Liite nro 4. Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016

Liite nro 4 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 Vaalijalan kuntayhtymä Nenonpellontie 40, 76940 Nenonpelto puh. 015 783 111, fax 015 7831 298 etunimi.sukunimi@vaalijala.fi Yhtymäkokous www.vaalijala.fi 7.6.2017

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sisällysluettelo Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 1 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.2.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoteen 2016... 1 1.2.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 4 1.2.3 Yleinen taloudellinen kehitys... 6 1.2.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa... 8 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 8 1.2.6 Kuntayhtymän henkilöstö... 9 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 18 1.3 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 19 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 20 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 20 1.4.2 Toiminnan rahoitus... 21 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset... 23 1.6 Kokonaistulot ja -menot... 24 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely... 25 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 26 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 26 2.1.1 Yleishallinto ja sisäiset palvelut... 26 2.1.2 Osaamis- ja tukikeskus... 28 2.1.3 Erityispalvelut... 30 2.1.4 Avohuollon asumispalvelut... 31 2.1.5 Poliklinikkatoiminta... 34 2.1.6 Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen... 35 2.1.7 Palvelutoiminnan yhteiset... 37 2.1.8 Opetus... 39 2.1.9 Rahoitus... 40 2.1.10 Investoinnit... 40 2.2 Määrärahojen toteutuminen... 41 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen tehtäväalueittain... 41 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (sekä ulkoiset että sisäiset)... 49 2.2.3 Investointien toteutuminen... 51 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 54 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 54 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 55 3.1 Tuloslaskelma (vain ulkoiset)... 55 3.2 Rahoituslaskelma... 57 3.3 Tase... 58 4 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 73

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomusta koskevat säännökset ovat Kuntalain 115 :ssä. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys yhtymäkokouksen asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kuntayhtymässä. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kuntayhtymän taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kuntayhtymän taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Yhtymähallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoteen 2016 Valtakunnalliset suuntaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen valmistelu kiihtyi vuoden 2016 aikana ja maan hallituksen linjauksia julkistettiin laajalla rintamalla. Vaalijalan linjaus uudistukseen on, että sen kaksi palvelulinjaa, kuntoutus ja avopalvelut tulee jatkaa yhtenäisinä kokonaisuuksina myös tulevaisuudessa. Sillä tavalla ne palvelevat parhaiten maakuntia ja erityisosaamisen ylläpito ja kehittäminen turvataan asiakkaiden parhaaksi. Linjan läpivienti sote- ja maakuntauudistuksessa tulee olemaan vaativa tehtävä. Aktiivisimmin Vaalijala on päässyt osallistumaan Etelä-Savon maakunnan esivalmisteluun. Kuntarakennemuutoksia ei kertomusvuonna tapahtunut Vaalijalan alueella. Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittaminen ei juuri edennyt vuoden aikana, mutta se on kytketty sote-uudistukseen ja se toteutetaan 31.12.2018 mennessä. Itsemääräämisoikeuslakihankkeen kariuduttua perustuslaillisiin ongelmiin, asiaa päätettiin edistää kehitysvammalain muutoksella. Lakimuutos on tarkoitettu väliaikaiseksi kunnes yleinen itsemääräämisoikeuslaki saadaan säädettyä. Se astui voimaan 10.6.2016 ja sen toteuttaminen tulee jatkumaan vuoden 2017 puolelle. Lakimuutos on yksityiskohtainen ja sen soveltaminen on lisännyt asiakaskirjauksia merkittävästi. Kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen vuoteen 2020 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti edellyttää uusien erityisasuntojen jatkuvaa rakentamista ympäri Suomea. Savossa tavoite saavutetaan vuotta aikaisemmin. Asuntoja on syntymässä niin Pohjois- kuin Etelä-Savon alueelle. Savon erityishuollon kehityksestä Kuntatalouden heikosta tilanteesta huolimatta Savossa vammaispalvelujen saatavuus säilyi tyydyttävällä tasolla.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 2 Vaalijalan toteuttama asunto-ohjelma eteni. Pieksämäen Marian palvelukodin käyttöönotto tapahtui vuoden aikana. Yhteistyö palvelujen järjestämiseksi kuntien, asiakkaiden ja omaisten kanssa toimi hyvin. Asumista suunniteltaessa asiakkaan kaikki elämän tarpeet on huomioitava päivittäisistä aktiviteeteista perusterveydenhuoltoon. Muuttoprosessi on iso asia ja se tulee hyvin valmistella. Kunta on palvelujen järjestämisvastuussa ja tätä kautta merkittävin vallankäyttäjä palveluissa. Palvelujen käyttäjänä asukas on kuitenkin keskiössä. Tämän toteuttaminen palvelutarpeiden arvioinnissa siten, että asiakkaan tahto toteutuu tai ainakin näkyy ratkaisuissa, edellyttää huolellisuutta. Vaalijalan palvelukotiohjelma jatkuu edelleen ja seuraavat asuntokohteet valmistuvat: Kuopioon Sipulin palvelukoti (2017), Mikkeliin Siekkilän palvelukoti (2017) ja Jyväskylään Sääksvuoren palvelukoti (2018). Päiväaikaisen toiminnan tuottamista on kehitetty kohti yksilöllisyyttä. Työ- ja päivätoimintapalvelujen saatavuus asiakkaille on säilynyt kohtuullisena, vaikka palveluja on jouduttu myös vähentämään asiakaskohtaisesti kuntien vaatimusten mukaan. Tärkeätä on pitää mielessä, että vammaispalvelulaki antaa vaikeavammaisille oikeuden päivätoimintaan asumisen ulkopuolella viitenä päivänä viikossa. ELY-keskukset ovat vähentäneet palveluiden ostamista työllistämisen tukemiseen. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen uudistumisprosessi Laitosasumisen asteittainen loppuminen merkitsee sitä, että Pieksämäen yksiköissä keskitytään tulevaisuudessa lyhyt- ja pitkäkestoiseen määräaikaiseen vaativimpaan kuntoutukseen. Uudistumisprosessi on kestänyt kohta 10 vuotta ja työtä tehty järjestelmällisesti palvelujen kysyntään vastaten. Tämä vaihe kestää vuoden 2019 loppuun asti. Kuntoutusyksiköissä oli vuoden aikana keskimäärin 202 asiakasta (v. 2015/202). Pitkäkestoisissa palveluissa oli 217 (v. 2015/206) eri asiakasta ja lyhytaikaisissa 243 (v. 2015/228). Kuntoutusyksiköiden palveluja käytti 443 (v. 2015/434) asiakasta ja kuntoutusjaksojen määrä oli 1271 (v. 2015/1227). Luvut ovat pysyneet vakaina, osoittaen toiminnan merkityksen palveluverkossa. Kuntoutuksen kotikenttä on tuleva Itä-Suomen yhteistyöalue, jonka tulevat muodostamaan Pohjois-Savo, Etelä- Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Kohonneen turvallisuusriskin kuntoutuspalveluja tuotetaan valtakunnallisesti. Laajeneva alueellinen kehityssuunta toteutui viime vuonna hyvin kolmantena vuotena peräkkäin, palvelutoiminnan myynti omistajakuntien ulkopuolelle kasvoi 38 % (v. 2015/178 %). Kuntoutuspalvelujen myynnistä 25 % menee ulkokunnille. Ostajakunnan laajeneminen tukee omistajakuntien käytettävissä olevien palvelujen pysyvyyttä ja monipuolisuutta sekä tuo myönteisiä taloudellisia vaikutuksia omistajakuntien alueelle. Kuntoutuksen sisällöllinen kehittäminen on jatkunut. Kuntoutuksessa mm. käyttäytymisanalyyttiset menetelmät sekä lapsilla ja nuorilla kiintymyssuhdeteoriaan perustuva DDP-menetelmä ja vihan hallintaan liittyvä ART-menetelmä ovat päivittäisessä käytössä. Kuntoutuksen kysyntä on toisinaan ylittänyt tarjonnan ja vasteaikojen kanssa on aika-ajoin kamppailtu. Kuntoutuksen toteuttamisen muotoja on monipuolistettu. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen osuus on kasvanut. Haasteellisten tilanteiden arviointi ja selvittäminen tulee tapahtua jatkossa asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Sillä voidaan vähentää tai ainakin lyhentää kuntoutusjaksojen kestoa ja parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Talouden näkökulmasta kysymys on pitkän aikavälin säästöistä. Liikkuvissa kuntoutuspalveluissa konsultoiva työote on keskeistä. Olennainen havainto on se, että asiakkaana voi olla kokonainen perhe. Perhekeskeisen työn osuus tulee kasvamaan ja varhaisen vaikuttamisen asema vahvistuu. Vaalijalan Sateenkaaren koulu tuottaa perusasteen opetusta ja Bovallius ammattiopisto tuottaa toisen opetusta yhteistyössä oppilaskotien kanssa. Toisen asteen opetuksen järjestelyt toimivat hyvin vuoteen 2015. Opetusministeriö leikkasi erityistä tukea tarvitsevien nuorten toisen asteen koulutuspaikkoja Suomessa ja tilanne heikkeni myös Vaalijalan asiakkaiden kohdalla.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 3 Kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää, että tilat ovat asianmukaiset. Nenonpellon yksiköiden tilojen uudistamistyö jatkui vuoden aikana yhden rakennuksen peruskorjauksen loppuun saattamisella ja seuraava peruskorjaus aloitettiin ennen vuoden vaihdetta. Tilojen uudistaminen toteutettiin kassarahoituksella. Peruskorjaustoiminnan lisäksi tilojen käyttötarkoituksia on muutettu kysynnän tarpeiden mukaan. Osaava ja jaksava henkilöstö on toiminnan perusta Vaalijalan palveluksessa oli kuukausittain keskimäärin 1081 työntekijää (v. 2015/976). Henkilöstön määrä on ollut kasvussa pääosin asunto-ohjelman toteuttamisen myötä. Vaativan kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää myös enemmän henkilöstöresursseja kuin aikaisempi laitosasuminen. Uuden osaavan henkilöstön tarve säilyy eläkkeelle siirtymisten kautta. Laitosasumisen loppuminen toisaalta vapauttaa henkilöstöä muuhun kuntoutustoimintaan. Koulutettujen työntekijöiden saatavuus on ollut Savossa tyydyttävää muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Osaavuus edellyttää työnantajalta jatkuvaa täydennyskouluttamista. Se on ollut yksi Vaalijalan vahvuuksista jo vuosia. Täydennyskoulutusta tarjotaan myös muiden työnantajien työntekijöille. Henkilöstötutkimus syksyllä 2016 kertoi Vaalijalan työntekijöiden olevan työhönsä sitoutuneita, osaavia ja kehittymishaluisia. Vaalijala koettiin turvalliseksi työnantajaksi, jonka palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmissä on kuitenkin parantamisen varaa. Työilmapiiri oli yleisesti ottaen hyvä, mutta selän takana pahaa puhumista koettiin. Yksikkökohtaiset erot olivat merkittäviä. Vaalijalan tulokset vastasivat verrokkityönantajien tuloksia. Työyksiköissä pohditaan toimenpiteitä, joilla havaittuihin heikkouksiin puututaan. Rekrytoinnin haasteet kohdistuivat mm. pysyvän ja osaavan lääkärikunnan ylläpitämiseen. Tilanne parani alkuvuodesta 2017. Erityistyöntekijöiden saatavuus vaihtelee ja tästä syystä Vaalijalalla on laaja yhteistyöverkosto konsultoivien asiantuntijoiden käyttämiseksi omien resurssien täydentämiseksi. Vaalijalan hallinnollinen kehittäminen ja talous Vaalijalassa on sitouduttu laatujärjestelmän rakentamiseen vaiheittain vuoteen 2018 mennessä. Työn toteutusvaihe aloitettiin 2013. Laatujärjestelmän viitekehys tulee olemaan IS0 9001:2015 standardi. Laatujärjestelmä rakennetaan sähköiselle alustalle (IMS) ja se tulee kattamaan toiminnan laajasti palveluprosesseista henkilöresurssien hallintaan. Vaalijalan tulos vuonna 2015 oli 629 000 euroa ylijäämäinen, joka lisäksi voitiin tehdä 2,5 milj. euron investointivaraukset. Tavoitteeksi vuodelle 2016 asetettiin 0-tulos siitä huolimatta, että kuntoutuksen hintoihin ei tehty korotuksia. Tilikauden ylijäämä on 212 300 euroa, jonka lisäksi voidaan tehdä 2,5 milj. euron investointivaraukset. Palvelutoiminnan euromääräinen kasvu oli 9,7 %. Kasvun selittävät tekijät ovat asumispalvelujen laajentuminen ja kuntoutuksen kysyntä. Vuoden 2017 taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat vaativampia kuin edellisen vuoden. Niiden toteuttaminen edellyttää tulojen lisäämistä ja/tai kulusäästöä edelliseen vuoteen nähden, koska kuntoutuksen suoritehintojen tarkistus jätettiin tekemättä kolmatta vuotta peräkkäin ja kilpailukykysopimuksen perusteella hintoja alennettiin keskimäärin 1,5 %. Alkuvuodesta olemme pysyneet tavoitteessa. Ilkka Jokinen kuntayhtymän johtaja

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 4 1.2.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokous Jäsenkuntien edustajat kokoontuivat yhtymäkokoukseen Vaalijalaan kaksi kertaa, käsiteltyjä asioita oli 21. Puheenjohtajana kevätkokouksessa toimi Alpo Salo Pieksämäeltä ja varapuheenjohtajana Tarmo Heiskanen Lapinlahdelta. Syyskokouksessa puheenjohtajana toimi Alpo Salo Pieksämäeltä ja varapuheenjohtajana Pekka Pirhonen Iisalmesta. Kevätkokouksessa hyväksyttiin vuoden 2015 tilinpäätös ja toimintakertomus, hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja kehyssuunnitelman raamit. Yhtymäkokous hyväksyi Muuramen kunnan Vaalijalan kuntayhtymän jäsenkunnaksi 1.7.2016 alkaen. Merkittiin tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomus v. 2015 sekä raportti kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta alkuvuoden osalta. Syyskokouksessa hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 sekä suoritteiden hinnoittelun perusteet vuodelle 2017. Merkittiin tiedoksi raportti Vaalijalan kuntayhtymän alkuvuoden 2016 toiminnasta ja taloudesta. Yhtymäkokoukseen kuului 55 edustajaa 34 eri jäsenkunnasta (suluissa varaedustajat): Enonkoski Kaija Korppi (Heikki Kylliäinen) Hartola Mirja Tammisto (Sanni Hölttä) Hirvensalmi Timo Marttinen (Sigita Herrala) Iisalmi Pekka Pirhonen (Pirkko Rytkönen), Elina Puustinen (Kaarina Korhonen) Joroinen Pirkko Hämäläinen (Mari Lahti), Jouko Metsälä (Hannu Viirimaa) Juankoski Anna Partanen (Suvi Vuorinen), Eeva Konttinen (Pirkko Karhunen) Juva Riitta Rimmi (Jukka Kietäväinen) Kaavi Minna Oksman (Pasi Pitkänen) Kangasniemi Antti Lindqvist (Seppo Laitinen), Kari Rautiainen (Tapio Viljanen) Keitele Timo Kolehmainen (Pirkko Varviala) Kiuruvesi Kari Saastamoinen (Helena Juntunen), Tarja Arbelius (Anna-Liisa Härkönen) Kuopio Sirpa Miettinen (Kristiina Mäki), Heimo Murro (Jaakko Jauhiainen) Lapinlahti Tarmo Heiskanen (Elli Karppinen), Minna Rissanen (Anne Tamminen) Leppävirta Riitta Räisänen (Markku Pesonen) Mikkeli Satu Taavitsainen (Kirsi Olkkonen), Juha Vuori (Hannu Kilkki) Muurame Simo Oksanen (Sami Niemi), Tiina Mikkola (Maarit Jakobsson) Mäntyharju Liisa Torniainen (Taina Taumala), Ismo Partio (Raimo Leppäkumpu) Pertunmaa Teija Tuomela (Aini Pöyry) Pieksämäki Yrjö Merikoski (Anja Manninen), Alpo Salo (Maarit Laakkonen) Pielavesi Kalevi Kahelin (Aku Saastamoinen), Olavi Järvisalo (Juha Pääkkönen) Puumala Jorma Virta (Olavi Kietäväinen) Rantasalmi Leena Suhonen (Tiina Tilaéus), Reino Häkkinen (Veijo Malkki) Rautalampi Matti Vepsäläinen (Tiina Puranen), Sinikka Korhonen (Sini Kultalahti) Rautavaara Heikki Willman (Merja Heikkinen) Savonlinna Riku Kurttila (Vesa Suhonen), Erja Linnamurto (Anja Backman) Siilinjärvi Raija Hassinen (Lauri Katainen) Sonkajärvi Eila Kurtelius (Seppo Kainulainen) Sulkava Lasse Partanen (Ari Partanen) Suonenjoki Olavi Huttunen (Hannu Matilainen), Tanja Rissanen (Tuula Rossi) Tervo Pirjo Hänninen (Maarit Tarvainen), Hannu Ylönen (Sami Lempinen) Tuusniemi Ritva Puurunen (Inkeri Eriksen), Tauno Lempinen (Leena Pirinen) Varkaus Anita Rikalainen (Hannu Ilonen), Reijo Salli (Teemu Korhonen) Vesanto Auli Korhonen (Satu Hänninen), Minna Back-Hytönen (Vuokko Rossi) Vieremä Erkki Mehtonen (Ari Heikkinen), Marjo Partanen (Marjo Tarvainen)

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 5 Hallitus Hallitus kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa, joissa käsiteltiin yhteensä 150 asiaa. Yksi kokouksista pidettiin sähköpostikokouksena. Hallitus valmisteli yhtymäkokouksen päätettäväksi v. 2015 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman ja vuoden 2017 talousarvion sekä hinnoitteluperusteet. Hallitus vahvisti joulukuussa suoritteiden yksikköhinnat vuodelle 2016. Hallitukseen kuului 13 jäsentä (suluissa varajäsenet): Anja Manninen, pj., Pieksämäki, KESK (Ismo Partio, Mäntyharju) Veijo Koljonen vpj., Suonenjoki, SDP (Saana Rantonen, Maaninka) Sirpa Alho-Törrönen, Kuopio, KOK (Hannu Ylönen, Tervo) Tauno Holm, Juva, SDP (Veijo Heinonen, Savonlinna) Seppo Hujanen, Mäntyharju, KOK (Mari Blommendahl, Pieksämäki) Ari Kekäläinen, Pieksämäki, SDP (Anja Pakarinen, Pieksämäki) Eeva Konttinen, Juankoski, PS (Kimmo Repo, Varkaus) Kaarina Korhonen, Iisalmi, VAS (Timo Pennanen, Pielavesi) Riku Kurttila, Savonlinna, KESK (Seija Harju, Savonlinna) Pentti Puustinen, Kuopio, KESK (Suvi Happonen, Kiuruvesi) Jorma Räsänen, Kaavi, KESK (Matti Ahonen, Rautavaara) Ulla Sohlman, Mäntyharju, PS (Teija Tuomela, Pertunmaa) Maarit Tarvainen, Tervo, KESK (Minna Back-Hytönen, Vesanto) Tilintarkastus ja tarkastuslautakunta Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa, joissa käsiteltiin yhteensä 45 asiaa. Käsitellyistä asioista mainittakoon mm. seuraavat: laadittiin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015, tehtiin esitys vuoden 2015 tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, hyväksyttiin tarkastuslautakunnan toimintasuunnitelma keväälle 2017 sekä merkittiin tiedoksi tilintarkastajan laatima työohjelma vuodelle 2016. Tarkastuslautakuntaan kuului 4 jäsentä (suluissa varajäsenet): Pekka Seppä, pj., Pieksämäki, KOK (Helen Kontturi, Mikkeli) Anita Rikalainen, vpj., Varkaus, SDP (Heikki Willman, Rautavaara) Mervi Heinonen, Juva, KESK (Martti Hämäläinen, Mikkeli) Heikki Ropponen, Leppävirta, KESK (Raimo Ollikainen, Leppävirta) Tilintarkastuksen on hoitanut BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT-tilintarkastaja Matti Jalkanen. Tilivelvolliset viranhaltijat Kuntalain 125 :n mukaan tilivelvollisia viranhaltijoita ovat asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Vuonna 2014 tilivelvollisia viranhaltijoita ovat olleet: Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Talousjohtaja Jorma Kovalainen Avopalvelujen johtaja Kirsi Ruutala Kuntoutuksen johtaja Maarit Rantakurtakko Johtava lääkäri Anu Hirvonen Tilivelvollisia ovat olleet myös hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenet.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 6 1.2.3 Yleinen taloudellinen kehitys Toisin kuin neljänä edeltävänä vuonna kansantalouden arvonlisäys on kasvanut edellisestä vuodesta 1,2 prosenttia. Tuotannon kasvu on ollut laaja-alaista, mutta kasvu on ollut selkeästi kotimaisen kysynnän varassa. Vientisektorin vaikeudet ovat jatkuneet. Huolimatta talouden hienoisesta piristymisestä Suomen talouden heikko kehitys jatkuu seuraavan kahden vuoden aikana. Kasvunäkymät ovat vaisut, eikä julkisen talouden tilanne kohene oleellisesti. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,6 % vuonna 2016, Vuoden 2017 kasvuksi arvioidaan 0,9 % ja vuoden 2018 kasvuksi 1,0 %. Vuonna 2017 julkinen kulutus supistuu, kun hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet ja kilpailukykysopimus pienentävät valtion ja kuntientoimintamenoja. Myös muiden kotimaisten kysyntäerien kasvut hidastuvat tilapäisesti. Maailmantalouden näkymät ovat aiempaa vaisummat. Maailman ostovoimakorjatun BKT:n kasvu jää noin kolmeen prosenttiin vuonna 2016 ja kiihtyy vain vähän vuosina 2017 ja 2018. Kasvu on hitainta sitten finanssikriisin ja jää alle pitkän aikavälin keskiarvon. Kasvu on hidastunut selvästi monissa kehittyvissä talouksissa. Teollisuusmaissa elpyminen on edelleen vaatimatonta vähäisten investointien sekä hitaan palkkakehityksen ja siitä johtuvan heikon kulutuskysynnän vuoksi. Heikko kysyntä näkyy hitaana maailmankaupan kasvuna ja tavoitetta pienemmäksi jäävänä inflaationa useimmissa suurissa talouksissa. Yksityiset investoinnit teollisuusmaissa ovat laajalti alle pitkän aikavälin trendin, mikä viittaa siihen, että yrityksissä uskotaan kysynnän kasvun myös pysyvän vaisuna. Myös vientihintojen lasku on osaltaan johtunut heikosta kysynnästä. Työttömyys alenee hitaasti useissa teollisuusmaissa. Euron valuuttakurssin suhteessa dollariin ennustetaan jatkavan heikkenemistään. Öljyn hinnan lasku päättyi, kun tuottajamaat pääsivät sopuun tuotannon rajoituksista. Ennuste pitää sisällään maltillisen hintojen nousun. Öljyn hinta yhdessä muiden raaka-aineiden hintojen nousun kanssa tulee kiihdyttämään inflaatiota globaalisti. Vuonna 2016 Suomen BKT:n kasvu asettuu 1,6 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen kasvu on suhdannetilantilanteeseen nähden vahvaa. Kulutuksen kasvua tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu, kuluttajien odotusten vahvistuminen sekä säästämisasteen aleneminen. Yksityiset investoinnit ja erityisesti rakennusinvestoinnit lisääntyivät vuonna 2016. Viennin kasvu jäi yhteen prosenttiin, mikä on edelleen maailmankaupan kasvua hitaampaa. Investointien ja kulutuksen kasvun seurauksena tuonti kasvaa vientiä enemmän ja siten koko ulkomaankaupan vaikutus bruttokansantuotteeseen muodostuu negatiiviseksi. Teollisuustuotannon kasvu on laaja-alaista, sillä vain alkutuotanto supistuu. Erityisen nopeaa kasvu on rakentamisessa. Työttömyysaste laski 8,6 prosenttiin ja työllisyys näyttää kasvavan etenkin rakentamisessa. Sen sijaan työn tuottavuus ei kasva. Hinnat nousivat vuonna 2016 arviolta vain 0,3 prosentilla. Ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan 1,2 prosenttia. Julkinen talous painui viime vuosikymmenen lopulla syvästi alijäämäiseksi ja tulojen ja menojen välinen epätasapaino on sen jälkeen pysynyt mittavana. Heikko suhdannetilanne, teollisuuden rakennemuutos sekä pitkittyessään rakenteelliseksi muuttunut työttömyys ovat heikentäneet Suomen verotuloja ja lisänneet etuusmenoja. Samanaikaisesti väestön ikärakenteen muutos on johtanut eläkemenojen kasvuun. Ennustettu talouskasvu ei yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Kilpailukykysopimukseen liittyvät sosiaalivakuutusmaksujen muutokset ja verokevennykset heikentävät julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Lisäksi ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana vaikeuttaen julkisen talouden tasapainottamispyrkimyksiä. Julkisen talouden sektoreista valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot lievästi alijäämäisiä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan lähivuodet.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 7 Suomen viennin ennustetaan lähtevän maltilliseen kasvuun vientikysynnän kasvun myötä. Suomen vienti jää ennustejaksolla kuitenkin maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Viennin kasvu vuonna 2016 oli 1,0 prosenttia. Vuonna 2017 vienti kasvaa 2,4 % ja vuonna 2018 kasvu kiihtyy 3,4 prosenttiin. Tuonnin ennustetaan kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2016. Vuosina 2017 ja 2018 tuonnin kasvu kiihtyy viennin ja investointien vetämänä. Tuontihinnat laskivat vielä vuonna 2016, mutta kääntyvät nousuun vuonna 2017 öljyn hinnan kallistumisen ja valuuttakurssin heikentymisen seurauksena. Nettoviennin vaikutus pysyy lievästi negatiivisena läpi ennustejakson. Vuoden 2016 vaihtotase oli 1,1 prosenttia alijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaihtotase kääntyi negatiiviseksi tavarakaupan ylijäämän supistuttua. Vaihtotase pysyy myös ennustejaksolla alijäämäisenä, koska ulkomaankaupan tase pysyy alijäämäisenä. Vuonna 2018 vaihtotaseen arvioidaan olevan -0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Työllisyystilanne parantui viime vuoden aikana hieman talouskasvun käynnistymisen myötä. Työttömyyden kasvu on taittunut ja työttömien määrä on kääntynyt laskuun. Samaan aikaan piilotyöttömien osuus on lisääntynyt, joten virallinen työttömyysaste voi tällä hetkellä antaa liian positiivisen kuvan työttömyystilanteesta. Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2016 tilinpäätösarviot osoittavat kuntasektorin etenevän hyvään suuntaan. Kuntasektorin menot kasvoivat maltillisesti 1,3 prosenttia. Kuntien tilikauden tulos parani vuonna 2016 edellisvuodesta lähes 0,5 miljardia euroa. Tilikauden tulos oli kuitenkin negatiivinen 111 kunnassa. Toimintakulujen maltillista kasvua selittävät maltilliset palkkaratkaisut, henkilöstökulujen sopeutuksen jatkaminen, Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaus pienensi lomapalkkavelkaa. Lisäksi matala inflaatio vaimensi ostojen kasvua. Toimintatuotot pysyivät edellisvuoden tasolla. Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta parani 0,5 miljardia euroa. Valtionvelka oli vuoden 2016 lopussa 102,4 miljardia euroa, joka on 18 577 euroa/asukas. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua on yli 3 miljardia euroa. Vuoden 2016 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli 0,84 miljardia euroa positiivinen. Kuntien toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta vajaan 1,3 %. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,4 %. Valtionosuudet kasvoivat 7,4 % Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,15 miljardia euroa, joka on 0,45 miljardia edellisvuotta parempi. Alustavien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikate kattoi poistot. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 18 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli 1,0 miljardia eli 5,8 %. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2 930 euroa/asukas. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 2841 euroa. Investointeihin kunnat käyttivät viime vuonna 4,2 miljardia euroa, joka on n. 0,2 miljardia edellisvuotta vähemmän. (Lähteet: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus joulukuu/2016, Kuntaliitto: Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot vuodelta 2016, Valtiokonttori)

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 8 1.2.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Ulkoisia toimintatuottoja kertyi viime vuonna yhteensä 54,3 miljoonaa euroa, mikä on 4,0 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Suurin osa tuotoista muodostuu kunnilta saatavista palvelujen myyntituotoista, joita kertyi yhteensä 50,2 miljoonaa euroa. Tässä oli kasvua edellisvuoteen vuoteen 3,9 miljoonaa euroa. Kasvu johtui siitä, että palvelujen kysyntä pysyi korkeana erityisesti kuntayhtymän ulkopuolisilla kunnilla. Jäsenkuntien laskutus kasvoi edellisestä vuodesta noin 1,5 miljoonaa ja oli kokonaisuudessaan 38 miljoonaa euroa. Budjetoidusta määrästä jäätiin jäsenkuntalaskutuksessa 1,3 miljoonaa euroa. Sen sijaan ulkokuntalaskutus kasvoi edellisestä vuodesta 2,4 miljoonaa ja budjettiin verrattuna ulkokuntalaskutus ylittyi 4.2 miljoonalla eurolla. Asiakkailta kertyi ylläpitomaksuja vuonna 2016 yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa, joka pysyi edellisvuoden tasolla. Toimintakulut olivat viime vuonna yhteensä 50,7 miljoonaa euroa, jotka kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 4,2 miljoonaa euroa. Suurimman osan kuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka olivat yhteensä 40,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 3,7 miljoonaa euroa. Palkkojen osuus henkilöstökuluista oli 31,1 miljoonaa. Maksetut palkat kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. 3,2 miljoonaa euroa. Palkkamenojen kasvu johtuu henkilöstömäärän kasvusta mm. uusien palvelukotien perustamisen vuoksi. Marian15-paikkainen palvelukoti Pieksämäellä aloitti toimintansa viime vuonna. Uusien 15- paikkaisten palvelukotien rakentaminen aloitettiin Kuopioon ja Mikkeliin. Osaamis- ja tukikeskuksessa Nenonpellosssa toimintansa aloitti peruskorjattu 12-paikkainen kuntoutusyksikkö Eranto. Vastaavasti 12-paikkainen Ylätalo suljettiin elokuun lopussa. 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vaalijalan kuntayhtymä jatkaa itsenäisenä toimijana valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen asti, jonka valmistelussa sen hallinnollinen asema arvioidaan uudestaan. Vuonna 2016 Nenonpellon ja Pieksämäen yksiköissä on noin 200 asiakaspaikkaa ja vuoden 2018 lopussa paikkoja on noin 180, joista suurin osa on määräaikaisen kuntoutuksen käytössä. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksesta kehitetään yksi erityisen osaamisen ja tuen keskuksista Suomessa. Kuntayhtymän talous on ollut pitkällä aikavälillä tasapainossa ja investoinnit on voitu rahoittaa poistoilla ja kassavaroilla lukuun ottamatta palvelukoteja, jotka on rahoitettu kokonaisuudessaan ARAn tukemilla korkotukilainoilla ja investointiavustuksilla. Lähivuosina muut investoinnit kuin ARAn tukemien palvelukotien rakentaminen rahoitetaan samalla tavalla. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi Nenonpellon rakennusten peruskorjaukset. Peruskorjauksen hinta on noin 1,7 milj. euroa per kuntoutusyksikkö. Yhden uuden palvelukodin rakentaminen maksaa noin 2,5 milj. euroa, johon on mahdollista saada korkeintaan 50 % ARAn investointiavustusta ja loppuosalle pitkäaikaista korkotukilainaa. Rakennusten peruskorjauksiin ja korjauksiin käytetään vuositasolla 3,5-4 milj. euroa. Tämä johtaa edelleen velkamäärän kasvuun vuoden 2018 loppuun mennessä, koska jäsenkunnilta ei peritä erikseen maksuosuuksia investointeihin. Vuonna 2016 kuntayhtymän velkamäärä on noin 12,4 miljoonaa euroa. Poistojen määrä kasvaa lähivuosina merkittävästi investointitason pysyessä korkeana. Tällä hetkellä kaikki velka on korkotukilainoja, joiden lyhennykset ja korkomenot katetaan asuntojen ja palvelutilojen vuokratuotoilla täysimääräisesti rasittamatta muuta käyttötaloutta. Tulevina vuosina on toimintatuottojen kasvun oltava selvästi suurempi kuin toimintakulujen kasvu, jotta vuosikate riittää kattamaan poistot ja lainojen lyhennykset. Tämä edellyttää asuntojen vuokrausasteen säilymistä korkeana ja palvelutilojen tehokasta käyttöä. Käyttötalousmenoista merkittävin osa ovat henkilömenot, joiden hyvä hallinta on tärkeää. Tulopohjaa vahvistetaan asiakaspohjaa ja palveluvalikoimaa laajentamalla sekä palvelujen myyntiä lisäämällä muille kuin kuntayhtymän jäsenkunnille.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 9 1.2.6 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Vakanssien kokonaismäärä oli v. 2016 yht. 731 (2015/ 673), jotka kaikki olivat kokoaikaisia. Virkoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä (mm. johtajat, esimiehet, lääkärit) oli yhteensä 68 (2015/ 60). Muut ovat työsuhteessa. Kaikki työntekijät palkataan kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstön syntymävuoden perusteella laskettu keski-ikä v. 2016 oli 46,02 vuotta (v. 2015/ 46,40 vuotta). Pääosa (yli 80 %) henkilöstöstä työskentelee osaamis- ja tukikeskuksen alueella Nenonpellossa. Vakanssit ammattiryhmittäin 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 Hallintohenkilöstö 24 26 24 25 Lähityöntekijät 515 530 539 594 Asiantuntijat 42 42 57 58 Muu henkilöstö 54 53 53 54 Yhteensä 635 651 673 731 joista osa-aikaisia 1 - - - Palvelussuhteen luonne (vakituiset ja tilapäiset) 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 Viranhaltijat, vakinaiset 59 61 60 68 Työsopimussuhteet, vakinaiset 506 517 576 615 Määräaikaiset 232 276 305 332 Työllistetyt 6 13 4 3 Oppisopimussuhteiset - - - - Päätoimisuus (koko henkilöstö, vakinaiset ja sijaiset) 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 Kokoaikatyössä olevat 775 832 923 986 Osa-aikatyössä olevat 28 35 22 32 Yhteensä 803 867 945 1018 Opiskelijat ja harjoittelijat Työssäoppimisen jaksoille otetaan opiskelijoita koulutuksen järjestäjän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Sopimuksia on 8 oppilaitoksen kanssa. Oppilaitos Opiskelijoita v. 2013 Opiskelijoita v. 2014 Opiskelijoita v. 2015 Opiskelijoita v. 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulu 4 6 5 3 Etelä-Savon ammattiopisto - - - 26 Seurakuntaopisto 29 38 35 18 Muut oppilaitokset 4 6 14 8

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 10 Ikätaulukko (vakituiset) 31.12.2013 %- osuus 31.12.2014 %- osuus 31.12.2015 %- osuus 31.12.2016 %- osuus 20-29-vuotiaat 27 4,8 36 6,3 53 8,33 69 10,10 30-39-vuotiaat 111 19,7 124 21,5 125 19,65 234 34,26 40-49-vuotiaat 134 23,7 136 23,5 158 24,84 179 26,21 50-59-vuotiaat 219 38,8 222 38,4 235 36,95 139 20,35 60-74 13,1 60 10,4 65 10,22 62 9,08 Yhteensä 565 573 636 603 Eläkkeelle siirtyminen vuosina 2016-2025 Kuntien Eläkevakuutuksen arvion mukaan Henk. Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma, % 2016 13 7 19 3,0 2017 20 6 26 4,1 2018 11 6 17 2,7 2019 16 6 22 3,5 2020 13 6 19 2,9 2021 17 5 22 3,5 2022 9 5 15 2,3 2023 12 5 17 2,6 2024 16 5 21 3,3 2025 10 4 14 2,2 Henkilöstön vaihtuvuus Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 Uusia palkattu vak. virka- tai 46 43 77 88 työsuhteeseen Vakituisia erosi 17 15 10 18 Eläkkeelle jäi - vanhuuseläke 12 12 19 18 - työkyvyttömyyseläke 4 1 3 7 - osatyökyvyttömyyseläke 3 7 2 - - osa-aikaeläke 2-3 3 - työttömyyseläke - - - - - aik. ky:n palveluksessa olleet - - - - Lomautetut - - - - Irtisanotut 1 1 - - Työsopimus purettu 5 3 1 - Kuollut 1 1 - -

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 11 Rekrytointi Käytetyt rekrytointikanavat ovat sanomalehdet, ammattilehdet, työ- ja elinkeinotoimisto, Vaalijalan kotisivut ja sähköposti, Verneri-verkkosivut, Kuntarekry ja ilmoitustaulu. Avoimet paikat Hakemukset Rekrytoidut Miehet Naiset Miehet rekrytoitu Naiset rekrytoitu Avopalvelujen ylilääkäri 3 1 0 3 0 1 Erityisluokanopettaja (3) 24 3 4 20 0 3 Hoitaja 11 1 0 11 0 1 Hoitaja 14 1 4 10 0 1 Hoitaja 13 1 3 10 1 0 Hoitaja 14 1 2 12 0 1 Hoitaja (2) 21 2 5 16 1 1 Hoitaja (2) 29 2 8 21 1 1 Hoitaja (2) 15 2 2 13 0 2 Hoitaja (4) 10 1 2 8 0 1 Hoitaja (5) 29 5 5 24 1 4 Kiinteistönhoitaja 34 1 33 1 1 0 Kouluttaja, määräaikainen 8 0 4 4 0 0 Kuntoutuskoordinaattori 1 1 0 1 0 1 Kuntoutuskoordinaattori 3 1 0 3 0 1 Kuntoutuskoordinaattori 20 1 3 17 0 1 Kuntoutuskoordinaattori 1 1 0 1 0 1 Kuntoutuskoordinaattori 10 0 1 9 0 0 Kuntoutusohjaaja 6 1 0 6 0 1 Kuntoutusohjaaja (2) 21 2 1 20 1 1 Kuntoutusyksikön johtaja 2 0 1 1 0 0 Kuntoutusyksikön johtaja 8 0 3 5 0 0 Kuntoutusyksikön johtaja 17 0 2 15 0 0 Kuntoutusylilääkäri 1 1 0 1 0 1 Kuntoutusylilääkäri 0 0 0 0 0 0 Lähiavustaja 24 1 3 21 0 1 Lähiavustaja 51 0 7 44 0 0 Lähiavustaja (1) 13 1 1 12 0 1 Lähiavustaja, määräaikainen 9 0 0 9 0 0 Lähiohjaaja 35 1 5 30 1 0 Lähiohjaaja (2) 24 2 3 21 1 1 Monipalvelukeskuksen johtaja 2 0 0 2 0 0 Monipalvelukeskuksen johtaja 47 1 8 39 0 1 Musiikkiterapeutti 10 1 4 6 0 1 Ohjaaja 24 0 5 19 0 0 Ohjaaja 3 0 0 3 0 0 Ohjaaja 11 1 0 11 0 1 Ohjaaja 9 1 1 8 0 1 Ohjaaja 25 1 2 23 0 1

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 12 Avoimet paikat Hakemukset Rekrytoidut Miehet Naiset Miehet rekrytoitu Naiset rekrytoitu Ohjaaja 17 1 5 12 0 1 Ohjaaja 40 1 10 30 1 0 Ohjaaja (17-18) 96 20 12 84 3 17 Ohjaaja (2) 62 1 14 48 1 0 Ohjaaja (2) 19 2 4 15 0 2 Ohjaaja (2) 42 2 4 38 0 2 Ohjaaja 15 1 2 13 0 1 Ohjaaja 39 1 3 36 0 1 Ohjaaja AAC-tehtäviin 3 0 0 3 0 0 Oppilaskodin johtaja 1 0 0 1 0 0 Oppilaskodin johtaja 32 0 6 26 0 0 Palvelukodin johtaja 27 1 5 22 1 0 Psykologi 1 1 0 1 0 1 Rakennusmestari 16 1 14 2 1 0 Ravitsemisesimies 7 1 0 7 0 1 Ravitsemispäällikkö 9 0 0 9 0 0 Sairaanhoitaja 8 1 1 7 0 1 Sairaanhoitaja 9 3 0 9 0 3 Sairaanhoitaja 6 1 0 6 0 1 Sairaanhoitaja 9 1 1 8 0 1 Sairaanhoitaja 5 1 1 4 0 1 Sairaanhoitaja (2) 10 2 1 9 0 2 Suuhygienisti 2 0 0 2 0 0 Toimintaterapeutti 6 1 0 6 0 1 Toimintaterapeutti 1 1 0 1 0 1 Toimintaterapeutti 5 1 0 5 0 1 Toimintaterapeutti 4 1 0 4 0 1 Työvalmentaja 9 1 6 3 1 0 Työvalmentaja 35 1 12 23 0 1 Työvalmentaja 25 1 2 23 1 0 Työvalmentaja 9 0 1 8 0 0 Yhteensä 1276 96 252 1024 20 76 Työaika ja työpanos Työaikoja seurataan yleisimmin työvuorosuunnitteluohjelmalla, toimistorakennuksessa työskentelevien osalta kellokortilla. Keskimääräinen työpanos Poissaoloseurannassa käytetään laskennan pohjana 240 työpäivää/vuosi. Kun poissaoloja (vuosilomat pois lukien) oli v. 2016 vakanssia kohti 57 päivää (v. 2015/ 50 pv), jää työssäolo-

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 13 päiviksi/vakanssi 183 päivää (v. 2015/ 190 pv). Vuonna 2016 oli sairauspoissaoloja keskimäärin 14 päivää/työntekijä. Vuonna 2015 vastaava luku oli 12,1 päivää. Henkilöstötilaston mukaan v. 2016 aikana oli eri palkansaajia yhteensä 1 377 henkilöä (v. 2015/ 1 234), joiden kaikki poissaolot olivat yhteensä 92 028 päivää (v. 2015/ 79 686 pv) eli 66,8 päivää henkilöä kohti (v. 2015/ 64,6 pv). Keskimärin palkansaajia oli kuukaudessa 1081 henkilöä. Edellisvuonna vastaava luku oli 976. Yleisimmät syyt sairauspoissaoloihin (palkalliset ja palkattomat) olivat tautiluokittain: 2013 2014 2015 2016 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 46 % 33 % 33 % 32 % Mielenterveyshäiriöt 11 % 9 % 9 % 11 % Hengityselinsairaudet 13 % 15 % 16 % 14 % Ruoansulatuselinten sairaudet 2 % 3 % 4 % 2 % Verenkiertoelinten sairaudet 1 % 1 % 1 % 1 % Osaaminen ja sen kehittäminen Henkilöstön kehityskeskustelut pidettiin alku vuoden aikana. Keskustelun pohjana on HR- työpöydällä oleva sähköinen lomake, hyväksyttäjä yksilökehityskeskustelulomakkeita tallentui 438 kappaletta, ryhmäkeskusteluja pidettiin kahdeksassa yksikössä. Henkilöstön koulutustarpeen arviointi tapahtui kehityskeskustelun yhteydessä. Henkilöstön koulutus Henkilöstön koulutuspäivien määrällisenä tavoitteena on pidetty 3 pv/ työntekijä. Lakisääteistä täydennyskoulutusta on annettu 2919 koulutuspäivää eli 2,7 pv/työntekijä (v. 2015/ 2033 / 2 pv). Sisäisen täydennyskoulutuksen osuus on 57 % koulutuskustannuksista. Lisäksi henkilöstö on osallistunut kuntayhtymän ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin. Vaalijalan kuntayhtymässä koulutukseen käytettiin 1.4 % palkkasummasta. 2012 2013 2014 2015 2016 Koulutuspäivät yhteensä 2298 2149 2246 2395 3219 Koulutuspv/vakanssi) 3,8 3,4 3,4 3,5 4,4 Myötätuulen koulutuskeskus järjesti sisäistä koulutusta yhteensä 1837 henkilötyöpäivää (htpv), kaikkiaan koulutusta oli 2908 henkilötyöpäivää. Eniten koulutusta järjestettiin AVEKKI- toimintatapamallista (582 htpv). Peruskoulutuksen jälkeen henkilöstö osallistuu säännöllisin väliajoin ylläpitokoulutuksiin. Kuntayhtymän ulkopuolisia AVEKKI- koulutuksia järjestettiin kolme kappaletta. Myötätuulen koulutusten muita aihealueita olivat mm. ensiapu (188 htpv), viestintä ja kommunikaatio (151 htpv), autismi (72 htpv), psykososiaalinen kuntoutus (50 htpv), hoitosuhde (47 htpv) ja lastensuojelu (40 htpv). Vuosittain koulutusohjelmassa on mm. asiakastietojärjestelmään ja eri ohjelmien käyttökoulutuksia. Vaalijalan kesäsijaisille järjestettiin perehdytyskoulutusta autismista, asiakkaiden omatoimisuuden tukemisesta, AVEKKI- toimintatapamallista, kirjaamisesta ja henkilöstöasioista. Myötätuulesta ulkopuolisia tilauskoulutuksia järjestettiin 25 kappaletta (Pohjois-Savo 15, Keski-Suomi 6, Etelä-Savo 2, Uusimaa 1 ja Keski-Pohjanmaa 1).

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 14 Työterveyshuolto Työterveyshuolto on ensisijaisesti lakisääteistä, ehkäisevää työterveyshuoltoa. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltoon kuuluu työterveyspainotteinen sairaanhoito, jonka laajuudesta on sovittu erikseen. Sairauksien tutkiminen ja hoito suunnataan ammattitauteihin ja työperäisiin sekä niiksi epäiltäviin sairauksiin sekä työkykyä rajoittaviin ja uhkaaviin sairauksiin. Työterveyspalvelut ostettiin Dextra Oy:ltä. Sivutoimipisteissä paikalliset toimijat ovat olleet Dextran alihankkijoina. Tärkeäksi toimintatavaksi on koettu ns. kuntoutuspalaveri, jossa neuvotellaan esim. osatyökykyisen tai pitkällä sairaslomalla olleen työntekijän työkunnosta ja työpisteen mahdollisuuksista järjestää hänelle sopivaa työtä. Palaveriin osallistuu asianomaisen lisäksi esimies, ao. sektorijohtaja, työterveyshuollon edustaja ja työntekijän harkinnan mukaan esim. työsuojeluvaltuutettu. Neuvottelun voi kutsua koolle kuka tahansa em. osapuolista. Ensisijainen vastuu on esimiehellä. Yksiköihin on tehty työpaikkakäyntejä. Työpaikkaselvitykset Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä säännöllisin väliajoin eri työpisteissä. Käynnistä laadittu selvitys käsitellään aina työsuojelutoimikunnassa, joka tekee selvityksen johdosta tarpeelliset toimenpide-ehdotukset sekä ao. työpisteelle että johdolle. Tyhy-toiminta Tyhy-ryhmän toiminnan painopiste oli vuonna 2016 edelleen henkilökunnan henkisen hyvinvoinnin tukemisessa unohtamatta fyysisen kunnon ylläpitämiseen tarkoitettua liikuntaa. Tyhyryhmän jäsenet kuluvalla toimintakaudella olivat Riitta Heikkinen, Lea Holopainen, Aija Uimonen, Ari-Pekka Wilska, Jouni Vironen ja Eveliina Vauhkonen. Ryhmä täydentyi lisäjäsenellä Anu Hyvösellä. Työntekijöillä oli mahdollisuus käyttää 5 euron hintaisia Smartum-seteleitä (omavastuu 2 e/ seteli) 30 kpl/työntekijä. Smartum-seteleitä käytti yhteensä 344 henkilöä. Smartum-setelit ovat selvästi lisänneet henkilöstön innostusta liikuntaan ja kulttuuriin Yhteisöllisyyden lisäämisen mahdollisti työnantajan antama mahdollisuus käyttää neljä tuntia työaikaa työyhteisön yhteisöllisen toiminnan tukemiseksi. Tätä hyödynnettiin harrastamalla työaikana mm. lenkkeilyä, keilausta, saunomista jne. Yhteisölliset tapahtumat olivat lisääntyneet eri yksiköissä. Työsuojeluvaltuutettu Jouni Vironen on käynyt useassa yksikössä kertomassa tyhy-asioista. Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunnan jäseniä ovat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet (5 henkilöä) työsuojeluvaltuutetut (4 henkilöä) ja työnantajan edustajat (5 henkilöä). Toimikunta antaa lausuntoja henkilöstön asemaan vaikuttavista suunnitelmista ja esityksistä kuten kuntayhtymän taloussuunnitelmasta ja talousarviosta.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 15 Toimikunta merkitsi tiedoksi mm. erilaisia henkilöstöä koskevia tilastoja v. 2016. Toimikunta esitti hallituksen hyväksyttäväksi koulutuskustannusten takaisinmaksuperiaatteen sekä tasaarvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman hyväksymistä. Vuonna 2016 toimikunta kokoontui kaksi kertaa, käsiteltäviä asioita oli 27. Työsuojelutoimikunta toimii yhteistyötoimikunnan jaostona. Työsuojeluvaltuutetut (3 henkilöä) sekä muut toimikunnan jäsenet (3 henkilöä) valitaan vaaleilla, joka yleensä on ollut ns. sopuvaali. Työnantaja nimeää toimikuntaan kaksi edustajaansa. Toimikunta kokoontuu vuosittain 4-5 kertaa. Toimintaa ohjaa työsuojelun toimintaohjelma, joka on vahvistettu 4.11.2015. Toimikunta käsittelee ja antaa lausuntoja mm. työpaikkaselvityksistä, talousarvioehdotuksesta, rakennusten vuosikorjauksista, suojainten ja kaluston hankinnasta, työterveyshuollon toiminnasta ja rakennusten korjaussuunnitelmista. Vaarojenarviointi suoritetaan samanaikaisesti työpaikkaselvitysten kanssa. Tilaisuuksissa ovat mukana työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikkö, ao. sektorijohtaja, henkilöstöä ja työterveyshuollon edustaja. Vaalijalan kuntayhtymän eri toimintapisteissä (sivupisteet) toimii 8 työsuojeluasiamiestä. Aloitetoiminta Aloitetoimintaa on harrastettu vuodesta 1982 lähtien, jolloin ensimmäinen aloitesääntö vahvistettiin. Vuosittain henkilöstö tekee 10-15 aloitetta, joista palkkioon johtaa noin puolet. Palkkioita maksetaan yhdestä aloitteesta 40-80 euroa. Aloitteet koskevat yleensä jonkin yksittäisen tehtävän kehittämistä. Vuonna 2016 aloitteita saapui 14 kpl, joista maksettiin palkkioita yhteensä 520 euroa. Sisäinen tiedottaminen Vaalijalan kuntayhtymässä on käytössä IMS- toimintajärjestelmä joka sisältää ydinprosessikuvaukset ja ajantasaiset toimintaan liittyvät ohjeet ja lomakkeet. HR-työpöydällä julkaistaan henkilöstöä koskevat ohjeet. Kaikilla vakituisilla ja pitempiaikaisilla työntekijöillä on oma sähköpostiosoite ja käyttöoikeudet eri ohjelmiin tehtäviensä mukaan. Johdon info järjestetään Skypellä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Työpaikkakokoukset Kaikissa työpisteissä pidetään ohjeen mukaan vähintään kaksi työpaikkakokousta vuodessa. Näissä käsitellään mm. työpisteen käyttösuunnitelmat, vuosilomalistat ja muut yhteiset asiat. Työyhteisöjen kehittämispäiviä on pidetty noin kerran vuodessa. Työyhteisöjen kehittämiseksi on järjestetty työnohjausta. Lähiesimiehet ovat saaneet työhönsä täydennyskoulutusta. Työyhteisöjen kehittäminen Kehityskeskustelut ovat vakiintuneet työyksiköitten käytännöiksi. Työyhteisöjen kehittämispäiviä on pidetty noin kerran vuodessa. Työyhteisöjen kehittämiseksi on järjestetty työnohjausta. Lähiesimiehet ovat saaneet työhönsä täydennyskoulutusta. Seutu- ja alueyhteistyö Työvoimatoimiston kanssa neuvotellaan säännöllisesti henkilöstön rekrytointiin liittyvistä asioista. Hoitajien työvoimapoliittista lähihoitajakoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta on toteutettu Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen aloitteesta usean vuoden ajan. Nämä ovat olleet keinoja saada ammattitaitoista henkilöstöä Vaalijalaan. Sektorijohto on ollut erilaisissa rekrytointitilaisuuksissa kertomassa Vaalijalasta ja markkinoimassa työpaikkoja.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 16 Alan oppilaitosten opiskelijat tekevät työelämälähtöisiä opinnäytetöitä, joita voidaan hyödyntää käytäntöön. Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Seurakuntaopiston oppilaitoksen sekä Etelä-Savon ammattiopiston oppisopimustoimiston kanssa tehdään koulutuksellista yhteistyötä. Erilaiset kuntayhtymän tarpeesta lähtevät täydennyskoulutukset on räätälöity asiasisällöiltään sopiviksi. Oppilaitoksen ja oppisopimustoimiston kanssa yhteistyössä on järjestetty mm. psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoa, lähihoitajakoulutusta sekä kehitysvamma-alan ammattitutkintoa ja esimieskoulutusta kuntayhtymän henkilöstölle. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat osallistuvat kutsuttuina myös oppilaitosten eri toimielimien työskentelyyn. Näin voidaan vaikuttaa koulutuksen sisältöihin ja työelämän vaatimusten huomioimiseen. Vaalijalan kuntayhtymän laatupäällikkö ja muut johtoryhmän jäsenet ovat toimineet aktiivisesti Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) Etelä-Savon vammaisfoorumissa sekä on osallistuttu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelliseen terveyden edistämisen työryhmään. Ylihoitaja on kuulunut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hoitotyön tutkimus- ja kehittämistoiminnan työryhmiin. Vaalijala on kumppanina Pieksämäen Hiekanpään elämänkaarihankkeessa, jonka puitteissa kehitetään uusia toimintamalleja erilaisten toimijoiden yhteistyöhön palvelujen tuottamisessa erilaisille ja eri-ikäisille asiakkaille ja opiskelijoille. Hankinnoissa Vaalijala on mukana IS-hankinnan kautta alueellisessa yhteistyössä.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 17 Palkkaus ja henkilöstökustannukset Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Palkkaus perustuu työntekijän tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaisiin työtuloksiin ja ammatinhallintaan. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän osuus palkasta on kasvanut aikaisemmista vuosista. Tulospalkkaus ei ole käytössä. Henkilöstökustannukset 2013 %- osuus 2014 %- osuus 2015 %- osuus 2016 %- osuus Vuoden aikana maksetut palkat (1000 euroa) - Vakinaisen henkilöstön palkat 15050 63 15 447 62 16 846 61 18 058 58 - Sijaisten ja tilap. palkat 5 509 23 5 918 23 6 893 25 8 475 27 - Erilliskorvaukset 3 077 13 3 349 13 3 763 13 4 133 13 - Muu palkat ja palkkiot 384 1 528 2 415 1 392 2 Yhteensä 24020 100 25 242 100 27917 100 31 058 100 Henkilösivukulut Sosiaalivakuutusmaksut 1402 18 1 472 18 1 701 19 2 122 22 Eläkevakuutusmaksut 6 430 82 6 572 82 6 985 81 7 402 78 Yhteensä 7 832 100 8 044 100 8 686 100 9 522 100 Lähes kaikilla työpaikoilla on mahdollisuus ruokailla kuntayhtymän omassa ruokalassa. Henkilöstölle vuokrataan työvaatteet pesulalta niihin työpisteisiin ja tehtäviin, joissa se on tarpeen. Työterveyshuollon kustannuksiin maksaa Kansaneläkelaitos n. 50-60 % avustusta. Henkilöstön virkistystoimintaa tuetaan ylläpitämällä huviloita ja tukemalla vapaa-ajan harrastuksia, erityisesti liikuntatoimintaa. Henkilöstöpalvelujen kustannuksia 2012 2013 2014 2015 2016 Suojavaatteiden hankinta 21 947 16 375 16 914 26 443 42 302 Työterveyshuolto 245 630 303 623 342 173 378 716 434 608 Henkilöstön virkistystoiminnan tukeminen 40 225 57 973 51 170 90 868 126 552 Henkilöstöpalvelujen kustannukset ovat kasvaneet kahtena viime vuonna aikaisempaa nopeammin. Syynä on henkilöstömäärän nousu, joka vaikuttaa työterveyshuollon kustannuksiin. Virkistystoiminnan tukemisen kustannusten nousu johtuu hyvän taloudellisen tuloksen johdosta henkilökunnalle annetuista ylimääräisistä Smartum-seteleistä. Paikalliset säännöt ja sopimukset Kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt Tasa-arvo sekä yhdenvertaisuussuunnitelman kokouksessaan 5.10.2016 Hallitus on hyväksynyt 10.6.2015 paikalliset sopimukset työvuorojen pituudesta sekä hälytysrahasta. Sopimus koskee kaikkia muita paitsi JYTY ry:n jäseniä. Paikallinen sopimus ylimääräisestä vastikkeellisesta vapaasta hyväksyttiin kuntayhtymän hallituksessa 16.12.2016.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 18 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaa kunnan on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Palvelujärjestelmän toimivuuteen kohdistuvia riskejä Toimintaympäristön muutokset ja taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat toiminnan kehittämiseen. Merkittävimpiä epävarmuustekijöitä ovat kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus sekä mahdolliset lainsäädännön muutokset. Kuntien heikentyvä taloudellinen tilanne voi heikentää niiden mahdollisuutta palvelujen ostoon Vaalijalalta, koska kansainväliset yritykset voivat myydä palvelujaan halvemmalla. Vaalijala pitää kuitenkin palvelujen tason korkeana. Henkilöstöriskejä Henkilöstöriskit kohdistuvat henkilöiden eläköitymiseen, saatavuuteen, osaamiseen ja sairastavuuteen. Henkilöstön eläköityminen on lähivuosina runsasta ja tämä merkitsee rekrytointien lisääntymistä. Saatavuusongelmia ei vielä ole esiintynyt muiden kuin joidenkin erityisryhmien, kuten esim. lääkäreiden rekrytoinnissa. Taloudellisia riskejä Kuntayhtymää koskevia rahoitusriskejä ovat maksuvalmiuteen, velkaantumiseen ja korkojen nousuun liittyvät riskit. Maksuvalmius on pysynyt toistaiseksi tyydyttävänä, eikä tilapäislainaa ole tarvinnut ottaa juoksevien menojen kattamiseen. Kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa n. 12,4 miljoonaa euroa, joka on palvelukotien rakentamista varten otettua valtion tukemaa korkotukilainaa. Jokainen uusi palvelukoti lisää lainamäärää n. 1,4 miljoonalla eurolla. Myös Nenonpellon yksiköiden rakennusten peruskorjaukset joudutaan tulevaisuudessa ainakin osittain rahoittamaan lainarahalla, joten velkaantumisaste uhkaa nousta korkeaksi. Lainamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 1,1 miljoonaa. Merkittävä epävarmuustekijä on tuleva Sote-uudistus. Tietoriskejä Uudet tietojärjestelmät vaativat hallittuja käyttöönottoprosesseja ja muutosjohtamista, jotta henkilöstö sitoutuu uudenlaisiin toimintatapoihin. Tietoriskien osalta kehittämisen kohteena on kokonaisvaltainen kartoitustyö, jossa sekä strategiset että operatiiviset riskit otetaan paremmin hallintaan. Kuntayhtymän riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohje uusittiin hallituksessa 5.10.2016.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 19 1.3 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 17.11.2009 tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan johdon tulee selvittää toimintakertomuksessa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kuntayhtymässä järjestetty ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää suunnitelmakaudella. Kuntayhtymän hallitus on antanut ohjeet sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 2007 ohjeen sisäisen valvonnan järjestämisestä Vaalijalan kuntayhtymässä. Säännösten määräysten ja päätösten noudattaminen Sektorijohtajat huolehtivat omalla alueellaan sisäisestä valvonnasta. Erityisesti valvotaan henkilöstöä koskevien säännösten ja sopimusten noudattamista mm. tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. Valvonta on ollut riittävää. Tavoitteiden toteutus, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vuoden 2016 toiminnan tulokset on esitetty toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumavertailussa. Näitä seurataan kuukausittain ja raportit annetaan jokaiseen hallituksen kokoukseen. Toiminnasta ei ole havaittu huomautettavaa. Riskien hallinnan järjestäminen Riskien hallinta- ja kartoitus on ajan tasalla. Kuntayhtymän vakuutukset ja niiden perusteet tarkistetaan vuosittain. Vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2010. Yleinen turvallisuusselvityksen päivitystä jatkettiin kertomusvuonna. Vaarojen arviointia suoritetaan työpistekohtaisesti kolmen vuoden välein. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidonvalvonta Hankinnat, luovutukset ja hoito ovat sujuneet ongelmitta ja säännösten mukaisesti. Hankintatoimen osittaisesta hoidosta on tehty sopimus IS-Hankinta Oy:n kanssa. Irtaimiston luettelointi on ohjeistettu. Sopimustoiminta Sopimusten noudattamisessa ei ole ollut ongelmia. Sopimusten vanhentumisaikoja seurataan säännöllisesti. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Hallitus on antanut ohjeet mm. talouden hoidosta ja sisäisen valvonnan järjestämisestä, hankinnoista ja asukkaiden varojen hoidosta. Ohjeistus on riittävää ja niiden toteutumista seurataan. Sisäisen tarkastuksen nykytila on katsottu riittäväksi. Sisäinen valvonta toteutuu mm. siten, että laskujen tarkastajana ja hyväksyjänä on aina eri henkilö. Myös vuosittain tehtävät kassojen tarkastukset ovat osa sisäistä valvontaa. Yhtymähallituksen kannanotto Yhtymähallitus esittää kantanaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja omaisuuden turvaamisessa.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 20 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Kuntayhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1000 euroa 2016 2015 Toimintatuotot 54286 50307 Toimintakulut -50698-46459 Toimintakate 3588 3848 Rahoitustuotot ja -kulut korkotuotot 3 0 muut rahoitustuotot 11 9 korkokulut -111-119 muut rahoituskulut -3-9 Vuosikate 3488 3729 Poistot ja arvonalennukset -1199-1029 Tilikauden tulos 2289 2700 Poistoeron muutos -1564 Varausten muutos -512-2071 Tilikauden yli-/alijäämä 212 629 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 107,1 108,3 Vuosikate/poistot % 290,9 362,4 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100* toimintatuotot / (toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* vuosikate / poistot ja arvonalennukset

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 21 Kun tunnusluvun arvo on vähintään 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuuden ja muut rahoitusosuudet. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen osa arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, mikäli se on vähintään poistojen suuruinen. Tuotot Vaalijalan kuntayhtymän ulkoisten toimintatuottojen yhteismäärä oli 54,3 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 4,0 miljoonaa euroa eli 7,9 %. Toimintatuottoihin kuuluvat myyntituotot, josta merkittävin osa ovat korvaukset kunnilta. Kuntakorvauksia kertyi yhteensä 47,5 miljoonaa euroa. Tässä on kasvua edellisvuoteen verrattuna 3,8 miljoonaa eli 8,6 %. Jäsenkuntien maksamat korvaukset kasvoivat edellisestä vuodesta 1,5 miljoonaa ja kuntayhtymän ulkopuolisten kuntien maksamat korvaukset 2,3 miljoonaa euroa. Tuottojen kasvu johtuu palvelujen kysynnän lisäyksestä, vaikka hinnat pysyivät edellisvuoden tasolla. Yhteensä myyntituottoja kertyi 50,2 miljoonaa euroa. Muita toimintatuottoja ovat asiakkailta perittävät maksut, erilaiset tuet ja avustukset sekä vuokratuotot. Maksutuottoja kertyi vajaat 2,5 miljoonaa euroa ollen edellisen vuoden tasolla. Tuet ja avustukset pysyivät edellisen vuoden tasolla. Vuokratuotot kasvoivat edellisvuodesta runsaat 86 000 euroa. Kulut Ulkoisia toimintakuluja kertyi yhteensä 50,7 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 4,2 miljoonaa euroa eli 9,0 %. Valtaosan toimintakuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka kasvoivat edellisvuodesta 3,7 miljoonaa euroa eli 10,1 %. Henkilöstökulut olivat yhteensä 40,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen kasvu johtui uusien toimipisteiden avaamisesta sekä panostuksesta mm. liikkuviin palveluihin. Palvelujen ostot nousivat edellisvuodesta 0,3 miljoonaa euroa. Yhteensä palvelujen ostoon käytettiin n. 5,1 miljoonaa euroa. Tarvikkeiden ostoon kului 4,1 miljoonaa eli 0,2 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lainojen korkokulut olivat 110 400 euroa eli 8900 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä johtuu poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta. Vaikka kokonaislainamäärä kasvoi noin 1,1 miljoonalla eurolla, laskivat korkomenot, koska korkotaso laski edellisestä vuodesta. Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä otetaan huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos joko lisää tai vähentää kuntayhtymän omaa pääomaa. Tilikauden tulos oli ennen varausten muutoksia 2 288 939,35 euroa ylijäämäinen. Varausten muutosten jälkeen ylijäämä vuodelta 2016 on +212 362,17 euroa. 1.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ne erät, jotka ovat syntyneet kuntayhtymän kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyesitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli sitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut rahavaroja.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 22 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2016 2015 1 000 1 000 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 3488 3729 Tulorahoituksen korjauserät -7 Toiminnan rahavirta 3481 3729 Investointien rahavirta Investointimenot -5172-4521 Rahoitusosuudet investointeihin 1099 826 Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot 7 Investointien rahavirta -4065-3695 Toiminnan ja investointien rahavirta -584 34 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -20-28 Antolainauksen muutokset -20-28 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1134 996 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -49-1121 Lainakannan muutokset 1085-125 Oman pääoman muutokset 70 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -9 Vaihto-omaisuuden muutos -2-7 Saamisten muutos -173-670 Korottomien velkojen muutos 413 923 Muut maksuvalmiuden muutokset 237 237 Rahoituksen rahavirta 1372 84 Rahavarojen muutos 788 118 Rahavarat 31.12. 5603 4816 Rahavarat 1.1. 4815 4698 Rahavarojen muutos 788 118 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2016 2015 Toiminnan ja investointien rahavirran -7907-8444 kertymä 5 vuodelta, Investointien omarahoituksen toteutuminen pitemmällä aikavälillä Investointien tulorahoitus % 85,6 % 100,9 % 100xvuosikate/Investointien omarahoitusmeno (käyttöomaisuusinvestoinnit-rahoitusosuudet) Lainanhoitokate 22,46 3,10 (Vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennys) Kassan riittävyys pv 36 34 365 pv x rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos se on 1 tai enemmän. Kun tunnusluku on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 23 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kuntayhtymän rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, ja kykyä suoriutua sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuusasteen hyvä tavoitetaso on 70 %. 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 24 1.6 Kokonaistulot ja -menot Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja -menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tuotot) ja käytöt (kulut) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kuntayhtymän kokonaistulot v. 2016 olivat 56,6 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 4,5 miljoonaa euroa eli 8,6 %. Vuoden kokonaismenot olivat 56,1 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 3,8 miljoonaa euroa eli 7,3 %.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 25 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 115 :n mukaan hallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Vaalijalan kuntayhtymän tulos vuodelta 2016 on +2 288 939,35 euroa. Tilikauden tuloksesta on tehty poistoerokirjauksia seuraavasti: Poistoeron lisäykset: Erannon peruskorjaus Savoset, Varkaus Kuutinharju Korallin peruskorjaus Lisäykset yhteensä 1 322 058,77 euroa 134 477,61 euroa 10 355,96 euroa 102 651,84 euroa -1 569 544,18 euroa Poistoeron vähennykset: Erannon peruskorjaus Savoset, Varkaus Vähennykset yhteensä Poistoeron muutos 4 835,87 euroa 373,55 euroa 5 209,42 euroa -1 564 334,76 euroa Lisäksi on tehty seuraavat varausten muutoskirjaukset: Investointivarauksen lisäys: Koulun uudisrakentaminen -2 081 786,60 euroa Investointivarauksen vähennys: Eranto Savoset Varkaus Kuutinharju Koralli Vähennykset yhteensä Varausten muutos Varausten ja rahastojen muutokset 1 322 058,77 euroa 134 477,61 euroa 10 355,96 euroa 102 651,84 euroa 1 569 544,18 euroa -512 242,42 euroa -2 076 577,18 euroa Hallitus esittää yhtymäkokoukselle, että koulun uudisrakentamista varten tehdään 2 081 786,60 euron suuruinen investointivaraus. Varausten ja rahastojen muutosten ja poistoerokirjausten jälkeen ylijäämä on 212 362,17 euroa, joka siirretään taseen omaan pääomaan yli-/alijäämätilille.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 26 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kuntalain 110 :n mukaan kunnan ja kuntayhtymän on toiminnassa ja taloudessa noudatettava talousarviota. Toteutumavertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja talousarvion toteutuminen. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Käyttötalousosan toteutuminen, joka sisältää myös sisäiset erät, on esitetty tehtävätasolla toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden osalta, sekä sitovien mittareiden osalta. 2.1 Tavoitteiden toteutuminen 2.1.1 Yleishallinto ja sisäiset palvelut Palvelut: tilintarkastus, yhtymähallitus, sisäiset palvelut, henkilöstöpalvelut ja liiketoiminta. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/talousjohtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Kuntayhtymän toimintalinjat Kuntayhtymän hallitus Henkilöstö on sitoutunut Vaalijalan arvoihin ja strategiaan sekä osaa työskennellä niiden suuntaisesti. Hallitus kokoontuu vuoden aikana 8 kertaa ja pitää yhden kehittämisseminaarin. Hallitukselle järjestetään kouluttautumismahdollisuuksia vähintään kerran vuodessa. Hallituksen hyväksymä tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2015 jätetään tilintarkastajalle maaliskuussa 2016. Hallitus hyväksyy esityksensä vuosien 2017-2019 kehyssuunnitelmaksi toukokuussa 2016. Taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 jätetään yhtymäkokoukselle vuoden 2016 syyskuussa ja vuoden 2017 suoritehinnat vahvistetaan joulukuussa 2016. Tavoitetta kohti edettiin. Hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa, joista yksi oli sähköpostikokous. Hallituksen seminaari pidettiin helmikuussa ja hallitus osallistui syyskuussa Valtakunnallisille Erityishuoltopäiville. Hallitus käsitteli vuoden 2015 tilinpäätöksen maaliskuussa ja jätti sen tilintarkastajalle maaliskuussa. Kehyssuunnitelma käsiteltiin hallituksessa toukokuussa, taloussuunnitelma lokakuussa, jonka yhtymäkokous hyväksyi marraskuussa. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistettiin hallituksessa joulukuussa. Talouden hallinta Talousarvion toteumasta raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Talousarvion toteutumasta raportoitiin hallitusta jokaisessa kokouksessa. Maksuvalmiuden ylläpito Kassan riittävyys on vähintään 2 viikkoa. Kassan riittävyys oli keskimäärin kaksi viikkoa. Toimintojen kustannukset ja palveluista perittävät kuntakorvaukset Keskimääräinen kustannustaso ei nouse yleistä palkka- ja inflaatiokehitystä enemmän. Keskimääräinen kustannustaso ei noussut yleistä kustannusten nousua enempää.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 27 Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Sisäisen laskutuksen yksinkertaistaminen Sisäisten hintojen muodostus sellaiseksi, jossa hinnan määräytyminen on yksiselitteinen ja läpinäkyvä. Sisäisten hintojen selkiyttämisessä edettiin ja laskutusta yksinkertaistettiin, mutta tässä asiassa on edelleen kehittämistä. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito Kehityskeskustelut henkilöstön kanssa Kuntayhtymä organisoi jatkuvan koulutustarjonnan, jota tarjotaan myös muiden toimijoiden käyttöön. Henkilöstön koulutukseen varattava määräraha on 1 % palkkasummasta. Jokaiselle työntekijälle varataan mahdollisuus osallistua vähintään kolmeen täydennyskoulutuspäivään vuodessa. Kehityskeskustelu käydään jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa. Erityistapauksissa kehityskeskustelut käydään joka toinen vuosi. Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin niin halutessaan oltava mahdollisuus keskusteluun joka vuosi. Henkilöstön koulutukseen käytettiin 1,4 % maksetusta palkkasummasta. Jokaisella vakituisella työntekijällä ja pitkäaikaisella sijaisella oli mahdollisuus osallistua vähintään kolmeen täydennyskoulutuspäivään vuodessa. Kehityskeskustelut käytiin pääsääntöisesti jokaisen työntekijän kanssa, joissakin tapauksissa keskustelut käytiin ryhmäkeskusteluina. Muutamassa yksikössä on sovittu, että keskustelut käydään joka toinen vuosi. Kaikilla oli kuitenkin halutessaan mahdolliseen henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun. Tietojärjestelmät ja -laitteet Keskusvarasto Laitteet uusitaan neljän vuoden välein ja ohjelmistot pidetään ajantasaisina käyttämällä uusimpia päivityksiä. Jatketaan tilausten siirtoa entistä enemmän osastojen vastuulle, jolloin keskusvaraston toiminnan kustannuksissa voidaan säästää. Laitteet ovat leasingvuokrauksella otettuja laitteita, jotka uusitaan neljän vuoden välein. Kaikkiin merkittäviin ohjelmistoihin hankittiin uusimmat päivitykset. Keskusvarasto ja ompelimo jatkavat toimintaansa. Varastossa olevien artikkeleiden määrää vähennettiin. Osastot hoitivat tilaukset toimittajille pääasiassa keskusvaraston kautta.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 28 2.1.2 Osaamis- ja tukikeskus Palvelut: lyhyt- ja pitkäkestoista kuntoutus- ja tutkimuspalveluita kuntoutus- ja hoivayksiköissä. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa on noin 200 paikkaa 18 kuntoutusyksikössä. Työ- ja päivätoimintaa tarjotaan 8 yksikössä. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/kuntoutuksen johtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Osaamis- ja tukikeskuksen eri yksiköiden toiminnan kehittäminen ja selkiyttäminen Osaamis- ja tukikeskuksen eri yksiköitten palvelukuvaukset ja tuotteistaminen Osaamis- ja tukikeskuksen yksiköiden toimintatavoitteet organisoidaan uudelleen vastaamaan tulevia palvelutarpeita. Osaamis- ja tukikeskuksessa on laadittu kaikille yksiköille kuvaukset yksikön tuottamasta palvelusta (tuotteista), sisällöstä ja palveluketjuista. Yksiköt ovat tietoisia tuotteistamiskuvauksista ja hinnoittelun perusteista. Kriisiasiakkaan palvelupolku on kuvattu ja työtä tehdään kuntakohtaisesti. Kuntoutuskoordinaattorit aloittavat tehtävissään muutamassa yksikössä. Palvelujen profiilia uudistetaan. Kaikille yksiköille on laadittu palvelukuvaukset hinnastoineen ja tehty omavalvontasuunnitelmat. Palveluketjut on kuvattu. Kuntoutuskoordinaattoreita on useissa yksiköissä ja heidän toimenkuvaansa on tarkennettu. Palvelujen profiileja on uudistettu useamman yksikön kohdalla. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kuntoutus sekä heidän perheidensä tukeminen Psykososiaalinen kuntoutus. Toteutetaan oppilaskotien ja peruskoulun sekä toisen asteen koulutuksen yhteistyömallia. Uudet pienet oppilaskodit ovat täynnä. Lastensuojelun tarpeen huomioiminen erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Perhetyön ja -terapian tuotteistaminen tehty ja toiminta vakautuu. Vaalijala tunnetaan valtakunnallisesti haasteellisen psykososiaalisen kuntoutuksen osaamiskeskuksena. Eranto-yksikkö aloittaa toimintansa 5/2016. Lasten ja nuorten yksiköihin on ollut pientä jonotusta ja yksiköt ovat olleet täynnä lukuunottamatta Majakkaa. Perhetyö on saanut Kivitielle toimipisteen ja kaksi perhekuntoutusohjaajaa ovat aloittaneet työnsä elokuussa. Ylätalon kuntoutusyksikkö lopetti toimintansa 8/2016. Neuropsykiatrinen kuntoutusyksikkö Eranto aloitti toimintansa 8/2016. Autismikuntoutuksen kehittäminen. Peruskoulu ja valmentava opetus sekä ohjauspalvelut ovat riittävät ja ne tukevat kuntoutusprosessia. Autismipalvelut ovat vakiintuneet ja kuntoutuspaikkoja on tarvetta vastaava määrä. Autismikuntoutusohjaajien tiimiin on lisätty kolmas kuntoutusohjaaja. Liikkuvia palveluja kehitetään edelleen lisäämällä ammattiryhmien keskinäistä yhteistyötä. Autismikuntoutusohjaajien kotikäynti- ja verkostotyötä sekä tiedottamista kehitetään. Autismikuntoutusta on tarjottu Ankkurissa, Avaimessa, Tammelassa ja Neliapilassa. Kolmas autismikuntoutusohjaaja on palkattu. Autismikuntoutuksen palvelupolku on kuvattu. Liikkuvat palvelut ovat edelleen lisääntyneet.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 29 Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Toiminnallisen kuntoutuksen kehittäminen Palvelukuvausten päivittäminen eri päivä- ja työtoimintayksiköissä Päivä- ja työtoiminnan sisältöjä kehitetään ja yksiköiden omaa vastuuta ja osallisuutta päivä- ja työtoiminnasta lisätään. Kioskitoiminta alkaa. Tiimien ja yksikköjen yhteistyö kehittyy edelleen. Cafe Sopukan toiminta on vakiintunut ja siellä on vakituinen ohjaaja. Mediapajatoiminta on aloitettu ja toiminta vakiintunut. Linnan Cafeen toimintaa on suunniteltu yhdessä avopalvelujen kanssa asiakaslähtöiseksi. Eläinavusteinen toiminta Nenonpellossa on alkanut ja eläimet ovat talvehtineet eläintallissa ensimmäistä kertaa. Kuntoutus, hoito ja asuminen Henkilöstön ja esimiesten osaaminen Laitosasuminen vähenee suunnitellusti. Määräaikaisen kuntoutuksen osuus kasvaa. Esimiehet käyvät kehityskeskustelut työntekijöitten kanssa osaamiskartan pohjalta kaikilla tasoilla. Jokaisella työntekijällä on pitkän aikavälin henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma. TVA:n hyödyntäminen. Laitosasuminen on periaatteessa loppunut Nenonpellossa ja kuntoutuspalveluissa pyritään asiakkaiden kuntoutumiseen avopalveluihin, ellei ole kyseessä vanhuuden tuomat rajoitteet siirtymiselle tai saattohoito. Kehityskeskustelut on käyty kaikkien pitkäaikaisten työntekijöiden kanssa joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna. Koulutussuunnitelmat on yksiköissä tehty. TVA:t on tehty kaikissa yksiköissä. TVA:n hyödyntäminen on kesken. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan koulutuksen, työnohjauksen ja TYHYtoiminnan avulla. Liikkuvat palvelut Lakisääteinen täydennyskoulutus toteutuu etukäteissuunnitelman mukaisesti ja sitä seurataan. Työnantaja tukee tyhy-toimintaa. Yksiköissä pidetään säännöllisesti työpaikkakokouksia sekä kehittämispalavereja. Sairauspäivät vähenee. Varhaisen puuttumisen malliin kiinnitetään huomiota ja toteutetaan ohjeistusta. Liikkuvien palveluiden koordinointi ja kehittäminen kysyntää vastaavasti. Lakisääteiset täydennyskoulutukset ovat toteutuneet. Työnantaja tukee, ohjeistaa ja mahdollistaa tyhy-toimintaa. Yksikkökohtaiset kehittämispäivät toteutuvat 1-2 x vuodessa. Yksikköpalaverit toteutuvat yksiköissä 2-4 x kk:ssa. Varhaisen puuttumisen malli on tehty ja toteutus on esimiesten vastuulla. Sairauspäiviä ja syitä seurataan sekä yksikkö- että organisaatiotasolla. Liikkuvia palveluita kehitetään LIIKE-hankkeella mm.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 30 2.1.3 Erityispalvelut Palvelut: tutkimus- ja kuntoutuspalvelut. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/johtava lääkäri. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Erityistyöntekijöiden palvelut Henkilöstön ammattitaidon ylläpito Erityistyöntekijöiden työpanos kohdentuu asiakkaiden kuntoutusprosessissa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Liikkuvien palvelujen määrä kasvaa edellisiin vuosiin verrattuna. Koulutus on suunnitelmallista ja tarveharkintaan perustuvaa. Erityistyöntekijöiden (kuntoutuksen asiantuntijoiden) määrää on kasvanut edelleen siten, että henkilöstöä on lisätty kysynnän myötä. Syksyllä 2016 perustettiin asiantuntijapalveluiden päällikön määräaikainen virka. Liikkuvien palvelujen määrä on kasvanut edelleen. Suoritteita oli vuonna 2015 1068 kpl ja vuonna 2016 1264 kpl. Koulutus on toteutunut suunnitellusti. Lähete-palautekäytäntö Jatketaan edelleen tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen ohjauksen selkeyttämistä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Lähetekäytäntöohjeet uudistetaan. Lähetekäytänteitä on selkeytetty edelleen. Sähköisen lähetteen käyttöönottoa valmistellaan. Käyttöön on otettu internetsivuilla oleva suojattu palvelupyyntölomake. Palveluiden tuotteistaminen ja markkinointi Kuntoutuskeskuksen tarjoamista palveluista on Internetissä ja painetussa muodossa kattavat ajan tasalla olevat kuvaukset hintoineen ja ohjeet palveluiden piiriin hakeutumisesta. Palvelukuvaukset on täydennetty ja ne ovat nähtävissä Vaalijalan otettu internetsivuilla ja IMS:ssä. Syksyllä 2016 valmisteltiin poliklinikkapalveluille ja liikkuville kuntoutuspalveluille uusi hinnoittelu, joka otettaan käyttöön 1.1.2017. Kuntoutuskeskuksen talous Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Talousarvio on toteutunut suunnitelman mukaan. Lainsäädäntö ja toimintaympäristö Seurataan lainsäädännön ja toimintaympäristön kehittymistä aktiivisesti. Kehitysvammalain muutos tuli voimaan 10.6.2016. Kuntayhtymässä on laadittu uudet rajoitustoimenpideohjeet.. Erityistyöntekijöitä on vakituisissa virka- ja työsuhteissa kiitettävästi ja heidän määräänsä on lisätty psykologien, puheterapian, AAC-ohjauksen ja toimintaterapian osalta paremmin tarvetta vastaavaksi. Kuntoutusylilääkärin virka täytettiin 1.8.2015 alkaen. Osastonlääkärin ja avohuollon erikoislääkärin virat muutettiin kuntoutuslääkärin viroiksi ja rekrytointia jatketaan aktiivisesti. Avohuollon liikkuvia palveluja lisätään edelleen kysyntää vastaavasti. LIIKE-kehittämishankkeen avulla kehitetään. Liikkuvia kuntoutuspalveluita on kolmessa osahankkeessa. Neuvonta- ja koulutuspalvelujen kysyntä Savossa on kasvussa, koska ne tukevat kuntien omaa palvelutuotantoa ja voivat vähentää raskaampien kuntoutuspalvelujen tarvetta. Kuntoutuskeskuksen palveluja täydennetään tarjoamalla neuvontapalveluja ennen ja jälkeen kuntoutusjaksojen sekä asiakkaiden asumis- ja toimintaympäristöön jalkautuvia kriisipalveluja.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 31 2.1.4 Avohuollon asumispalvelut Palvelut: vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisia asumispalveluja palvelukodeissa ja palveluasunnoissa sekä tukipalveluja omassa kodissa asuville. Palvelujen järjestäjänä 20 toimintayksikköä 15 paikkakunnalla. Perhehoitoa keskimäärin 21 perhekodissa. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/avopalvelujen johtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Henkilöstön laatuosaaminen ja valtakunnallinen valvonta Tuotteistaminen Henkilöstön täydennyskoulutus Asukkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja kuntoutumisen seuranta Toimintaa suunnitellaan kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laatusuositusten pohjalta. Suunnitelmakauden aikana toimipisteille rakennetaan osana kuntayhtymän yleistä laatujärjestelmää (ISO 9001) systemaattiset omavalvontasuunnitelmat ja palvelukuvaukset Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman (v. 2015-2018) ja uuden sosiaalihuoltolain määräysten mukaisesti. Omavalvontasuunnitelmat valmiina 3/2016. Suunnittelukaudella toteutetaan asumispalvelujen tuotteistamisen ja tuotekehittelyn ohjelma. Henkilöstön täydennyskoulutuksen painopisteinä ovat kommunikaatio, lääkehuolto ja asukkaiden itsemääräämisoikeuden (IMO) toteutumiseen liittyvä käytäntöjen soveltaminen. Vakinaisella henkilöstöllä on ajantasainen tehtävän edellyttämä lääkehuollon osaaminen sekä AVEKKI-peruskoulutus. Jokaisessa yksikössä pidetään vuosittain koko henkilöstölle tarvittaessa AVEKKI-ylläpitokoulutus. Asukkaiden yksilöllinen kuntoisuuden seuranta tehdään vähintään joka toinen vuosi. Yksilökeskeisen palvelusuunnittelun syventäminen. Jokainen asumisyksikkö on laatinut oma-valvontasuunnitelman, jota päivitetään tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa. Jokainen palveluyksikkö on aloittanut palvelukuvauksen laatimisen. Uudet tuotteistettavat palvelut on määritelty ja niiden kuvaaminen aloitettu. Täydennyskoulutusten toteutus ja osaamisen kehittäminen on tapahtunut suunnitelman mukaisesti. AVEKKI-ylläpitokoulutusten toteutustapaa on kehitetty yksikkökohtaisten tarpeiden mukaiseksi. Jokaisessa yksikössä asukkaiden kanssa on laadittu Minun elämäni suunnitelmat, joiden avulla määritellään tarvittava tuki ja apu asumisen eri osa-alueilla. Toimintakykyarvioinnit otetaan käyttöön vaiheittain jokaisessa asumispalveluyksikössä. Arviointien käyttö syventää asukkaiden tarpeiden tiedostamista palvelun sisältöjä ja tavoitteita suunniteltaessa. Kehitysvammaisten palveluasumisen lisääminen Asuntojen ajanmukaistaminen ja väljentäminen Uusien palvelukotien rakentaminen jatkuu: - Pieksämäellä Marian palvelukodin (15 as.) toiminta käynnistyy 1.6.2016, henkilöstö: johtaja +19 ohjaajaa Marian palvelukodin toiminta käynnistyi Pieksämäellä suunnitellusti 1.6.2016. Henkilöstö oli asiakastarpeista johtuen suunniteltua isompi: 24 ohjaajaa, lähiavustaja sekä johtaja.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 32 Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus - Kuopiossa Sipulin palvelukoti (15 as.) käynnistyy lokakuussa 2017, henkilöstö: johtaja + 27 ohjaajaa - Mikkelissä Orijärven palvelukodin rakentaminen alkaa keväällä 2016, valmis 6/2017. Kaikkien uusien kohteiden asukkaat muuttavan pääosin kuntoutuskeskuksesta (n.40 asukasta). Uutena ARA-kohteena tehdään anomus Jyväskylään rakennettavasta palvelukodista. Sipulin palvelukodin toiminta päästään käynnistämään elokuussa 2017. Henkilöstö on asiakastarpeista johtuen suunniteltua isompi: 34 ohjaajaa, vastaava ohjaaja, lähiavustaja ja johtaja. Mikkelin palvelukodin sijainti on vaihtunut Siekkilän kaupunginosaan ja rakentaminen on käynnistynyt. Palvelukoti valmistuu suunniteltua myöhemmässä aikataulussa vuoden 2017 lopulla. Jyväskylän Sääksvuoren palvelukodin suunnittelu on käynnistynyt ja tontti palvelukodille varattu. Rakentaminen käynnistyy vuoden 2017 lopulla. Suurin osa palvelukotien asukkaista muuttaa osaamis- ja tukikeskuksen kuntoutusyksiköistä. Turvallisuuden lisääminen ja ylläpito Henkilöstön määrä ja työn sisällöllinen muuttaminen Osallistuminen päivätoimintaan Pelastussuunnitelmat tarkistetaan vuosittain pelastusviranomaisten tarkastuksien yhteydessä. Henkilöstön ensiapu- ja alkusammutusvalmiudet ylläpidetään ajan tasalla. Työsuojelun vaarojen arvioinnit tehdään toimipisteissä joka kolmas vuosi. Varkaudessa Latukadun asuntojen paloturva rakennetaan viranomaismääräysten mukaiseksi yhdessä Varkauden vanhaintukisäätiön kanssa 2016. Asukkaiden ikääntymisen ja laitosasumisesta muuttojen aiheuttama hoitoisuuden lisääntyminen huomioidaan yksiköiden henkilöstömitoituksissa. Vuonan 2016 Harjun, Kihmulan, Koivulan ja Muurinkosken palvelukodeissa yhden ohjaajan lisäys. Yövalvotuissa palvelukodeissa ohjaushenkilöstöä on vähintään 0,5 työntekijää asukasta kohti. Autistien yksiköissä henkilöstömitoitus vaihtelee 1,0-2,0 välillä. Sipulin ja Marian palvelukotien henkilöstö osallistuu talon ulkopuolisen päivätoiminnan toteuttamiseen. Jokaiselle asukkaalle järjestetään mahdollisuus toimintakyvyn edellyttämään päivä-/työtoimintaan joko palvelukodin ulkopuolella tai sen yhteydessä. Turvallisuuden ylläpito on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Varkauden Latukadun asuntojen sprinklerien asentamiseen liittyvän remontin suunnittelu on aloitettu vanhaintukisäätiön kanssa. Asumisyksiköiden resursointia on arvioitu talousarvion laatimisen yhteydessä. Vakituisia vakansseja ei ole lisätty vuoden 2016 aikana. Ohjaushenkilöstöä on kaikissa palvelukodeissa yli 0,5 työntekijää asukasta kohti. Marian palvelukodin asukkaat käyvät ulkopuolisessa päivätoiminnassa. Sipulin palvelukodin ohjaajat toteuttavat asukkaiden päivätoiminnan yksilöllisesti jalkautuvalla mallilla. Mahdollisuus päivätoimintaan on järjestetty Vaalijalan toimesta.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 33 Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Käyttöaste Talous Yövalvottujen palvelukotien vuotuinen käyttöaste on vähintään 98 %. Vapaat asunnot täytetään viimeistään kuukauden kuluessa. Esimiesten kuukausittainen talousseuranta ja tarvittava raportointi sektorijohtajalle. Yksikköjen talousarviot toteutuvat suunnitellusti. Vuotuinen käyttöaste on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Esimiehet ovat seuranneet yksikköjensä taloutta yhteistyössä avopalvelujohtajan kanssa. Talousarviot ovat toteutuneet pääsääntöisesti suunnitellusti. Perhehoidon määrä ja perhehoitajien työn tukeminen ja toiminnan järjestäminen Painopisteenä lyhytaikaisen perhehoidon lisääminen vammaista hoitavien kotien jaksamisen tukemiseksi. Vuosittain vähintään kymmenen (10) uutta perhehoidon toimeksiantosopimusta. Seurantakäynnit tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa/perhe-koti. Vuotuinen koulutustilaisuus ja työnohjaus järjestetään. Perhehoitajien rekrytointia tehostetaan järjestämällä koulutus ja valmennusohjelma aloittaville perhehoitajille. Tavoitteena vuosittain 3-4 uuden perhekodin aloittaminen ja valmentaminen. Perhehoidosta vastaaminen keskitetään yhdelle sosiaalityöntekijälle/ palveluohjaajalle. Vuonna 2016 toteutettiin yksi perhehoidon valmennuskurssi, jolle osallistui yhdeksän uutta perhettä. Uusia perhehoitajia on aloittanut suunnitelman mukaisesti sekä lyhyt- että pitkäaikaisina hoitajina. Vaalijala hyväksyttiin osatoteuttajaksi Essoten hallinnoimaan omais- ja perhehoidon hankkeeseen (STM:n kärkihanke). Vaalijalan sosiaalityöntekijä siirtyi hankkeeseen projektikoordinaattoriksi. Perhehoidon palvelutoiminnan koordinointi keskitettiin kolmelle osaamis- ja tukikeskuksen työntekijälle.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 34 2.1.5 Poliklinikkatoiminta Palvelut: kehitysvammalain mukainen neuvolatoiminta. Palvelun järjestäjänä poliklinikat Kuopiossa, Pieksämäellä, Mikkelissä ja Muuramessa. Poliklinikoilla toimii moniammatillinen kuntoutuksen asiantuntijatyöryhmä. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/johtava lääkäri. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Polikliiniset palvelut 3000 käyntiä vuodessa. Käyntikertoja 2322 kpl, vähennetty liikkuvat palvelut. Vaalijalan kuntayhtymä on tuottanut Keski-Suomen keskussairaalan kehitysvammapoliklinikka palvelut 1.11.2016 alkaen. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 1100 käyntiä vuodessa. Suoritteita 1264 kpl. Yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien ja niiden pohjalta erityishuolto-ohjelmien laatiminen ja ajantasaistaminen Lasten ja nuorten erityishuoltoohjelmat tarkistetaan vähintään kahden vuoden välein. Aikuisten ohjelmat tarkistetaan kolmesta viiteen vuoden välein. Tavoitteena on laatia vuosittain 350-400 erityishuolto-ohjelmaa. Lasten ja nuorten osalta tavoite on toteutunut suunnitellusti. Aikuisten osalta tarkistuksia on tehty tarpeen mukaan. Työtapojen kehittäminen Poliklinikoiden ja kuntoutuskeskuksen välinen työnjako on selkeä ja toimiva. Sosiaalityön sisältö on uudistettu. Selvitetään mahdollisuudet lisätä kriisityötä. Poliklinikoiden ja kuntoutuskeskuksen välistä työnjakoa on kehitetty edelleen. Liikkuvien palveluiden avulla on pystytty lisäämään rajapinnalla tapahtuvaa yhteistyötä. Poliklinikoiden moniammatillisuutta on lisätty siten, että esim. toiminta- ja puheterapeutit sekä AAC-ohjaajat osallistuvat useammin asiakkaan kuntoutusprosessiin. Uutena työmuotona perustettiin konsultoivan psykiatrisen sairaanhoitajan toimi. Lisäksi avopalveluiden ylilääkäri rekrytoitiin. Henkilöstön ammattitaidon ylläpito Koulutus on suunnitelmallista ja tarveharkintaan perustuvaa. Koulutus on toteutunut suunnitellusti. Poliklinikoiden talous Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Talousarvio on toteutunut suunnitelman mukaan.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 35 2.1.6 Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen Palvelut: vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaista päivä- ja työtoimintaa. Sosiaalihuoltolain mukaista kuntouttavaa työtoimintaa, vammaisten työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa toimintaa (Savoset Luotsi-palvelut). Palveluja järjestävät toimintakeskukset (6 kpl) ja Savoset-monipalvelukeskukset (3 kpl) kahdeksalla (8) paikkakunnalla. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/avopalvelujen johtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Työllistämisen monimuotoisuus. Vammaisten avotyön ja tuetun työllistämisen kehittäminen ja lisääminen avoimilla työmarkkinoilla Vuosittain vähintään 10-15 uutta asiakasta siirtyy avotyöhön tai tuettuun työhön työsuhteeseen. Tuetun työn palvelun tuotteistaminen on aloitettu Vaalijalassa. Kunnat eivät ole vielä ostaneet uutta työllistymistä tukevaa palvelua. ELY-keskukset ovat luopuneet työhönvalmennuspalvelun ostamisesta. Asiakkaita on siirtynyt avotyöhön suunnitellusti. Uuden TE- OS-lainsäädännön valmistelussa avotyöhön siirtyminen nähdään määräaikaisena ratkaisuna ennen palkkatyösuhdetta ja tuettua työtä. Seutuyhteistyö. Toiminnan organisoinnin uudistaminen Projektit Palvelujen tuotteistaminen ja uudet tilaajat Ohjauksen ja työvalmennuksen sisällöllinen uudistaminen Markkinointi Savoset-paikkakunnilla ollaan mukana seudullisissa osatyökykyisten työtoimintojen ja työllistämisen kehittämishankkeissa. Varkaudessa osallistutaan kumppanina YHES! Avoimille työmarkkinoille haettavaan ESRvälityömarkkina-projektiin 2016-2017. Mikkelin, Juvan ja Pieksämäen Savosetit ovat mukana Mamk:n hallinnoimassa Hoivafarmi ESRprojektissa (luontolähtöinen työ-ja päivätoiminta) Suunnitelmakaudella toteutetaan tuotteistamisen ja tuotekehittämisen erillinen ohjelma. Savosettien Luotsi-palvelukuvaukset pidetään ajan tasalla. Kustannuslaskentaa ja kilpailuosaamista erityisesti ELY-keskusten suuntaan jatketaan ja parannetaan. Tavoitteena saada vuosittain palvelusopimukset työllistämispalveluista Pohjois- ja Etelä-Savon ELYkeskuksien kanssa. Työvalmennuksessa lisätään IMBA- MELBA työkyvynarviointimenetelmien käyttöä. Vuotuinen lisäystavoite 5 %. YHES!-hanke ei toteutunut. Savosetit olivat mukana kumppanina Hoivafarmi-hankkeessa. Vaalijala on kumppanina Diakin hallinnoimassa Luontovoimaa! Pieksämäki ESR-hankkeessa (luonto- ja eläinlähtöisen toiminnan kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen). Vaalijala hakeutui työelämäosallisuutta edistävään ministeriön kärkihankkeeseen ja sai myönteisen rahoituspäätöksen vuosille 2017-2018 (Savon OTE). Tuotteistamisohjelma on käynnistetty avopalveluissa vuoden 2016 aikana. ELY-keskukset ovat vähentäneet palveluiden ostamista työllistämisen tukemiseen. Uusia palvelusopimuksia ei ole saatu ELY-keskusten kilpailutuksissa. IMBA- ja MELBA-menetelmien käyttöä lisätään tuotteistettujen palveluryhmien sisällä.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 36 Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Johtaminen Eläketapahtuman johdosta Mikkelin ja Mäntyharjun Savosettien sekä Haaparinteen ja Mäkirinteen palvelukotien johtaminen uudistetaan 2016. Uusi johtaja on aloittanut työn huhtikuussa 2016. Päivätoiminnan asiakkaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpito sekä omatoimisuuden ja itsenäisyyden vahvistaminen Toimintakeskuksissa laaditaan asiakaskohtaiset päivätoimintasuunnitelmat yhteistyössä asumisyksiköiden ja omaisten kanssa. Päivätoimintasuunnitelmia laaditaan suunnitelman mukaisesti. Talous. Esimiesten kuukausittainen kustannuspaikkojen talousseuranta ja tarvittava raportointi sektorijohtajalle. Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Esimiehet ovat seuranneet yksikköjensä taloutta yhteistyössä avopalvelujohtajan kanssa. Talousarviot ovat toteutuneet pääsääntöisesti suunnitellusti. Päivätoimintojen uudelleen organisointi, tilojen ajanmukaisuus ja yhteistyö kuntien kanssa Rautalammilla Kuutinharjun asumisesta ja päivätoiminnasta tehdään 2016 aikana kehittämissuunnitelma (sis. mm: asiakkaat, henkilöstö, tilojen käyttö ja yhteistyö kunnan Kokka-toiminnan kanssa ). Varkaudessa Pihlajan toimintakeskuksen käytön laajentuessa joroislaisiin asiakkaisiin ohjaajien määrää lisätään yhdellä (1) ja kolme(3) avustavan ohjaajan tehtävää muutetaan ohjaajan tehtäviksi 1.1.2016 alkaen. Pieksämäellä Marian palvelukodin päivätoiminnan järjestämisestä tehdään suunnitelma yhdessä kaupungin, Länsirinteen toimintakeskuksen ja Savosetin kanssa 31.3.16 mennessä. Kuutinharjun kehittämisprojekti on käynnistetty (tulevaisuuden asiakasryhmät määritelty, henkilöstön osaamisen kehittäminen, tilojen käytön uudistaminen ja remontointi, piha-alueen käytön kehittäminen). Varkauden Pihlajan toimintakeskuksen käytön laajennuttua Joroislaisiin asiakkaisiin ohjaajien määrää on lisätty. Rinnalle on laadittu vaihtoehtoinen tarjous päivätoiminnan toteuttamisesta Joroisissa siellä asuvien asiakkaiden osalta. Marian palvelukodin asukkaiden päivätoiminta järjestetään yksilöllisen suunnitelman mukaisesti Pieksämäen eri palveluyksiköissä.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 37 2.1.7 Palvelutoiminnan yhteiset Tehtävä: yleisjohto, tutkimus- ja kehittämistoiminta, hengellinen toiminta, Kaijärven leirikeskus, vanhempainneuvosto. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Laadun kehittäminen. ISO 9001 standardin mukaan rakennettu sähköinen IMS-toimintajärjestelmä on käytössä kuntayhtymässä. Palautteiden hallintaan on luotu systematisoitu järjestelmä. Palautetta kerätään ja toimintakäytäntöjä kehitetään sen perusteella. Kuntayhtymän sisäiset auditoinnit käynnistyvät. IMS- toimintajärjestelmä on käytössä koko kuntayhtymässä. Yhtenäinen asiakaspalaute koottiin kuntoutusyksiköissä ja asumispalveluissa teemakysymysten avulla. Yksiköiden palautteet käsiteltiin asiakasraadeissa ja toimintaa kehitetään yksiköissä niiden pohjalta. Palautejärjestelmän kehittäminen jatkuu edelleen. Henkilöstökysely toteutettiin, tulosten perusteella laaditaan yksikkökohtaiset kehittämissuunnitelmat. Sisäisen auditoijia koulutuksen kävi 37 henkilöä. Sisäisen auditoinnit tehtiin 16 yksikössä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstö osallistuu yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluun. Henkilöstön täydennyskoulutuksen suunnittelu tehdään kehityskeskustelun yhteydessä painopistealueet huomioiden. Tehdään osaamiskartoitus asumispalveluissa ja kuntoutuskeskuksen yksiköissä. Koulutus toteutuu suunnitelman mukaisesti. Koulutuskeskus Myötätuuli järjestää täydennyskoulutusta sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville henkilöille ja asiakkaiden omaisille sekä tilauskoulutuksia alan organisaatioille. Henkilökohtaisen kehityskeskustelun kävi 438 henkilöä, lisäksi pidettiin ryhmäkehityskeskustelut 8 yksikössä. Lakisääteistä täydennyskoulutusta on annettu 2,7 päivää / työntekijä. Osaamiskartoitusta ei tehty tänä vuonna, osaamiskartoitusmenetelmän uudistaminen käynnistyi. Myötätuulen ulkopuolisia tilauskoulutuksia järjestettiin 25 kappaletta. Yhteistyö seurakuntien kanssa Yhteistyötä tehdään ja kehitetään yhdessä seurakuntien kanssa (kehitysvammaisten kirkkopyhiä, kinkeripäivät, leiripäivät, kerhotoiminta). Seurakuntia tuetaan kehitysvammaistyön toteuttamisessa ja työmuotojen kehittämisessä. Juhlat Savossa 9. Messut Savossa 18. Toimitukset Savossa (kaste, häät, hautajaiset) 9. Muut tilaisuudet Savossa 6. Palaverit yhteistyökumppaneiden kanssa 60. Mikkelin seurakunnan kanssa tutustumismatka Viron kehitysvammaistyöhön.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 38 Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Yhteistyö toimintayksiköiden ja perheiden kanssa Kristillinen kasvatus ja rippikoulut Jumalanpalvelukset ja hartaudet Keskustelut asiakkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa Tapaamiset kouluilla, kodeissa, kerhoissa, työ- ja toimintakeskuksissa, asumisyksiköissä sekä leireillä. Henkilökuntaa konsultoidaan omaan alaan liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaiden läheisten tukeminen arjessa ja elämän taitekohdissa. Kotikäynnit rippikoulun yhteydessä. Kaikilla on mahdollisuus rippikouluun. Rovastikunnallisia rippikoululeirejä järjestetään erityishuoltopiirin alueella. Vaalijalassa järjestetään pienten erityisryhmien rippikouluja tarpeen mukaan. Rippikoulussa pyritään joustaviin ratkaisuihin, jotta rippikoulu olisi kaikille mahdollinen. Vaalijalan kirkossa pidetään jumalanpalvelus sunnuntaisin ja päivähartaus keskiviikkoisin Erityismessuja. Vaalijalan Sateenkaaren koulun kanssa tehtävä laaja yhteistyö jatkuu. Vaalijalan kuntoutusyksikköjen kanssa tehdään yhteistyötä sovitusti hartaushetkien ja erilaisten ryhmien muodossa yksiköiden tarpeen mukaan. Vaalijalan kirkossa järjestetään konsertti. Asiakkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa käydään keskusteluja. Työnohjauksellinen tuki. Vakaumuksen kunnioittaminen. Kotikäynnit perheissä 54. Hartaudet palvelukodeissa ja toimintakeskuksissa 101. Leiripäiviä ympäri Savoa 40 pv. Vaalijalassa päivärippikouluja yhteensä 5 kpl. Koulukäyntejä 12 kpl. Vaalijalan kirkossa oli vuoden aikana tapahtumia 150, joissa kävi yhteensä 3902 ihmistä. Messuja 39 kpl, 876 kävijää. Keskimäärin messussa 22 ihmistä. Konfirmaatioita 5 kpl, 238 kävijää. Erityisjumalanpalveluksia 2 kpl, 128 kävijää. Päivähartauksia 27 kpl, 582 kävijää. Keskimäärin hartaudessa 21 ihmistä Musiikkihartauksia 5 kpl, 101 kävijää. Keskimäärin hartaudessa 20 ihmistä Koulujen kirkkohetkiä 57 kpl, 872 kävijää. Keskimäärin 15 ihmistä. Koulujen jumalanpalveluksia 6 kpl, 461 kävijää. Keskimäärin 77 ihmistä Konsertteja 8 kpl, 476 kävijää. Keskimäärin 60 kävijää Juhlia 2 kpl, 165 kävijää. Nenonpellossa järjestettiin 49 yksikköhartautta. Nenonpellossa oli 28 keskusteluryhmäkertaa. Muita kristillisiä tilaisuuksia Vaalijalan Nenonpellossa oli 7 Keskustelut yksittäin ja ryhmissä 48 kertaa ympäri Savoa. Keskustelut ja pitkäaikaiset sielunhoitosuhteet 53 Nenonpellossa. Työnohjaukset Nenonpellossa 24 kertaa

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 39 2.1.8 Opetus Palvelut: suunnitelmakauden alussa kuntayhtymän peruskoulussa on noin 60 oppilasta. Toisen asteen opinnoissa Vaalijalassa on mukana lähes 40 opiskelijaa. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/kuntoutuksen johtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Perusopetuksen järjestäminen Sateenkaaren erityiskoulussa koulun vakituisille oppilaille Perusopetuksen järjestäminen kuntoutusjaksoilla käyville erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille Opetuksen ohjaus- ja konsultointipalvelut avohuollossa. Laadukkaan, oppilaan omien kykyjen ja tavoitteiden mukaisen opetuksen saaminen. Opetuksellisten ja kasvatuksellisten ratkaisujen etsiminen koulunkäynnin ja oppimisen edistämiseksi. Tuen ja ohjauksen tarjoaminen kotikouluille ja koteihin. Kevätlukukaudella 2016 koulun vakituisia oppilaita oli 51. Syyslukukaudella 2016 vakituisia oppilaita oli 62. Lyhytaikaisessa kuntouttavassa opetuksessa käyntikertoja oli 1978 koulupäivää. Käyntikertojen määrän lasku verrattuna edellisiin vuosiin johtuu oppilaskotipaikkojen vähäisyydestä. Koululta tehtiin opetuksen ohjausja konsultointipalveluja avohuollossa tarvittaessa. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten opetuksen ja kuntoutuksen tukeminen moniammatillisesti. Kehittää ja lisätä peruskoulun, oppilaskotien ja muiden kuntouttajien välistä yhteistyötä. Koulu osallistui oppilaita koskeviin moniammatillisiin tiimityöskentelyihin, neuvotteluihin ja kuntoutuskokouksiin. Kodin ja koulun välinen yhteistyö. Koulun oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen. Koulun opetussuunnitelman päivittäminen perusopetuksen valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Perusopetuksen rahoitus. Osaamisen kehittäminen. Henkilöstön työhyvinvointi. Toisen asteen opetus Yhtenäiset toimintalinjat kodin ja koulun välillä. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 Valtionosuuden tulee kattaa opetuksen menot. Tarvittaessa kuntien koulutoimet kattavat rahoitusvajeen. Jokaiselle työntekijälle tarjotaan mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamistaan. Aktiivinen, osaava, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva työyhteisö. Toisen asteen oppilaitokset antavat opetusta kaikille vaikeavammaisille ja autistisille nuorille, jotka ovat päättäneet perusopetuksen. Koulu järjesti yhteistyössä muiden kuntouttajien kanssa kodin ja koulun päivän, johon osallistui myös oppilaskotien henkilökuntaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Koulussa otettiin käyttöön opiskeluhallinnon ohjelma Primus / Wilma. Koulussa pidettiin yhteisöllisiä sekä yksilöllisiä oppilashuollon palavereja. Uusi opetussuunnitelma hyväksyttiin kuntayhtymän hallituksessa syksyllä 2016. Valtionosuudet kattoivat opetuksen järjestämisen kulut. Henkilökunta osallistui jatko- ja täydennyskoulutuksiin koulutussuunnitelman mukaisesti. Tyhy-tunnit toteutettiin suunnitelmien mukaan luokissa. Perusopetuksen päättäneet oppilaat pääsivät jatko-opintoihin suunnitelman mukaisesti.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 40 2.1.9 Rahoitus Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/talousjohtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Lyhytaikaisen lainatarpeen minimointi Riittävä maksuvalmius turvataan pitämällä palvelujen hinnat tasolla, jotta omarahoitus riittää kattamaan käyttökustannukset. Vuosikatteen on katettava poistot ja lainojen lyhennykset. Omarahoitus riitti kattamaan käyttökustannukset ja pääosan investoinneista. Ara-rahoitteiset kohteet rahoitettiin investointiavustuksilla ja korkotukilainoilla. Muutaman kerran jouduttiin ottamaan lyhytaikaista kuntatodistuslainaa palkanmaksupäivinä, koska kuntayhtymällä oli 1,5 miljoonan euron kuuden kuukauden määräaikaistalletus. Lyhytaikaiset lainat olivat Kuntarahoituksella korottomia. Vuosikate kattoi poistot ja lainojen lyhennykset. Pitkäaikainen laina Pitkäaikaista lainaa otetaan vain investointien rahoittamiseen. Pitkäaikaista lainaa otettiin vain Ara-rahoitteisiin kohteisiin. 2.1.10 Investoinnit Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/talousjohtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 4.11.2015 Toteutus Kuntayhtymän omistamat rakennukset ja laitteistot Rakennukset, koneet ja laitteet pidetään kunnossa ja toiminnallisesti ajan tasalla. Rakennuksia ja laitteita on kunnostettu ja korjattu aktiivisesti. Peruskorjauksista on laadittu suunnitelma, joten kunnostustarpeet on priorisoitu. Peruskorjausten toteutus. Peruskorjauksiin ja irtaimiston korvaushankintoihin käytetään vuosittain n. 2,5 milj. euroa, jotka rahoitetaan poistoilla, lainoituksella ja kassavaroin. Kunnilta ei kanneta investointeihin erillisiä rahoitusosuuksia. Peruskorjauksiin, vuosikorjauksiin ja irtaimiston korvaushankintoihin käytettiin noin 2,6 miljoonaa euroa, joka rahoitettiin kassavaroilla sekä poistoilla. Uudet palvelukodit. Vuonna 2016 aloitetaan palvelukotien rakentaminen Mikkeliin ja Kuopioon ja ne valmistuvat vuonna 2017. Vuonna 2016 valmistuu Pieksämäen Marian palvelukoti. Kuluvana vuonna tehdään Aralle hakemus Jyväskylän palvelukodista, jonka rakentaminen ajoittuu vuosille 2017 ja 2018. Marian palvelukoti valmistui Pieksämäelle keväällä 2016. Kuopion Sipulin ja Mikkelin Siekkilän palvelukotien rakentaminen alkoi viime vuonna. Sipulin palvelukoti valmistuu kesällä 2017 ja Siekkilä loppuvuodesta 2017. Jyväskylän Sääksvuoren palvelukodin rakentaminen alkaa vuoden 2017 syksyllä.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 41 2.2 Määrärahojen toteutuminen 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen tehtäväalueittain

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 42

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 43

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 44

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 45

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 46

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 47

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 48

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 49 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (sekä ulkoiset että sisäiset)

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 50

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 51 2.2.3 Investointien toteutuminen

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 52

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 53

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 54 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 55 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma (vain ulkoiset)

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 56

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 57 3.2 Rahoituslaskelma

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 58 3.3 Tase

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 59

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 60

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 61

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 62

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 63 Tilinpäätöksen laatimista koskeva liitetieto Liitetieto 1 PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. SIJOITUSTEN ARVOSTUS Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet merkitään taseessa hankintamenoon. Arvostuksen perusteena on hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon keskihinnan mukaan. RAHOITUSOMAISUUDEN ARVOSTUS Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Liitetieto 2-4 Ei ilmoitettavaa Liitetieto 5 Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä Tilinpäätöksessä on tehty edelliseen tilikauteen kohdistuva oikaisu. Investointivarauksen (Eranto peruskorjaus) yhteydessä tehtävä poistoerokirjaus on jäänyt tekemättä edellisessä tilinpäätöksessä. Korjaus on tehty taseeseen tilille edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille -418 854,80 euroa.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 64

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 65 Liitetieto 11 Tuloslaskelman liitetieto SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Yhtymäkokouksen vahvistama 18.10.1996/Euromuutos Kilan kuntajaoston päätöksen 19.12.2001 mukaan. Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000,00, on kirjattu vuosikuluksi. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: POISTO- POISTOAIKA /V Aineettomat hyödykkeet MENETELMÄ Suositus Vaalijala Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 5 Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot Tasapoisto 3 3 Tutkimus- ja kehittämismenot Tasapoisto 3 3 Atk-ohjelmistot Tasapoisto 3 3 Muut Tasapoisto 3 3 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 30-50 30 Tuotantorakennukset Tasapoisto 20-30 20 Talousrakennukset Tasapoisto 15-20 15 Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20-30 20 Asuinrakennukset Tasapoisto 30-50 30 Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Jäännösarvopoisto 15-20 % 20 % Sillat, laiturit ja uimalat Jäännösarvopoisto 10-25 % 25 % Muut maa- ja vesirakenteet Jäännösarvopoisto 10-20 % 20 % Vedenjakeluverkosto Jäännösarvopoisto 7-10 % 10 % Viemäriverkosto Jäännösarvopoisto 7-10 % 10 % Runko- ja lämpöverkko Jäännösarvopoisto 10-15 % 15 % Sähköjohdot, muuntoasemat,ulkovalaistus Jäännösarvopoisto 15-20 % 20 % Puhelinverkko, -vaihde, alakeskukset Jäännösarvopoisto 20-22 % 22 % Muut putki- ja kaapeliverkot (mm. ATK) Jäännösarvopoisto 15-20 % 20 % Vesi- ym. laitoksen lait.koneet ja laitteet Jäännösarvopoisto 15-25 % 25 % Öljysäiliö Jäännösarvopoisto 10-15 % 15 % Jäteveden puhdistamo laitteineen Jäännösarvopoisto 15-20 % 20 % Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Jäännösarvopoisto 15-20 % 20 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Jäännösarvopoisto 20-25 % 25 % Koneet ja kalusto Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 5-10 5 Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5-10 5 Muut raskaat koneet Tasapoisto 10-15 10 Muut kevyet koneet Tasapoisto 5-10 5 Sairaalalaitteet Tasapoisto 5-15 5 Atk-laitteet Tasapoisto 3-5 3 Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3-5 3 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukaan käyt.muk Taide-esineet Ei poistoa - Keskeneräiset hankinnat Ei poistoa - Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet Ei poistoa - Liitetieto 12-16 Ei ilmoitettavaa.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 66 Taseen vastaavia koskeva liitetieto Liitetieto 17-18 Ei ilmoitettavaa Liitetieto 19 Liitetieto 20-23 Ei ilmoitettavaa Liitetieto 24 Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 67

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Sivu 68