Tiehallinto Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjeen käytöstä 11.11.2004
Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen 3/35 rajoittamisohjeen käytöstä Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Painorajoitustaulukoiden ja kelirikkoteiden vertailu toteutettuihin rajoituksiin...5 2.1 Yleistä...5 2.2 Vastausten analysointi...6 2.3 Johtopäätöksiä...9 3 Puutavarayhtiöiden kuljetusten suunnittelijoiden kokemukset...10 3.1 Yleistä...10 3.2 Vastausten analysointi...10 3.3 Johtopäätöksiä...12 4 Ohjeen käyttäjien kokemukset...13 4.1 Tiehallinnon edustajien näkemykset...13 4.2 Hoitourakoitsijoiden näkemykset...16 5 Jatkotoimenpide-ehdotuksia...17 Liitteet
4/35 Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjeen käytöstä
Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen 5/35 rajoittamisohjeen käytöstä 1 Johdanto Uusi kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohje otettiin käyttöön Tiehallinnossa helmikuussa 2004. Ohjeen käyttöön liittyvä seurantatutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena saman vuoden kevään ja alkukesän aikana. Uuteen käytäntöön liittynyt palautepäivä pidettiin 3.6.2004 keskushallinnossa. Tilaisuuteen osallistuivat tiepiirien painorajoitusyhdyshenkilöt, uuden ohjeen valmisteluun osallistuneita henkilöitä, keskushallinnossa kelirikkoon liittyviä asioita hoitavia henkilöitä sekä Liikennekeskuksen edustaja. Tilaisuudessa käsiteltiin seurantatutkimuksen lisäksi mm. kelirikkoon liittyvää tiedotustoimintaa ja ennustemenettelyä. Kelirikkoyhdyshenkilöt kertoivat piireittäin kevään 2004 painorajoituksista sekä kommentoivat painorajoitusohjetta. Vuoden 2004 kevät oli poikkeuksellinen monin paikoin Suomea, sillä kelirikon suhteen kriittisinä ajankohtina oli vähäsateinen kausi sekä sää aurinkoinen ja tuulinen. Suotuisien sääolosuhteiden vuoksi kelirikkoon liittyvistä painorajoituksista vältyttiin kokonaan esimerkiksi Lapin tiepiirin alueella. Tiehallinto oli ennustanut yleisesti lievästi keskimääräistä helpompaa sorateiden runkokelirikkokevättä ja Lappiin keskimääräistä vaikeampaa runkokelirikkokevättä. Seurantatutkimus tehtiin sähköpostin välityksellä. Kyselyt kohdistettiin tiepiirien kelirikkoyhdyshenkilöille, puutavarayhtiöiden kuljetusten suunnittelijoille, tiemestareille ja hoitourakoitsijoille. Tutkimuksen osiot olivat: - Painorajoitustaulukoiden ja kelirikkoteiden vertailu toteutettuihin rajoituksiin - Puutavarayhtiöiden kuljetusten suunnittelijoiden kokemukset - Ohjeen käyttäjien kokemukset o Tiehallinnon edustajien näkemykset o Hoitourakoitsijoiden näkemykset. 2 Painorajoitustaulukoiden ja kelirikkoteiden vertailu toteutettuihin rajoituksiin 2.1 Yleistä Seurantatutkimuksen tässä osassa verrattiin laskennallista painorajoitustaulukkoa (Oulun yliopistossa ja keskushallinnossa keskitetysti laadittua kelirikkoennustetta), tiepiirien tarkistamaa painorajoitustaulukkoa ja kelirikon toteumaa toisiinsa. Tutkimukseen liittyvä laskennallinen painorajoitustaulukko oli lähetty kommentoitavaksi vuoden 2004 alkupuolella. Tiedot kerättiin kelirikkoyhdyshenkilöiden toimittamasta aineistosta. Saatu aineisto oli sisällöltään varsin vaihteleva. Seuraavassa on esitetty laskennalliseen painorajoitustaulukkoon tiepiireissä tehdyt muutokset sekä verrattu tiepiirien tarkistamaa painorajoitustaulukkoa ja toteumaa.
6/35 Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjeen käytöstä 2.2 Vastausten analysointi 2.2.1 Lapin tiepiiri Korjauksia laskennalliseen painorajoitustaulukkoon, soratiet Kahdella C-luokkaan merkityllä tiellä ei ollut painorajoitustarvetta, koska ne oli kelirikkokorjattu. B-luokassa oli tämän lisäksi kuusi tietä, joihin oli tehty runkokelirikkokorjauksia, eikä niitä tiemestarin mukaan tarvitse enää rajoittaa. Kaksi tietä lisättiin laskennalliseen painorajoitustaulukkoon tiepiirissä tiemestarin ehdotuksesta, teistä toinen SOP- tie laitettiin myös tiepiirin tarkistamaan painorajoitustaulukkoon. Korjauksia laskennalliseen painorajoitustaulukkoon, päällystetyt tiet: ollut D-luokassa ja ei painorajoitustarvetta tiepiirin mukaan: o Yksi tie oli korjattu vuonna 2002, eikä sitä tarvitse rajoittaa o Yksi rajoitetuista teistä siirtyy kunnalle o Yksi tie on tärkeä valtakunnallinen yhteysväli. o Kahdella tiellä ei ollut liikennettä. Tiepiirin tarkistama painorajoitustaulukko ja toteuma Tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa oli yhteensä 18 tietä (20 tieosaa) Lapin tiepiirissä ei asetettu keväällä 2004 painorajoituksia. Tiepiirin painorajoitustiedot kilometreinä on esitetty taulukossa 1. 2.2.2 Oulun tiepiiri Korjauksia laskennalliseen painorajoitustaulukkoon, soratiet Painorajoitustaulukossa oli 14 B-luokan tietä, joille on tehty kelirikkokorjauksia, ja tiepiiri on siirtänyt ne A-luokkaan. kahdelle C-luokan tielle on tehty kantavuuden parantamistoimenpiteitä ja yhdelle kelirikkokorjauksia, ja tiepiiri on siirtänyt ne B-luokkaan. Tiepiirin tarkistama painorajoitustaulukko ja toteuma Tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa keväälle 2004 oli kolme tietä (5 tieosaa), joista yksi ei ollut mukana laskennallisessa painorajoitustaulukossa. Tiepiirin lisäämälle tielle asetettiin painorajoitustarve, koska sillä on valtakunnanrajan ylittävää puutavaraliikennettä Tiepiirin tarkistaman painorajoitustaulukon lisäksi piti painorajoitus asettaa kahdelle muulle tielle. Toisella tiellä oli turvekuljetuksia (tiepiiri merkinnyt C-luokkaan) ja toisella kiviaineskuljetuksia (tiepiiri merkinnyt B-luokkaan), minkä vuoksi painorajoitukset tarvittiin kelirikon ajaksi. Yhteensä rajoitettiin viisi tietä. Tiepiirin painorajoitustiedot kilometreinä on esitetty taulukossa 1. 2.2.3 Vaasan tiepiiri Korjauksia laskennalliseen painorajoitustaulukkoon, soratiet yhdelle C-luokan tielle on tehty runkokelirikkokorjaus, ja tiepiiri oli nostanut sen A- luokkaan. neljä tietä oli siirretty B-luokasta C-luokkaan vaikean pintakelirikon takia
Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen 7/35 rajoittamisohjeen käytöstä kolme tietä oli siirretty B-luokasta C-luokkaan heikon kantavuuden takia yksi tie oli siirretty B-luokasta C-luokkaan, koska tie on painorajoitettu lähes aina kaksi uutta tieosaa oli lisätty C-luokkaan heikon kantavuuden takia kaksi uutta tieosaa oli lisätty C-luokkaan, koska niissä on paljon raskasta liikennettä yksi uusi tieosa oli lisätty C-luokkaan, koska sillä on soraliikennettä yksi uusi tieosa oli lisätty D-luokkaan heikon kantavuuden takia, tiellä rajoitus joka kevät Korjauksia laskennalliseen painorajoitustaulukkoon, päällystetyt tiet viisi tietä oli siirretty D-luokasta B-luokkaan, niissä ei ole kelirikkoa joka kevät Tiepiirin tarkistama painorajoitustaulukko ja toteuma tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa oli yhteensä 78 tietä (87 tieosaa). Laskennalliseen painorajoitustaulukkoon lisätyistä teistä kolme ei ollut mukana lopullisessa tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa. rajoitettiin kaksi B-luokkaan lisättyä tietä, jotka eivät olleet mukana tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa eivätkä laskennallisessa painorajoitustaulukossa. Yhteensä rajoitettiin 16 tietä. Tiepiirin painorajoitustiedot kilometreinä on esitetty taulukossa 1. 2.2.4 Keski-Suomen tiepiiri Korjauksia laskennalliseenpainorajoitustaulukkoon, soratiet kolme C-luokan tietä on kelirikkokorjattu 2004 seitsemän B-luokan tietä on kelirikkokorjattu 2004. Tiepiirin tarkistama painorajoitustaulukko ja toteuma Tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa oli yhteensä 52 tietä (60 tieosaa) kahdelle tielle, jotka eivät olleet tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa, asetettiin painorajoitus puutavarakuljetuksen takia. painorajoituksia oli yhteensä kolmella tiellä. Tiepiirin painorajoitustiedot kilometreinä on esitetty taulukossa 1. 2.2.5 Savo-Karjalan tiepiiri Korjauksia laskennalliseen painorajoitustaulukkoon, soratiet yksi tie lisättiin puutavarakuljetuksen takia, tie kuuluu kelirikkokorjattaviin 7 tietä poistettiin C-luokasta, koska niihin on tulossa lähiaikoina kelirikkokorjauksia 28 tietä poistettiin C-luokasta, koska niiden ongelmat olivat poistuneet kahta C-luokan tietä ei rajoitettu, koska olisi haitannut turvekuljetuksia yhtä C-luokan tietä ei rajoitettu, koska olisi haitannut sahan toimintaa. Korjauksia laskennalliseen painorajoitustaulukkoon, päällystetyt tiet 9 tietä lisättiin painorajoitustaulukkoon, koska niissä on raskasta liikennettä kaksi tietä lisättiin painorajoitustaulukkoon, koska ne on rakennettu routivana soratienä kolme tietä poistettiin D-luokasta. Yhtä ei katsottu tarpeelliseksi, yhdessä oli routavaurioita ja kolmas oli lyhyt tienosa, jonka kunto on pysynyt samana jo vuosia. Tiepiirin tarkistama painorajoitustaulukko ja toteuma Tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa oli yhteensä 59 tietä (78 tieosaa) Yksi SOP-tie rajoitettiin, koska alkoi rikkoontua, ei ollut tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa mukana 9 soratielle asetettiin painorajoitus, ne eivät olleet tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa
8/35 Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjeen käytöstä Yhteensä rajoitettiin 43 tietä. Tiepiirin painorajoitustiedot kilometreinä on esitetty taulukossa 1. 2.2.6 Hämeen tiepiiri Korjauksia laskennalliseen painorajoitustaulukkoon, soratiet 12 tietä oli parannettu ja päällystetty, eivät kuulu soratietaulukkoon 9 B-luokan tielle oli tehty kelirikkokorjauksia Yhdelle C-luokan tielle oli tehty kelirikkokorjauksia Tiepiirin tarkistama painorajoitustaulukko ja toteuma Tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa oli yhteensä 77 tietä (92 tieosaa) Yksi rajoitettu tie oli mukana B-luokassa painorajoitustaulukossa, ei ollut mukana tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa neljä rajoitettua tietä ei ollut painorajoitustaulukossa mukana, kahta teistä piti rajoittaa oikoratatyömaan takia. Yhteensä rajoitettiin 11 tietä. Tiepiirin painorajoitustiedot kilometreinä on esitetty taulukossa 1. 2.2.7 Kaakkois-Suomen tiepiiri Korjauksia laskennalliseen painorajoitustaulukkoon, soratiet 21 tietä oli siirretty B-luokasta A-luokkaan, koska niihin oli tehty parantamistoimenpiteitä 17 tietä oli siirretty C-luokasta A-luokkaan, koska niihin oli tehty parantamistoimenpiteitä 13 tiehen oli lisätty toinen tieosa. Tiepiirin tarkistama painorajoitustaulukko ja toteuma Tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa oli yhteensä 35 tietä (45 tieosaa) Yhteensä rajoitettiin 9 tietä. Tiepiirin painorajoitustiedot kilometreinä on esitetty taulukossa 1. 2.2.8 Turun tiepiiri Tiepiirin tarkistama painorajoitustaulukko ja toteuma Tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa oli yhteensä 28 tietä (33 tieosaa) Painorajoitus yhdellä (1) tiellä, ei ollut painorajoitustaulukossa eikä piirin suunnitelmassa, rajoitettiin soranajon takia. Ei ole saatu kommentteja laskennalliseen painorajoitustaulukkoon. Tiepiirin painorajoitustiedot kilometreinä on esitetty taulukossa 1. 2.2.9 Uudenmaan tiepiiri Korjauksia laskennalliseen painorajoitustaulukkoon, päällystetyt tiet Kahta tietä D-luokassa ei rajoitettu, sillä ovat rakenteenparantamisurakassa 2004
Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen 9/35 rajoittamisohjeen käytöstä Tiepiirin tarkistama painorajoitustaulukko ja toteuma Tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa oli yhteensä yhdeksän (9) tietä (10 tieosaa) Rajoitettiin yhteensä kahdeksan (8) tietä (9 tieosaa), joista 7 tietä oli tiepiirin tarkistamassa painorajoitustaulukossa. Tiepiirin painorajoitustiedot kilometreinä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tiepiirien eri painorajoitusmäärät kilometreinä vuonna 2004. Tiepiiri Laskennallinen määrä [km] Tiepiirin tarkistama määrä [km] Rajoitettu tiestö [km] Rajoitettu, %-suus tiepiirin tark. määr. Uusimaa 66 47 39 83 Turku 143 154 3 2 Kaakkois-Suomi 247 245 112 46 Häme 546 544 93 17 Savo-Karjala 559 436 388 89 Keski-Suomi 346 346 51 15 Vaasa 267 556 136 24 Oulu 115 30 42 140 Lappi 219 243 0 0 Yhteensä 2 508 2 601 864 33 2.3 Johtopäätöksiä Painorajoitustaulukkoon tehdyt korjaukset johtuivat pääosin siitä, ettei kaikkia tehtyjä kelirikkokorjauksia ollut tiedossa. Toisaalta kelirikkokorjaus ei ole ehdoton tae sille, ettei kelirikkoa jossain määrin tiellä voisi esiintyä (Jouko Beltin kommentti palautepäivässä 3.6.2004). Kelirikkokorjausten kommentointi oli vaihtelevaa, osittain tien luokkaa oli nostettu yksi luokka ylöspäin (D => C), toiset taas olivat nostaneet luokan suoraan A-luokkaan. Vaasan tiepiirissä useita teitä siirrettiin alempaan painorajoitusluokkaan perusteena aiempi kelirikko käyttäytymisen ja painorajoituskäytäntö. Yhtenäisen toimintatavan löytämiseksi olisi syytä luoda yhtenäinen käytäntö siitä, miten kelirikkokorjattujen teiden luokkia muutetaan. Laskennallista painorajoitustaulukkoa oli käsitelty vaihtelevassa määrin. Kaikilla ei varmasti ollut tarpeeksi aikaa käsitellä laajoja taulukoita. Lisäksi laskennallista painorajoitustaulukkoa moitittiin hankalaksi käyttää. Kaikki eivät olleet hyväksyneet painorajoitustaulukon tulkintoja kelirikkouhanalaisista teistä, vaan luottivat enemmän kokemusperäiseen tietoon kuin laskennalliseen painorajoitustaulukkoon. Kevään sääolosuhteet olivat ennakoitua suotuisammat, joten kelirikko oli varsin vähäistä. Tiepiirien tarkistamien painorajoitustaulukoiden arviot rajoitettavista teistä eivät juurikaan toteutuneet määrällisesti. Tiepiirit joutuivat rajoittamaan joitakin teitä poikkeuksellisen suuren raskaan liikenteen määrän vuoksi. Arviot pohjautuvat tavanomaisille liikennemäärille, eivätkä keväiset pientiet kestä poikkeuksellisen runsasta raskasta liikennettä. Tätä asiaa olisi syytä korostaa kevään kelirikosta tiedotettaessa. Kaikkiaan painorajoitus asetettiin noin 33 %:lle suunnitellusta määrästä. Tiepiireittäin rajoitettujen teiden osuus suunnitelluista teistä vaihteli 0 ja 140 % välillä.
10/35 Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjeen käytöstä 3 Puutavarayhtiöiden kuljetusten suunnittelijoiden kokemukset 3.1 Yleistä Kysely suunnattiin tiepiireittäin niissä toimiville 2 4 suurimmalle puutavarayhtiölle. Kyselyn vastaanottajien nimet ja yhteystiedot saatiin pääosin Tiehallinnossa toimivalta elinkeinoelämän asiantuntijoiden verkostolta. Kysely lähetettiin 31 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 9. Kyselyn saatteessa vastaanottajaa pyydettiin myös välittämään kyselyä eteenpäin oman yhtiönsä puutavarakuljetuksia hoitaville kuljetusyrityksille. Neljä vastaajaa välitti kyselyn eteenpäin joko omaan yhtiöönsä (vastauksia 6 kpl) tai toiseen oman yhtiönsä puutavarahankintaa hoitavaan yhtiöön (vastauksia 1). Tämän lisäksi kolme vastaajaa välitti kyselyn eteenpäin kuljetusyrityksille (7 kpl vastauksia). Vastauksia saatiin yhteensä 23 kappaletta, jonka lisäksi yksi vastaaja ilmoitti, ettei voi vastata, koska uusi käytäntö oli mennyt häneltä täysin ohi. Taulukossa 2 on esitetty vastaajien lukumäärät tiepiireittäin. On huomattava, että joidenkin vastaajien toimialueet ovat yhtä tiepiiriä laajempia. Kyselylomake (IIb) on liitteenä 1-1. Kaikki vastaukset olivat vapaamuotoisia. Taulukko 2. Vastaajien lukumäärä tiepiireittäin, puutavarayhtiöiden kuljetusten suunnittelijat.. Tiepiiri Vastaajia [kpl] Huom U 1 T 1 KaS 3 H 6 3 vastaajan alue Häme ja Uusimaa SK 6 KeS 2 V 2 O 1 vastaajan alue Oulu ja Lappi L 1 3.2 Vastausten analysointi 3.2.1 Informaation saanti kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännöstä Lähes 40 % vastaajista tiedonsaanti oli ollut erittäin puutteellista. Kolmasosa vastaajista (7 kpl) ei ollut saanut mitään tietoa uudesta käytännöstä, kaksi lukenut asiasta sanomalehdestä ja kaksi huomannut uuden käytännön tien varsiin ilmestyneiden (uusien) kelirikkomerkkien kautta. Neljä vastaajista, jotka eivät olleet saaneet mitään tietoa uudesta käytännöstä, olivat puutavarayhtiöiden kuljetuksia hoitavista kuljetusyrityksistä. Kolme muuta olivat kahdesta eri puutavarayhtiöstä. Lisäksi kaksi kuljetusyritysten edustajaa oli saanut tietoa ainoastaan paikallislehdestä. Kolmasosa vastaajista (7 kpl) oli saanut tietoa Tiehallinnosta; kelirikkotiedotteesta, -palavereista ja internetsivuilta.
Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen 11/35 rajoittamisohjeen käytöstä 3.2.2 Tiedonsaanti painorajoituksista 3.2.2.1 Ennakkoon 2 kpl hyvin 1 kpl sopivasti 4 kpl riittävästi 1 kpl tyydyttävästi Yht. 9 kpl 4 kpl huonosti 2 kpl heikosti 1 kpl aivan liian vähän Yht. 7 kpl 4 kpl ei ollut saanut tietoa ennakkoon Yht. 4 kpl 1 kpl ei tarvinnut tietoa työssään 2 kpl ei vastannut tähän Muut yht. 3 kpl 3.2.2.2 Kelirikon aikana [kpl] 10 8 6 4 2 0 2a. Kuinka hyvin olette mielestänne saaneet tietoa painorajoituksista ennakkoon? Vähintään tyydyttävästi Liian vähän Ei ollut saanut tietoa 4 kpl hyvin 1 kpl riittävästi 1 kpl tyydyttävästi Yht. 6 kpl 1 kpl ei ehkä riittävästi 4 kpl huonosti 2 kpl heikosti 1 kpl vähän 1 kpl vielä vähemmän kuin vähän Yht. 9 kpl 2 kpl ei ollut saanut tietoa kelirikon aikana Yht. 2 kpl 2 kpl tiemestareilta 1 kpl liikennemerkkien perusteella 3 kpl ei vastannut tähän Muut yht. 6 kpl [kpl] 10 8 6 4 2 0 2b. Kuinka hyvin olette mielestänne saaneet tietoa painorajoituksista kelirikon aikana? Vähintään tyydyttävästi Liian vähän Ei ollut saanut tietoa
12/35 Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjeen käytöstä 3.2.3 Uuden kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännön vaikutus puutavarakuljetuksiin ja kuljetusten suunnitteluun Vastaus Määrä Ei ole ollut vaikutusta 8 On ollut vaikutusta 3 Jonkin verran vaikutusta 2 On ollut haittaa 2 Uusi käytäntö parannus entiseen 2 Ei ole ollut tietoa uudesta käytännöstä 3 On pyritty välttämään kuljetuksia kelirikkoaikana, 1 jos ollut uhka vaurioitumisesta Suurimmat ongelmat painorajoitetut yksityistiet 1 Ei vastausta 1 Uuden rajoituskäytännön vaikutuksia Lähes kolmasosan vastaajista oli sitä mieltä, että uusi käytäntö on aiheuttanut lisätyötä ja kustannuksia, kun painorajoitus tielle on saattanut tulla yllättäen ja on jouduttu hakemaan uusia kuormia tai kaatamaan uusia puita, varastojen jäädessä jopa pilaantumaan tien varteen. Kaikki kommentit vaikutuksista ovat liitteessä 1-2. 3.2.4 Keräilyreittien kelirikkoon liittyneet ongelmakohdat vuonna 2004 Kysely ei tuonut esille erillisiä ongelmateitä Hämeen, Uudenmaan, Turun, Oulun sekä Lapin tiepiirien alueilta, kaikissa niissä oli poikkeuksellisen vähän kelirikkoa. Ongelmallisia teitä esitettiin Savo-Karjalan tiepiirin alueelta (11 kpl), Keski-Suomesta (5 kpl), Kaakkois-Suomesta (3 kpl) sekä Vaasan tiepiiristä (2 kpl). Eniten valitettiin teiden kärsivän joko huonosta tien rungosta, pintakelirikosta, pitkälle kesään olevista vetelistä silmäkkeistä tai yleisestä huonokuntoisuudesta. Luettelo teistä on liitteessä 1-3. 3.2.5 Muita kelirikkoon liittyneitä kommentteja Suurin osa vastauksista käsitteli kelirikosta tiedottamista. Yhteistyöryhmien merkitystä korostettiin myös. Loput kommentit olivat hajanaisia. Kommentit ovat liitteessä 1-4. 3.3 Johtopäätöksiä Vuoden 2004 kevään kelirikko maassamme oli varsin helppo, mikä luonnollisesti näkyi myös vastauksissa. Puutavarayhtiöille puita kuljettavien kuljetusyrittäjien tiedot ja tiedon saanti uudesta käytännöstä oli huomiota herättävän puutteellista. Puutavarayhtiöt eivät olleet tiedottaneet uudesta käytännöstä eteenpäin eikä myöskään Tiehallinto ollut tiedottanut suoraan kuljetusyrittäjille. Jos painorajoitus tielle oli tullut yllättäen, oli jouduttu perumaan kuljetuksia ja hankkimaan uusia tilalle.
Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen 13/35 rajoittamisohjeen käytöstä Yrittäjille tuli turhaa ajoa ja aikaa meni hukkaan. Puutavarayhtiöiden kuljetusyrittäjille suunnattua tiedottamista ja sen tapaa on syytä ohjeistaa. Vajaa kolmannes vastaajista toivoivat kelirikosta tiedottamista etukäteen, yli kolmasosa vastaajista oli kuitenkin saanut mielestään riittävästi tietoa painorajoituksista ennakkoon. Vastaavasti yli kolmasosa ei ollut saanut mielestään riittävästi tietoa painorajoituksista kelirikon aikana. Kelirikosta tiedottamiseen on siis syytä panostaa edelleen. Tyytyväisimpiä kelirikosta tiedottamiseen olivat erillisiin kelirikkopalavereihin osallistuneet. Jos palavereihin onnistutaan saamaan yhtiöiden avainhenkilöitä, on niiden merkitys rajoituskäytännön sanoman eteenpäin viennille kiistaton. Noin kolmasosalle vastaajista uudella käytännöllä ei ollut vaikutuksia puutavarakuljetuksiin ja niiden suunnitteluun. Kolmasosalle vastaajista uusi käytäntö oli aiheuttanut lisätöitä ja kustannuksia, kun kuormia oli jouduttu järjestelemään uudelleen. Eniten ongelmakohtia keräilyreiteillä esitettiin Savo-Karjalan tiepiirin alueella. Kuusi vastaajaa oli Savo-Karjalan tiepiirin alueelta, mikä osaltaan voi vaikuttaa ongelmakohtien määrään. Toisaalta myös Hämeen tiepiirin alueelta oli kuusi vastaajaa eikä yhtään ongelmakohtaa tiestöllä esitetty. Kelirikkoa esiintyi Savo-Karjalan tiepiirin alueella kuitenkin enemmän kuin Hämeessä. 4 Ohjeen käyttäjien kokemukset 4.1 Tiehallinnon edustajien näkemykset 4.1.1 Yleistä Kysely lähetettiin Tiehallinnon kaikille 69 tiemestarille. Kyselyyn vastasi 29 vastaajaa eli vastausprosentti oli 42,0 %. Taulukossa 3 on esitetty tiepiireittäin vastaajien lukumäärä. Kyselylomake (IIIa) on liitteinä 2-1 2-2. Taulukko 3. Vastaajien lukumäärä tiepiireittäin, Tiehallinnon edustajat. Vastaajia Tiepiiri [kpl] U 3 T 2 KaS 4 H 3 SK 5 KeS 1 V 4 O 4 L 3
14/35 Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjeen käytöstä 4.1.2 Vastausten analysointi Seuraavassa on esitetty tiemestareille lähetetyt kysymykset sekä vastaukset niihin diagrammina. Kysymykset 1. Onko ohje mielestänne yleisesti ottaen riittävän selkeä? 2. Ovatko ohjeen menettelytavat yleisesti ottaen mielestänne sopivia? 3. Elintärkeät kuljetukset (ohjeen kohta 2.2.1). Onko elintärkeiden kuljetusten määrittely sopiva? 4. Poikkeusluvat (ohjeen kohta 2.2.2). Onko poikkeuslupiin oikeutettujen ryhmä sopivasti määritelty? 5. Rajoituksen suuruus (ohjeen kohta 2.3). Riittääkö kaksi massa-luokkaa? 6. Painorajoitusluokan laskennallinen määrittäminen (ohjeen kohta 3.4). Vaikuttaako painorajoitusluokan määrittämismenetelmä hyvältä? 7. Painorajoitettavien teiden tarkistukset tiepiireissä (ohjeen kohta 3.5). Onko menettely sopiva? 8. Ennustemenettely (ohjeen kohta 3.6). Vaikuttaako ennustemenettely käytännössä toimivalta? 9. Painorajoitusten asettamis- (aloitus)ohje (ohjeen kohta 3.7). Ovatko toimintaohjeet riittävät ja selkeät? 10. Painorajoituksen poisto-ohje (ohjeen kohta 3.8). Ovatko toimintaohjeet riittävät ja selkeät? 11. Hoitourakoitsijan toiminta ja rooli (ohjeen kohta 3.9). Määritelläänkö toiminta ja rooli oikein? 12. Ennakkotiedottaminen (ohjeen kohta 4.1). Onko tiedottamismenettely ennakkoon sopiva ja riittävä? 13. Tiedottaminen kelirikon aikana (ohjeen kohta 4.3) Onko kelirikonaikainen tiedottamismenettely sopiva ja riittävä? Kysymyksiin pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei ja lisäksi kommentoimaan vastauksia sanallisesti. Tiemestareiden vastaukset kyselyyn 0 5 10 [kpl] 15 20 25 29 Kysymys 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. Kyllä Ei Ei vast. Tiemestarit olivat ohjeen sisältöön melko tyytyväisiä arvioitaessa vastauksia kokonaisuutena. Kriittisimmin suhtauduttiin ennustemenettelyyn (kysymys 8). Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että se ei vaikuttanut käytännössä toimivalta. Lisäksi kolmasosa ei pitänyt ohjeen menettelytapoja yleisesti ottaen sopivina (kysymys 2), painorajoitusluokan määrittämismenetelmää hyvänä (kysymys 6) eikä painorajoitusten asettamisen toimintaohjeita riittävinä ja selkeinä (kysymys 9).
Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen 15/35 rajoittamisohjeen käytöstä Yli 40 % vastaajista ilmoitti painorajoitusten asettamisohjetta sovellettavan käytännön tarpeen mukaan. Neljäsosa vastaajista kertoi, että ennakkotiedottaminen on aiheuttanut epäselvyyksiä rajoitusuhan alaisen tiestön ja varsinaisen painorajoitetun tiestön välillä. Samoin neljäsosa piti kelirikon ennustamista yleisesti ottaen vaikeana, koska kevään säitä ei voida ottaa huomioon. 20 % vastaajista piti ohjetta yleisesti ottaen varsin teoreettisena/teknisenä. Pintakelirikon huomautettiin puuttuvan ohjeesta. Samoin 20 % oli sitä mieltä, että elintärkeiden kuljetusten määrittely voi aiheuttaa epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä tulkinnassa, esimerkiksi energiahuollon ja jätekuljetusten suhteen. 20 % vastaajista toivoi painorajoitusluokan laskennallisen määrittämisen huomioivan tiepiirien paikallistuntemuksen ja kokemukset. Kommentit kysymyksiin ovat liitteissä 2-3 - 2-7. Muita kommentteja ja parannusehdotuksia ohjeeseen Päällimmäisenä muissa kommenteissa ja parannusehdotuksissa nousi esille tarve painorajoitusennusteiden kriittiseen tarkasteluun. Paikallistuntemukseen perustuvaa rajoitustarpeen merkitystä korostettiin. Muut kommentit ovat liitteissä 2-8 2-9. Nykyinen ohje verrattuna aikaisempaan käytäntöön 27 vastaajaa arvioi nykyistä ohjetta aikaisempaan käytäntöön. Arvosteluasteikko oli 1(huonompi) 5(parempi). Arvosanojen keskiarvo oli 3,59 eli nykyinen ohje on jonkin verran parempi kuin aikaisempi käytäntö. Lisäksi kaksi vastaajaa ei osannut sanoa paremmuudesta. 4.1.3 Johtopäätöksiä Tiemestarit olivat varsin tyytyväisiä ohjeeseen. Siitä huolimatta ohjeen sisältöä on syytä selkeyttää siten, että toimintaohjeet ovat esitetty selkeästi omana osanaan ja niiden perustelut esitetty erikseen esimerkiksi liitteessä. Eräänä vaihtoehtona on laatia erillinen toimintaohje. Pintakelirikko ja muu kuin kevätaikainen kelirikko voitaisiin tuoda ohjeessa jossain määrin esille. Ennakkotiedottamisen toivottiin olevan maltillista niin, että tiedotteesta ymmärrettäisiin sen olevan ainoastaan arvio tulevasta kelirikosta tavanomaisilla liikennemäärillä.
16/35 Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjeen käytöstä 4.2 Hoitourakoitsijoiden näkemykset 4.2.1 Yleistä Kyselyä Tiehallinnon hoitourakoitsijoille lähetettiin 2-4 kappaletta tiepiiriä kohti eli yhteensä 23 kappaletta. Hoitourakoitsijoiden yhteystiedot saatiin tiepiirien painorajoitusyhdyshenkilöiltä. Vastauksia kyselyyn saatiin 7 kappaletta, vastausprosentti oli siten 30,4 %. Vastauksia ei saatu Oulun, Keski-Suomen, Hämeen, Kaakkois-Suomen ja Turun tiepiireistä. Kysymyslomake (IIIb) on liitteinä 3-1 3-2. 4.2.2 Vastausten analysointi Seuraavassa on esitetty hoitourakoitsijoille lähetetyt kysymykset sekä vastaukset niihin diagrammina. Kysymykset 1. Oletteko tutustuneet kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjeeseen? 2. Onko ohje mielestänne yleisesti ottaen riittävän selkeä? 3. Ovatko ohjeen menettelytavat yleisesti ottaen mielestänne sopivia? 4. Rajoituksen suuruus (ohjeen kohta 2.3). Riittääkö kaksi massa-luokkaa? 5. Painorajoitusten asettamis- (aloitus)ohje (ohjeen kohta 3.7). Ovatko toimintaohjeet riittävät ja selkeät? 6. Painorajoituksen poisto-ohje (ohjeen kohta 3.8). Ovatko toimintaohjeet riittävät ja selkeät? 7. Hoitourakoitsijan toiminta ja rooli (ohjeen kohta 3.9). Määritelläänkö toiminta ja rooli oikein? 8. Ennakkotiedottaminen (ohjeen kohta 4.1). Onko tiedottamismenettely ennakkoon sopiva ja riittävä? 9. Tiedottaminen kelirikon aikana (ohjeen kohta 4.3). Onko kelirikonaikainen tiedottamismenettely sopiva ja riittävä? Kysymyksiin pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei ja lisäksi kommentoimaan vastauksia sanallisesti. Hoitourakoitsijoiden vastaukset kyselyyn 1. 2. 0 1 2 3 4 5 6 7 Kysymys 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Kyllä Ei Ei vast. Kaikki vastaajat olivat tutustuneet ohjeeseen. Kuusi vastaajaa seitsemästä piti ohjeen menettelytapoja yleisesti ottaen sopivina (kysymys 3). Kriittisimmin suhtauduttiin hoitourakoitsijan toiminnan ja roolin määrittelyn oikeellisuuteen (kysymys 7). Määrittely ei ollut oikein kahden vastaajan mielestä ja kaksi ei vastannut tähän kysymykseen ollenkaan. Kysymykseen 7 kommentteja tuli eniten. Kolme (3) vastaajaa toivoi tarkennuksia hoitourakoitsijan toimintaan ja rooliin. Muutoin vastaukset olivat hajanaisia johtuen osittain vastaajien pienestä määrästä. Kommentit kysymyksiin ovat liitteessä 3-3.
Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen 17/35 rajoittamisohjeen käytöstä Muita kommentteja ja parannusehdotuksia ohjeeseen Muut kommentit ohjeesta olivat hajanaisia, ne on esitetty liitteessä 3-3. Nykyinen ohje verrattuna aikaisempaan käytäntöön Kysymys 11. - Arvosteluasteikko oli 1(huonompi) 5(parempi). - Vain kolme vastaajaa antoi arvosanan. Arvosanojen keskiarvo on 3,67, eli nykyinen käytäntö on jonkin verran parempi kuin entinen käytäntö. - Kolme vastaajaa ei osannut sanoa paremmuudesta. - Yksi ei vastannut tähän kysymykseen. Uuden ohjeen vaikutukset toimintaan Vastaus Määrä Ei ollut ollut vaikutusta 2 Oli ollut vaikutusta 3 Ei vastannut 2 Kommentit vaikutuksista toimintaan on esitetty liitteessä 3-3. 4.2.3 Johtopäätöksiä Vastauksia kyselyn tähän osioon saatiin varsin vähän eikä niitä tullut kuin neljän tiepiirin alueelta. Hoitourakoitsijoille ei ehkä ollut ehtinyt muodostua kovin laajasti mielipiteitä uudesta käytännöstä. Vastanneet hoitourakoitsijat toivovat oman toimintansa ja roolinsa selkeyttämistä ja tarkennusta ohjeessa. Hoitourakoitsijoiden toimintaohjeiden toivottiin olevan koottuna yhteen kohtaan. 5 Jatkotoimenpide-ehdotuksia On sovittava yhteinen käytäntö siitä, miten tieosien painorajoitusluokkien muutetaan kelirikkokorjausten vuoksi painorajoitustaulukossa. Puutavarayhtiöiden kuljetusyrittäjille suunnattua tiedottamista ja sen tapaa on syytä ohjeistaa. Seurantatutkimuksen tulosten mukaan kuljetusyrittäjien tiedot ja tiedon saanti nykyisestä rajoittamiskäytännöstä olivat huomiota herättävän puutteellisia. Ohjeen sisältöä on syytä selkeyttää siten, että toimintaohjeet löytyvät helposti ja yksiselitteisesti tulkittavissa. Pintakelirikko on tuotava ohjeessa jossain määrin esille. Hoitourakoitsijoiden toimintana ja roolia pitää selkeyttää ja tarkentaa ohjeessa.
18/35 Liitteet Liitteet Liiteosa 1 Puutavarayhtiöiden kuljetusten suunnittelijoiden kokemukset kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännöstä Liite 1-1 Kyselylomake: Puutavarayhtiöiden kuljetusten suunnittelijoiden kokemukset kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännöstä Liite 1-2 Kommentit uuden kelirikkoteiden rajoituskäytännön vaikutuksesta puutavarakuljetuksiin ja kuljetusten suunnitteluun Liite 1-3 Keräilyreittien kelirikkoon liittyneet ongelmakohdat vuonna 2004 Liite 1-4 Muut kommentit Liiteosa 2 Tiehallinnon edustajien kokemukset kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännöstä Liite 2-1 2-2 Kyselylomake: Tiehallinnon edustajien kokemukset Liitteet 2-3 2-7 Kommentit kysymyksiin 1-13 Liitteet 2-8 2-9 Muut kommentit ja parannusehdotukset Liiteosa 3 Hoitourakoitsijoiden kokemukset kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännöstä Liitteet 3-1 3-2 Kyselylomake: Hoitourakoitsijoiden näkemykset Liite 3-3 Kommentit kysymyksiin 1 9.
Liite 1-1 Puutavarayhtiöiden kuljetusten suunnittelijoiden kokemukset Kyselylomake: Kokemukset kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännöstä (IIb) Puutavarayhtiöiden kuljetusten suunnittelijat Yhtiö: Kyselyn täyttäjä: Yhteystiedot (puh / email): 1. Kuinka paljon ja keneltä olette saaneet informaatiota vuonna 2004 käyttöön otetusta kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännöstä? 2. Kuinka hyvin olette mielestänne saaneet tietoa painorajoituksista: a) ennakkoon? b) kelirikon aikana? 3. Onko uudella kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännöllä ollut vaikutusta puutavarakuljetuksiin ja kuljetusten suunnitteluun? 4. Jos vaikutuksia on ollut, voisitteko kertoa millaisia ne ovat olleet? 5. Keräilyreittienne kelirikkoon liittyneet ongelmakohdat? Merkitkää taulukkoon kelirikkoon liittyneet ongelmakohdat vuonna 2004 raakapuun keräilyreiteillänne. Voitte kuvailla lisäksi alla olevaan taulukkoon kelirikkoon liittyvää ongelmaa tarkemmin. Tien nro tai nimi Osuus (mistä mihin) Kelirikkoon liittyvän ongelman kuvaus 6. Onko teillä muita mahdollisia kelirikkoon liittyviä kommentteja?
Liite 1-2 Puutavarayhtiöiden kuljetusten suunnittelijoiden kokemukset Kokemukset kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännöstä (IIb): Uuden kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännön vaikutus puutavarakuljetuksiin ja kuljetusten suunnitteluun, kommentit - Muutaman kerran keväällä auto ohjattiin painorajoitetulle tielle. - SOP-tiellä täydellinen ajokielto yli kuukauden. - Kelirikolla on vaikutus kuljetuksiin. Turhaa ajelua, kun ei tiedetä, ovatko tiet ajettavassa kunnossa. Joudutaan perumaan kuormia ja etsimään uusia tilalle. - Jos tielle tullut yllättäen painorajoitus, niin silloin aiheutuu hukka-ajoa ja ajanmenekkiä(uuden kuorman etsiminen). - Kelirikolla on aina vaikutusta kuljetuksiin. En osaa vastata yllä olevaan kysymykseen koska en ymmärrä kysymystä. - Välivarastoinnin osuutta on jouduttu lisäämään, kustannukset ovat lisääntyneet kuljetuksissa. - korjuun ketjutuksessa otetaan huomioon, ne leimikot jotka sijoittuvat kyseessä olevien teiden vaikutuspiiriin, nämä leimikot hakataan talvi tai kesäkautena ei kelirikon aikaan - Kevään yöpakkasia voidaan hyödyntää joustavasti. Jos tie on kelirikossa, mutta yöpakkasilla se kantaa, niin näitä kelejä on voinut hyödyntää. Vastaava tilanne tulee myös kelirikon lopulla, kun tiet ovat ajokunnossa, mutta niissä roikkui ennen tonnilaput vielä pitkään. - Ennakkotiedot tulevasta kelirikosta ja mahdollisista painorajoituksista helpottavat puunkorjuun ja kuljetusten suunnittelua. Painorajoitukset eivät tule näin yllätyksenä. Muutenkin tiedotus on muutaman viime vuoden aikana oleellisesti parantunut. - Aiempina vuosina kelirikkoaikaan kuljettavien teiden varsilla olevat puumäärät on ollut korvattava, joko uudella ostolla päällystettyjen teiden tai muiden tiemestareiden alueelta kuljetettavilla puilla. Rajoitettujen teiden varsille jääneille valmiille puille on aiheutunut pilaantumisvaara. Autoilijoiden kuljetussuoritteet ovat jääneet sopimuksissa sovittuja pienemmiksi. Kuljetuksiin on jouduttu kaatamaan tuoretta puuta vaikka meillä on tienvarsivarastossa ollut vanhempaa. - Teiden päivittäinen kunto ja sen käyttömahdollisuus on paremmin arvioitavissa ja mahdollisuus käyttää jos kunto sen sallii, ei kuitenkaan mennä särkemään teitä. Voidaan tarvittaessa käyttää keveämpiä painoja, juontaa. - On pyritty kuljettamaan kelirikkouhan alaiset varastot pois ennen kelirikkoa
Liite 1-3 Puutavarayhtiöiden kuljetusten suunnittelijoiden kokemukset Kokemukset kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännöstä (IIb): Keräilyreittien kelirikkoon liittyneet ongelmakohdat Tiepiiri Tie Kelirikkoon liittyvän ongelman kuvaus SK Vuorinen - Varpaisjärvi SK 522: Hattuvaara-Inarinth: täydellinen ajokielto SK Petrumantie (2 mainintaa) Huono tien runko SK Rusinvirrantie (2 mainintaa) Huono tien runko SK Yleensä hiekkatiet Huonorunkoisia teitä SK Hypönniementie-Varpasallon Pintakelirikko joka tuli tosi aikaseen. SK Itäsaamaisten tie Lintulanmäkeen: tie liian kapeaksi kaivettu kelirikon aikana sivuuttaminen vaikeaa SK Rusinvirrantie SK Härmäniementie Tiessä savisilmäkkeitä ja heittoja SK Petrumantie Ojien perkauksen jälkeen tie on liian kapea. Kaksi SK Haapamäentie raskasta ajoneuvoa ei mahdu sivuuttamaan Vaasa Ähtäri-Myllymäki välivarastojen vähyys Vaasa Ähtäri-Virrat: välivarastojen vähyys KaS kaipaalantie: sahanlahdesta-risulahteen, veteliä silmäkkeitä pitkälle kesään. puumalankunnan alueella KaS harmaalantie, puumalankunnan alueella veteliä silmäkkeitä pitkälle kesään KaS Pien-Miettilä: Miettilästä Porttinotkoon Tie huonokuntoinen kelirikon aikana. KeS Koskenpäältä-Painaalle Koskenpään puoleiseen päähän siirrettiin metsäautotieltä puuerä yöpakkasen aikaan odottamaan ohjelman mukaista kuljetusajankohtaa. Seuraavana aamuna muutama satametriä ennen pinoa oli laitettu painorajoitusmerkki KeS Urriantie: Tienvarressa oli useita puuvarastoja, jotka saatiin kuljetettua pitkien neuvottelujen jälkeen merkin ollessa tienvarressa, tielle ei aiheutunut kuljetuksesta vaurioita. Tielaitoksen henkilökunta perusteli rajoituksen tarpeellisuuden määrärajojen vähäisyydellä. Tielaitos ei suostunut siihen, että UPM olisi pitänyt tienkunnosta huolen kuljetuksen aikana. KeS 625 Kintaus-Uurainen Tietä tarvittaisiin kelirikkoaikanakin. Lyhentää olennaisesti kuljetusmatkoja. KeS 6455 Tankolampi- Sumiainen. Tietä tarvittaisiin kelirikkoaikanakin. Lyhentää olennaisesti kuljetusmatkoja. KeS Ouninpohjantie Tienvarressa olleita puita ie saatu kuljetettua kuljetusohjelman mukaisena aikana. Tielaitos perusteli merkin laittoa tielle, sillä, että tienvarressa oli puukasoja. Turku Kelirikkotiet piirimme alueella ovat kuljetusten lähtöpäässä kuljetusten lähtöpäässä ja lyhyitä matkoja, joten suurempia haittavaikutuksia ei ole ollut.
Liite 1-4 Puutavarayhtiöiden kuljetusten suunnittelijoiden kokemukset Kokemukset kelirikkoteiden liikenteen rajoituskäytännöstä (IIb): Muut kommentit - Kuljetusyrittäjille saisi tulla enemmän informaatiota tienhoidosta, mm. painorajoitukset. - Ennakkotietoa painorajoituksista. - Voisi tulla yrittäjille tietoa ennakkoon hyvissä ajoin, voisi suunnitella hakkuita sitä mukaan. - Jos jotkut tiet tiedetään menevän ajokieltoon, niin siitä voisi sähköpostilla informoida puufirmoja välittömästi ja sitä kautta saadaan tietoa myös kuljetusyrityksille. - Kentällä olevat kuljetusesimiehet pystyvät antamaan enemmän yksittäiseen tiehen liittyvää tietoa. Hoitamani alue on rannikolta venäjän rajalle ja tarvitsisin tietoa milloin kelirikkoaika alkaa ja loppuu eri maakunnissa. Sillä on käytännön merkitystä kuljetusten suunnittelussa. - Johtuuko teiden hidas kuivuminen mm suolankäytöstä pölynsidontaan, havaintojeni mukaan sellaiset yksityistiet joissa ei ole käytetty suolaa kuivuvat keväällä huomattavasti nopeammin, entä tien höyläys nykyjään suositaan autoissa olevaa alusterää jolloin jää tien ja ojan väliin veden virtausta estävä piennar joka saattaa olla poistamatta syyskesälle saakka - "Olisipa hyvä, jos tielaitokselta saisi hyvissä ajoin tietoa kelirikkorajoituksista, ainakin jos poikkeavaa. Tänä päivänä kuljetuksia hoitavilla esimiehillä on aika isot alueet, niinpä ""puskaradion"" tehoon ei aina voi luottaa." - Pirkanmaan pohjoisosan kelirikko hankaloittaa puunkorjuu- ja kuljetustoimintaa edelleen. Nyt on edetty hyvään suuntaan korjaamalla huonompia teitä sellaisiksi, että kelirikkorajoituksia ei tarvita. Rahastahan se kaikki on kiinni. - tärkeää on yhteistyöryhmien merkitys. - "Aiempiin avuosina yhteistyö Tielaitoksen kanssa on toiminut siten, että painorajoituksia ei ole ollut ja on tiekohtaisesti sovittu missä milloinkin voi liikkua. Kevättalvella on pidetty yhteistyöpalaveri jonka pohjalta ollaan eletty. Yhteistyö on ollut suunnitelmallista ja toimivaa, tiet ovat olleet siinä tarkoituksessa mihin ne on tehty ja ovat pysyneet ehjinä. Raakapuun kuljetuksilla maaseudulla on suuri taloudellinen merkitys alueen asukkaille ja metsänomistajille. Yhteiskunnan varoilla rakennetut tiet on tehty kaikkia kuljetustarpeita varten. Ei voi olla eroa sillä särkyykö tie sora-auton vai puuauton alla. Puukuljetukset tuovat maaseudulle moninkertaisen tulon moniin muihin tienkäyttöön liittyviin tulonlähteisiin verraten. Tienkäytönrajoituksilla alennetaan puusta maksettavaa kantohintaa, jonka seurauksena myös verokertymä pienenee ja ehkä myös tiemäärärahaa on aiempaa vähemmän jaossa. Kun jokin tuotantoyksikkö on rakennettu esim. tie, ei voi olla taloudellista olla käyttämättä sitä." - Informaation saanti ja tietojen vaihto Tieliikelaitoksen ja Metsäliiton välillä on vähäistä. Tarvisimme varastoinnin suunnitteluun etukäteistietoa suunnitelluista painorajoituksista ja niiden aikataulusta. Samalla voisimme informoida omista hakkuusuunnitelmista ja aikataulusta. - Olisi hyvä saada arvio mahdollisista kelirikkokohteista jo maaliskuun alussa, jotta voitaisiin varautua kuljettamaan mahdolliset puuerät ko teidenvarsilta pois vielä talvikeleillä. - Kelirikkoteiden lanaus/suolaus/sorastus, jotta tie saadaan taas kuntoon ja raskaampi liikenne ajoon. - Puskurivarastoista on puhuttu paljon, mutta käytännön toimet ovat jääneet vielä monella tiepiirin alueella puheiden asteelle. Toivottavasti metsäalan ja tiepuolen perustettavat yhteiset elimet saisivat jotain konkreetistakin aikaan. Puiden joko korjuunaikaiseen varastointiin tai autoilijoiden tekemään välivarastointiin syytä kiinnittää huomiota. Ongelmallisin aika on juuri kelirikkoajan puuhuolto.
Kyselylomake: Kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjeen käyttäjien kokemukset ja ehdotukset mahdollisista muutoksista (IIIa) Tiepiiri: Kyselyn täyttäjä: Yhteystiedot (puh / email): Pyydämme teitä arvioimaan kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjetta. Toivomme teidän lisäksi kommentoivan vastaustenne perusteita (erityisesti Ei-vastaukset). Kyllä Ei Kommentti 1. Onko ohje mielestänne yleisesti ottaen riittävän selkeä? 2. Ovatko ohjeen menettelytavat yleisesti ottaen mielestänne sopivia? 3. Elintärkeät kuljetukset (ohjeen kohta 2.2.1) - Onko elintärkeiden kuljetusten määrittely sopiva? 4. Poikkeusluvat (ohjeen kohta 2.2.2) - Onko poikkeuslupiin oikeutettujen ryhmä sopivasti määritelty? 5. Rajoituksen suuruus (ohjeen kohta 2.3) - Riittääkö kaksi massa-luokkaa? 6. Painorajoitusluokan laskennallinen määrittäminen (ohjeen kohta 3.4) - Vaikuttaako painorajoitusluokan määrittämismenetelmä hyvältä? 7. Painorajoitettavien teiden tarkistukset tiepiireissä (ohjeen kohta 3.5) - Onko menettely sopiva? 8. Ennustemenettely (ohjeen kohta 3.6) - Vaikuttaako ennustemenettely käytännössä toimivalta? 9. Painorajoitusten asettamis- (aloitus)ohje (ohjeen kohta 3.7) - Ovatko toimintaohjeet riittävät ja selkeät? 10. Painorajoituksen poisto-ohje (ohjeen kohta 3.8) - Ovatko toimintaohjeet riittävät ja selkeät? 11. Hoitourakoitsijan toiminta ja rooli (ohjeen kohta 3.9) - Määritelläänkö toiminta ja rooli oikein? 12. Ennakkotiedottaminen (ohjeen kohta 4.1) - Onko tiedottamismenettely ennakkoon sopiva ja riittävä? 13. Tiedottaminen kelirikon aikana (ohjeen kohta 4.3) - Onko kelirikonaikainen tiedottamismenettely sopiva ja riittävä? Muita kommentteja ja parannusehdotuksia ohjeeseen: Liite 2-1 Tiehallinnon edustajien näkemykset
Nykyinen ohje verrattuna aikaisempaan käytäntöön. Nykyinen ohje on: Huonompi Parempi Ei osaa sanoa 1 2 3 4 5 6 Liite 2-2 Tiehallinnon edustajien näkemykset
Liite 2-3 Tiehallinnon edustajien näkemykset Kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjeen käyttäjien kokemukset ja ehdotukset mahdollisista muutoksista (IIIa): Kommentit kysymyksiin 1 13 1. Onko ohje mielestänne yleisesti ottaen riittävän selkeä? - Liian tekninen, paikalliset olosuhteet jäävät liian vähälle huomiolle. - Ehkä liian teoreettinen - huomioiko liikenteen tarpeet. - Teoreettinen ei ota pintakelirikkoa huomioon. - Pintakelirikko puuttuu. - Laskentakaavat on jonkun proffan tekemät. - Pitää kyllä lukea ajatuksen kanssa; ulkopuolinen ei ymmärrä eikä kaikki tiepiiriläisetkään. - Selkeähkö, mutta ensimmäisen kerran luettuna vaikutti hankalalta, piti pysähtyä useaan otteeseen miettimään. Mitenkähän yhteistyökumppanit ymmärtävät tämän ohjeen? On kylläkin esitelty kerran pääpiirteittäin. 2. Ovatko ohjeen menettelytavat yleisesti ottaen mielestänne sopivia? - Liian tekninen, paikalliset olosuhteet jäävät liian vähälle huomiolle. - Paikallistuntemus tulisi paremmin huomioida. - Teoreettinen ei ota pintakelirikkoa huomioon. - Pintakelirikko puuttuu. - ennuste ei osunut kohdalleen Viinijärven urakka-alueella. - Oletus kelirikkoennusteen luotettavuudesta on ohjeen johtava harhaluulo. Siltä pohjalta luokittelen myös "menettelytavat yleisesti ottaen" sopimattomiksi. - Painorajoitustarpeen ennakoiminen on "huu haa". - Kelirikon vaikeusaste otettava huomioon. - Hämeen osalta ei aikaisempaan käytäntöön muutoksia. - Nyt löytyy ainakin jotakin mitattua faktatietoa pohjaksi. 3. Elintärkeät kuljetukset (ohjeen kohta 2.2.1). Onko elintärkeiden kuljetusten määrittely sopiva? - Erittäin kattava, joskin erimielisyyksiin mahdollisuuksia. - Energiahuollon kuljetukset: Kuljetus tuotantoalueelta tai lämpölaitokselle (esim. turvetuotanto). Ovatko molemmat arvioitava samantasoisiksi. Ennakkosuunnittelu? - Vain " sora ja puutavara" on kiellettyjä olisi harkittava elintärkeät kuljetukset "pikkuautoilla" (nupilla ). - Elintärkeä,kuljetus voi suuntautua myös ulospäin. - sopiva, mutta tien vaikutusalueen sisäinen liikenne päätilalta vilelyksille painot nousseet uhkaavasti (lietelannan ajo). - Joitakin tarkennuksia esim. jätekuljetuksista on pyydetty. Lisäksi on epäselvyyttä, kuuluko kirjastoauto elintärkeisiin kuljetuksiin. - Likakaivojen tyhjennys, onko elintärkeä kuljetus vai ei. Ei pitäisi koskea pääsääntöisesti turveliikennettä. - Esim. energiahuolto, tuotantoalueeltako vaiko lämpölaitokselle? - Toinen kappale "... pyritään pienempään kalustoon ja pienempiin kuormiin...". Miten Tiehallinto hoitaa tämän käytännössä? 4. Poikkeusluvat (ohjeen kohta 2.2.2). Onko poikkeuslupiin oikeutettujen ryhmä sopivasti määritelty? - Riittää esimerkiksi. - Lähes kaikki listassa mainitut kuljetukset on ennakoitavissa. - Vain " sora ja puutavara" on kiellettyjä olisi harkittava elintärkeät kuljetukset "pikkuautoilla" (nupilla). - Tosin lista voi olla pitempikin. Parempi olisi ehkä jonkinlainen yleismääritelmä poikkeusluvan tarvitsijasta. - Ei ole kuulunut ongelmista. - Kuinka monta lupaa omakotitalon rakentaja tarvitsee: yhden vai joka kuljetukselle oman luvan? - Mielestäni tällaista maksullista poikkeuslupakäytäntöä emme tarvitse. Asian voi hoitaa
Liite 2-4 Tiehallinnon edustajien näkemykset muutenkin ilman maksua. 5. Rajoituksen suuruus (ohjeen kohta 2.3). Riittääkö kaksi massa-luokkaa? - Riittää. - Lisäksi tiemestari pitää harkita mikä on oikeaa. - 12 tonnia on sopiva sallii enemmän traktoriliikennettä. - (Riittänee). - Riittää, Hämeessä on perinteisesti riittänyt yksikin (12 tn). - Pitäisi olla myös 8 tn, koska traktori voi olla painavampi peräkärryn kanssa kuin 4 tn - 12 t riittää Uudellamaalla. - Näinköhän neljän tonnin rajoitusta koskaan tarvitaan? 6. Painorajoitusluokan laskennallinen määrittäminen (ohjeen kohta 3.4). Vaikuttaako painorajoitusluokan määrittämismenetelmä hyvältä? - Liikenteen merkittävyys pitäisi määritellä tiemestarin paikallisen asiantuntemuksen mukaan. - Ehkä liian teoreettinen - huomioiko liikenteen tarpeet. Paikallistuntemus tulisi paremmin huomioida. - Lisäksi paikallistuntemus. ( Nyt, 04 oli Oulun tiepiirissä vain kaksi tietä joille ilm. tämän mukaan asetettaisiin painorajoitus). - Kevään sää olosuhteet ratkaiset enemmän. - Tämä ei huomioi raskaan liikenteen osuutta. - Pintakelirikko? - ei ole kokemuksia luokituksen käytännön hyödyistä. - Ainakin kuluneen kevään osalta oli täyttä huuhaata. - Melko teoreettinen. SOP- teillä pitäisi selvittää myös kantavuus tiedot, koska pelkkä pintakunto ei anna oikeata kuvaa kaikista SOP-teistä, koska painorajoituksilla on saatu turvattua näiden teiden pintakunto hyvänä. - tiemestarin osalta kyllä, kelirikkovastaava osannee vastata enemmän. - Se on kelvollinen siinä missä joku muukin hyvin teoreettinen, laskennalliseen ajatteluun perustuva visio. - Taustalla toisistaan poikkeavat aikaisempien vuosien kirjavat inventointitiedot ja talvet, jotka missään mielessä eivät ole olleet keskimääräisiä, helppoja eikä edes vaikeita. ne ovat olleet epänormaaleja. - Ei tarvita Uudellamaalla. - Pääpiirteissään ok, vaikka nyt ei tule huomioitua raskaan liikenteen osuutta. Joten uhanalaisiksi osoitetaan useita teitä, joilla ei painorajoituksia yleensä tarvita vaikka liikennemäärä on suurehko. - Työläs. Ei välttämättä johda parhaaseen lopputulokseen, koska ei ota huomioon tien kantavuutta eikä kevään säitä. - Piirien tietämys ja kokemus vähän enemmän mukaan. - Ei huomioi raskaanliikenteen osuutta. - Mutta täytyy joka kerta "istua" palauttaakseen mieleen ko. periaatteet. Voisiko jotenkin selkeyttää? 7. Painorajoitettavien teiden tarkistukset tiepiireissä (ohjeen kohta 3.5). Onko menettely sopiva? - Ainakin siltä osin, että ei laiteta rajoitusta edellisenä vuonna kunnostetulle tien osalle. - Tässä vaiheessa joudutaan ottamaan kantaa paikallisesti raskaan liikenteen aiheuttamiin kuormituksiin. - Paikallinen kevättarkastus on tärkein, ja kelin kehitys. - tiemestarin paikallistuntemus tarpeen. - Alunperin väärä periaate ei tule kelvolliseksi yksityiskohtia paikkailemalla. - SOP- teiltä pitäisi tehdä ehdottomasti kevätkantavuus selvitys. - tiemestarin osalta, kyllä. - Asia ei ole läheskään noin yksinkertainen "Jos ongelmat on poistettu, voidaan tie siirtää A-luokkaan". - Valmiustilan kohottaminen jo syksyllä tuntuu paperisodan tietoiselta kehittämiseltä - Parantamisen varaa on, mutta eiköhän joustavampi aikataulukin tuo osaltaan paran-
Liite 2-5 Tiehallinnon edustajien näkemykset nuksia. - Tässä pitää huomioida raskasliikenne. - Viimeinen kappale: Miksi jo tässä vaiheessa laaditaan kartat nettisivuille, kun se kuitenkin muuttuu vaikeusennusteen (kohdan 3.6) jälkeen? Mielestäni turha vaihe, joka taas lisää turhaa työtä. 8. Ennustemenettely (ohjeen kohta 3.6). Vaikuttaako ennustemenettely käytännössä toimivalta? - Kevään 2004 kokemuksen perusteella ei. - Tämän kevään tilannetta tarkasteltaessa ei toteutunut. Ei ota huomioon liikenteellisesti tärkeitä reittejä! - Kunhan ei tiedoteta asiaa liiaksi. Lehdet. - Tämä on vain ennuste, joka voi mennä pieleen. Kevään sateet, pitkät poutakaudet, yöpakkaset jne. voivat muuttaa tilanteen erilaiseksi. Kelirikkoinventoinneilla on suuri merkitys. Pyrittävä inventoimaan oikeaan aikaan. - Turha rajoittaa tie jos ei ole kuljetustarpeita (soraa puuta ) - Sää kuten sade, lämpötila kelirikon aikana vaikuttaa kelirikon vaikeusasteeseen - Mikäli tietää kevään sään, voi ennustaakin. - Ei onnistunut tänä keväänä. - Rajoitettavaksi suunniteltuja/määrättyjä kohteita ei tarvinnut rajoittaa ainuttakaan. Kohteet, joissa oli nyt vaikeuksia (ja joista kaksi piti myös rajoittaa), eivät ole luetteloissa vaikeimmankaan kelirikon rajoituskohdelistoilla. - Kannattaa kokeilla ja käyttää lähtötietoina, eletään sitten niin olosuhteiden kanssa mitkä kevät olosuhteet sateet ja lämpötilat määräävät. - Ennustaminen vaikeaa koska kevään säitä ei voida ottaa huomioon. Ennuste / toteuma Hämeessä 2004? - Ei pysty kertomaan, kun ei vielä ole kokemusta. - Vaikeusennusteen ennustaminen on juuri nimensä mukaista. väittäisin, että hieman pieleen meni tänä vuonna, mutta sillä ei helppona keväänä ole suurempaa merkitystä - Ei tarvita Uudellamaalla. - Painorajoitukset tulee asettaa tarpeen mukaan, ei kaavamaisesti kaikille ko. luokan teille. - Hämeen piirin osalta huomattiin että ennustaminen on vaikeaa ja kevään olosuhteet vaikuttaa lopulliseen toteutumaan. - Työläs. Ei välttämättä johda parhaaseen lopputulokseen, koska ei ota huomioon tien kantavuutta eikä kevään säitä. - Kevään säät vaikuttavat kelirikkotilanteeseen erittäin merkittävästi, kuten tänä keväänä jälleen voimme havaita. - Kyseessä on nimenomaan ennuste, ennuste voi mennä pieleen. 9. Painorajoitusten asettamis- (aloitus)ohje (ohjeen kohta 3.7). Ovatko toimintaohjeet riittävät ja selkeät? - Liikenteen merkittävyys pitäisi määritellä tiemestarin paikallisen asiantuntemuksen mukaan. - Tulee epäilys, että kuinka toimii käytännössä verrattuna ennusteisiin. - Pintakelirikko on myös ongelma. Joskus on tarvetta tilapäisesti rajoittaa myös pintakelirikkovaiheessa. - Rajoitus yleensä liian myöhään! - Suuria paineita kuljettaa puutavaraa ja maa-aineksia vaikuttaa ajankohtaan - pintakelirikkoaikana joudutaan käyttämään painorajoituksia esim. SOP-tiet. Varsinkin, jos on tavallista enemmän raskasta liikennettä. - 15 cm arveluttaa. Saattaisi 10 cm olla sopiva. - Sop-teillä ja päällysteteilläkin pitää painorajoitus asentaa varmasti aikaisemmin mitä ohjeen 15 cm. Jos sitä odotetaan olemme menettäneet päällysteen. - Asettamisessa ja poistamisessakin harkinta on paikallaan. tänä keväänä oltiin hieman liian aikaisin sekä pystyttämässä, että poistamassa. - Sovellettava. Reunat ja aurinkoiset paikat sulaa ensin. - Päätöksen tekee tiemestari. - Ohjetta sovellettiin niin, ettei rajoitettu tarpeettomasti suoraan ennusteen mukaan, vaan