Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot

Samankaltaiset tiedostot
Taakanjakosektorin päästövähennyskustannukset

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030 taloudellisista vaikutuksista

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Suomen kansallisten päästövähennystoimien riskien ja kustannustehokkuuden arviointi. Aira Hast Suomen energiaekonomistit ry:n syyskokous

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

EU 2030 ilmasto- ja energiapaketti: Taakanjakoasetus. Maa- ja metsätalousvaliokunta Merja Turunen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin, IPCC, raportti ja arvio sen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TALOUSVALIOKUNNALLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

EU:n ilmastopolitiikan lähiajan kehitysnäkymät. Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö Energiaviraston päästökauppapäivä

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Ekologisesti kestävä kehitys

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Kansallinen ilmastopolitiikka Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Kunnat, ilmastosuunnitelma, ilmastoraportointi. Kuntien ilmastokampanjan tilaisuus Pirkko Heikinheimo

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Hinku esiselvitys, Eurajoki

IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE

LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSTOIMENPITEIDEN KUSTANNUSTEHOKKUUS

KAISU näkemyksiä. MmV kuuleminen Hannes Tuohiniitty

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 (KAISU)

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) Liikenteen parlamentaarinen työryhmä Merja Turunen, ympäristöneuvos, YM

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

Arvio ei-päästökauppasektorin päästövähennyskeinoista ja kustannuksista Suomessa

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Euroopan päästökauppajärjestelmä

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Savon ilmasto-ohjelma

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Energiapoliittisia linjauksia

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

MAL 2019 Liikenteen päästöt puoleen. Liikenne ja maankäyttö seminaari Reetta Koskela, HSL

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Suomen kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka ja tulevaisuuden näkymät. Kuntaliitto Olli-Pekka Pietiläinen, Pirkko Heikinheimo YM

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänestänee muutosehdotuksistaan Parlamentin täysistunto äänestänee ehdotuksista

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Päästökauppaan kuulumattomien sektoreiden päästövähennykset ja niiden kustannustehokkuus

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Transkriptio:

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot Tommi Ekholm 9.5.2017

Kustannustarkastelut Tässä on arvioitu lisätoimiskenaarion (With Additional Measures, WAM) toimenpiteiden päästövähennyskustannuksia Laskelmat perustuvat E&I-strategian vaikutusarviona laskettuihin skenaarioihin TIMES-VTT -mallilla (Koljonen ym. 2016) Tarkasteltu toimenpiteiden keskimääräistä kustannusta per vähennetty kasvihuonekaasutonni taakanjakosektorilla Huomioitu toimien riippuvuus toisistaan: Asetettu WEM:n lisäksi vain 1 toimi kerrallaan päälle Asetettu WEM:n lisäksi kaikki paitsi 1 toimi päälle arvio kustannuksista ja päästöistä verrattuna WEM:iin/WAM:iin Liikenteen toimet tärkeitä; herkkyystarkasteluna laskettu korkea ja matala öljyn hinta sekä sähköauton hankintakustannus 15.5.2017 2

Päästövähennyskustannus ( /t) -50 0 50 100 150 Toimenpidekokonaisuuksien kustannukset Kuvassa x-akselilla on toimenpidekoko-naisuuksien tuoma päästövähennys ja y- akselilla kustannus vähennettyä tonnia kohti Siniset alueet kuvaavat arvioitua epävarmuutta: tumma alue liittyy toimenpiteiden ristikkäisvaikutuksiin ja vaalea alue herkkyystarkasteluna tehtyihin tapauksiin Suunnitellut toimet eroavat kustannuksiltaan toisistaan huomattavasti. Yleisesti ottaen sekoitevelvoitteet ovat arvion mukaan kalliita. Jätteenpoltto F-kaasut Työkoneiden sekoitevelvoite Lämmitysöljyn sekoitevelvoite Tieliikenteen tehokkuus, käyttövoima ja suorite Liikenteen sekoitevelvoite Biokaasu Suurin epävarmuus kohdistuu liikenteen käyttövoiman muutoksiin, johon vaikuttaa sekä öljyn hinta että sähköautojen hankintakustannus. 0 1 2 3 4 Päästövähennys Päästövähennys taakanjakosektorilla vuonna (Mt CO2-ekv) 2030 (Mt CO 2 -ekv.) 15.5.2017 3

Keskimääräinen vähennyskust. ( /t) Taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamisen kustannukset sekä TIMES-kustannusoptimi Kuvassa x-akselilla on taakanjakosektorin päästöt ja y-akselilla keskimääräinen päästövähennyskustannus vuodelle 2030. Pisteet kuvaavat nykytoimia (WEM) sekä suunniteltuja lisätoimia (WAM). Kuvassa on myös TIMESmallilla lasketut kustannusoptimaaliset vähennykset, jotka antavat vertailukohdan teoriassa saavutettavissa olevalle kustannustasolle. Suunnitellut lisätoimet ovat mallinnuksen perusteella kalliita (johtuen mm. sekoitevelvoitteista, kuten edellä esitetty kalvo havainnollisti). 175 150 125 100 75 50 25 0 27 26 WEM 25 24 WAM-toi met Taakanjakosektorin päästöt vuonna 2030 (Mt CO2-ekv) 23 22 WAM + TIMES TIMES kus t.optimi 21 20 15.5.2017 4

Taakanjakosektorin päästöt 2030 (Mt CO2-ekv.) Taakanjakosektorin päästöt 2030 WAM vs. TIMES-kustannusoptimi Taakanjakosektorin päästöt vuonn 2030 WEM- ja WAMskenaarioissa sekä TIMES:lla lasketussa kustannusoptimitapauksessa eri herkkyystarkastelutapauksissa. (Kuvassa esitetty WAMskenaario sisältää myös n. 0.9 Mt TIMES-mallin lisäämiä päästövähennyksiä, ts. piste WAM+TIMES edellisellä kalvolla.) WAM:n ja TIMES-optimin sektorikohtaisissa päästöissä ei ole kokonaisuudessaan merkittäviä eroja. Sektoreilla tehtävät päästövähennykset poikkeavat kuitenkin toisistaan, mitä on havainnollistettu seuraavalla kalvolla. 30 25 20 15 10 5 0 Jätteenpoltto Jätehuolto F-kaasut Rakennukset Työkoneet Teollisuus Liikenne Maatalous 15.5.2017 5

Taakanjakosektorin päästövähennys (Mt CO2-ekv.) Taakanjakosektorin päästövähennykset 2030 WAM vs. TIMES-kustannusoptimi 5 Maatalous 4 3 2 1 Jätehuolto F-kaasut Työkoneet Teollisuus Liikenne Rakennukset enemmän F-kaasujen vähennyksiä vaihteleva määrä teoll. vähennyksiä 0 WAM TIMES-optimi TIMES-optimi, kallis sähköauto öljylämmitys vähenee perusurasta vähemmän sähköautoja ja biop.a:ta, biop.a tuonti TIMES-optimi, halpa sähköauto 740 000 sähköautoa, biop.a:ta vähemmän, biop.a tuonti TIMES-optimi, kallis öljy enemmän biop.a:ta, biop.a tuonti TIMES-optimi, halpa öljy vähemmän sähköautoja ja biop.a:ta, biop.a tuonti Jätteenpoltto 15.5.2017 6

Johtopäätökset Kustannukset riippuvat oletuksista, joita vaikea ennustaa oikein WAM:iin suunnitelluilla toimilla korkeat vähennyskustannukset Sekoitevelvoitteet ovat tehdyn arvion mukaan kalliita toimia. Suurin epävarmuus liittyy liikenteen käyttövoiman muutoksiin. TIMES-kustannusoptimin erot WAM-skenaarioon: enemmän päästövähennyksiä öljylämmityksestä, F-kaasuista sekä teollisuuden fossiilisesta energiankäytöstä liikenteen vähennyskeinot riippuvat voimakkaasti tapauksesta/ oletuksista, tarkkojen suositusten antaminen ei ole mahdollista Kiinteät määrätavoitteet (sekoitevelvoite, sähköautojen määrä) ovat alttiita kustannusriskeille ( tehdään, maksoi mitä maksoi ) Riskienhallintaa: hintaohjaus; ajan myötä muuttuva keinoportfolio 15.5.2017 7

Taakanjakosektorin joustomekanismit Taakanjakosektorin päästötavoitteen saavuttamiseksi on mahdollista hyödyntää ns. joustomekanismeja: One-off: rajoitettu mahdollisuus siirtää päästökaupan yksiköitä taakanjakosektorille (max. 2% taakanjakosektorin 2005 päästöistä per vuosi 2021-2030). Lähtökohtana on edellä ollut, että tämä jousto otetaan käyttöön Ajalliset joustot: käyttämättä jääneiden päästövähennysten säästäminen myöhemmäksi ja rajoitettu lainaus tulevilta vuosilta Jäsenmaiden väliset siirrot: EU:n jäsenmaiden välinen kauppa taakanjakosektorin päästöyksiköillä Joustojen säännöt tarkentuvat taakanjaosta päätettäessä. 15.5.2017 8

Taakanjakosektorin päästöt (Mt CO2-ekv.) Taakanjakosektorin päästöt vs. tavoitepolku Kuvassa esitetään taakanjakosektorin päästökehitys 2030 asti eri tapauksissa, sekä tavoitepolku Lisätoimet (WAM) eivät saavuta vuoden 2030 tavoitetta, mutta täyttävät velvoitteen ajallisten joustojen avulla TIMES:n lisätoimien (WAM+TIMES) avulla myös vuoden 2030 tavoite täyttyy, kun käytetään one-off joustoa 35 30 25 20 15 Tilasto WEM 10 Tavoitepolku 2013-2020 WAM 5 Tavoitepolku 2021-2030 WAM + TIMES 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 15.5.2017 9

Joustojen hyödyntäminen One-off: edullisempi kuin valtaosa vähennyskeinoista missään herkkyystarkastelutapauksessa, mikäli hinnan oletetaan nousevan noin 15 /t tasolle 2020 mennessä Ajalliset: 2021-30 -kauden tavoite saavutettavissa WAM:lla, kun alkuvuosien ylijäämää hyödynnetään loppukaudella Huom: myöhemmät tavoitteet haastavampia saavuttaa, mikäli vuoden 2030 päästötaso jää vuositavoitteen yläpuolelle Jäsenmaiden väliset: mahdollista täyttää tavoite tai myydä ylijäämä, mikäli vastapuoli löytyy; hinnasta ei hyviä arvioita 15.5.2017 10