Sote-uudistus ja palveluverkko palvelujen saatavuus Pohjois-Pohjanmaan neljän seutukunnan alueella, mahdolliset vaikutukset elinkeinoelämään haasteet ja mahdollisuudet Raahe 31.5.2017 Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja
Mitä sote-uudistus käytännössä tarkoittaa? > Palveluja väestön todellisiin tarpeisiin! > Asiakas ja hänen tarpeensa keskiöön! > Painopiste kotiin annettaviin ja avopalveluihin! > Asiakkaan valinnanvapaus! > Kustannustehokkuutta, vaikuttavuutta ja säästöjä! > Ensisijaista on lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki ja palvelut sekä erikoisosaamisen saaminen tukemaan perustasoa > Hoidon ja hoivan palvelurakenteen uudistaminen siten, että kotona selviytyy selvästi nykyistä enemmän! > Painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin!
Lähde: Tilastokeskus 2016 Pohjois-Pohjanmaan väestö kasvaa ja vanhenee! Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020 2015 Väestökasvu 75 v. täyttäneissä 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 Ennuste Ennuste Ennuste 2015 2020 2030 2040 0-6-v. 39 149 37 871 37 136 37 114 7-15-v. 49 334 51 579 48 834 47 829 16-24-v. 47 785 46 540 50 038 47 773 25-64-v. 202 260 200 221 196 923 201 711 65-74-v. 40 822 47 565 46 782 42 015 75-84-v. 22 176 25 149 39 907 40 740 85 v. täyttäneet 8 528 9 764 13 949 23 807
Lähde: THL 2016 Sairastavuusindeksi maan korkein! THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi häivyttää ikärakenteen vaikutuksen pois ja mahdollistaa alueiden välisen vertailun Koko maa keskimäärin = 100 116,2 121,5 118,3 Indeksi sisältää tiedot seitsemästä sairausryhmästä. 108,3
Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2016, THL 2017 Pohjois-Pohjanmaan kustannukset maan alhaisimmat! Tarvevakioidut soten nettokustannukset, TP 2015, /asukas Pohjois-Pohjanmaa 8 % alle maan keskitason Lappi 8 % yli maan keskitason Kainuu 3 % yli maan keskitason Keski-Pohjanmaa maan keskitasolla 3004 3097 3124 3125 3132 3136 3171 3172 3202 3213 3249 3251 3257 3262 3270 3334 3373 3472 3547 Eurotiedot v. 2015, joten Vaala mukana Kainuun luvuissa. Kaikki maakunnat ilman ympäristöterveydenhuoltoa. Tarvekerroin THL v. 2015.
Sote-palveluiden rakenne ja verkko alustavia ehdotuksia
Palvelurakenteen ja -verkon suunnittelun periaatteita Sähköiset palvelut, neuvonta, ohjaus Kotona ja lähellä kotia saatavat avopalvelut Ympärivuorokautinen päivystys Ikäihmisten tehostettu palveluasuminen Lyhytaikainen laitoshoito Pitkäaikainen laitoshoito Sairaalahoito (=vuodeosastohoito) Palveluverkko, saavutettavuus Palveluiden laatu
Hyvinvointikeskusalueet (13) Hyvinvointikeskusalueella kuvataan ko. alueen väestön sote-avopalveluiden kokonaisuutta (ks. seuraava dia). Suurin osa ihmisistä saa kaikki tarvitsemansa avopalvelut hyvinvointikeskusalueelta. Hyvinvointikeskusalueella voi olla yksi tai useita toimipisteitä. Hyvinvointikeskusalueella on sekä maakunnan liikelaitoksen, julkisten yhtiöiden että yksityisten yritysten palveluita. Alueet voivat erota tältä osin toisistaan. Hyvinvointikeskusalue ei rajaa yksittäisen asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, vaan palveluntuottajan voi valita myös muualta.
Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm: Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu
Hyvinvointikeskukset ja -asemat Kuusamo Taivalkoski Pudasjärvi Haukipudas Ii Kiiminki Yli-Ii Ylikiiminki Tuira Kontinkangas Myllyoja Kempele-Kaakkuri- Oulunsalo Hailuoto Muhos Utajärvi Vaala Liminka Tyrnävä Lumijoki Siikalatva Pyhäntä Raahe Ruukki Vihanti Pyhäjoki Kalajoki Merijärvi Himanka Ylivieska - Oulainen Haapavesi Nivala Sievi Alavieska Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi
Sairaalaverkolle asetettavat edellytykset: 1. Tukeutuminen toiminta-alueitten 24/7 päivystysyksiköihin 2. Sairaalat ovat erikoislääkärijohtoisia 3. Lääkäripalvelut vähintään 8/7 4. Laboratoriopalvelut saatavilla vähintään 8/7 5. Radiologiset palvelut saatavilla vähintään 8/7 6. Terapeuttien palveluita saatavilla 8/7 7. Sairaalayksiköiden koko vähintään (40-) 50 sairaansijaa 8. Palveluiden saavutettavuus (etäisyys kuntakeskuksista ja sote-palveluyksiköistä) säilyy kohtuullisena ja kulkuyhteydet ovat mahdollisimman luontevat Toiminta-alueilla voi olla yksi tai useampi perustason sairaala. (Ehdotuksessa vuodeosastonimen sijasta käytetään sairaala-nimeä). Vuodeosastopaikat vähenee nykyisestä 915 paikasta 785 paikkaan!
Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetin muutostarpeet v. 2030 väestöennusteen mukaisesti yli 75-v. yli 75-v. yli 75-v. yli 75-v. sairaansijojen Sairaansijojen laskennallinen määrä määrä määrä muutos % määrä vähennystarve v. 2016 v. 2025 v. 2030 2016-2030 v. 2016 v. 2030 väestöennusteen mukaisesti Oulu ja ympäristö 17 001 26 627 32 533 + 91 % 469-1ss Koillismaa 2 124 2 882 3 400 + 60 % 91-42ss Jokilaaksot läntinen 4 088 6 282 7 443 + 82 % 136-26ss Jokilaaksot itäinen 7 491 9 598 11 103 + 48 % 219-61ss YHTEENSÄ 30 704 45 389 54 479 + 77 % 915-130 ss
Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Väestö hyvinvointikeskusalueilla 2015 ja ennuste 2025 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000-87 445 60 865 44 168 48 781 31 448 32 765 26 963 17 977 20 726 14 307 13 780 16 645 7 385 19 887 8 257 29 123 19 110 59 174 14 998 74 848 42 733 26 070 33 842 13 755 48 503 18 495 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Aluejaon väestö Oulun ilmoittamien tietojen perusteella, v. 2030 ennuste skaalattu v. 2025 tietojen perusteella. Lähde: Tilastokeskus 3/2017 ja Oulun kaupunki 3/2017.
Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Taajama-aste v. 2015 (%) 80,1 64,2 78,4 96,4 50,1 46,3 46,6 42,2 54,1 96,2 79,5 61,7 96,4 55,8 P-P keskimäärin 83,1 % (isojen kaupunkien/kuntien vaikutus keskiarvoon) 47,6 71,2 52 69,7 59,7 75,5 45,4 38,3 64,6 73,9 69,3 54,3 86,9 42,1 53,3 46,3 85,9 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: Tilastokeskus 2017
Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Soten tarvekerroin v. 2015 1,06 1,21 1,08 0,96 1,32 1,22 1,30 1,38 1,09 0,91 0,85 1,03 0,96 1,12 1,28 0,93 Tarvekerroin: väestön ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema 1,17 1,17 1,16 1,03 1,35 1,26 1,14 1,14 1,20 1,18 1,13 1,19 1,17 1,13 1,03 P-P keskimäärin 1,04 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: Tarvekerroin THL
Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Nettokustannukset TP 2015, M 250 200 Yht. 483 M 3208 /asukas 171,4 216,9 Yht. 415 M 2891 /asukas Yht. 389 M 3395 /asukas 167,3 150 100 50 79,5 34,3 87,1 55,4 55,3 117,6 80,9 111,0 37,1 73,6 - Pohjoinen Keskinen Eteläinen HUOM: Oulun nettokustannukset skaalattu hv-keskusten väestön mukaan, joten tiedot suuntaa antavia. Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 2017, ilman ymp.terveydenhuoltoa, Oulun kaupunki 3/2017.
Kalajoki Kempele Lumijoki Pyhäjoki Liminka Kärsämäki Siikajoki Raahe Oulu Ii Pohjois-Pohjanmaa Nivala Tyrnävä Muhos Haapavesi Utajärvi Ylivieska Merijärvi Oulainen Reisjärvi Alavieska Pudasjärvi Sievi Pyhäntä Haapajärvi Kustannuserot maakunnan sisällä suuret! Taivalkoski Vaala Manner-Suomi Kuusamo Pyhäjärvi Siikalatva Hailuoto 4000 Tarvevakioidut soten nettokustannukset /asukas, 2015 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2016 Tarvekerroin THL v. 2014 Ilman ympäristöterveydenhuoltoa
Valinnanvapaus ja yritystoiminta
Asiakas voi valita monipuolisemmin
Valinnanvapauden voimaantulo ja toimeenpano Valinnanvapauslaki voimaan 1.1.2019 1.1.2019 alkaen yhtiöitetyt suun hoidon yksiköt, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti 1.7.2019 yhtiöitetyt sote-keskukset erityisellä luvalla myöhemmin, kuitenkin 1.1.2021 Mikäli maakunta mukana pilottihankkeissa, niin toimeenpanossa porrastusta
Haasteita ja mahdollisuuksia Aikataulu maakuntauudistuspaketin toteuttamiselle kireä (kriteerit, yhtiöittäminen, organisoituminen, omaisuus, ict, tukipalvelut) Kustannuserojen tasaaminen edellyttää rakennemuutoksia Avohoitopainotteisuuden lisääminen vaatii osaamista ja asenteellista valmiutta Sähköiset palvelut ja digitalisaatio vaatii infraa ja järjestelmiä Valinnanvapaus lisää kilpailua ja yritystoiminnan mahdollisuuksia Markkinoille siirtymässä n. 40 % soten tuotannosta Miten yritykset kiinnostuu harvaan asutuista alueista? Julkisten yhtiöiden ja yksityisten yritysten kilpailuedellytykset? Pienten yritysten kyky osallistua palvelutuotantoon ja sen kehittämiseen? Julkisten investointien hyödyntäminen?
Lisätietoa Nettisivut www.pohjois-pohjanmaa.fi/popster Säännölliset uutiskirjeet ja tiedotteet Facebook https://www.facebook.com/sotepopster/ Twitter https://twitter.com/sotepopster Valtakunnallista tietoa: www.alueuudistus.fi