Kokkolan matkakeskus Hankesuunnitelma Syyskuu 2014
Kokkolan matkakeskus Visio Kokkolan kaupunki ja Liikennevirasto toteuttavat Matkakeskuksen rautatieaseman alueelle. Matkakeskus muodostuu kolmesta osasta. Rautatien ja Rautatienkadun välinen alue sisältää julkisen henkilöliikenteen ja linja-autoliikenteenrahti toiminnot ja Rautatientorin uusi korttelialue Matkakeskuksen pitkäaikaisen pysäköinnin. Nykyinen rautatieasema, joka säilytetään jakaa matkakeskuksen siten, että sen itäpuolelle rakennetaan junaliikenteen henkilölaiturit katoksineen ja alikulkuineen sekä pysäköintialueineen. Aseman länsipuolelle rakennetaan Matkahuollolle uusi rakennus ja linja-autoliikenteelle uudet katetut laiturit ja pysäköintipaikat rahtiasiakkaille. Kokkolan kaupunki vastaa lisäksi siitä, että linja-autoliikenteeltä vapautuvaan Rautatientorin kortteliin tehdään riittävät, myös Matkakeskusta palvelevat pysäköintipaikat. Tavoitteena on, että Matkakeskuksen rautatien ja Rautatienkadun välinen alue raidesiirtoineen on käytössä vuoteen 2020 mennessä.
Tehtävä Matkakeskusselvityksen aluerajaus Matkakeskuksen yleisenä tarkoituksena on parantaa joukkoliikenteen asemaa keskittämällä ja yhdistelemällä eri kulkumuotojen toimintoja ja tarjoamalla kaikille matkustajaryhmille mahdollisuuden muodostaa toimivia ja mahdollisimman esteettömiä matkaketjuja. Tavoitteena on että matkapalveluja parantamalla voidaan lisätä joukkoliikenteen osuutta kaikista matkoista. Avainasemassa on linja-auto- ja raideliikenteen lähentäminen toisiinsa. Myös joukkoliikenteen imagon parantamisessa on katsottu että modernilla matkakeskuksella on merkitystä. Kokkolan Matkakeskuksen hankesuunnitelmassa on vuonna 2012 laaditun Rautatientorin yleissuunnitelman mukaisesti tutkittu matkakeskuksen sijoittamista radan ja Rautatienkadun rajaamalle alueelle. Kokkolan kaupungin tavoitteena on löytää linja-autoasemalle uusi sijaintipaikka siten, että Rautatientorille, jolla linja-autoasema ja Matkahuolto tänään sijaitsevat, voidaan sen tilalle rakentaa uusia liike-, kulttuuri- ja asuintoimintojen rakennuksia. Tämän hankesuunnitelman tavoitteena on ollut tutkia miten Matkakeskus voidaan tehdä rautatien ja Rautatienkadun väliselle kapealle alueelle, ja selvittää, miten ratkaisu vastaa eri toimijoiden tarpeita. Hankesuunnitelman on tarkoitus toimia jatkosuunnittelun ja kaavoituksen lähtökohtana sekä osapuolten välillä tehtävien sopimusten perustana. Suunnitteluprosessi Kokkolan matkakeskuksen hankesuunnitelma on laadittu marraskuu 2013-kesäkuu 2014 välisenä aikana. Työn tilaajina ovat olleet Kokkolan kaupunki ja Liikennevirasto. Suunnittelua on ohjannut tilaajien ja konsultin muodostama hankesuunnittelun hanketyöryhmä, jonka kokouksiin on osallistunut myös Etelä-
Pohjanmaan ELY-keskuksen ja VR:n edustaja. Hanketyöryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Kokkolan kaupungin tekninen johtaja, on kokoontunut 4 kertaa. Kaupunki on muodostanut oman organisaation puitteissa hankkeelle ohjausryhmän. Suunnittelun aikana on käyty vuoropuhelua Linja-autoliiton ja Matkahuollon kanssa, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenneasiantuntijoita on informoitu hankkeesta. Linja-autoliiton ja Matkahuollon edustajille on järjestetty informaatio- ja keskustelutilaisuus suunnittelun etenemisestä Kokkolassa huhtikuun alussa 2014. Linja-autoliikenteen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta on linjaautojen pysäköintipaikkoja lisätty, sisäänajoa Kustaa Aadolfinkadun liittymästä väljennetty ja henkilöautojen pysäköintipaikat poistettu Rautatienkadun puoleiselta alueelta. Myös paikallisliikenteen pysäkit on sijoitettu linja-autoliikenteen edustajien näkemyksen mukaisesti rautatieaseman länsipuolelle. Kokkolan kaupunginhallituksen kehittämis- ja konsernijaokselle on esitelty suunnitelmaluonnoksia 7.4.2014. Hankesuunnitelman ovat yhteistyössä laatineet Ramboll Finland Oy ja Oy Arkkitehtitoimisto Gerd Hytönen Arkitektbyrå Ab. Nykytilanne Kokkolan rautatieasemaa käyttää päivittäin 750-800 junamatkustajaa (yhteensä lähtevät ja saapuvat). Henkilöliikenteelle on käytössä kolme matalaa, kattamatonta laituria. Reunalaiturin ja keskilaiturin välillä on radan risteäminen tasossa. Matala laituri vaikeuttaa junaan nousua, ja risteäminen tasossa turvallisuusongelman. Isokadun päässä sijaitseva Kokkolan rautatieasema on Bruno Granholmin suunnittelema vuonna 1886 valmistunut uusrenesanssityylinen rakennus, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Asemarakennuksen suojelusta päätetään kaavoituksen yhteydessä. Rautatieaseman molemmin puolin on pysäköintialue. Aseman itäpuolella on 80 paikkaa ja länsipuolella 110 autopaikkaa. Linja-autoasema/Matkahuolto sijaitsee Rautatientorin korttelissa Kokkolan kaupungilta vuokratulla tontilla, jonka vuokrasopimus päättyy 31.12.2015. Linja-autoasemalta on arkipäivisin n 50 lähtöä. Linjaautoaseman matkustajamääräksi (saapuvat+lähtevät) arvioidaan 400-600 matkustajaa vuorokaudessa. Linja-autojen lähtölaitureita on 5. Laiturit ovat kattamattomia ja ilman korokkeita. Rahtitoiminnot ovat henkilölaitureista erillään. Aikaisemmat suunnitelmat ja kehittämishankkeet Rautatientorin kortteli Rautatientorin kortteli on Kokkolan keskustan merkittävin rakentamaton alue. Korttelista on laadittu yleissuunnitelma vuonna 2012, mutta suunnittelua ei ole jatkettu. Korttelin rakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta.
Rautatientorin korttelin yleissuunnitelmassa on laajasti tarkasteltu erilaisia Matkakeskusvaihtoehtoja, ja erityisesti sitä, miten Rautatientorin korttelin ja Matkakeskuksen välille syntyisi molempia tukeva synergia. Yleissuunnitelmassa tutkittiin mahdollisuuksia sisällyttää linja-autoaseman toiminnot Rautatientorin uudessa korttelissa, mutta työssä todettiin, että linja-autoasema vaatisi liian suuren osan kortteliin mahdollisesti rakennettavasta kerrosalasta. Yleissuunnitelmassa tutkittiin myös vaihtoehtoja, joissa rautatien ja Rautatienkadun väliselle alueelle rakennettaisiin useampi kerros ja myös maanalaisia tasoja, mutta näiden todettiin johtavan hankaliin liikennejärjestelyihin. Yleissuunnitelmassa päädyttiin ratkaisuun, jossa Matkakeskuksen henkilöliikenne- ja rahtitoiminnot sijoitettaisiin rautatien ja Rautatienkadun väliselle alueelle, ja Rautatientorin kortteliin Matkakeskuksen edellyttämiä pysäköintipaikkoja. Lisäksi varauduttaisiin korttelin ja Matkakeskuksen välille tehtäviin eritasoisiin kulkuyhteyksiin. Rautatientorin ja Matkakeskuksen yleissuunnitelma 2012 Seinäjoki-Oulu kaksoisraiteen rakentaminen Seinäjoki-Oulu kaksoisraiteen rakentaminen on käynnissä. Hankkeen johdosta on käynnistetty myös muita ratojen kehittämishankkeita, mm Kokkola-Ykspihlaja radan kehittäminen. Kokkola-Ykspihlaja kaksoisraiteen rakentaminen Kaksoisraiteen rakentaminen myös Ykspihlajaan on todettu tarpeelliseksi, ja Liikennevirasto on vuonna 2012 laatinut Kokkola-Ykspihlaja osuuden radan yleissuunnitelman, johon liittyy Kokkolan henkilöratapihan järjestelyjä. Yleissuunnitelmassa on huomioitu Kokkolan matkakeskushanke. Kokkolan kaupunki on antanut yleissuunnitelmasta lausuntonsa 28.5.2014, ja Liikennevirasto on hyväksynyt suunnitelman elokuussa 2014. Ratasuunnitelman laatimisesta ei ole tehty päätöstä.
Matkakeskuksen suunnittelun lähtökohtia Kokkola-Ykspihlaja kaksoisraiteen yleissuunnitelma Radan yleissuunnitelmassa on Kokkolan ratapihan raide 1, joka on lähimpänä asemaa, jatkettu suorana Kokkolan ylikulkusillan toiselle puolelle, jolloin raide on aseman länsipuolella nykyistä lähempänä Rautatienkatua. Raidejärjestelyt, joissa raide olisi kauempana asemasta, ovat osoittautuneet erittäin vaikeaksi toteuttaa, ja ne edellyttäisivät raiteiston ja ratapihan täydellisen uudelleen linjauksen ja järjestelyn pitkällä matkalla. Tämän vuoksi on katsottu, että yleissuunnitelman raidejärjestely on Matkakeskuksen suunnittelun lähtökohta. Yleissuunnitelma määrittelee myös henkilölaitureiden sijainnin aseman itäpuolella. Rautatienkatu Rautatienkatu on tärkeä väylä Kokkolan keskustan liikenneverkossa. Kaupunki on katsonut, että kadun toimivuutta ei saa vaarantaa, eikä näin ollen ajokaistoja vähentää nykyisestään. Lisäksi ajokaistojen leveys on jo nykytilanteessa minimissään (kapeimmillaan 3,0 m). Näin ollen Rautatienkatu nykymuodossaan muodostaa Matkakeskusalueen rajan keskustan puolella. Kokkolan rautatieasema
Kokkolan rautatieasema Kokkolan rautatieasema on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Käytännössä rautatieasema jakaa Matkakeskukselle osoitetun alueen kahteen osaan. Matkakeskuksen mitoitus ja toiminnalliset vaatimukset Yhteistyötahojen tavoitteet Kokkolan matkakeskuksen suunnittelussa noudatetaan seuraavien tahojen erityisiä tavoitteita sekä määräyksiä ja ohjeita: Kokkolan kaupunki: Kaupungin erityisenä tavoitteena on Rautatienkadun liikenteen toimivuus ja Matkakeskuksen sujuva liittyminen kaupunkirakenteeseen ja liikenneverkkoon. Liikennevirasto: Liikennevirasto on määritellyt rautatieasemien kehittämistavoitteet Henkilöliikenneasemien kehittämisohjelma, 2010 väliraportissa. Ratatekniset ohjeet RATO sisältävät määräykset ratojen ja henkilölaitureiden, katosten ja muiden niihin liittyvien rakenteiden mitoituksesta. Liikenneviraston tavoitteena on myös Matkakeskuksen esteettömyys siten, että kaikki matkustajat voivat joustavasti käyttää sen toimintoja ja palveluita. VR: VR:n erityisenä huolenaiheena on Kokkolassa aseman saavutettavuus. Erityisen huolenaiheena on esteetön kulku henkilölaitureille ja pysäköintipaikkojen riittävyys ja saattoliikenteen toimivuus. Linja-autoliitto ja Matkahuolto: Kokkolan Matkakeskuksen kehittäminen on tässä oletettu tapahtuvan nykyisten toimintojen pohjalta. Matkahuolto on kirjeellään 22.8.2012/Kalevi Mäkinen esittänyt yksityiskohtaiset tavoitteet Kokkolan Matkakeskuksen linja-autotoimintojen järjestelyistä ja mitoituksesta, jotka on pyritty ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Matkakeskus rautatien ja Rautatienkadun välisellä alueella Hankesuunnitelman tavoitteena on ollut tutkia minkälainen Matkakeskus rautatien ja Rautatienkadun väliselle alueelle on mahdollista toteuttaa. Eri osapuolet ovat katsoneet, että suunnitellut Matkakeskusalueen järjestelyt, jotka on esitetty asemapiirustuksessa, liite 1, periaatteessa täyttävät asetetut vaatimukset, ja että tämän pohjalta on mahdollista jatkaa Kokkolan Matkakeskuksen kehittämistä.
Kokkolan Matkakeskus muodostuu kolmesta osasta: Rautatieasemarakennuksen itäpuolelle sijoittuvat rautatieliikenteen henkilölaiturit ja lähinnä saattoliikenteen pysäköintipaikat. Aseman itäpuolella ovat myös taksit, jotka palvelevat koko Matkakeskusta. Rautatieasemarakennuksen länsipuolella ovat linja-autoliikenteen matkustaja- ja rahtiliikenteen toiminnot. Rautatientorin korttelissa Rautatienkadun pohjoispuolella on pysäköintilaitos pitkäaikaista pysäköintiä varten. Esteettömyys Matkakeskuksen käyttäjät siirtyvät eri toimintojen ja kulkumuotojen välillä kävellen tai apuvälineitä käyttäen. Lisäksi osalla matkustajista on matkatavaraa liikuteltavana. Pääkulkureitit tehdään esteettömiksi. Reiteillä ei saa olla kynnyksiä, mahdolliset reunatuet on madallettava kulkuväylien tasoon. Junalaiturien ja Rautatientorin alikulun portaat täydennetään hisseillä. Pintojen kaltevuudet minimoidaan (alle 5 %). Junien henkilölaitureiden korottaminen helpottaa junaan pääsyä. Näkövammaisille tehdään reittiopastus. Esteetön kulku järjestetään seuraaviin kohteisiin sekä katuverkolta että kohteiden välillä: Rautatieasema Juna- ja linja-autolaiturit Matkahuolto (edellyttää esteetöntä kulkua myös rahtivaunujen kuljetusta varten) Taksi Paikallisliikenteen pysäkit Rautatiekorttelin pysäköintilaitos Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin asiakirjassa Esteettömyys rautajärjestelmässä 13.11.2009 on esteettömyys määritelty. Asiakirja perustuu EU ns. saavutettavuus-yten vaatimuksiin. Asema-aluieden esteettömyydestä on määräykset RATOn osassa 16. Muilta osin noudatetaan rakennuslainsäädösten yleisiä esteettömyysvaatimuksia. Rautatieasema VR ei periaatteessa tarvitse VR-yhtymän omistamaa rautatieasemarakennusta pelkästään lipunmyynnin järjestämistä varten. VR-yhtymä voi periaatteessa luopua asemarakennuksen omistuksesta. Hankesuunnitelmassa rautatieasema on säilytty ja se toimii lipunmyynti- ja odotustilana. Rakennukseen on tehtävä esteettömyysjärjestelyjä helpottamaan kulkua sekä junalaiturilta että Rautatiekadulta. Rautatieaseman itäpäätyyn pyritään järjestämään taksien kuljettajille taukotila, josta on kulku taksien odotuspaikalle.
Junaliikenteen henkilölaiturit ja laiturin jatka Matkahuollon kohdalle Liikenneviraston laatimassa yleissuunnitelmassa Kokkola-Ykspihlaja kaksoisraide on henkilöliikenteen laiturien sijainti määrätty. Reunalaiturin lisäksi tehdään keskilaiturit. Yleissuunnitelmassa on kaksi alikulkua kesilaitureille hisseineen. RATOn mukaan laiturin minimileveys on 3,0 m + vaara alue 0,5 m. Katosten kohdalla on otettava huomioon sähköradan asettamat etäisyysvaatimukset. Hankesuunnitelmassa henkilölaiturit ovat samalla kohdalla kuin yleissuunnitelmassa. Reuna- ja keskilaitureille (raiteet 1-3) tehdään katokset. Keskilaiturille tehdään portailla ja hisseillä varustetut alikulut kahteen kohtaan. Reunalaiturin leveys on 6 m + vaara-alue 0,5 m. Laituri jatkuu saman levyisenä Matkahuollon ohi rahtiasiakkaiden pysäköintipaikalle. Junaliikenteen henkilölaiturit ovat ns korkeita laitureita. Rautatieaseman länsipuolella oleva junalaiturin jatke voidaan toteuttaa matalana laiturina. Näiden välissä välittömästi aseman länsipuolella on ajoluiska rata-alueen huoltoa varten. Matkakeskuksen itäpuoli henkilölaitureineen ja pysäköintialueineen Matkakeskuksen pysäköinti Pysäköintipaikkojen tarve on määritelty Liikenneviraston raportissa Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma 2010. Sen mukaan pitkäaikaisia pysäköintipaikkoja tarvitaan 15-20 ap/100 päivittäistä matkustajaa. Kokkolan tapauksessa tämä tarkoittaa 100-160 ap. Lyhytaikaisten autopaikkojen, eli saattoliikenteen paikkojen määrä on 10-40 ap. Koska Kokkolassa nimenomaan saattopysäköinti on vilkasta, on VR katsonut lyhytaikaisten autopaikkojen tarpeeksi 30 ap. Inva-paikkojen tarve on 3 kpl junalaitureiden läheisyyteen. Linja-autotoimintojen osalta voidaan arvioida saattoliikenteen edellyttävän max 5 autopaikkaa. Operaattoreiden henkilökunnan autopaikkoja tarvitaan n 20 ap.
Lyhytaikaiset paikat tulee olla henkilölaitureiden välittömässä läheisyydessä ja pitkäaikaisen pysäköinnin alue max 300 m etäisyydellä laiturista. Henkilökunnan autopaikkojen sijainnista ei ei erityisiä määräyksiä. Hankesuunnitelmassa on henkilölaitureiden kohdalla rautatieasemarakennuksen itäpuolelle on pysäköintialue, joka palvelee ensisijaisesti lyhytaikaista ja saattopysäköintiä. Autopaikkojen määrä riippuu autopaikkojen käyttötarkoituksesta, jota ei ole hankesuunnitelmassa ratkaistu. Autopaikan leveydellä 2,5 m, joka soveltuu pitkäaikaiseen pysäköintiin ja henkilöstön paikaksi, saadaan alueelle 108 autopaikkaa. Lyhytaikaista pysäköintiä varten paikan leveydeksi tulee valita 2,7-2,8 m, jolloin autopaikkojen määräksi saadaan 95 ap. Jos näistä varataan 3 invapaikkaa joiden leveys on 3,5 m, voidaan alueelle merkitä 91 ap+3 invapaikkaa. Tarkemmassa suunnittelussa päätetään paikkojen määrästä ja rajoituksista ja mahdollisista sähköpaikoista. Rautatientorin kortteliin on tarkoitus rakentaa yleinen pysäköintilaitos. Kokkolan kaupunki tulee sitouttamaan korttelin toteuttajan rakentamaan maanalisen n 680 autopaikan pysäköintilaitoksen. Tästä määrästä korttelin kerrosala edellyttää n 400 autopaikan toteuttamisen, jolloin laskennallisesti yli 200 autopaikkaa ovat mm Matkakeskuksen asiakkaiden käytettävissä. Tulevasti pysäköintilaitoksesta tehdään myös ali- tai ylikulku Rautatientorin ja Matkakeskuksen välillä. Rautatientorin pysäköintilaitokseen on junalaitureiden läntiseltä porrashuoneelta matkaa n 220 m, jos Rautatienkadun risteää tasossa, ja 240 m jos käyttää Matkahuollon kohdalla olevaa Rautatienkadun ali- tai ylikulkua. Reitit on tehtävä esteettömiksi. Linja-autoliikenteen puolella voidaan merkitä n 20 autopaikkaa. Näistä osa tulee Matkahuollon rahtiasiakkaiden käyttöön, mutta osa voidaan myös jatkossa varata lyhytaikaiseen pysäköintiin, joka palvelee linja-autoliikenteen saattoliikennettä. Etäisyydet junalaitureiden läntisen porrashuoneen ja Rautatientorin pysäköintilaitoksen välillä. Siirtyminen tasossa risteämällä Rautatienkatu on pituudeltaan 220 m. Kulku Matkahuollon ja Rautatien torin ali- tai ylikulkua käyttäen on noin 240 m:n pituinen.
Polkupyörien säilytys Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelmassa on pyöräpaikkojen määräksi ohjeistettu 15 paikkaa/100 matkustajaa. Kokkolassa on tällöin tavoitteena noin 100 pyöräpaikkaa junaliikenteen kohdalla, ja n 70 linjaautoliikenteen kohdalla, mikäli käytetään samoja lähtökohtia. Etäisyystavoite laiturilta on max 50 m. Hankesuunnitelmassa polkupyörien säilytys (max 164 pp) on sijoitettu asemarakennuksen ja itäpuolella olevan pysäköinnin väliin. Säilytys on varustettu katoksella. Länsipuolen pp-säilytys (max 40 pp) on Rautatienkadun varrella Kustaa Adolfinkadun risteyksen tuntumassa. Pyöräsäilytykset ovat välittömästi Rautatienkadun kevyen liikenteen väylän yhteydessä. Polkupyöräsäilytyksen varustuksesta määrätää yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä, jolloin myös paikkojen lopullinen määrä selviää. Polkupyörien säilytys 164 pp on sijoitettu rautatieaseman itäpuolelle ja Kustaa Adolfinkadun risteykseen n 40 pp. Kuvassa näkyy myös taksien ohjeellinen sijainti. Polkupyörille voidaan myös varata säilytys Matkahuollon länsipuolella pysäköinnin ja raiteen väliseltä alueelta. Linja-autojen henkilölaiturit Matkahuolto on esittänyt laitureiden määräksi 7-10 kpl Hankesuunnitelmassa Matkahuollon ja rautatieaseman välissä on 6 linja-autojen kampalaituria, jotka voivat toimia sekä henkilö- että rahtilaitureina. Linja-autojen paikat ovat 3,0 m ja laiturit 3,5 m leveät. Linja-autolaitureilla on yhtenäinen korkea katos. Tällä alueella on vain yksisuuntainen linja-autoliikenne sallittu. Kampalaiturit tehdään korotettuina ja reunakivellisinä. Laiturin ulkoreuna luiskataan linja-autojen rahtivaunujen kuljettamisen mahdollistamiseksi. Junalaitureiden katos jatkuu Matkahuoltorakennukseen asti. Rautatieaseman länsipuolella oleva laituri voidaan tehdä matalana.
Matkakeskuksen länsipuoli, Matkahuolto ja linja-autolaiturit Matkahuollon rahtijärjestelyt Matkahuolto on esittänyt asiakaspaikkojen tavoitteeksi 6 kpl, joista 2 kpl on kuorma-autoille mitoitettuja ja loput paketti- ja henkilöautoille mitoitettuja. Hankesuunnitelmassa Matkahuollon Rautatienkadun puolella on 2 tulo- ja rahtilaituria. Matkahuollon asiakaspysäköinti on rakennuksen länsipuolella. Matkahuollon ja Kustaa Aadolfinkadun liittymän välissä on pysäköintialue 21 ap:lle, joista osa voidaan varata Matkahuollon asiakkaille. Linja-autojen pysäköinti Matkahuolto on esittänyt linja-autojen pysäköintiä varten 6-9 paikkaa lähennä terminaalia sekä että siirtyminen laitureiden ja pysäköinnin välillä voisi tapahtua siten, että katuverkkoa ei tarvitsisi käyttää. Hankesuunnitelmassa Kustaa Aadolfinkadun liittymän länsipuolella on linja-autojen pysäköinti. Tilaa on vähintään 8 linja-autolle. Matkahuolto Matkahuollon on esittänyt, että rakennukseen sijoitetaan seuraavat huonetilat: rahtivarasto asiakaspalvelu toimisto taukohuone sosiaalitilat siivous arkisto ja varasto autohenkilökunnan taukotila matkustajien odotustila yleisö wc yhteensä 200 m2 30 m2 20 m2 15 m2 20 m2 5 m2 25 m2 15 m2 50 m2 20 m2 400 m2
Hankesuunnitelmassa Matkahuolto, jossa on lipunmyynti ja pieni odotustila/kahvio on noin 100 m rautatieaseman länsipuolella. Suunnitelmaan on merkitty rakennuksen kooksi 10x30 m. Tämän lisäksi rakennukseen integroidaan Rautatienkadun ali- tai ylikulun hissi- ja porrashuone. Linjaautorahtioperaattori määrittelee tilojen varustuksen tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä. Taksit Hankesuunnitelmassa Rautatienkadun eteläreunalla rautatieaseman itäpuolella on 5 taksipaikkaa. Taksipaikat sijaitsevat lähellä junalaituria. Taksipaikat erotetaan Rautatiekadun ajoradasta korottamalla tai eri päällystemateriaalilla. Taksilaiturin syvyys on vähintään 3,0 m, ja niihin liittyy vähintään 1,5 m leveä odotustila. Taksien sijoittaminen aseman itäpuolelle edellyttää myös asemarakennuksessa olevan taksien taukotilan siirtämistä rakennuksen itäosaan kohtaan, josta taksipaikat voidaan havaita. Taksipaikkojen sijoitus edellyttää, että ajo Rautatienkadun länsisuuntaan tapahtuu Ristirannankadun liittymän kautta. Paikallisliikenne Kokkolan kaupunki on asettanut tavoitteeksi, että paikallisliikenteen palvelut niveltyvät hyvin Matkakeskukseen, ja esittänyt, että Rautatienkadun molemmille puolille järjestetään kahden auto pysäkit. Myös Matkahuolto on esittänyt paikallisliikenteen pysäkkejä. Hankesuunnitelmassa paikallisliikenteen pysäkit sijoittuvat Rautatienkadulle rautatieaseman länsipuolelle ja Rautatientorin kohdalle. Sijoittamalla paikallisliikenteen eri ajosuuntien pysäkit lähekkäin helpotetaan orientoitumista. Pysäkit varustetaan katoksilla ja linja-autoliikenteen aikatauluilla. Pysäkeillä on tilaa kahdelle linja-autolle. Tilausliikenne Matkahuolto on esittänyt että tilausliikenteelle varataan oma paikka Matkakeskuksesta. Hankesuunnitelmassa tilausliikenteelle ei ole määritelty erityistä paikkaa mutta se tullaan määrittelemään jatkosuunnittelun yhteydessä. Toiminnan kannalta on tärkeää, että myös tilausliikenteen syöttöliikenne henkilöautoilla on mahdollista. Tilausliikenteen toimintapaikka määritellään jatkosuunnittelun yhteydessä. Mahdollisia paikkoja ovat linja-autojen lähtölaituri tai linja-autojen pysäköintipaikka. Tilausliikenteen paikka voidaan myös osoittaa pysäköintialueen Rautatienkadun puoleiselta reunalta. Informaatio- ja opastusjärjestelmät Matkakeskukseen toteutetaan valtakunnallisen Matkakeskuskonseptin ja RATO16 mukainen informaatio- ja opastusjärjestelmä. Matkakeskuksen eri osat varustetaan Matkakeskus-logolla. Henkilöliikennelaitureille, rautatieaseman odotustilaan, linja-autojen lähtölaitureille ja Matkahuollon asiakastilaan sijoitetaan lähtevän ja saapuvan liikenteen informaatiotaulut. Matkakeskuksen eri osat opastetaan viitoin.
Yhteydet Rautatientorin ja Kosilan alueen välillä Hankesuunnitelmassa tutkittiin mahdollisuutta saada yhteys Rautatietorin, Matkakeskuksen ja rautatien etelä puolella olevan Kosilan alueen välille. Tutkitut vaihtoehdot olivat pitkä tunneli rautatieaseman itäpuolella junalaiturialikulun jatkeena ja tunneli tai silta Rautatietorin ja veturitallin välillä. Raiteiden ali kulkevan tunnelin kustannuksiksi on arvioitu 5-10 milj euroa tunnelin lopullisesta pituudesta riippuen. Tunnelin toteuttaminen raiteiden ali on lisäksi todettu hankalaksi. Tämän johdosta ehdotetaan että varataan mahdollisuus rakentaa silta raiteiden yli Matkakeskuksen ja veturitallin välillä. Rautatietorin ja Matkakeskuksen välillä sekä tunneli että siltavaihtoehdot ovat mahdollisia. Matkakeskuksen porrashuone, joka on ehdotettu sijoitettavaksi Matkahuollon rakennukseen, varustetaan hissillä. Rautatienkatu Hankesuunnitelmassa ei Rautatienkadun järjestelyjä ole tarkasteltu yksityiskohtaisesti. Esitettyjen järjestelyjen toimivuus on kuitenkin varmistettu mikrosimuloimalla keskustan liikenneverkko nykyistä n. 20 % suuremmilla iltahuipputunnin (16-17) liikennemäärillä. Erityisesti Matkakeskuksen ja aseman pysäköintialueiden liikennetuotos arvioitiin selvästi yläkanttiin, jotta vältytään ongelmilta myös lyhyiden kuormituspiikkien aikana. Seuraavassa on esitetty liittymittäin huomioita ja järjestelytarpeita:
Kustaa Adolfinkadun liittymä täydennetään 4-haaraiseksi, jossa kaikki kääntymissuunnat ovat mahdollisia Itäisen Kirkkokadun liittymän kautta kulkee Rautatientorin pysäköintilaitoksen liikenne ilmeisesti kokonaisuudessaan. Liittymä sietää tämän hyvin ja toimii erinomaisesti. Vanhan asemarakennuksen länsipuolella oleva liittymä voi toimia nykyisillä linja-autoliikenteen määrillä ilman liikennevalo-ohjausta. Lähellä olevat valo-ohjatut liittymät katkovat liikennevirtaa siinä määrin, että simuloinnin aikana sivusuunnasta pääsi päävirtaan lähes esteettömästi. Järjestelyt kannattaa kuitenkin suunnitella siten, että liittymään on myöhemmin toteutettavissa joukkoliikennettä suosiva liikennevalo-ohjausratkaisu. Rautatienkadulta lännestä tultaessa kääntyminen vasemmalle Isokadulle poistuu Rantakadun 4-haarainen liikennevalo-ohjattu liittymä säilyy käytännössä nykyisellään ja sen toimivuus on hyvä. Ristirannankadun liittymä sekä siitä itään sijaitsevat liittymät toimivat riittävän hyvin. Pysäköintialueelta itään johtava yksisuuntainen liittymä toimii hyvin ilman liikennevaloja. Sen kohdalla on huolehdittava erityisesti kävelyn ja pyöräilyn turvallisuudesta. Koko Rautatienkadun jaksolla on huolehdittava sekä turvallisten että esteettömien kadunylitysjärjestelyiden toteuttamisesta jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Lopullinen Rautatienkadun järjestelyjen muutostarve selviää Matkakeskuksen yksityiskohtaisen suunnittelun aikana. Matkakeskuksen toteuttaminen Aikataulutavoite Hanketyöryhmän ehdotus Kokkolan Matkakeskuksen valmistumisen tavoiteaikatauluksi on v 2020. Silloin ovat valmiit ja käytössä tarvittavat raide- ja laiturijärjestelyt, linja-autoliikenteeseen liittyvät järjestelyt ja Matkahuoltorakennus, pysäköinti- ym järjestelyt, sekä Rautatientorin korttelissa oleva pysäköintilaitos. Mikäli korttelia ei vuoteen 2020 mennessä rakenneta, alueelle järjestetään Kokkolan kaupungin toimesta pysäköintialue Matkakeskusta varten. Yhteys Matkakeskuksen ja Kosilan välillä voidaan toteuttaa myöhemmin. Toteutuksen vastuujako Matkakeskuksen toteutuksesta huolehtivat Kokkolan kaupunki ja Liikennevirasto. Liikennevirasto vastaa raidejärjestelyistä ja henkilöliikenteen laiturijärjestelyistä portaineen, hisseineen ja laiturikatoksineen ja pysäköinti- yms. järjestelyistä rautatieasemarakennuksen itäpuolella.
Kokkola-Ykspihlaja ratahankkeeseen liittyvät toimenpiteet Kokkolan kaupunki vastaa alueen asemakaavoituksesta ja matkakeskuksen toteutumisesta. Kokkolan kaupunki vastaa myös Rautatietorin kortteliin pysäköintilaitoksen toteutumisesta. Kokkolan kaupunki järjestää Rautatientori- Matkakeskus-alueesta idea- ja toteuttamiskilpailun. Kokkolan rautatieasemarakennuksen tarvittavien muutostöiden ja rakennuksen vastuutahosta sovitaan erikseen Sopimukset Aiesopimus Kokkolan Matkakeskuksen aiesopimus tehdään Kokkolan kaupungin ja Liikenneviraston sekä pääliikenneoperaattoreiden VR:n ja Matkahuollon kesken. Aiesopimuksessa määritellään karkealla tasolla mm maanomistuksen järjestelyt sekä eri osapuolten vastuut Maanomistus- ja kiinteistöjärjestelyt Maanomistuksen ja alueelle nyt olevien rakennusten järjestelyistä neuvotellaan aiesopimuksen laatimisen yhteydessä.
Matkakeskuksen alueen maanomistusolot. Asemakaava Kaupunki laatii asemakaavan Rautatientorin ja Matkakeskuksen alueelle. Jatkotoimenpiteet Matkakeskuksen toteuttaminen edellyttää seuraavia jatkotoimenpiteitä: tehdään aiesopimus vastuutahojen ja operaattoreiden välillä tehdään tarvittavat maakaupat käynnistetään Rautatientorin ja Matkakeskuksen toteuttamisen edellyttämän asemakaavan laatiminen käynnistetään idea- ja toteutuskilpailu Rautatientori- ja Matkakeskusalueelle Matkakeskuksen suunnittelun yhteydessä Kokkolan kaupunki laatii Rautatienkadulle tarpeelliset katu- ja muut vastaavat suunnitelmat Liitteet Asemapiirros