Lapsi lastensuojelussa Marika Paasikoski-Junninen psykologi Jyväskylä 10.9.2008
Historiaa Näkymätön lapsi lastensuojelussa perhekeskeisyys, vanhemmuuden tukeminen Lastensuojelun ja muiden tukitoimien tehottomuus Uuden lain tavoitteet lapsi näkyväksi ja osalliseksi työn suunnitelmallisuus, prosessin selkeyttäminen ehkäisevän työn merkitys
Lapsen oikeus osallisuuteen Lapsen oikeuksien sopimus (12 artikla) Oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä Mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa Suomen perustuslaki Lapsia kohdeltava tasa-arvoisesti ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin Lastensuojelulaki ( ainakin18 eri pykälää)
Lapsen osallisuus Mahdollisuus ilmaista omia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia niin, että ne tulevat kuulluiksi Mahdollisuus saada tietoa omaan elämään vaikuttavista asioista Edellytysten luominen on aikuisten tehtävä
Lapsen näkyväksi tekeminen aikuisten verkostoissa Lasten asian ajaminen aikuisten verkostoissa Lapsen tarpeiden määrittäminen Lapsen ja aikuisen vastavuoroinen suhde Lapsilähtöisyys
Ristiriita Oikeus osallistumiseen ja tiedonsaantiin vs. oikeus suojeluun ja turvallisuuteen Lapsen osallisuutta arvioidaan iän ja kehitystason mukaisesti Lapsen pitäisi saada olla lapsi ja aikuinen murehtii aikuisen asiat
Miksi osallisuus on tärkeää? Itseä koskevat ratkaisut voi omistaa Osallisuus sitouttaa Vahvistaa käsitystä itsen ja omien mielipiteiden arvosta Osallisuus voimaannuttaa Osallisuuden kokemukset voivat suojella Osallisuus lisää hyvän vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollisuuksia
Lapsilähtöisyyden perusteita Lapsen oikeus osallisuuteen Lapsen oikeus turvallisuuteen ja suojeluun Lapsen oikeus voimavaroihin Lapsen toimijoina ja kokemuksensa asiantuntijoina Lapsi merkityksellisten suhteiden kentässä Näkökulma tässä ja nyt
Lapsilähtöisyyden toteutuminen Suora työskentely lapsen kanssa Välineet ja kieli Erilaisten prosessien avaaminen lapselle Tiedonsaanti Lasten huomioon ottaminen aikuisten palveluissa Asioiden tarkastelu lapsen näkökulmasta
Lastensuojelutarpeen selvittämisen lähtökohdat Osallisuus Lapsilähtöisyys Työn suunnitelmallisuus Dokumentointi
Lapsen kohtaaminen Lapsi tiedon antajana Lapsen antaman tiedon merkitys Lapsi tiedon saajana Kohtaaminen interventiona voimaannuttava, terapeuttinen merkitys
Intuitiivinen ymmärrys tilanteesta: Kognitiivinen elementti Havainnot, mielikuvat, ajatukset koulutustausta, työkokemus ym. Emotionaalinen elementti Vuorovaikutussuhteen, tilanteen herättämät tunteet, merkitykset Moraalinen elementti Arvio siitä, mikä on oikein ja väärin Mikä on minua velvoittavaa?
Lastensuojelun tarpeen selvittämisen menetelmä Päätös lastensuojelutarpeen selvittämisestä Aloituspalaveri Perhe + työntekijät Kartoituksen tavoite Kartoituksen sisältö Käytännön asioista sopiminen Lapsen tapaamiset (2-x krt) Perhe ja läheiset Arki ja huolenpito Päiväkoti/koulu/sos. suhteet Päihteet ja väkivalta Käsitykset itsestä Aikuisen tapaamiset (2-x krt) Lapsen tarpeet Lapsen arki Vanhemmuus Verkosto ja läheiset lapsen näkökulmasta Päihteet ja väkivalta Valmistautuminen yhteiseen tapaamiseen Valmistautuminen yhteiseen tapaamiseen Vanhemmuuden valmiuksien arvioiminen (vahvuudet, muutostarpeet) Suojella ja hoivata Tukea yksilöllistä kehitystä Turvata lapselle tärkeät ihmissuhteet Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa Lapsen kannalta keskeisimmät muutostarpeet Perhekartta, verkostokartta, vuorokausiympyrä, elämänjana, vahvuuskortit, vanhemmuuden Psykologi roolikartta, Marika Paasikoski- adjektiivit, tarvevalintamoniste, väittämät, elämän Junninen tärkeät Jyväskylä asiat - kortit, 10.9.2008 nalle kortit, asteikot, jne.
Kirjallinen yhteenveto Kartoitustyöskentelyn sisältö ja menetelmät Jokaisen kartoitukseen osallistuneen tuottama tieto Työntekijöiden esille nostamat huolenaiheet Ehdotukset jatkosta Palautekeskustelu Tavoitteena sopimus jatkosta Käydään läpi kartoituksessa esiin nousseita asioita Käydään läpi avoimia kysymyksiä/ huolenaiheita Käydään läpi ehdotukset jatkotyöskentelystä Sovitaan jatkosta Päätös lastensuojelun asiakkuudesta (jatkuu/loppuu) Ei tuen tarvetta Paluu perustason tukipalveluihin Lastensuojelun asiakkuus Asiakassuunnitelma Avohuollon tukitoimet Tuki- Palvelut Kuntoutus
Lasta suojaavia tekijöitä Lähipiirissä ainakin yksi läheinen, turvallinen ja lapselle aidosti läsnä oleva, tukeva aikuinen Turvallinen kiintymyssuhde varhaisesta lapsuudesta lähtien. Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsen fyysiset, psyykkiset ja kehitykselliset tarpeet otetaan huomioon. Lasta ei laiminlyödä, ei käytetä väkivaltaa tai ruumiillista kuritusta. Lapsi saa riittävästi läheisyyttä ja hellyyttä. Älykkyys Hyvä itseluottamus, myönteinen minäkuva Hyvä ongelmanratkaisukyky ja nopea oppiminen Kyky normatiivisten roolien ottamiseen
Uskallus tuottaa lapselle myös pettymyksiä ja ottaa vastaan lapsen kaikenlaiset tunneilmaisut. Kasvatus on kannustavaa, lapsen yksilöllisiä vahvuuksia huomioivaa. Toimivia kaverisuhteita, joiden kanssa voi viettää vapaa-aikaa iälle sopivalla tavalla Mieluinen, tyydytystä tuottava harrastus Persoonallisuuspiirteinä sopeutuvuus, avoimuus, positiivinen suhtautuminen uuteen
Lapsen tukemisen keinoja Kriisitilanteessa Aikuisen läsnäolo, mahdollisuus pitää yhteyttä vanhempiin Suojeleminen Kysymyksiin vastaaminen Alkutilanteen jälkeen Lapsi tarvitsee tietoa tapahtuneesta ja siitä, mitä tulee tapahtumaan Lapsen kanssa käydään läpi tosiasioita, tunteita, ajatuksia Tapahtuneet asiat pitää kielellistää Yhdessä lapsen kanssa mietitään konkreettisia selviytymiskeinoja
Keinoja.. Turvallisuus Perushoito, suojelu, ennustettavuus, johdonmukaisuus, luottamus, lämpö & huolenpito Ylivireiselle lapselle rentoutusmenetelmät Psykoedukaatio Tietoa ja tapahtuminen jäsentämistä Esim. vanhemman psyykkisestä sairaudesta tietoa lapsen kielellä Itseapukeinojen opettaminen Mietitään mikä auttaa
Minän tukeminen Kasvuympäristön myönteisyys, hyväksyvyys, lämpö ja kunnioittavuus Myönteinen, yksilöllinen palaute Myönteistä pitää olla selvästi kielteistä enemmän Negatiivinen palaute tulee sitoa toimintaan ei persoonaan Onnistumisten varmistaminen ( vrt. tavoitteiden asettaminen) Ennakointiin ja arviointiin rohkaiseminen Epäonnistumisten läpikäyminen
Uudenlaisia keinoja vanhojen hyvien rinnalle Osaa nykyisistä tukimuodoista ei voida aloittaa, jos lapsi elää epävakaissa oloissa Lapset ovat erilaisia Riskioloissa kasvavien lasten tukeminen tukea silloin, kun lapsi ei vielä oireile minäkuvaa, sosiaalisia ja elämänhallinnan taitoja tukevaa ja voimaannuttavaa toimintaa Ryhmämuotoinen toiminta vertaistuen merkitys sosiaaliset taidot resurssien riittävyys Toiminnallisuus, elämyksellisyys
Esimerkkejä Voimaryhmä lapsen vahvuuksien, itsearvostuksen, itseluottamuksen, unelmien jne. tukeminen minäkuvan tutkiskelua, ongelmanratkaisutaitojen harjoittelua, unelmien maalailua, myönteistä palautetta, onnistumisten etsimistä toiminnallisin menetelmin pelejä, leikkejä, tarinoita, juttelua, valokuvaamista, aarrekartan tekemistä jne.
Synkeän louhoksen seikkailu Örkit varastavat Valon laaksosta valon ja lapset auttavat sen saamisessa takaisin Valonsäteitä saa sosiaalisten pulmatilanteiden ratkaisemisesta, tunnetilojen tunnistamisesta, rooliharjoituksesta, myönteisen palautteen antamisesta, itsearvioinnista ym.
Sopivasti toisin toimiminen Mukaan meneminen lisää samaa Toisin toimimista puskemista Uhkaavuus liian erilaista Huolen puheeksi ottaminen Dialogi sopivasti toisin
Haasteita Resurssit: miten hoidetaan ylimenovaihe, joka ehkäisevän ja korjaavan työn painopisteen siirtämisestä seuraa? Etsivä työ : miten löytää ja motivoida riskioloissa elävät lapset ja vanhemmat yhteiseen toimintaan? Miten toimia vanhempien kanssa, jotka eivät suostu yhteistyöhön? Miten moniammatillisessa yhteistyössä päästään seuraavalle moniosaamisen/ moniasiantuntijuuden tasolle?
Moniosaajius/ moniasiantuntijuus Tuen tarpeen arviointi Tuen suunnitelmallisuus Tuen intensiivisyys Seuranta ja oman työn arviointi
Psykososiaalinen tuki lasten ja nuorten palveluissa Erikoissairaanhoidon konsultaatio Palveluohjaus Perus/lähipalveluissa Lasten ja nuorten palveluissa Moniääninen arviointi/ tutkimus Asiakas-/ Kuntoutussuunnitelma Tukipalvelut Tuki ja ohjaus arkeen Vanhempien ohjaus Ryhmät Terapiat Lastensuojelun avopalvelut Muu tuki Konsultaatio lapsen viiteryhmään (päiväkoti, koulu) Tiimi kootaan lapsen tilanteen mukaan (psykologi, kuraattori, sos.tt, perheneuvoja, perhetyöntekijä, kelto, puheterapeutti, erityisopettaja, nuorisott.) Muut palvelut: Konsultaatio, työnohjaus, koulutus, tutkimus, oppilaitosyhteistyö, avustajapalveluiden ohjaus, kehittämisyhteistyö, ym.