200 100 107 34 62 50 149 116 39 25 58 Lkm 0 Kuvio 9. 64 vuotta täyttävien lukumäärät suurimmissa tehtäväryhmissä 01TOI010 ja 01TOI020 toimistoala, yhteensä 141 henkilöä 03HOI020 hoitohenkilöstö/esimiestehtävät, yhteensä 62 henkilöä 03HOI030 hoitohenkilöstö/vaativat ammattitehtävät, yhteensä 389 henkilöä 03HOI040 hoitohenkilöstö/ammattitehtävät, yhteensä 594 henkilöä 04SOS04A sosiaalihuollonasiantuntijatehtävät, yhteensä 50 henkilöä 04SOS06A sosiaalihuollonammattitehtävät, yhteensä 149 henkilöä 04PER010 sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelutehtävät, yhteensä 116 henkilöä Terveyskeskuslääkärit, yhteensä 39 henkilöä Hammaslääkärit, yhteensä 25 henkilöä Erikoislääkärit, yhteensä 58 henkilöä Eläkepoistumatieto on vain suuntaa antava. Suuri osa eläkepoistuman kautta poistuvasta hoitohenkilöstöstä (03HOI030 ja 03HOI040) on mitoitusperusteista johtuen täytettävä. Suuren eläkepoistuman aiheuttama vaje tuo haasteita ammattitaitoisen uuden työvoiman saamiseen. Pohjois-Savon TE-toimiston, ELY-keskuksen ja KEHA-keskuksen eläkepoistuman arvioidaan olevan vuosina 2016-2021 yhteensä 72 henkilöä. Muun kuin sote-henkilöstön ja valtion osalta eläköitymistietoja ei ole ollut käytettävissä. Liite1: Organisaatiotasoiset tiedot, taulukko 9 ja 10 Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.6.2018 mennessä henkilöstö- ja rekrytointisuunnitelma koko maakunnan alueelle vuosille 2019 2021. Eläkepoistumaennusteen päivittämistä varten luovuttajaorganisaatioilta pyydettiin Kevan raportit eläkepoistumasta siirtyvän henkilöstön osalta. Kevan raporteista ei kuitenkaan ollut mahdollista

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 22 (54) erotella siirtyvää henkilöstöä. Kevalta tulee selvittää millaiset eläköitymisennustetiedot siirtyneestä henkilöstöstä on mahdollista saada vuoden 2019 jälkeen, kun henkilöstösiirrot on tehty. 3.3.1 Varhe-maksut Taulukossa on kuvattu organisaatioiden maksamat varhaiseläkkeistä aiheutuvat maksut vuodelta 2016 sekä varhe-maksun osuus organisaation maksamasta kokonaispalkkasummasta sisältäen sivukulut. Sote-henkilöstön osalta varhe-maksut olivat vuonna 2016 yhteensä noin 4 000 000 euroa. VARHE-MAKSUT 2016 Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri (0,60 %) Kuopion kaupunki (Perusterveydenhuolto) (0,97 %) 21 933 23 899 31 157 45 000 47 216 50 852 60 378 88 978 111 904 19 523 20 335 15 557 5 700 3 407 2 510 0 Varkauden kaupunki (1,19 %) Ylä-Savon SOTE (0,49 %) Lapinlahden kunta (0,63 %) Juankosken kaupunki (vuoden 2014 tiedot) (1,41 %) Pielaveden kunta (1,12 %) Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä (0,69 %) Tuusniemen perusterveydenhuolto (Kuopio) (2,26 %) 327 482 1 566 574 Leppävirran kunta (0,65 %) 507 521 Rautavaaran kunta (0,73 %) Vesannon kunta (0,60 %) Suonenjoen kaupunki (0,43 %) 1 070 131 Siilinjärven kunta (0,09 %) Keiteleen kunta (0,76 %) Tervon kunta (0,87 %) Tuusniemen kunta (2,26 %) Organisaation nimen perässä suluissa oleva prosentti ilmaisee varhe-maksujen osuuden organisaation maksamasta kokonaispalkkasummasta Kaavin kunta (0,12 %) Rautalammin kunta (0,09 %) Joroisten kunta (0,00 %) Kuvio 10. Organisaatioiden varhe-maksut sote-henkilöstön osalta

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 23 (54) Muun maakunnan osalta varhe-maksuista tietoja antaneiden organisaatioiden maksut olivat vuonna 2016 yhteensä noin 450 000 VARHE-MAKSUT 2016, MUU KUIN SOTE- HENKILÖSTÖ Pohjois-Savon Pelastuslaitos (0,97 %) Sydän-Savon lomituspalvelu (1,33 %) 10 542 4 507 2 875 0 0 14 330 15 173 111 500 140 671 167 377 Ylä-Savon lomituspalvelut (Iisalmen kaupunki) (1,26 %) Luoteis-Savon maaseutupalvelut (9,32 %) Pohjois-Savon liitto (0,94 %) Tervon kunta, Ympäristöterveyspalvelut (yhteistoiminta-alue) (0,87 %) Sydän-Savon maaseutupalvelu (0,63 %) Rantasalmen maaseutuhallinto ja lomatoimi, Joroisten yksikkö (0,74 %) Kuopion kaupunki, ympäristöterveydenhuolto (0 %) Keski-Savon ympäristötoimi (0 %) Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut (yhteistoiminta-alue) (ei tietoja) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto (ei tietoja) ISO (ei tietoja) AVI (ei tietoja) Pohjois-Savon ELY-keskus (ei tietoja) Organisaation nimen perässä suluissa oleva prosentti ilmaisee varhe-maksujen osuuden organisaation maksamasta kokonaispalkkasummasta Pohjois Savon TE-toimisto (ei tietoja) Ylä-Savon maaseutupalvelut (ei tietoja) Vaalijalan kuntayhtymä (ei tietoja) Kuvio 11. Muiden kuin sote-organisaatioiden maksamat varhe-maksut 2016 Liite 1: Organisaatiotasoiset tiedot, taulukko 11 ja 12 Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.6.2018 mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäiset ja vaikuttavat työturvallisuus- ja työkykyjohtamisen mallit (näistä tarkemmin jäljempänä raportissa) koko maakunnan alueelle. Toimenpiteiden tavoitteena on vaikuttaa merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeistä ja kuntoutustuista aiheutuvien varhe-maksujen määrään alentavasti. Varhe-maksujen määrä suhteessa palkkasummaan on hälyttävän korkealla tasolla varsinkin Kuopion ja Varkauden kaupungilta siirtyvän henkilöstön osalta.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 24 (54) 3.4 TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Yleisin työterveyden palvelutuottaja sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille vuonna 2016 oli Terveyspalvelu Verso Oy, joka tuotti palvelut Keiteleen kunnalle, Leppävirran kunnalle, Pielaveden kunnalle, Rautavaaran kunnalle, Suonenjoen kaupungille, Tervon kunnalle, Vesannon kunnalle ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle ja Kaavin kunnalle. Soisalon työterveyshuollolta, joka on lopettanut toimintansa 31.12.2016, työterveyspalvelunsa osti Joroisten kunta, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta, Rautalammin kunta, Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä ja Kysteri liikelaitos. 1.1.2017 alkaen Joroisten kunnan sote-henkilöstölle työterveyspalvelut tuottaa Varkauden kaupunki. Terveyspalvelu Verso Oy tuottaa palvelut Kaavin kunnalle, Rautalammin kunnalle, Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymälle sekä Kysteri liikelaitokselle. Kallaveden työterveys tuottaa työterveyspalvelut Kuopion kaupungille sekä Tuusniemen kunnalle. Oma työterveyshuolto oli käytössä KYSillä, Siilinjärven kunnalla, Varkauden kaupungilla sekä Lapinlahden kunnalla. Siilinjärven kunnalle työterveyspalveluita tuottaa myös Mehiläinen työterveyshuollon henkilöstön ja lääkäreiden osalta sekä työpsykologipalvelut Tietotaito Group Oy. KYSin työterveyshuollon henkilöstön työterveyshuollon palvelut tuottaa ITE Lasaretti. Maakunnan muiden organisaatioiden osalta Työterveyshuolto Verso Oy tuottaa palvelut Ylä-Savon lomituspalveluille, Tervon kunnan ympäristöterveyspalveluille, Keski-Savon ympäristötoimelle, Sydän-Savon maaseutupalvelulle, Luoteis-Savon maaseutupalveluille ja Sydän-Savon lomituspalvelulle Kallaveden työterveys järjestää työterveyspalvelut Pohjois-Savon liitolle ja Kuopion kaupungin ympäristöterveydenhuollolle. Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden työterveyshuollon järjestää Siilinjärven kunta. Dextra työterveys järjestää Vaalijala kuntayhtymän työterveyspalvelut. ELY-keskukselle, TE-toimistolle ja Rantasalmen maaseutuhallinnon ja lomatoimen Joroisten yksikölle työterveyshuollon palvelut järjestää Terveystalo. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on kolme työterveyspalvelun tuottajaa, jotka ovat Kallaveden työterveys, Terveyspalvelu Verso Oy ja Lapinlahden kunta.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 25 (54) TYÖTERVEYSHUOLLON BRUTTOKUSTANNUKSET /hlö 900 800 700 600 500 400 820 808 710 585 570 560 511 490 471 468 420 420 397 395 370 356 308 300 200 191 173 153 100 0 Kuvio 12. Työterveyshuollon bruttokustannukset /työntekijä Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työterveyshuollon bruttokustannukset olivat vuonna 2016 noin 4,9 M. Työntekijäkohtainen bruttokustannus vaihtelee 153-808. Keskiarvokustannus on 459 /työntekijä. Liite 1: Organisaatiotasoiset tiedot, taulukko 13 Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.6.2018 mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma koko maakunnan alueelle sekä solmia sopimus työterveyshuollon tuottamisesta henkilöstölle palveluntuottajan kanssa. Suunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota osatyökykyisten tai työkyvyttömyysuhan alla olevien työntekijöiden tukemiseen ja painopiste työterveyshuollon toiminnassa tulee olla kokonaisuudessaan ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Työterveyshuolto on mahdollista järjestää In-House toimintana ainakin ennaltaehkäisevän toiminnan osalta tai hankkia kilpailuttamalla vapailta markkinoilta. Todetaan, että työterveyshuollon järjestämistapa henkilöstölle voidaan linjata lakien tultua hyväksytyiksi.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 26 (54) 3.5 KÄYTÖSSÄ OLEVAT HENKILÖTIETOJÄRJESTELMÄT Tietoa henkilötietojärjestelmistä ei ole kartoitettu PoSoTe:n 2. vaiheen kyselyssä, koska tiedossa ei ole ollut niissä tapahtuneita muutoksia. Alla olevat tiedot ovat peräisin 2015 vuoden loppuraportista. 10 8 6 4 2 0 7 6 5 4 3 2 1 0 Palkkajärjestelmä Pr ma Popu us Personec Muu pa kka är Työajan seurantajärjestelmä ta a sm kk mec Rekrytointijärjestelmä 12 10 8 6 4 2 0 K tarekry a ra M rekryt t Kuvio 13. Organisaatioiden käytössä olevat HR tietojärjestelmät

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 27 (54) Palkkajärjestelmistä käytetyin järjestelmä on Populus, työajanseurannassa Titania ja Esmikko sekä rekrytoinnissa Kuntarekry. Titania - työvuorosuunnittelujärjestelmä on käytössä jokaisella sote-organisaatiolla. Maakunnan muiden organisaatioiden osalta palkkajärjestelmistä on käytössä Personec, Populus, Prima, Heeros, Palkkavaaka ja TMCH. Työajan seurannassa käytetään Timeconia, Esmikkoa, Lomitusnettiä, STORE:a, Reslinkiä ja Megaflex työtehoa. Rekrytointijärjestelmistä Kuntarekry on käytössä muilla organisaatioilla paitsi TE-toimistolla ja ELY-keskuksella, jotka käyttävät valtiolle.fi palvelua. Esitys: Väliaikaishallinnon tulee tehdä heti aloitettuaan toimintansa päätökset käyttöön otettavista HR-järjestelmistä. Ainoa toimiva vaihtoehto on, että koko maakunnan osalta on käytössä yhdet yhteneväiset järjestelmät (huomioiden pelastuslaitoksen erityiset toiminnalliset tarpeet työvuorosuunnittelun osalta). Mikäli henkilöstö olisi useassa HRjärjestelmässä, aiheuttaisi se mm. johtamisen ja raportoinnin osalta kohtuuttomia vaikeuksia. Tarkoituksenmukaisinta olisi laajentaa sairaanhoitopiirillä käytössä olevat järjestelmät; Prima, Esmikko, Titania (on käytössä jo melkein jokaisessa organisaatiossa, missä työvuorosuunnittelua tehdään) ja Kuntarekry. Primaan on tarkoitus tehdä sairaanhoitopiirissä laajennus kattavien HR-toiminnallisuuksien osalta jo vuonna 2018, jolloin se olisi laajennettavissa maakuntaan jo ennen 2019. 3.6 TYKYTOIMINTA Tykytoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhdessä edistävät ja tukevat jokaisen työelämässä olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa (Työterveyslaitoksen määritelmä tykytoiminnalle). Työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa on kaikissa organisaatioissa. Tykytoiminnan toteutustavat vaihtelevat. Käytetyin tykytoiminnan muoto on erilaiset liikunta- ja kulttuurisetelit, epassit sekä kertatuki/-korvaus liikuntaan ja/tai kulttuuriin. KYSillä, Ylä-Savon SOTE:lla ja Tervon kunnalla on henkilöstön käytettävissä erillinen virkistyspaikka (lomamökki tmv.). Käytettyjä tykytoiminnan muotoja ovat myös mm. henkilöstön liikuntatapahtumat, virkistyspäivät yms. Työnantajan tarjoama tuki tykytoimintaan vaihtelee organisaatioittain merkittävästi. Keskimäärin tuki on muutamia kymmeniä euroja vuosittain työntekijää kohden. Hallinnoinnin kannalta yksinkertaisin ja tasapuolisin tapa tykytoiminnan tukemiseen olisi jatkossa epassi, mihin voidaan ladata työnantajan päättämä määrä rahaa / työntekijä / vuosi käytettäväksi liikunta ja/tai kulttuuripalveluihin. epassi on IS- Hankinnan kilpailuttama palvelu. Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.9.2018 mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäinen työnantajan tukema tykytoiminta koko maakunnan alueelle. Tarkoituksenmukaisin ja yksinkertaisin hallinnoitava tapa olisi järjestää tykytoiminta epassilla sekä maakuntaan siirtyvien lomamökkien edullisella vuokrausmahdollisuudella. 3.7 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus on lakisääteistä. Koulutuksen tulee olla suunnitelmallista ja perustua koulutustarpeiden arviointiin. Koulutustarpeiden arviointi perustuu henkilökohtaisiin osaamiskartoituksiin ja täydennyskoulutuksesta laadittavaan koulutussuunnitelmaan. Vuoden 2015 tiedon perusteella, suurimmassa osassa organisaatioita (13 kpl) systemaattista osaamistarpeiden kartoitusta ei ole toteutettu. Kuopion kaupungilla, KYSissä, Kysterissä, Rautavaaralla ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä kartoitus on toteutettu osittain. Tervon kunnassa osaamiskartoitus on tehty koko sote-henkilöstölle. Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.6.2018 mennessä yhtenäinen koulutussuunnitelma koko maakunnan alueelle, joka perustuu maakunnan strategiaan ja sitä tukevaan osaamiseen.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 28 (54) PALKKAUSJÄRJESTELMÄT Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Palkkausjärjestelmä tukee toimintastrategiaa, vaikuttaa myönteisesti organisaation tavoitteisiin pääsemistä ja on kiinteä osa johtamista. Palkkausjärjestelmät on kartoitettu PoSoTe 1. vaiheessa eikä niitä ole kartoitettu nyt uudestaan. Alla olevat palkkausjärjestelmien kuvaukset perustuvat vuoden 2015 tietoihin. Siirtyvissä organisaatioissa voi olla lisäksi erilaisia käytäntöjä kertapalkkioiden myöntämiseen ja/tai rekrytointilisien myöntämiseen. Näiden osalta periaatteet on myös valmisteltava palkkausjärjestelmän valmistelun yhteydessä. 3.7.1 Tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä Tehtäväkohtainen palkka perustuu työn vaativuuteen. Maakunnan kaikissa organisaatioissa tulisi rakentaa työnantajakohtainen työn vaativuuden arviointijärjestelmä, jonka avulla pyritään saattamaan tehtäväkohtaiset palkat keskenään oikeaan suhteeseen. 2015 vuoden tietojen perusteella, PoSoTe - alueella on 15 organisaatiolla käytössä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä. Arviointijärjestelmä ei ole käytössä Keiteleellä, Pielavedellä, Rautavaaralla, Leppävirralla, Suonenjoella ja sairaanhoitopiirillä. Käytössä olevat arviointijärjestelmät poikkeavat merkittävästi toisistaan. 3.7.2 Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Henkilökohtaisen lisän käyttö perustuu työnantajakohtaiseen arviointijärjestelmään. Vuonna 2015 12 organisaatiolla oli käytössä henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä. Arviointijärjestelmää ei ollut käytössä Juankoskella, Keiteleellä, Lapinlahdella, Pielavedellä, Rautavaaralla, Varkaudessa ja Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymässä. 3.7.3 Tulospalkkausjärjestelmä Tulospalkkiojärjestelmän tarkoituksena on, että työntekijät ja työnantaja hyötyvät järjestelmän käyttöönottamisesta. Tulospalkkio perustuu palvelujen tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun saavuttamiseen tai ylittämiseen. Siilinjärvellä on paikallinen sopimus suun terveydenhuollossa suoritepalkkioista. 3.7.4 Kannustavat palkkauskäytänteet Väliaikaishallinnon tulee ratkaista yhtenevät käytännöt henkilöstön palkitsemisen ja huomionosoitusten osalta. Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.3.2018 mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäinen palkkausjärjestelmä koko maakuntaan. Palkkausjärjestelmässä tulee kiinnittää erityistä huomiota erilaisiin kannustaviin palkkauselementteihin.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 29 (54) 3.8 PAIKALLISET VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSET Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja ellei valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimusmahdollisuutta. Paikallisia virka- ja työehtosopimuksia on käytössä yhdeksässä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa ja ainakin neljässä muussa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Tietojenkeruun yhteydessä on toimitettu paikallisia sopimuksia yhteensä 77 kappaletta. Paikallisten virka- ja työehtosopimusten lisäksi jokaisessa organisaatiossa on erilaisia henkilöstöä koskevia ohjeita ja muita käytäntöjä, jotka täytyy jatkossa yhtenäistää. Listaa tulee täydentää väliaikaishallinnon valmistelun aikana. Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.6.2018 mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa uudet ja yhtenäiset paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset niistä kokonaisuuksista, missä se on tarpeen. Liite 2: Luettelo paikallisista virka- ja työehtosopimuksista. Liite 3: Paikallisten sopimusten sisällöt

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 30 (54) 4 PALVELUSSUHTEIDEN YHDENJAKSOISUUS JA PALKKOJEN YHTEENSOVITTAMINEN Maakuntaan siirtyvien työntekijöiden ja viranhaltijoiden palvelussuhteet jatkuvat yhdenjaksoisina liikkeen luovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti. Palvelusajat lasketaan ja niiden karttuminen otetaan huomioon luovuttavan työnantajan palvelukseen tulosta lukien niissä etuuksissa, joihin työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan palvelusajan pituus vaikuttaa. Näitä asioita ja etuuksia ovat mm. työkokemuslisä, irtisanomis- ja irtisanoutumisajan pituus, vuosilomaetuudet, palkallisen sairausloman karenssiajat, äitiysvapaan palkallisuus, osittainen hoitovapaa, osa-aikalisä ja vuorotteluvapaa. Siirtyvän henkilöstön palkat yhdenmukaistetaan maakunnassa. Yhdenmukaistamisesta ja sen aikataulusta neuvotellaan henkilöstöjärjestöjen kanssa. Esitys: Ei vaadi erillisiä valmistelutoimenpiteitä tässä vaiheessa.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 31 (54) 5 TYÖRYHMÄN KÄSITTELEMÄT ASIAT 5.1 HR-JÄRJESTELMÄN VAATIMUSMÄÄRITTELYT Työryhmä on käynyt läpi toiminnallisuuksia, mitä uudessa HR-järjestelmässä tulisi olla. HR-järjestelmä on hyvin paljon muutakin kuin pelkkä palkanlaskentajärjestelmä. Järjestelmään tulee voida laatia työntekijäkohtaiset tehtäväkuvat, työn vaativuuden arvioinnit, kehityskeskustelut ja työkykyprosessien mukaiset keskustelut. Järjestelmässä olevaa lomakkeistoa tulee pystyä muokkaamaan maakunnan omien pääkäyttäjien toimesta ilman, että muokkaamiseen tarvitaan järjestelmäntoimittajan työtä. Järjestelmässä tulee olla sähköinen poissaolojen käsittely (lomat, koulutukset, sairauspoissaolot), matkanhallinta (ja matkalippujen tilaaminen), sairauspoissaolohälytykset esimiehille ja muut sähköiset herätteet. Rekrytoinnin, koulutuksen ja osaamisen hallinnan toiminnallisuuksien tulee keskustella keskenään sekä toimia yhdessä muiden HR-järjestelmän toiminnallisuuksien kanssa. Raportoinnilta vaaditaan jatkossa huomattavasti enemmän kuin nykyiset järjestelmät pystyvät tarjoamaan. Tiedolla johtaminen tulee korostumaan ja järjestelmästä täytyy pystyä saamaan raportoitavaa tietoa kaikesta siitä tietomassasta, mitä järjestelmä pitää sisällään. HR-järjestelmästä tulee olla yhteydet työterveyshuollon raportointijärjestelmään, jolloin järjestelmästä pystytään raportoimaan kattavasti työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista työyksiköittäin. Esitys: Esitys on kuvattu loppuraportin kohdassa 3.5 (käytössä olevat henkilötietojärjestelmät). Liite 3: HR-järjestelmän vaatimusmäärittelyt Henkilöstön siirtäminen 5.2 PERIAATTEET TEHTÄVIEN MUUTOKSILLE JA NIIDEN VAIKUTUKSET PALKKAUKSEEN Vakinaisessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 1.1.2019 oleva henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen entisin palvelusuhteen ehdoin. Uudelle työnantajalle siirtyy palvelusuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Virkojen perustaminen Maakunta perustaa siirtyviä viranhaltijoita varten toiminnan kannalta tarpeelliset virat, joissa käytetään julkista valtaa. Henkilöiden siirtäminen virkasuhteeseen ei sisällä varsinaista nimitysharkintaa eikä kyseessä ole virkavaali, vaan viranhaltijoiden siirtyminen rinnastetaan liikkeenluovutukseksi entisin palvelussuhde-ehdoin. Työsuhteisia tehtäviä ei tarvitse perustaa, eikä uusia kirjallisia työsopimuksia tarvitse tehdä, mikäli työtehtävissä ei tapahdu olennaisia muutoksia. Viranhaltijat, jotka eivät käytä julkista valtaa, voidaan siirtää työsuhteiseen tehtävään entisin ehdoin. Edellä mainituissa tapauksissa työntekijöille tehdään kirjallinen työsopimus, muutoin työnantajalla on velvollisuus tehdä kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua siirtymishetkestä. Julkista valtaa käyttävän siirretyn viranhaltijan virkasuhde jatkuu, vaikka sopivaa virkaa uudella työnantajalla ei löytyisikään, koska virkasuhteen päättymiselle pitää löytyä laillinen peruste (esim. irtisanominen). Tehtäviin sijoittelu Henkilöstöresurssitarve määrittää, miten henkilöstön sijoittelu uusiin tehtäviin suoritetaan. Tavoitteena on löytää jokaiselle henkilölle sopiva, osaamista vastaava tehtävä. Johto-, päällikkö- ja esimiestehtävien miehitys tulisi tehdä ensin, jonka jälkeen täytetään muut tehtävät. Olennaisten tehtävämuutosten osalta työntekijöitä tulee kuulla etukäteen hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 32 (54) Henkilöstölle voidaan antaa mahdollisuus ilmoittaa halukkuutensa uusiin tehtäviin. Mikäli tehtävien vaativuuteen tulee olennaisia muutoksia, määritellään palkkaus muuttuneita tehtäviä vastaavaksi. Osaaminen täytyy kohdentaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla niissä tilanteissa, joissa syntyy päällekkäisyyttä siirtyvien työntekijöiden kesken. Väliaikaishallinnon aikana jokaisesta luovuttajaorganisaatiosta tulisi tunnistaa piilossa oleva työ, mikä ei sisälly kenenkään tehtäväkuvaan tai se on heikosti resursoitu tai sitä ei tehdä lainkaan. Näistä piilossa olevista tarpeista tulisi muodostaa selkeitä tehtäväkokonaisuuksia, mihin henkilöstöä olisi mahdollista sijoittaa. Myös uudenlaiset työn tekemisen tavat ja digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen avaavat mahdollisuuksia täysin uusiin tehtäväkokonaisuuksiin. Palkkaus Palkkojen yhteensovittamiselle täytyy varata riittävä siirtymäaika. Uudessa organisaatiossa tulisi valmistella uusi sopimusalakohtainen palkkausjärjestelmä, jonka tavoitteena on edistää toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin, varmistaa palkkojen kilpailukyky ja oikeudenmukaisuus. Vaihtoehtona on myös ottaa käyttöön jonkun siirtyvän yhteisön palkkausjärjestelmä edellyttäen, että järjestelmä täyttää hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet ja jonka soveltamispiiriin kuuluu eniten yhdistyvää henkilöstöä. Eri sopimusaloille tulisi valmistella palkkausjärjestelmät, jotka noudattavat yhdenmukaisia palkkauspoliittisia periaatteita huomioiden alakohtaisten sopimusten määräykset. Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen. Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan tilaisuus parantaa työsuoritusta. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esim. kehityskeskustelussa. Palkkojen yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista ja luodaan uusi TVA järjestelmä (mikäli jatkossa palkkaus perustuu työn vaativuuden arviointiin), jonka mukaan uusi palkkaustaso määrittyy. Mikäli palkkaus on alle TVA tason, se nostetaan asteittain uuden järjestelmän edellyttämälle tasolle huomioiden mm. kustannukset ja käytettävissä olevat palkankorotusvarat. Mikäli vanha tehtäväkohtainen palkkaus ylittää uuden tason, eivätkä tehtävät ole kyseessä olevan tason mukaiset, palkka jäädytetään. Toisena vaihtoehtona on osoittaa työntekijälle myös vaativampia tehtäviä. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään tulee laatia suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen. Edellä mainituista asioista ja niiden toteuttamisesta neuvotellaan paikallistasolla uuden työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajien kesken. Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehtäväkuvat ja ilmoittautumismenettely johtaja-, päällikkö-, esimies- ja asiantuntijatason tehtäviin. Ilmoittautumismenettely ja valinnat tehtäviin tulee tapahtua viimeistään 30.3.2018, että valittavat henkilöt voivat alkaa valmistautumaan uusien tehtävien vastaan ottamiseen, jatkorekrytointeihin ja toiminnan käynnistämiseen. Väliaikaishallinnon tulee ohjeistaa luovuttavia organisaatioita siten, että ne laativat siirtyvälle henkilöstölle viimeistään 30.6.2018 mennessä yhtenäiset tehtäväkuvat kaikkiin tehtäviin maakunnassa. Tehtäväkuvien perusteella voidaan alkaa arvioimaan työn vaativuutta ja sen jälkeen palkkojen harmonisointia.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 33 (54) Henkilöstöpolitiikan haasteet 5.3 HENKILÖSTÖN YHTEISKÄYTÖN JA HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUDEN PERIAATTEET Uuden maakunnan yksi keskeisimmistä haasteista on, miten se onnistuu toimintaympäristömuutosten aiheuttamissa henkilöstön uusissa tehtäväjärjestelyissä ja sijoittamisissa, osaamisen siirrossa, kehittämisessä, motivaation ja työkunnon ylläpidossa sekä todelliseen tarpeeseen perustuvissa henkilöstön uusrekrytoinneissa. Maakunnassa täytyy olla muutoskykyisiä, innovatiivisia ja tavoitteisiin sitoutuvia tiimityöntekijöitä ja osaajia. Maakunnan tulee tarjota haastavia ja merkityksellisiä työtehtäviä, joissa työntekijät voivat kokea onnistumisien iloa ja hetkiä sekä nähdä kehittymisen mahdollisuuksia. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy tulevaisuudessa, koska mm. valinnanvapaus lisää henkilöstön liikkuvuutta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Hyvän työnantajan maineessa olevat työpaikat saavat muita helpommin henkilöstöä. Maakunnan täytyy olla vetovoimainen ja kilpailukykyinen, jotta se saa palvelukseensa ammattitaitoista työvoimaa. Uudet työntekijät otetaan työpaikoilla vastaan myönteisesti ja heidät perehdytetään hyvin tehtäviinsä riippumatta siitä, kuinka heidät on rekrytoitu työyksiköihin. Toiminnassa tulee kiinnittää huomio erityisesti eri henkilöstöryhmien johtamiseen, henkilöstö- ja toimintaprosesseihin, henkilöstön osaamiseen, työmotivaatioon ja työkykyyn ja niiden jatkuvaan parantamiseen. Henkilöstö- ja rekrytointisuunnittelu sekä täyttölupamenettely Kattavalla ja ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla luodaan pohja henkilöstön osaamisen kehittämiselle ja rekrytoinnille. Henkilöstösuunnittelulla turvataan, että maakunnassa on strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuvasti määrältään, osaamisrakenteeltaan ja valmiuksiltaan sen toiminnallista tarvetta vastaava ja oikeissa tehtävissä toimiva henkilöstö. Henkilöstön rekrytointiprosessit perustuvat rekrytointisuunnitelmaan, jossa määritellään mistä ja miten tulevat uusrekrytoinnit toteutetaan ja minkälaista markkinointia potentiaalisten hakijoiden kohdalla on tarpeen tehdä. Tehtävien ja virkojen täytössä tulee ehdottomasti noudattaa täyttölupamenettelyä, jolla osaltaan varmistetaan henkilöstömenojen hallinta ja varmistetaan henkilöstöresurssien täysipainoinen hyödyntäminen. Ilman täyttölupamenettelyä maakuntatason tarkastelu henkilöstön yhteiskäytön ja liikkuvuuden suhteen jää toteutumatta ja se voi aiheuttaa turhia rekrytointeja ja ylimääräisiä henkilöstömenoja. Sisäinen liikkuvuus Henkilöstö liikkuu yksiköiden ja mahdollisesti tarvittaessa paikkakuntarajojen yli sinne, missä on työvoiman tarvetta. Henkilöstö on yhteiskäytössä esim. eri osastojen tai toimintojen kesken osastojen tai toiminnan kuormittavuuden tai muun syyn perusteella. Henkilöstön yhteiskäyttö tuo työelämään joustoa ja turvaa henkilöstön työsuhteen jatkumisen paremmin, jos valinnanvapaus ohjaa palveluiden käyttöä enenevässä määrin yksityiselle sektorille ja sitä kautta tulisi tarve vähentää henkilöstöä. Sisäisellä liikkuvuudella tarkoitetaan organisaation palveluksessa olevan henkilön siirtymistä pysyvästi tai määräajaksi toiseen virkaan tai tehtävään hoitamaan sijaisuutta, avointa virkaa tai tehtävää toiseen yksikköön kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Sisäisen liikkuvuuden piirissä on koko henkilöstö ja kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hakea virkaa tai tehtävää ottaen huomioon viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukset. Tällä toimintatavalla kohdennetaan osaamista organisaation kannalta oikein, toteutetaan henkilöstön mahdollisuuksia edetä työurallaan ja pyritään pidentämään niiden työuria, jotka eivät enää esimerkiksi työkyvyn alentumisen vuoksi pysty jatkamaan nykyisessä tehtävässään. Myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla on samat mahdollisuudet hakeutua avoimiin tehtäviin kuin vakituisilla ja kokoaikaisilla työntekijöillä. Virkojen kohdalla noudatetaan lain kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) määräyksiä.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 34 (54) Työnantajan täytyy toteuttaa sisäisellä liikkuvuudella ensisijaisesti työnantajavelvoitteitaan. Sisäisessä liikkuvuudessa etuoikeutettuja ovat ne, joilla on joko kunnallisen viranhaltijalain 35 :n tai työsopimuslain 7 luvun 2 :n mukainen henkilöön liittyvä irtisanomis- tai uudelleen sijoitusperuste, osa-aikatyötä tekevät tai ne, jotka on irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella perusteella. Vasta sen jälkeen, kun palvelukseen ottava taho on varmistanut, että avoimeen virkaan tai tehtävään ei ole tarjolla etuoikeutettuja, voidaan tehtävä laittaa sisäisesti haettavaksi koko henkilöstölle tai ulkoiseen hakuun. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan pääsääntöisesti sisäisin järjestelyin. Ulkoinen rekrytointi Ulkoisella rekrytoinnilla korvataan poistuvaa osaamista tai hankitaan uutta osaamista tilanteessa, jossa sisäiseen täyttöön, työkiertoon tai oman työntekijän kouluttamiseen ei ole mahdollisuuksia. Virka tai tehtävä laitetaan avoimeen hakuun, kun edellytykset tähän ovat olemassa kaikilta osin. Rekrytointiyksikkö tarkastaa edellytykset. Sisäisen liikkuvuuden toteuttaminen Kun työntekijä haluaa siirtyä toisiin tehtäviin tai on jollain perusteella etuoikeutettu siirtymään hänelle soveltuvaan tehtävään tai saamaan työtä, hän ilmoittautuu HR-järjestelmään työnhakijaksi organisaation avoimiin tehtäviin. Esimies varmistaa osaltaan, että asianomainen henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi HR- järjestelmään. Esimiehen velvollisuus on aina tarjota omaa henkilöstöään muiden yksiköiden käytettäväksi tilanteessa, jossa hän ei voi työllistää kaikkia työntekijöitään. Tällä toimintamallilla vältetään turhia rekrytointeja sekä ulkoista sijaistyövoiman käyttöä. Rekrytointiyksikkö haastattelee sisäiset työnhakijat ja kartoittaa tehtävät, joihin he ovat tarjolla sekä selvittävät mahdollisen etuoikeusperusteen. Ennen viran tai tehtävän täyttämistä palvelukseen ottava taho varmistaa rekrytointiyksiköstä, onko avoinna olevaan virkaan tai tehtävään tarjolla etuoikeutettuja hakijoita. Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus on aina ensisijainen vaihtoehto työntekijälle, jolla on sairauden, vian tai vamman vuoksi työkyvyn menetyksen uhka ja siihen voidaan vaikuttaa ammatillisella kuntoutuksella. Ammatillinen kuntoutus työkokeiluna ja uudelleensijoitus toteutetaan sisäisen liikkuvuuden keinoin. Ammatillinen kuntoutus tapahtuu ensisijaisesti Kevan rahoittamana tai toissijaisesti maakunnan rahoittamana työkokeiluna. Työntekijä, jolle etsitään soveltuvaa uutta työtä työssä jatkamiseksi, on aina etusijalla työkokeiluun hänelle soveltuvaan tehtävään sekä siirtoon kyseiseen tehtävään onnistuneen työkokeilun jälkeen. Työkokeilun jälkeen palkkauksesta vastaa vastaanottava työyksikkö. Koeajan käyttö Maakunnassa tulisi käyttää aina koeaikaa uusia työntekijöitä rekrytoitaessa. Koeaikana esimies ja perehdyttämisestä vastaavat arvioivat perehdyttämissuunnitelman mukaisesti, onko koeajaksi valitulla edellytykset tehtävän hoitoon työlle asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten sekä osaamisen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Tarvittaessa esimies lähettää tehtävään valitun koeaikana työterveyshuollon työhöntulotarkastukseen, jolloin selvitetään hänen terveydelliset edellytykset tehtävän hoitoon.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 35 (54) Perehdyttämisestä vastaava esimies raportoi koeajan aikana palvelukseen ottavalle taholle perehdyttämisen etenemisestä ja rekrytoinnin onnistumisesta. Palvelukseen ottava taho vahvistaa palvelukseen ottamisen tai päättää purkaa palvelussuhteen koeaikana (koeaikapurku) esimiehen raportin perusteella. Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.6.2018 mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäiset henkilöstön liikkuvuuden ja yhteiskäytön periaatteet koko maakunnan alueella. 5.4 UUDENLAISET TYÖN TEKEMISEN TAVAT / ETÄTYÖN OHJEISTAMINEN Etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaaehtoisuuteen perustuvaa työn organisointitapaa. Työ tehdään siellä, missä se on työntekijän, työnantajan ja tehtävän työn kannalta tehokkainta ja tarkoituksenmukaisinta. Etäyötä tehdään työpaikan ulkopuolella esimerkiksi kotona, vapaa-ajan asunnolla tai liikkuvana työnä matkoilla. Etätyöksi ei voida kuitenkaan luokitella kaikkea sellaista työtä, jossa työn suorittamisen paikka on työn luonteen takia muualla kuin työnantajan tiloissa. Esimerkiksi työ kodinhoitajana ei ole etätyötä, vaikka työnantaja ei ole koko ajan läsnä valvomassa ja johtamassa työtä. Etätyö sopii erityisesti asiantuntijatehtävissä toimiville. Useimmissa töissä osa työtehtävistä voidaan irrottaa etätyönä tehtäväksi. Etätyö edellyttää kuitenkin hyvää työn suunnittelua ja johtamista. Etätyötä tehdään yleensä työnantajan koneilla ja laitteilla. Etätyö tuo joustoa työelämään. Sen avulla voidaan vastata työntekijän henkilökohtaisiin esimerkiksi asuinpaikasta tai perheestä johtuviin tarpeisiin. Etätyön ehdoista on sovittu Eurooppa-tasolla solmitussa etätyön puitesopimuksessa. Se on pohjana solmittaessa etätyötä koskevia sopimuksia työnantajan ja etätyöntekijöiden välillä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Etätyösopimus on aina hyvä tehdä kirjallisena. Puitesopimus toimii pohjana sovittaessa etätyöstä myös työ- ja virkaehtosopimuksissa. Keskusjärjestöt ovat laatineet luettelon asioista, jotka on otettava huomioon etätyöstä sovittaessa. Sitä tulee lukea yhdessä puitesopimuksen kanssa. Etätyön toimintaperiaatteista sopiminen: etätyönä tehtävän työn määrittely missä etätyötä voidaan tehdä minkälainen on työntekijän raportointivelvoite miten työaikakirjaukset suoritetaan mitä kustannuksia etätyön tekemisestä aiheutuu ja miten ne korvataan (verkkoyhteys, tietoturva) mikä on vasteaika työpaikalta tuleviin yhteydenottoihin miten etätyöjärjestely voidaan aloittaa tai lopettaa miten työturvallisuus ja tietosuoja huomioidaan miten yksityiselämä ja etätyö erotetaan toisistaan etätyön enimmäismäärä prioriteettijärjestys, milloin etätyötä ei voida tehdä etätyöpäivien ilmoittamismenettely Jatkossa tulisi valmistella erilaisia työn tekemisen tapoja, niissä tehtävissä, missä se on mahdollista ja mitata työn tuloksia käytetyn työajan sijasta. Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.9.2018 mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäiset etätyön tekemisen periaatteet sekä mallit ja uudenlaiset vaihtoehtoiset työn tekemisen tavat koko maakunnan alueella.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 36 (54) 5.5 VALINNANVAPAUDEN VAIKUTUS HENKILÖSTÖTARPEESEEN Valinnanvapauslainsäädännön vaikutusta henkilöstötarpeeseen on haastavaa vielä tässä vaiheessa arvioida. Mahdollista on, että valinnanvapaus vaikuttaa myös palvelussuhteiden kestoon. Mikäli toiminnan jatkuvuudesta / laajuudesta ei ole varmuutta, voidaan vakinaisten palvelussuhteiden sijaan joutua käyttämään määräaikaisia palvelussuhteita. Määräaikaisen työsopimuksen käyttö on perusteltua, kun työntekijälle tarjotaan ajallisesti rajattu tehtävä, kuten esim. sijaisuus, kausiluonteinen tilapäinen työ, tietty vaativa tehtävä, jota vakituinen henkilöstö ei voi tehdä taikka kertaluonteinen tehtävä tai projekti ja kun sopimusta tehtäessä arvioidaan, että tämän työn päättyessä työnantajalla ei ole pysyväksi tarkoitettua työtä. Määräaikaisten sopimusten käytön edellytyksiä on arvioitava teetettävän työn edellyttämän työvoimantarpeen pysyvyyden kannalta. Silloin, kun määräaikaisten työsopimusten toistaminen useita kertoja peräkkäin tai lyhyin väliajoin taikka määräaikaisten sopimusten yhteenlasketun keston pituus osoittaa työvoiman tarpeen vakiintuneen pysyväksi, määräaikaisten sopimusten käyttö samoissa töissä ei enää ole sallittua. Työvoimatarpeen pysyvyyttä arvioitaessa otetaan huomioon myös työnantajan toiminnan laajuus ja työnantajan toiminnan jatkumisedellytykset jo vakiintuneelle tasolle. Kilpailu työvoimasta tulee lisääntymään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Mahdollisuutena on myös näiden toimijoiden välinen yhteistyö, yhteinen oppiminen ja tietojen vaihto. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä. Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.3.2018 mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa arvio valinnanvapauden vaikutuksesta henkilöstötarpeeseen ja keinot henkilöstötarpeen vaihtelun hallitsemiseksi. 5.6 SIJAISHENKILÖSTÖN TOIMINNAN ORGANISOINTI JA HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI Rekrytointitoiminnan keskittäminen / hajauttaminen mikä on oleellista Osaavan henkilöstön onnistunut rekrytointi on yksi kaikkein keskeisimpiä tekijöitä toiminnassa onnistumisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Henkilöstön, niin sijaisten kuin vakituistenkin rekrytointi on keskeinen osa lähiesimiehen työtä. Rekrytointija sijaisvälityspalvelujen tuottaminen keskitetysti koko maakunnan alueelle tuottaisi selkeästi etua niin kustannusten kuin toimintojen kehittämisenkin näkökulmasta. Toiminnalta edellytetään yhtenäisten toimintatapojen lisäksi toimivia, yhtenäisiä / integroituja ICT-järjestelmiä, joiden mobiilisuus vahvistaa virtuaalisesti tuotettavien palveluiden asiakaslähtöisyyttä, joustavuutta ja saavutettavuutta. Keskitetty malli ei tarkoita välttämättä sitä, että on vain yksi maakunnallinen yksikkö, josta kaikki rekrytointi tapahtuu. Tulee rakentaa riittävän toimiva ja tehokas kokonaisuus, jossa yhdistyy sekä tehokas hallinnointi, yhtenäiset ja mitattavat toimintatavat sekä taloudellisuus, mutta myös yhteisöiden ja työsubstanssin sekä ammattialojen tuntemus. Rekrytointiprosessi vie paljon esimiesten työaikaa, joten heidän työpaineensa helpottaminen on tapa antaa lähiesimiehelle aito mahdollisuus kehittää yksikkönsä toimintaa ja olla aidosti läsnä oleva esimies. Vaikutukset näkyvät yksikön toiminnassa sekä henkilöstön ja esimiesten työhyvinvoinnissa ja asiakaspalvelun laadussa ja saatavuudessa. Erityisesti lyhytaikaisten sijaisten rekrytoinnin keskittämisellä olisi mahdollista "kiinnittää" työntekijät pidemmäksi aikaa työnantajan palvelukseen, sillä isolla alueella toimittaessa olisi mahdollista tarjota töitä ilman katkoja (mikäli työntekijä on valmis liikkumaan työn perässä). Tämän lisäksi voidaan tarjota myös koulutusta ja perehdytystä lyhytaikaisille sijaisille suunnitellummin ja siten kehittää heidän osaamistaan sekä turvata työyhteisön työkäytäntöjen tuntemus osana työyhteisöiden hyvinvointia ja asiakasturvallisuutta. Joka tapauksessa henkilöstön sijoittumiseen ja tehokkaaseen ja joustavaan käyttöön tulee panostaa mm. asiakkaan valinnanvapauden lisääntyessä (henkilöstöresurssin ja osaamisen optimaalinen kohdentuminen muuttuvissa tilanteissa) ja henkilös-

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 37 (54) tön työtehtävien järjestelytarpeiden (mm. terveydellisten syiden vuoksi uudelleen sijoittuminen) tilanteissa. On luotava toimintatavat, joilla oma henkilöstö on ensin tehokkaassa käytössä ennen ulkoisia rekrytointeja. Toisaalta on tärkeää varmistaa uusien osaajien löytyminen tarvittaessa. Keskeinen kysymys on, miten arvioidaan palvelujen tuotantoon resursoitavien voimavarojen ja palvelujen volyymin yhteensopivuus. Parhaimmillaan saavutetaan kustannussäästöjä tuottamalla rekrytointiyksikön yhdenmukaisia, palvelutarpeeseen vastaavia palveluja. Uhkana on, että tämä hyöty kadotetaan mm. koordinointiongelmien tai oheiskustannusten lisääntymisen seurauksena, mikäli palvelutuotanto rekrytointiyksikössä kasvaa liian laajaksi. Henkilöstön voimavarojen, resurssin ja osaamisen johtaminen on kokonaisuus. Edellytetään HR johtajuutta maakunnan tasolla, jossa näitä osa-alueita johdetaan vuorovaikutteisena kokonaisuutena. Työhyvinvointi osaaminen oikein sijoittuminen ja resurssin kohdentaminen, henkilöstön liikkuvuus laadukas rekrytointi taloudenhallinta - raportointi asiakaspalvelun laatu ja turvallisuus jatkuva kehittäminen.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 38 (54) Kuvio 14. Kohdennettu rekrytointiprosessi, keskitetty/hajautettu

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 39 (54) Kuvio 15. Sijaistyövoiman hallinta prosessi, keskitetty/hajautettu Sijoitetaan henkilöstön osaaminen, motivaatio ja työkyky huomioiden sinne mikä palvelee työyhteisöiden ja asiakaspalvelun kehittämistä. Rekrytoidaan oikeaan paikkaan osaamista mitä tarvitaan. Koulutukset osaamisvajeeseen ja tukemaan työn ja palvelurakenteen kehittämistä. Urakehitys, työkierto, osatyökykyisten sijoitus, koulutussuunnittelu, taloudenhallinta, palkitsemisjärjestelmät. Kehityskeskustelu, osaamisen arviointi, koulutus- ja kehittämissuunnitelmat sekä yksilön, esimiehen että HR käyttöön.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 40 (54) Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.3.2018 mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäinen sijaishenkilöstön ja rekrytoinnin toiminnan organisointi koko maakunnan alueella. Valmistelussa tulee huomioida valinnanvapauden vaikutus henkilöstötarpeen mahdollisiin vaihteluihin. Väliaikaishallinnon tulee valmistella henkilöstön yhtenäiset kelpoisuusehdot koko maakunnan alueelle viimeistään 30.6.2018 mennessä. 5.7 TYÖSUOJELUORGANISAATIO, SEN TOIMINTATAVAT, TYÖKYKY JA TYÖTURVALLISUUS- JOHTAMISEN MALLIT JA OHJEISTUKSET Työhyvinvointi on sekä julkisen politiikan tavoite että tulos. Organisaatiossa työhyvinvointia syntyy, kun työkykyjohtamisen eri osa-alueet on määritelty, prosessoitu ja ne toimivat. Työkykyjohtamisen tavoitteiden on löydyttävä kaikilta keskeisimmiltä organisaation toimintatapojen alueilta: johtamisesta, strategisesta suunnittelusta, henkilöstöpolitiikasta, toiminnanohjauksesta ja toiminnan prosesseista. Miksi työturvallisuus- ja työkykyjohtamista on vahvistettava? Suomessa työhyvinvointia koskevat yhteiskuntapoliittiset tavoitteet ovat muun muassa työurien pidentäminen ja työelämän laadun parantaminen. Tavoitteet haastavat organisaatiot kehittämään työkykyjohtamistaan, sillä työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat pelkästään kunta-alalla noin kaksi miljardia euroa vuodessa (Keva) Työkyvyttömyyseläkkeelle kunnissa joutuu vuosittain n. 5000 henkilöä. (Keva) Työkyky- ja työturvallisuustyöryhmän tahtotila oli selvittää Pohjois-Savon alueen työkyvyttömyyden kustannuksia sote- henkilöstön osalta, mutta selvitys ei onnistunut kuntien ja kuntayhtymien erilaisten raportointitapojen vuoksi. Lisäksi sotehenkilöstöä ei voinut erottaa koko henkilöstön määrästä. Työkyky- ja työturvallisuusjohtamista ohjaavat muun muassa seuraavat lait: työsopimuslaki, työturvallisuuslaki, laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta, henkilötietolaki, yhdenvertaisuuslaki, laki yksityisyydensuojasta työelämässä, työaikalaki, työterveyshuoltolaki, laki kunnallisesta viranhaltijasta ja vuosilomalaki. Siksi työkyky- ja työturvallisuusjohtamista ei voi määritellä erilliseksi toiminnaksi moninaisuutensa vuoksi, mutta henkilöstön tilaa kuvaavat indikaattorit voidaan erottaa muusta toiminnasta. Työryhmä esittää, että maakunnassa olisi jatkossa yhteinen määritelmä työkyvystä (Ilmarisen työkykytalo), työkykyjohtamisesta ja sen seurannasta. Onnistuneen ja tasalaatuisen työkyyjohtamisen taustalla täytyy olla myös selkeästi määritellyt tehtäväkuvat, joissa on kuvattu tehtävässä vaadittava työkyky, työkykymääritelmän mukaisesti. Tehtävässä vaadittavaa työkykyä kuvaamalla saadaan lisättyä henkilöstön omaa vastuuta ja ymmärrystä toimintakyvystään rekrytointitilanteessa sekä työkyky muutoksen tapahtuessa on esimiehen ja/tai tukipalveluiden asiantuntijoiden helpompi arvioida työkykyä suhteessa työtehtävään. 5.7.1 Työkyky- ja työturvallisuuden nykytila Työkyky- ja työturvallisuuden nykytilaa ja tarpeellisia kehittämiskohteita lähdettiin analysoimaan vertailemalla alatyöryhmässä mukana olevien organisaatioiden (PSSHP, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, Varkaus ja Kuopio) tietoja nykytilasta. Työsuojeluorganisaatiomallit olivat toimijoilla hyvin pitkälle samoilla periaatteilla toimivia, lakiin perustuvia. Riskienarviointijärjestelmistä on nykyisin käytössä Granite, Pera, WPro ja 4ks. Vuoden 2015 vakuutusyhtiön tilastoimia PSSHP:n, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän, Varkauden kaupungin ja Kuopion kaupungin yhteen laskettuja työmatka- ja työtapaturmia oli 508 kappaletta. Näistä ohimenevä korvaus oli yhteensä 708 740. Yleisimmät vahinkoluokat olivat haavat, pinnalliset vammat, sijoiltaanmenot, nyrjähdykset, venähdykset, tärähdykset, sisäiset vammat ja ruhjevammat.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 41 (54) Vuoden 2016 työsuojelu HaiProsta yleisin tapahtuma liittyi kaikilla organisaatioilla väkivaltaan. Muita yleisiä tapahtumia olivat pisto-viilto, kaatuminen, psyykkinen kuormitus ja puristuminen/ruhjoutuminen. Kuopion kaupungilla vuonna 2016 HaiProhon ilmoitettuja työtapaturmia/väkivaltatilanteita oli 563 kappaletta ja läheltä piti/uhkatilanteita 269 kappaletta. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirillä luvut olivat 585 kappaletta ja 167 kappaletta, tekijänä oli yleensä potilas, kohteena sairaanhoitaja ja tapahtuivat maanantaisin. Sisäilmaohjeet / toimintamallit olivat näillä organisaatioilla aktiivisessa käytössä. Jokaisella organisaatiolla oli sisäilmatyöryhmät ja selvät prosessit, joiden mukaan toimitaan ongelmia havaitessa. 5.7.2 Työturvallisuusjohtamisen keinot Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Yhteistoimintaa tulisi kehittää esimiesten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä lisäämällä. Tämän välineenä ovat esimerkiksi toimivat kehityskeskustelut ja työsuojeluparin kanssa tehtävä yhteistyö sekä toimintaa tukeva riskienarviointi. Lähijohtamisen ja operatiivisen johtamisen tuen keinona ovat keskijohdon kanssa toteutettavat tapaamiset, joissa eri asiantuntijat raportoivat työkyky ja työturvallisuus mittareita riskien hallintaa ja työkykyjohtamista varten. Riskien arvioinnissa huomioitavat asiat ovat: Potilasturvallisuus Työturvallisuus Tietoturvallisuus Henkilöturvallisuus Kiinteistöturvallisuus Poikkeamatiedon keräysjärjestelmä; tietojen analysointi ja muutossuunnitelmat (Haipro) Riskienarviointijärjestelmät: - Linjajohdon joka tasolle käytännöllinen tiedolla johtamisen raportointimahdollisuus Selkeä vastuunjako Riskien arviointia tulee kehittää jatkossa niin, että se palvelee entistä paremmin eri toimintayksiköiden päivittäistä toimintaa ja johtamista. Jokaisella toimijalla tulee olla kuvattuna tehtäväkuvan rooli ja vastuu. Alla on kuvattu yksi vaihtoehto työkyky- työturvallisuusjohtamisen organisointimalliksi. Työryhmä esittää, että riskien arviointijärjestelmä on maakunnassa yhteinen ja, että järjestelmän ominaisuudet ovat toimintaympäristölähtöisiä.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 42 (54) HENKILÖSTÖJOHTAJA TYÖHYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ TYÖSUOJELUPÄÄLIKKÖ Työterveyshuollon tilaajapalvelut Työsuojelu- ja riskien hallintapalvelut Työhyvinvointikoo rdinaattorit Osatyökykyisten palvelut Työsuojeluorganisaatio - Työsuojeluvaltuutettujen palvelut Henkilöstösuunnit telijat Työelämän laadun suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut Työsuojeluvaltuutetut Sovittelupalvelut Työsuojeluasiamies Työsuojeluparit Kuvio 16. Vaihtoehto työkyky- työturvallisuusjohtamisen organisointimalliksi

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 43 (54) 5.7.3 Työhyvinvointi ja työkykypalveluissa toimivien roolit ja vastuut Työhyvinvointipäällikkö Vastaa työkykytoiminnan kehittämisestä ja raportoinnista sekä työterveyshuollon palvelusopimuksesta ja sen sisällöstä sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta. Työhyvinvointikoordinaattorit Ovat mukana työkykyprosesseissa ja koordinoivat osatyökykyisten työssä jaksamisen ja jatkamisen tukemiseen liittyviä palveluja sekä ohjaavat ja neuvovat esimiehiä ja työntekijöitä. Tekevät tiivistä yhteistyötä organisaation ulkopuolisten toimijoiden kanssa mm. Keva ja Kela sekä ovat tukena, kun lähdetään hakemaan vaihtoehtoja työuran jatkamiselle yli organisaatiorajojen. Työhyvinvointisuunnittelijat Vastaavat työhyvinvointikyselyn suunnittelusta, toteutuksesta ja raportointiin liittyvistä asiantuntijatehtävistä. He ovat vastuussa työhyvinvointikyselystä nousseiden työelämän kehittämisen kohteiden eteenpäin viemisestä yhdessä esimiesten ja muun henkilöstön kanssa. Sovittelijat Toimivat työyhteisöissä sovittelupalvelun toteuttajina esimiesten tukena. Työsuojelupäällikkö Maakunta nimeää työsuojelupäällikön työsuojelun yhteistoimintaa varten työsuojelun valvontalain mukaisesti. Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojelun asiantuntemuksen hankinnassa sekä yhteistyössä työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojeluvaltuutetut Työntekijät ja toimihenkilöt valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetut. Työsuojeluvaltuutetuista ja heidän ajankäytöstään sovitaan toimikausittain tai toiminnan olennaisesti muuttuessa. Sovittaessa otetaan huomioon se, mitä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä on laissa (TsValvL 29-37 ) määrätty ja yhteisesti sovittu (TsS 8 ). Maakunnan aloittaessa järjestetään työsuojeluvaalit. Työsuojeluasiamies tai muu vastaava Toimintayksiköt voivat valita henkilöstöä edustavia työsuojeluasiamiehiä, turvallisuusvastaavia tai vastaavalla nimikkeellä toimivia henkilöitä. Valitut henkilöt toimivat esimiehen työsuojeluparina työyhteisön turvallisuustyössä. Toimintayksiköt päättävät heille annettavasta ajankäytöstä. Työsuojelutoimikunta Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on perustettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työntekijät. Työnantajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin yhteistoiminnan järjestämiseksi. 5.7.4 Työkykyjohtamisen keinot Työkykyjohtamisen tukena ovat erilaiset toimintamallit, joista keskeisimmät ovat aktiivisen tue toimintamalli, päihdeohjelma, hyvän työkäyttäytymisen toimintamalli, uhka- ja vaara- ja väkivaltatilanteiden hallinta ja purkuohje. Lisäksi työkierto, ikäjohtaminen, muutosjohtaminen ja työnohjaus sekä työterveyshuollon työelämän tarpeita vastaavat henkilöstön työkykytutkimukset ja selvittelyt sekä muu ennaltaehkäisevä työ työyksiköissä esimiesten tukena. Sisäilmaongelmista johtuva oireilu ja niistä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Työryhmä esittää, että sisäilmaongelmiin ja niistä johtuviin oireiluun tunnistamiseen ja hallintamallia tulee kehittää, kun organisaatiopuu on valmis. Yksilön omaa vastuuta omasta työ ja toimintakyvystä sekä hyvinvoinnista tulee jatkossa korostaa ja tukea enemmän. Eri ammattiryhmien tehtäväkuvat elävät työelämän muuttuessa. Työelämän muutosten hyväksyminen tapahtuu suhteessa

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 44 (54) omiin asenteisiin, työssä suoriutumiseen ja arvoihin. Tarvitaan ohjausta ja valmennusta itsensä ja omien vahvuuksien tunnistamiseen ja johtamiseen. Työryhmän ehdotus on, että henkilöstölle rakennetaan kattavat hyvinvointisivut yhteistyössä työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa, digitalisaatiota hyödyntäen. Työyhteisön näkökulmasta keinoja työkykyjohtamiseen ovat työyksikön kehittämissuunnitelman tekeminen ja aktiivinen hyödyntäminen, työnohjaus, erilaiset valmennukset, työpaikkaselvitykset, riskien arviointi ja osatyökykyisen työntekijän uudelleen sijoitusprosessissa valmennus/tuen antaminen lähettävälle ja vastaanottavalle yksikölle. Työterveysyhteistyötä tulee entisestään vahvistaa ja selkeyttää. Työterveyshuollolta odotetaan uudenlaisia, työelämän tarpeista lähteviä keinoja arvioida ja tukea fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista työkykyä sekä tuottaa työnantajalle ajantasaista tietoa henkilöstön työkyvystä suhteessa työtehtäviin. Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.6.2018 mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäiset työkyky- ja työturvallisuusjohtamisen toimintamallit koko maakunnan alueelle. Toimintamalleissa tulee kiinnittää erityistä huomiota osatyökykyisten ja työkyvyttömyysuhan alla olevien työntekijöiden tukemiseen. 5.8 HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 5.8.1 Täydennyskoulutuksen periaatteet Monimuotoinen henkilöstö - yhdenmukaiset toimialakohtaiset osaamisvaatimukset Maakunta toimintakenttänä: - monipuoliset mahdollisuudet urakehitykselle, osaamisen laajentamiselle ja syventämiselle osaamisen jakaminen, kouluttaminen ja mentorointi on osa jokaisen työtehtävää - työkykyjohtamisen uudet mahdollisuudet Millaisia lakisääteisiä velvoitteita organisaatiolla on liittyen osaamisen kehittämiseen/ täydennyskoulutukseen? Terveydenhuoltolaki: Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö, mukaan lukien sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa oleva henkilöstö, jolta kunta tai kuntayhtymä hankkii palveluja, osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen sisällössä on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö. Terveydenhuoltolaki velvoittaa suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa niin, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden myös hoitotyön näkökulmasta. Terveydenhuoltolaki sääntelee järjestämään toiminnan myös niin, että moniammatillinen terveysalan asiantuntemus toteutuu järjestämällä moniammatillista tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa. (THL 33 37 ) Erikoissairaanhoitolaki: Yliopistollinen sairaala; koulutusyksiköt Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta lääkärikoulutuksesta ja lääketieteellisestä tutkimustoiminnasta johtuvista ylimääräisistä kustannuksista -> opetus-/ koulutusvelvoite Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä: Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Terveydenhuollon ammattihenkilön työn-

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 45 (54) antajan tulee seurata terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillista kehittymistä ja luoda edellytykset sille, että terveydenhuollon ammattihenkilö voi osallistumalla tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja muilla ammatillisen kehittymisen menetelmillä ylläpitää ja kehittää tietojaan ja taitojaan voidakseen harjoittaa ammattiaan turvallisesti ja asianmukaisesti. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä: Sosiaalihuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Sosiaalihuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö saa työssään tarvittavan perehdytyksen ja että hän voi osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi tarpeelliseen täydennyskoulutukseen Muuta Pelastuslaki ja asetus Elintarvikevalvonnan henkilöstön pätevyys: Elintarvikelaki (23/2006) ja valvonta-asetus 882/2004/EY, 6. artikla. Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Erilaiset ja eritasoiset täydennyskoulutustarpeet: - eri alojen lakisääteiset koulutukset - lupiin/velvoitteisiin ja pätevyyksiin liittyvät täydennyskoulutukset, testit ja näytöt - dokumentointi Miten täydennyskoulutus- ja henkilöstön kehittämispalvelut organisoidaan? Henkilöstön kehittämiselle yhteiset strategiset linjaukset ja tavoitteet. Koko alueella yhteinen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, joka jakautuu toimialakohtaisiin suunnitelmiin. Ehdoton edellytys: yhteinen HR -järjestelmä, jolla yhteys mm. palkkahallinnon järjestelmiin. Onko ratkaisu keskitetty yksikkö, joka toimii alueella verkosto-organisaationa? Vastuualueena: täydennyskoulutusten kilpailutus ja hankinta, koulutus- ja tapahtumajärjestelyt, viestintä, markkinointi, palautteet ja arviointi, kehittäminen. HR -järjestelmät (osaamisen arviointi, kehittäminen, koulutus) kehittäminen, ylläpito, käyttäjätuki ja opetus Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.6.2018 mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäinen henkilöstön koulutussuunnitelma koko maakunnan alueelle.

Henkilöstötyöryhmän loppuraportti 46 (54) 5.8.2 Osaamisen kehittäminen Kuvio 17. Osaamisen kehittämisen prosessi Esitys: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään 30.6.2018 mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäinen henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelma ja toimintamalli koko maakunnan alueelle. 5.9 VIESTINTÄ/TIEDOTUSSUUNNITELMA VALMISTELUSTA Jokainen luovuttajaorganisaatio, joka on edustettuna henkilöstöryhmässä, huolehtii tiedottamisesta omassa organisaatiossa yhdellä yhteisellä materiaalilla. Henkilöstöryhmässä tullaan vastuuttamaan tiedottaminen niihin organisaatioihin, jotka eivät ole edustettuina henkilöstöryhmässä. Tiedottamista tehdään jatkuvasti kevään aikana. Kuntien, kuntayhtymien ja valtion virastojen tulee huolehtia esivalmisteluvaiheesta lähtien jatkuvasta viestinnästä henkilöstölle sekä käynnistää työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) ja yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) mukainen yhteistoimintamenettely. Maakuntien väliaikaishallinto tulee tekemään maakuntia sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia. Tästä syystä myös väliaikaishallinnolla on velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain periaatteita.