ja -arvo Heikki Pursiainen 1 / 38
Puhdasjärvi ja Saastamala Tarina on varastettu ekonomisti Stephen Landsburgilta. Tarkastellaan kahta kaupunkia, Puhdasjärveä ja Saastamalaa. Kaupungit ovat täsmälleen samanlaisia. Niissä on täsmälleen yhtä hyvät työpaikat, koulut, kaupat, terveyspalvelut jne. Niissä asuvat ihmiset ovat täsmälleen samanlaisia, ja arvostavat elämän hyviä asioita samalla tavalla. Kaikki asuvat vuokralla, vuokraisännät asuvat muualla. Kaupunkien välillä on kuitenkin yksi ero. 2 / 38
Puhdasjärvi ja Saastamala 3 / 38
Saastamalan ikävä ilma Puhdasjärvellä ilma on ihanan puhdasta ja raikasta. Saastamalassa ilma on huonolaatuista läheisen valimon vuoksi. Ilma haisee pahalta ja on epäterveellistä hengittää. Saastuminen johtaa sairauksiin, usein jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Kaupunkien asukkaat ovat samanlaisia: kaikki rakastavat puhdasta ilmaa yhtä paljon. Miksi kukaan siis asuisi Saastamalassa? 4 / 38
Puhdasjärvi ja Saastamala 5 / 38
Saastamalan mukavat hinnat Yksinkertaisesti siksi, että Saastamalassa asuminen on halpaa. Saastamalassa saa 1000 eurolla kuussa asunnon, jonka vuokra on 2000 euroa kuukaudessa Puhdasjärvellä. Ero vuokratasossa johtaa siihen, että ihmisille on aivan sama asuvatko he Puhdasjärvellä vai Saastamalassa. Jos ero ei olisi riittävä korvaamaan Saastamalan sairastuttavaa ilmaa, ihmiset asuisivat mieluummin Puhdasjärvellä. Muuttoliike Saastamalasta Puhdasjärvelle nostaisi asumisen hintaeroa, kunnes ero olisi niin suuri, että kukaan ei enää halua muuttaa. Eli hintaero muodostuu juuri sellaiseksi, että kaikille on yhdentekevää, missä he asuvat. 6 / 38
Ensimmäinen opetus: hinnoilla on väliä Saastamalan ja Puhdasjärven tarinalla on tärkeitä opetuksia. Tarkastelemalla asuinpaikan ominaisuuksia ei voida päätellä ihmisten hyvinvointia. Hintatasolla on keskeinen merkitys. Tämä pätee paitsi Saastamalaan ja Puhdasjärveen, myös todelliseen maailmaan. Helsinki vs. Kainuu Kaupunkibulevardien hiukkaset Asuminen Mannerheimintiellä 7 / 38
Puhdasjärvi ja Saastamala Saasteet estivät! 8 / 38
Ensimmäinen opetus: hinnoilla on väliä Saastamalan ja Puhdasjärven tarinalla on tärkeitä opetuksia. Tarkastelemalla asuinpaikan ominaisuuksia ei voida päätellä ihmisten hyvinvointia. Hintatasolla on keskeinen merkitys. Tämä pätee paitsi Saastamalaan ja Puhdasjärveen, myös todelliseen maailmaan. Helsinki vs. Kainuu Kaupunkibulevardien hiukkaset Asuminen Mannerheimintiellä Hintataso tasoittaa alueiden ominaisuuksiin liittyvät hyvinvointierot. 9 / 38
Ympäristölaki iskee Saastamalaan Saastamalan tilanne saa lainsäätäjän huolestumaan. Säädetään laki, joka vaatii, että Saastamalan ilmasta täytyy tulla yhtä puhdasta kuin Puhdasjärven ilmasta. Toisin sanoen valimon on vähennettävä päästöjä niin, että ilmaongelma poistuu. Mitä tapahtuu? 10 / 38
Ympäristölaki iskee Saastamalaan Saastamalan tilanne saa lainsäätäjän huolestumaan. Säädetään laki, joka vaatii, että Saastamalan ilmasta täytyy tulla yhtä puhdasta kuin Puhdasjärven ilmasta. Toisin sanoen valimon on vähennettävä päästöjä niin, että ilmaongelma poistuu. Mitä tapahtuu? Merkittävin asia, mikä tapahtuu, on että Saastamalan vuokrat nousevat samalle tasolle kuin Puhdasjärven. Vuokraisännät tajuavat, että asuminen siellä on nyt yhtä arvokasta kuin Puhdasjärvellä. 11 / 38
Kuka hyötyy ja kuka maksaa? Toisin sanoen, maailmassa on nyt Saastamalan ja Puhdasjärven sijasta kaksi Puhdasjärveä. Kummassakin on puhdas ilma, ja korkeat asumiskustannukset. Hyötyivätkö asukkaat ympäristölaista? Eivät. Saastamalan asukkaille oli ennen täysin samantekevää asuivatko he halvassa ja likaisessa Saastamalassa vai kalliilla Puhdasjärvellä. Nyt heillä on kaksi Puhdasjärveä, joten heille koko ympäristölaki oli samantekevää. Ainoa, joka hyötyi ympäristölaista, oli Puhdasjärven maanomistaja / vuokraisäntä. Ympäristölaki on valimon omistajilta peritty vero, joka maksetaan tulonsiirtona maanomistajille. 12 / 38
Toinen opetus: aluepolitiikalla on vaikea aikaansaada hyötyjä Yksinkertaisella tarinalla on tärkeä opetus. Aluepolitiikalla on vaikea saada aikaan hyötyjä, kun ihmiset voivat muuttaa ja paikallinen hintataso voi muuttua. Yritykset vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin voivat kilpistyä hintojen muutoksiin tai muuttoliikkeeseen. Hyödyt valuvat kiinteiden resurssien eli maan omistajille. Tulos on itse asiassa aika yleinen: politiikkatoimenpiteillä on vaikea tukea muita kuin kiinteiden resurssien omistajia. 13 / 38
Kerrotaan vielä toinen yksinkertainen tarina. Tässäkin on kaksi kaupunkia, jotka ovat lähes täsmälleen samanlaisia. Kaupunkien nimet ovat. Nyt erona ei ole ilmanlaatu, vaan työn tuottavuus. Tuottoniemessä ja Kitukoskella valmistetaan kummassakin samaa tuotetta, sanotaan vaikka puhelimien nahkakoteloita. 14 / 38
Alueelliset tuottavuuserot Erona on, että Tuottoniemellä on enemmän tietotaitoa, joka tarkoittaa, että siellä sama työntekijä tuottaa enemmän koteloita. Sanotaan vaikka että samalla työntekijämäärällä voidaan Tuottoniemellä tuottaa kaksinkertainen määrä koteloita. Ero ei siis johdu siitä, että työntekijät olisivat erilaisia. He ovat identtisiä. Jos työntekijä muuttaa Kitukoskelta tuottoniemelle, hänen tuottavuutensa kaksinkertaistuu. Ja päinvastoin. 15 / 38
Palkkaero ja tuottavuusero Koska tuottavuus on korkeampaa Tuottoniemellä, myös palkat ovat siellä korkeampia. Itse asiassa ne ovat kaksinkertaisia. Kuinka tämä on mahdollista? Jos kerran palkka on kaksinkertainen Tuottoniemellä, mikseivät kaikki työntekijät muuta sinne? 16 / 38
Vuokraero kompensoi Vastaus on yksinkertainen: asumisen hinta sopeutuu niin, että elintaso on täsmälleen sama Tuottoniemellä kuin Kitukoskella. Palkka on kaksinkertainen, mutta vuokratasokin on korkeampi. Jos näin ei olisi, kaikki asuisivat Tuottoniemellä. Kaikki ihmiset ovat samanlaisia myös tuottavuudeltaan. Jotta kukaan suostuisi asumaan Kitukoskella, täytyy siellä olla halvempaa. 17 / 38
Kolmas opetus: Tuloerot eivät kerro hyvinvointieroja Tähänkin tarinaan sisältyy opetus. Alueelliset tuottavuuserot näkyvät palkkaeroina. Mutta palkkaerot eivät kerro hyvinvointieroista. Alhaisen tuottavuuden alueilla palkat ovat alhaisia, mutta niin ovat asumiskustannuksetkin. Se, että helsinkiläinen sähköasentaja tienaa enemmän kuin kainuulainen, ei kerro, että hänen elintasonsa on korkeampi. 18 / 38
Puhdasjärvi ja Saastamala Äskeiset yksinkertaiset tarinat olivat esimerkkejä alueellisesta tasapainosta. Yksi keskeinen kaupunkitaloustieteen tulos on, että ihmisten ja yritysten sijoittumista voidaan (pitkällä aikavälillä) kuvata hyvin juuri alueellisen tasapainon avulla. Kun ihmiset saavat vapaasti valita asuinpaikkansa, he hakeutuvat sinne, missä heidän hyvinvointinsa on suurinta. Jos jossakin muualla on korkeampi hyvinvointi, ihmiset (tai paremminkin perheet / kotitaloudet) muuttavat. on tilanne, jossa kukaan ei enää halua muuttaa. Kaikki mahdollisuudet hyödyllisiin muuttoihin on käytetty. 19 / 38
Mitä tarinoista puuttui? Tarinoista puuttui joitakin keskeisiä asioita. Ihmiset ovat erilaisia ainakin: 1 Preferensseiltään: toiset pitävät hiihdosta, toiset oopperasta. Kotiseuturakkaus, sukulaisuussuhteet jne.. 2 Tuottavuudeltaan: esim. korkeasti ja vähän koulutetut, nuoret, vanhat, sairaat, terveet jne. Yritysten (pääoman) sijoittumispäätöstä ei tarkasteltu. Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen käsittely sivuutettiin. 20 / 38
Mitä tarinoista jäi jäljelle? Vaikka tarinoista puuttui paljon asioita, niiden antamat opetukset eivät häviä, vaikka pohdintaa monipuolistettaisiinkin. Suomessa asuinpaikan valinta on vapaata. Kaikki voivat muuttaa, jos hyvinvointi jossakin muualla on kaikki seikat huomioonottaen korkeampi. Ihmiset siis paljastavat muutto- / muuttamattomuuspäätöksillään missä heidän hyvinvointinsa on suurin. 21 / 38
Alueelliset tuottavuuserot ovat suuria Tarinoissa viitattiin alueellisiin tuottavuuseroihin. Nämä ovat täyttä totta. Suomen sisällä täsmälleen samanlaisen työntekijän tuottavuustaso vaihtelee merkittävästi alueittain. Maailmanlaajuisesti erot ovat vielä merkittävämpiä. Kehitysmaasta teollisuusmaahan muuttavan työntekijän tuottavuus moninkertaistuu. Ihmisten sijoittumista tuottaville alueille ei pidä estää. 22 / 38
Alueelliset tuottavuuserot Suomessa 23 / 38
Alueelliset tuottavuuserot Suomessa II Tuottavuutta mitataan kartassa vuosipalkalla. Palkkaerot heijastavat välttämättä alueiden ja ihmisten tuottavuuseroja. Vasemmanpuoleinen kartta kuvaa alueiden tuottavuuseroja. Kartta kertoo kuinka paljon tuottavampi täsmälleen samanlainen työntekijä olisi tietyllä alueella kuin Suomessa keskimäärin. Kartasta nähdään, että Helsingin seudun ja tuottamattomimpien alueiden tuottavuusero on 4500 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että yhden työntekijän muuttaminen Helsinkiin lisää tuotantoa vuodessa 4500 euroa. 24 / 38
Alueelliset tuottavuuserot Suomessa III Oikeanpuoleinen kartta kuvaa työntekijöiden sijoittumista Suomessa. Mitä punaisempi alue, sitä tuottavampia työntekijöitä alueella on. Tuottavuuserot johtuvat työntekijöiden ominaisuuksista, kuten iästä, koulutuksesta jne. Kuviosta nähdään, että Suomen tuottavimmat työntekijät ovat keskittyneet kasvukeskuksiin. 25 / 38
Ihmisten sijoittumispäätökseen vaikuttavat monet asiat Miksi sitten kaikki eivät muuta tuottaville alueille? Koska sijaintipäätökseen vaikuttavat monet tekijät, erityisesti asumiskustannukset. Näinhän tarinoista opittiin. Esimerkki: Niemiset harkitsevat muuttoa Tunturi-Lapista Helsinkiin. Vanhemmat ovat saaneet työtarjouksen Helsingistä. Palkka Helsingissä on huomattavasti nykyistä palkkaa korkeampi. 26 / 38
Ihmisten sijoittumispäätökseen vaikuttavat monet asiat II Mitä seikkoja Niemiset ajattelevat muuttoa pohtiessaan? Korkeammasta palkasta merkittävä osa hupenisi Helsingin huomattavasti kalliimpaan asumiseen. Hiihtoharrastusmahdollisuudet olisivat huonommat Lasten päivähoito helpottuisi, koulumatkat lyhenisivät, koulun ainevalikoima paranisi. Lasten harrastusvalikoima laajenisi, kanssakäyminen muiden samanikäisten kanssa helpottuisi. Helsingin kulttuuritarjonta, ravintolat houkuttelevia Toisesta autosta voitaisiin luopua. Jne. jne. 27 / 38
Puhdasjärvi ja Saastamala Niemiset muuttavat vain, jos kaikki asiat huomioon ottaen perheen on parempi asua Helsingissä kuin nykyisessä asuinpaikassa. Kaikki Suomen kotitaloudet joutuvat miettimään samoja asioita. Näiden pohdintojen tulosta voidaan pitää alueellisena tasapainona. On tärkeää huomata, että palkkataso on vain yksi tekijä, jota Niemiset pohtivat. Tämän vuoksi palkkataso eri alueilla voi olla erilainen tuottavuustasosta riippuen. Alueellisia hyvinvointieroja tai niiden puuttumista ei siis voida arvioida tarkastelemalla pelkästään palkkaeroja tai mitään muutakaan yksittäistä tekijää. Muista! 28 / 38
Tasapainossa kukaan ei voi parantaa hyvinvointiaan muuttamalla Yksinkertaisissa tarinoissa kaikki ihmiset olivat samanlaisia. Mutta tämä ei tietysti ole järkevä lähtökohta empiiriselle analyysille. Ihmiset ovat erilaisia sekä preferensseiltään että tuottavuudeltaan. Mitä alueellisen tasapainon analyysille tapahtuu, kun tämä otetaan huomioon? Yksinkertaisissa tarinoissa kaikille oli tasapainossa sama missä asuivat. Pieni muutos hinnassa sai kaikki haluamaan muuttaa. Jos ihmiset ovat esim. kotiseuturakkaita näin ei tietenkään ole. 29 / 38
Tasapainossa kukaan ei voi parantaa hyvinvointiaan muuttamalla II Ihmiset eivät halua muuttaa vaikka hintataso nousisi enemmänkin. Vain pieni vähemmistö reagoi pieniin asumisen hinnanmuutoksiin. Mutta tämä vain vahvistaa tasapainon keskeistä ominaisuutta. Kenelläkään ei ole toista paikkaa, jossa haluaisi vallitsevan hintatason ym. huomioonottaen asua nykyistä asuinpaikkaa mieluummin. 30 / 38
Samanlaiset ihmiset voivat yhtä hyvin joka paikassa Ihmiset ovat erilaisia muiltakin ominaisuuksiltaan. Koulutustaso, ikä, terveys, lasten lukumäärä ym. tekijät vaikuttavat siihen, mikä on kotitalouden tulo- ja hyvinvointitaso ei tietenkään poista tätä erilaisuutta tai eriarvoisuutta. Mutta keskeinen alueellisen tasapainon ominaisuus on, että samanlaiset perheet voivat yhtä hyvin missä tahansa. Jos tietynlaisen kotitalouden hyvinvointi olisi parempi jossakin toisaalla, kotitalous muuttaisi sinne. 31 / 38
Samanlaiset ihmiset voivat yhtä hyvin joka paikassa II tarkoittaa siis esimerkiksi sitä, että samanlaisen köyhän perheen hyvinvointitaso on yhtä alhainen kaikkialla. Tulotaso voi vaihdella paljonkin alueen tuottavuuden mukaan, mutta hyvinvointitaso ei. Helsinkiläisen köyhän kotitalouden nimellistulot voivat olla korkeampia kuin kainuulaisen. Mutta kun asumiskustannukset ym. huomioidaan, niin kummankin hyvinvointitaso on sama. 32 / 38
Alueellista epätasa-arvoa ei ole olemassakaan Alueellinen epätasa-arvo on usein käytetty käsite. Jotta siinä olisi järkeä, sen täytyy tarkoittaa, että samanlaiset ihmiset voivat toisaalla huonommin kuin toisaalla. Muutenhan kysymys on ihan tavallisesta, ei alueellisesta epätasa-arvosta. Mutta alueellisen tasapainon olosuhteissa tämä ei ole mahdollista. Jos samanlaisten ihmisten hyvinvointitaso olisi korkeampi jossakin toisaalla, he muuttaisivat. Epätasa-arvoa, köyhyyttä ja rikkautta voi toki olla olemassa, mutta se ei ole alueellista, vaan ihmisten välistä. 33 / 38
Vain ihmisiä pitää tukea, ei alueita Äskeisestä käy ilmi myös keskeinen tulonsiirtoja koskeva asia. Hyvinvointierot ovat vain ihmisten, eivät alueiden välisiä. Siksi myös tulonsiirtojen ja sosiaaliturvan pitää kohdistua vain ihmisiin, ei alueisiin. Joillekin alueille voi kohdistua enemmän tulonsiirtoja, mutta perusteluna täytyy olla, että siellä asuu paljon huono-osaisia, eivät alueen ominaisuudet. Alueen ominaisuuksiin perustuvat tulonsiirrot ovat paitsi epätasapuolisia (köyhät ovat yhtä köyhiä kaikkialla) myös tehottomia (hintatason vaihtelujen vuoksi) tai jopa haitallisia (lahjovat asumaan tuottamattomilla alueilla). 34 / 38
Aluepoliitikalla ei useinkaan toivottuja vaikutuksia Ympäristölakitarina kertoo myös sen, että aluepolitiikalla on useimmiten mahdotonta saada aikaan toivottuja vaikutuksia. Sama tarina voidaan kertoa aluetuista. Paikallisen hintatason, erityisesti asumisen hintojen vaihtelut tekevät toivotut vaikutukset tyhjäksi. Tai ainakin hyödyt suuntautuvat paikallisten huono-osaisten asemesta kiinteistöjen omistajille. Samoin seurauksena aluetuista on ihmisten jääminen tuottamattomille alueille. 35 / 38
Tuloihin perustuva verotus / tulonsiirrot suosivat alhaisen tuottavuuden alueita Korkeamman tuottavuuden alueilla tulotaso on siis korkeampi. Tasapainossa tämän täytyy kompensoitua korkeammalla hintatasolla (tai alhaisemmalla elämänlaadulla). Mutta Suomessa verotus perustuu merkittävässä määrin tuloihin. Jos nimellistulot ovat korkeampia, maksaa enemmän veroja. Verotus ei ota huomioon, että korkeampien asumiskustannusten alueella saman elintason saavuttaminen edellyttää korkeampaa palkkaa. Toisin sanoen samalla elintasolla elävä maksaa korkeamman tuottavuuden alueella enemmän tuloveroa kuin matalamman. 36 / 38
Tuloihin perustuva verotus / tulonsiirrot suosivat alhaisen tuottavuuden alueita II Helsinkiläiset Niemiset maksavat enemmän tuloveroa kuin tunturilappilaiset Niemiset, joiden elintaso on sama. Tämä tarkoittaa sitä, että Helsinkiin muutosta saatu palkannousu on pienempi kuin Niemisen vanhempien tuottavuusero Helsingin ja Lapin välillä. Niinpä verotus kannustaa Niemisiä jäämään Lappiin. Siis vaikka ilman verojen vaikutusta muutto olisi perheen omasta mielestä kannattavaa. Tuloverotus siis verottaa muuttoliikettä tuottavammille alueille. 37 / 38
Järkevä aluepolitiikka Järkevä aluepolitiikka siis: 1 Suuntaa tulonsiirrot ihmisten, ei alueiden ominaisuuksien perusteella. 2 Ei kannusta asumaan korkeiden kustannusten ja alhaisen tuottavuuden alueella. 3 Päinvastoin, pyrkii kompensoimaan verotuksen aiheuttamaa piilotukea alhaisen tuottavuuden alueella. 4 Pyrkii ottamaan huomioon keskittymisedut (ei käsitelty tänään, oman luentonsa aihe!) Menemättä yksityiskohtiin, on aika selvää, että suomalainen politiikka ei toteuta näitä ehtoja. 38 / 38