RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKINTO 90 op OPETUSSUUNNITELMA 2014 2015

RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKINTO 90 op OPETUSSUUNNITELMA 2014 2015 Hyväksytty Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtokunnan kokouksessa 19.11.2013

2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 RIKOSSEURAAMUSALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKINNON OSAAMISALUEET... 4 TUTKINNON TAVOITE... 6 TUTKINNON LAAJUUS JA MUODOSTUMINEN... 6 KOULUTUKSEN RAKENNE JA OPISKELIJAN ASEMA... 8 PEDAGOGISET PERIAATTEET... 8 ARVIOINTI... 9 TUTKINNON OPINNOT... 10 PERUSOPINNOT 8 OP... 10 Oppimisen ja ammatillisen kasvun tuki... 10 Englannin kieli... 11 AMMATTIOPINNOT 70 OP... 11 LAILLISUUS JA EETTISYYS 20 op... 11 Virkamiehenä rikosseuraamusalalla... 12 Rangaistusten täytäntöönpano... 13 Perus- ja ihmisoikeudet sekä ammattietiikka... 14 Rangaistusjärjestelmät ja rikosoikeus... 15 TURVALLISUUS JA VALVONTA 25 op... 15 Vartijan ja ohjaajan turvallisuuden ja valvonnan tehtävät... 16 Itsepuolustus ja voimakeinojen käyttö... 18 Erityistilanteiden hallinta... 18 KUNTOUTUS JA OHJAUS 25 op... 20 Yksilöllisten rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen... 21 Haastattelun perusteet ja vaikuttava ohjelmatyö... 22 Ihmistuntemus ja kuntouttava työote... 22 Yhteiskunnallinen syrjäytyminen ja rikollisuus... 24 Päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistaminen... 25 TYÖSSÄOPPIMINEN... 26 Työssäoppimisjakso 1 (TO1)... 26 Työssäoppimisjakso 2 (TO2)... 27 Työssäoppimisjakso 3 (TO3)... 28 OPINNÄYTETYÖ 7 OP... 29 VALINNAISET OPINNOT 5 OP... 30

3 JOHDANTO Rikosseuraamusalan tutkinnon opetussuunnitelma pohjautuu keskeisiltä sisällöiltään Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän kehittämistä pohtineen työryhmän (2011) ehdotukseen. RIKOSSEURAAMUSALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Rikosseuraamusalan tutkinnon lähtökohtana ovat vankeinhoidon tehtävät jotka ovat aiempaa laajemmat ja muuttuvat nopeammin kuin aiemmin. Tehtäväkenttää määrittää velvollisuus huolehtia yhteiskunnan, henkilökunnan ja vankien turvallisuudesta sekä velvollisuus toimia vangin kanssa niin, että hänen valmiutensa elää rikoksetonta elämää paranee. Vankeuden täytäntöönpano on suunnitelmallisesti ja hallitusti etenevä prosessi, jonka pohjana on vangille laadittu yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma. Vanginvartijan, vankeinhoidon ammattilaisen tulee huolehtia osaltaan yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä yllä laillista ja turvallista seuraamusten täytäntöönpanojärjestelmää. Uusintarikollisuutta pyritään ehkäisemään tukemalla ja motivoimalla tuomittua rikoksettomaan elämään, valvomalla tuomitulle asetettujen rajojen noudattamista sekä vaikuttamalla muuhun yhteiskuntaan siten, että tavoitteiden mukainen toiminta on mahdollista. Kaikki tämä edellyttää täytäntöönpanon edelleen kehittämistä niin, että sen aikana voidaan entistä paremmin lisätä tuomitun mahdollisuuksia rikoksettomaan elämään edistämällä hänen elämänhallintaansa ja yhteiskuntaan sijoittumistaan. Vanginvartijan työssä painotetaan yhä enemmän kuntouttavia tehtäviä ja kuntouttavaa työotetta valvontatehtävien ohella. Toimivallan rajoissa tapahtuva yksilön toiminnan ohjaaminen, oli se luonteeltaan valvontaa tai kuntouttavaa ja vaikuttavaa lähityötä, on vartijan työnkuvan keskeisintä osaa. Ns. valvontahenkilöstön vuorovaikutus vankien kanssa on kuitenkin edelleen ja entistä enemmänkin nykyään normisidonnaisempaa, joten vangin asemaa, oikeuksia ja velvollisuuksia ohjaavan säädösperustan tunteminen on keskeinen osa vartijan ammattitaitoa. Nämä osaamisvaatimukset asettavat valvontahenkilöstön koulutukselle haasteen, johon vankeinhoitotyön koulutuksessa pyritään vastaamaan oppilaitosopiskelun ja työssäoppimisen vuorottelulla. Suunnitelmallinen rangaistusajan toteutus on keskeinen osa vankeinhoitoa. Rangaistusajan suunnitelmaan kuuluu varsinaisen täytäntöönpanon lisäksi vapauttamisvaiheen ja valvonnan suunnitelma. Tämä edellyttää yhteistyötä rikosseuraamusalan laitosten ja yksiköiden sekä paikallishallinnon viranomaisten, 3-sektorin ja muiden toimijoiden välillä. Vankeus nähdään tavoitteellisena kokonaisprosessina, josta arviointiyksikkö ja sijoituslaitokset osaltaan vastaavat. Henkilöstön yhteistyö sekä tiedonkulun turvaaminen salassapidosta samalla huolehtien tulevat yhä tärkeämmiksi. Kaikki vangin kanssa työskentelevät toimijat ja ammattiryhmät ovat osallisina ja vastuussa suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta täytäntöönpanoprosessista sekä omalta osaltaan osallistuvat vangin riski- ja tarvearvion sekä rangaistusajan suunnitelman seurantaan sekä toteuttamiseen.

4 RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKINNON OSAAMISALUEET Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän kehittämistä pohtineen työryhmän raportin (2011) mukaisesti vartijan/ohjaajan tehtäväkuvan perustan muodostavat seuraavat osaamisalueet: Laillisuus ja eettisyys Lainmukaisuus ja eettisten periaatteiden noudattaminen ovat koko rikosseuraamusalan perusta. Turvallisuusja valvontatyössä sekä kuntoutuksessa ja ohjauksessa noudatetaan keskeisiä kansalaisen vapauksia ja oikeuksia koskevia periaatteita, joista on säädetty Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sekä maamme perustuslaissa. Lainsäädännön ja sopimusten tarkoituksena on turvata ihmisoikeuksien loukkaamattomuus ja yksilöiden oikeudet. Rikosseuraamusalan virkamiesten toimintaa säädellään usealla lailla, asetuksella ja suosituksilla, joissa on määritelty heidän toimivaltansa, oikeutensa ja velvollisuutensa. Työssä on toteutettava valtionhallinnon yhteistä arvoperustaa ja rikosseuraamusalan arvoja, noudatettava hyvän hallinnon periaatteita ja virkamieslainsäädännön asettamia velvoitteita sekä sitouduttava rikosseuraamusalan periaateohjelman mukaiseen toimintaan. Vartijan työn peruslähtökohtana on perus- ja ihmisoikeuksien tuntemus, niiden hyväksyminen ja noudattaminen. Laillisuusperiaatteen omaksuminen ja lainsäädännön taustalla vaikuttavien eettisten normien tunteminen on keskeinen osa vartijan ammattitaitoa. Tällä myös tuetaan ammatti-identiteetin tasapainoista kehittymistä. Vahva ammattieettinen perusta mahdollistaa kriittisen ja itsenäisen ajattelun sekä antaa rohkeutta kohdata erilaisuutta. Turvallisuus- ja valvonta (vankien valvonta, ohjaus, turvaamistoimet, voimakeinot) Vankeuslain tavoitteena on estää rikosten tekeminen rangaistusaikana ja lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan vapauduttuaan. Lähtökohtana on toimintaympäristö, jossa vankien väliset ja henkilökuntaan kohdistuvat turvallisuusriskit on minimoitu. Vankeuden toteuttaminen tavoitteellisena ja suunnitelmallisena prosessina edellyttää vakaita, päihteettömiä ja turvallisia puitteita rangaistuslaitoksessa kaikkina vuorokaudenaikoina. Laajasti tarkasteltuna kysymys on myös vangin fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden huomioon ottamisesta päivittäisessä työssä. Vangeista huolehtimiseen kuuluu myös myönteisen ilmapiirin luominen ja kehittäminen omalla vastuualueella. Turvallisuuden varmistaminen valvonnalla edellyttää ammattitaidon ja kokemuksen tuomaa kykyä ennakoida ja analysoida henkilöturvallisuusriskejä. Julkisoikeudelliseen voimakeinojen käyttöön liittyvän toimivallan rajoja joudutaan lähestymään voimakeinojen käyttötilanteissa. Näkökulma ei liity pelkästään voimakeinojen käytön hallintaan vaan myös laajempaan kriisi-, konflikti- ja erityistilanteiden hallintaan liittyvään taitotietoon. Lisäksi vartijan tulee tuntea muiden viranhaltijoiden toimivalta ja ymmärtää toimivallan käyttöä koskevat säädösperusteet. Vapaudessa suoritettavat rangaistusmuodot, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan valvottua koevapautta, valvontarangaistusta sekä sähköistä valvontaa ja vapauttamisyksikkötoimintaa, muodostavat vartijan työssä uuden toimenkuvaulottuvuuden. Näissä tehtävissä painottuvat vankituntemus, yhteistyö muiden viranomaisten kanssa, tiimityö ja vapaudessa tapahtuva valvonta. Valvonta- ja turvallisuustehtävien hoitamisen perustana ovat vangin tuntemus ja eri työtilanteita koskeva tiedon hankinta. Tehtävien hoito edellyttää myös vuorovaikutuksen, valvonnan eri kokonaisuuksien ja rikostorjunnan perusosaamista. Myös tutkintavankeuden toimeenpanoon liittyy edellä mainittuja elementtejä.

5 Kuntoutus ja ohjaus (rangaistusajan suunnittelu, toimeenpano, kuntoutustyö jossain määrin, vapauttamisvaiheen ohjaustehtävät, vangin yhteydet siviiliin) Ohjaus- ja neuvontatehtäviä ovat vankien ohjaaminen työssä, opinnoissa, harrastuksissa, arjen kohtaamistaidoissa ja muissa vankilan toiminnoissa. Tehtäviin sisältyy myös vankien avustaminen ja ohjeiden antaminen sekä vankilan sisäisissä että ulkopuolisissa käytännön asioissa, vankien harjaannuttaminen siviiliin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä heidän tukemisensa loma-asioissa ja vapauteen valmistautumisessa. Vartijan on kyettävä osallistumaan yhteistoimintaan niiden muun yhteiskunnan tahojen kanssa, joilla on merkitystä vapautuvan vangin sijoittumisen kannalta. Oman erityisen kokonaisuutensa kuntoutus- ja ohjaustyössä muodostaa rangaistusajan suunnitelman toimeenpano, vaikuttava lähityö sekä moniammatillinen tiimityö. Arkisen vankien ohjauksen lisäksi vartijat osallistuvat vaikuttavaan ohjelmatoimintaan, vankien työtoimintaan sekä päihdevalvontaan ja omalta osaltaan päihdekuntoutukseen. Voidakseen osallistua em. toimintoihin vartijoiden on tunnettava rangaistusajan suunnittelun perusteet ja hallittava vaikuttavan lähityön menetelmiä (esim. motivoiva haastattelu). Lisäksi vartijalla tulee olla riittävät perustiedot rikollisuuden syistä, seurauksista ja kontrollivaikutuksista sekä perustiedot mielenterveysja päihdeongelmista. Säädösten ja täytäntöönpanon peruslähtökohtien lisäksi osallistuminen uusien rangaistusmuotojen täytäntöönpanoon, edellyttää kykyä ymmärtää rangaistukseen toimittujen sosiaalisia olosuhteita ja sitä sääteleviä tekijöitä.

6 TUTKINNON TAVOITE Rikosseuraamusalan tutkinto antaa kelpoisuuden rikosseuraamusalan ohjaus- ja valvontatehtäviin siten kuin valtioneuvoston asetuksessa Rikosseuraamuslaitoksesta 17.12.2009/1108 säädetään. Tutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet rangaistusten tavoitteelliseen, turvalliseen, vaikuttavaan sekä yksilön ihmisarvoa ja -oikeuksia kunnioittavaan täytäntöönpanoon. TUTKINNON LAAJUUS JA MUODOSTUMINEN Tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä. Se koostuu opinnoista Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa ja työssäoppimisjaksoista vankiloissa. Tutkinnon sisällön muodostavat Perusopinnot Ammattiopinnot Työssäoppiminen Opinnäytetyö Valinnaiset opinnot

7 TUTKINNON MUODOSTUMINEN PERUSOPINNOT 8 op Koodi Opintojakso Laajuus op PO11 Oppimisen ja ammatillisen kasvun tuki 5 PO12 Englannin kieli 3 AMMATTIOPINNOT 70 op AO1 LAILLISUUS JA EETTISYYS 20 AO11 Virkamiehenä rikosseuraamusalalla 5 AO12 Rangaistuksen täytäntöönpano 5 AO13 Perus- ja ihmisoikeudet sekä ammattietiikka 5 AO14 Rangaistusjärjestelmät ja rikosoikeus 5 AO2 TURVALLISUUS JA VALVONTA 25 AO21 Vartijan ja ohjaajan turvallisuuden ja valvonnan tehtävät 10 AO22 Itsepuolustus ja voimakeinojen käyttö 5 AO23 Erityistilanteiden hallinta 10 AO3 KUNTOUTUS JA OHJAUS 25 AO31 Yksilöllisten rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen 5 AO32 Haastattelun perusteet ja vaikuttava ohjelmatyö 5 AO33 Ihmistuntemus ja kuntouttava työote 5 AO34 Yhteiskunnallinen syrjäytyminen ja rikollisuus 5 AO35 Päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistaminen 5 TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppimisjaksot integroituvat tutkinnon muihin opintojaksoihin ja niiden laajuus on yhteensä noin 50 op. TO1 Työssäoppiminen 1 TO2 Työssäoppiminen 2 TO3 Työssäoppiminen 3 ON1 OPINNÄYTETYÖ 7 VO VALINNAISET OPINNOT 5

8 KOULUTUKSEN RAKENNE JA OPISKELIJAN ASEMA Koulutuksessa vuorottelevat lähiopetus- sekä työssäoppimisjaksot, joihin molempiin sisältyy opiskelijan omatoimista työskentelyä. Työssäoppimisjakso 1:n (orientoiva jakso) aikana opiskelijat perehtyvät rikosseuraamuslaitokseen ja sen toimintaan. Työssäoppimisjaksojen 2:n ja 3:n aikana opiskelijat työskentelevät sijaisvartijoina tai määräaikaisissa virkasuhteissa. Tavoitteena on käytännön työtehtävien yhteydessä oppia ohjaus- ja valvontahenkilöstön tehtäviä sekä perehtyä rikosseuraamusalan yhteistyötehtäviin ja verkostotyöhön. Työssäoppiminen on käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jossa oppiminen on tavoitteellista, suunniteltua ja arvioitua. Opiskelijat tekevät ohjatusti sekä opettajien että työpaikkaohjaajien antamia oppimistehtäviä ja reflektoivat oppimisprosessiaan arviointikeskusteluissa. Työssäoppimisjaksojen aikana opiskelijat myös laativatopinnäytetöitään: keräävät aineistoa, analysoivat ja kirjoittavat raportit. Taulukko: Koulutuksen rakenne, jaksojen ajoitukset ja opiskelijan etuudet Ajankohta Opiskelijan asema/ etuudet Jakso L1 L3= lähijaksot TO1-TO3=työssäoppimisjaksot L1 Ti 7.1. Su 2.3. Mahdollisuus Kelan opintotukeen TO1 Ma 3.3. Su 30.3. Mahdollisuus Kelan opintotukeen L2 Ma 31.3. La 31.5. Mahdollisuus Kelan opintotukeen TO2 Su 1.6. Ti 30.9. Palkka L3 Ke 1.10. Ke 31.12. Mahdollisuus Kelan opintotukeen TO3 To 1.1. To 30.4. 2015 Palkka PEDAGOGISET PERIAATTEET Rikosseuraamusalan tutkinnon opetuksessa korostetaan oppimisen sosiaalista luonnetta. Ryhmässä erilaiset näkökulmat ja yksilölliset tulkinnat tulevat yhteisölliseen käsittelyyn. Yhteisöllinen oppiminen on parhaimmillaan uutta ajattelua ja uusia näkökulmia luovaa toimintaa. Koulutuksessa rakennetaan toiminnallisia oppimistilanteita ja oppimistehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat todellisia vankeinhoidon tilanteita ja ongelmia. Oppimisen kohteena ovat tiedot, taidot, vastuunotto ja ryhmäosaaminen. Opettajan tehtävä on luoda hyviä oppimisympäristöjä ja ohjata oppimista. Koulutus rakentuu lähiopetuksesta, työssäoppimisesta ja omatoimisesta opiskelusta. Tarkoituksena on, että jatkuvan teorian ja käytännön yhteen nivoutumisen ansiosta opiskelijalle muodostuu laajoja tietorakenteita, joiden avulla hän voi ymmärtää yksittäisiä havaintoja ja kokemuksia. Laaja-alainen ja yhteisen kokemuksen kautta oivallettu tieto helpottaa myös muutoksiin sopeutumista ja osallistumista vankeinhoidon työmuotojen kehittämiseen. Rikosseuraamusalan tutkinnolla vuorottelevat teoriaopinnot ja työssäoppimisjaksot, ja tehtävien vaativuustaso ja opiskelijan itsenäisen työskentelyn osuus kasvavat asteittain. Rikosseuraamusalan tutkinnon sisällöt rakentuvat rikosseuraamusalan ydinosaamisvaatimuksista. Tietyt asiat on opittava yhtenäisesti, koska vartijan työ on paljolti normisidonnaista ja tehtävät sisältävät virkaan sidottua toimivaltaa. Oppimistehtävät, työssäoppiminen, opinnäytetyö ja valinnaiset opinnot antavat mahdollisuuden painottaa opintoja yksilöllisesti.

9 Vankilatyö edellyttää myös vahvaa ammatti-identiteettiä ja persoonallista kypsyyttä. Opiskelijan ammatillista kehittymistä tuetaan monipuolisella ja jatkuvalla arvioinnilla, jonka tavoitteena on, että opiskelija oppii erittelemään ja ymmärtämään osaamistaan, kehitystarpeitaan sekä alalle soveltumistaan. ARVIOINTI Oppimisen arviointi on tavoitepohjaista. Opintojaksojen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan suullisten tai kirjallisten kuulustelujen, oppimistehtävien, harjoitustöiden, näyttökokeiden tai muiden arviointimenetelmien avulla. Opintojakson sisältämät työssäoppimistehtävät sisältyvät opintojakson arviointiin. Opintojaksot arvioidaan joko asteikolla hyväksytty - hylätty tai asteikolla 1 5, jossa 5 = kiitettävä, 4 = erittäin hyvä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä ja 1 = välttävä. Erityisestä syystä voidaan suoritus arvioida merkinnällä hyväksytty (H). Muualla suoritetuista opinnoista kirjataan arvosanaksi suoritettu muualla (S). Rikosseuraamusalan tutkinnon suorittaminen edellyttää kaikkien tehtävien suorittamista ja hyväksyttävää arvosanaa tai suoritusta kaikissa opintojaksoissa. Hyväksytyn tentin saa uusia kerran. Hylätyn tentin saa uusia kaksi kertaa. Mikäli opiskelija ei toisellakaan uusintakerralla saa hyväksyttyä arvosanaa, yksittäisen opintosuorituksen voi uusia vasta muiden opintojen päätyttyä, kuitenkin viimeistään sitten, kun vastaava opintojakso seuraavan kerran järjestetään. Työssäoppimisjaksot 2 ja 3 arvioidaan kumpikin erikseen asteikolla 1 5. Arvioinnin kriteereinä ovat opiskelijan osoittama oma-aloitteisuus, kyky vastuunottoon, ja ammatillinen vuorovaikutus. Todistuksen arvosanoista päättää ko. opintojakson vastuuopettaja. Työssäoppimisjaksojen arvosanoista päättää työssäoppimisen vastuuopettaja kuultuaan ao. työpaikkaohjaajaa.

10 TUTKINNON OPINNOT PERUSOPINNOT 8 OP Perusopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija rikosseuraamusalaan oppimisympäristönä. Näitä oppimisympäristöjä ovat koulutuskeskuksen ja rikosseuraamusalan kirjaston lisäksi verkkopohjaiset ympäristöt (Optima, Vati) sekä rikosseuraamuslaitoksen eri yksiköt (suljetut ja avoimet vankilat, yhdyskuntaseuraamustoimistot), joissa opiskelijat suorittavat työssäoppimisjaksonsa. Perusopinnot sisältävät opiskelijan oppimisessa ja ammatillisessa kasvussa tarvitseman tuen. Lisäksi perusopintoihin kuuluu englannin kielen opintoja. OPPIMISEN JA AMMATILLISEN KASVUN TUKI Laajuus: 5 op Lähiopetus: 60 h Opiskelijan työssäoppiminen ja omatoiminen työ: 75 h (sisältää päivystyksen) Ajoitus: Kevät, syksy, kevät 2015 Arviointi: Hyväksytty - hylätty Opiskelija perehtyy rikosseuraamusalaan oppimisympäristönä. Hän osaa käyttää ja hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan sekä rikosseuraamusalan kirjaston tarjoamia mahdollisuuksia opinnoissaan. Hän osaa ottaa huomioon rikosseuraamusalan tietoturvaan liittyvät asiat ja orientoituu vankitietojärjestelmän käyttöön. Opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Opintojakso sisältää sekä työssäoppimisessa että ammatillisen kasvun tukemisessa tarvittavan ohjauksen. Ohjaus koostuu sekä henkilökohtaisesta että ryhmämuotoisesta tutoroinnista sekä opettajien että laitoksissa perehdyttäjien ja työpaikkaohjaajien toimesta. Orientaatio opintoihin Oppimisen taidot ja välineet sekä tiedon hankinta Vankitietojärjestelmän käyttöön orientoituminen. Rikosseuraamusalan tietoturva Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (Hops) Ammatillisen kasvun tuki Opetusmenetelmät Luennot, yksilöllinen- ja ryhmäohjaus, keskustelut, haastattelut, harjoittelu Osallistuminen lähiopetukseen, tietoturvakurssin suorittaminen, oppilaitoksen päivystystehtävien hoitaminen. Matti Niiniskorpi

11 ENGLANNIN KIELI Laajuus: 3 op Lähiopetus: 24 h Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: 57 h Ajoitus: Kesä, syksy Arviointi: 1-5 Opiskelijalla on valmius käyttää englannin kieltä työssä ja vapaa-aikana suullisesti ja kirjallisesti. Hän hallitsee vankeinhoidon sanaston ja frekvenssiltään yleisimmän sanaston. Hän kykenee ottamaan huomioon monikulttuurisuuden englanninkielisissä työtehtävissä. Hän pystyy esittelemään työpaikkansa englanniksi. Yleiskieliaineksen kertaus Rikosseuraamusalan sanasto Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet Työ- ja vapaa-ajantilanteet Opetusmenetelmät Kielioppi ja sanastoharjoitukset, pari- ja ryhmäkeskustelut, englannin kielen käytön harjoittelu työssäoppimisjaksoilla. Lähtötasokoe, rikosseuraamusalan sanaston harjaannuttamiseen liittyvät oppimistehtävät ja lopputesti. Vastuuhenkilö Heli Niskanen AMMATTIOPINNOT 70 OP LAILLISUUS JA EETTISYYS 20 OP Hallinnon lainalaisuus ja hyvän hallinnon periaatteet sekä rangaistuksen täytäntöönpanoa koskevat periaatteet muodostavat yhdessä ammattietiikan ja perusoikeuksien kunnioittamisen kanssa rikosseuraamusalan eettisen ja normatiivisen perustan. Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sekä Suomen perustuslaissa on säädetty ihmis- ja perusoikeuksista joita myös rikosseuraamusalalla on erityisesti noudatettava. Rikosseuraamuslaitoksen ja rikosseuraamusalalla toimivien virkamiesten toimivaltaa, oikeuksia ja velvollisuuksia säätelevät useat muut lait, asetukset, määräykset ja ohjeistukset. Vartijana toimivan virkamiehen on toimittava valtionhallinnon yhteisten arvojen ja Rikosseuraamuslaitoksen arvojen mukaisesti. Hänen on noudatettava virkamieslainsäädännön asettamia velvoitteita sekä edistettävä hyvää hallintoa ja hallintolaissa mainittua tuloksellisuutta. Virkamiehen on tunnettava vankeuslaki ja pyrittävä sen asettamiin tavoitteisiin ja otettava huomioon myös Rikosseuraamuslaitoksen voimassa olevan strategia.

12 Valvonta- ja ohjaustyön peruslähtökohtana on ihmis- ja perusoikeuksien tuntemus ja niiden hyväksyminen sekä rangaistusten täytäntöönpanon lainmukaisuus ja perustuslain virkamieheltä edellyttämä lain tarkka noudattaminen. VIRKAMIEHENÄ RIKOSSEURAAMUSALALLA Laajuus: 5 op Lähiopetus: 26 h Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: 109 h Ajoitus: Kevät, kesä Arviointi: 1-5 Opiskelija perehtyy valtionhallinnon peruslähtökohtiin ja Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehenä toimimiseen. Hallintomenettely ja hyvän hallinnon periaatteet Virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet Virkamiehen asema ja toimivallan määräytyminen Työelämä ja rikosseuraamusalan erityispiirteet (mm. virkaehtosopimus soveltuvin osin) Opiskelija 1. tuntee hallintomenettelyn eri vaiheineen ja osaa toimia hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti 2. tietää virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet sekä toimivallan käyttöä ohjaavat periaatteet 3. tunnistaa rikosseuraamusalan työelämän erityispiirteet ja osaa soveltaa oleellisia VES:in säädöksiä rikosseuraamusalalla Opetusmenetelmät Luennot, harjoitukset, ryhmätyöt ja työssäoppimistehtävä. Työssäoppimistehtävä: Kurinpitomenettely/rikokset Tentti. Tenttikirjallisuus Pekka Sass: Hyvä hallinto (opintomoniste). Olli Mäenpää: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet. Edita 2011 (soveltuvin osin). Pertti Myhrberg: Vankeuden täytäntöönpano. RSKK 2012 (soveltuvin osin) Dan Frände, Jussi Matikkala, Jussi Tapani, Matti Tolvanen, Pekka Viljanen Markus Wahlberg: Keskeiset rikokset. Edita, Helsinki 2010 (soveltuvin osin). Säädökset Hallintolaki 6.6.2003/434 Valtion virkamieslaki 19.8.1994/750 Pekka Sass

13 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Laajuus: 5 op Lähiopetus: 42 h Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: 93 h Ajoitus: Kevät, kesä Arviointi: 1-5 Opiskelija perehtyy kaikkien seuraamusmuotojen täytäntöönpanoprosesseihin ja Rikosseuraamuslaitoksen strategiaan, arvoihin ja organisaatioon. Suomen rikosoikeudelliset seuraamukset Täytäntöönpanon tavoitteet ja eteneminen eri seuraamusmuodoissa Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteet ja organisaatio Opiskelija 1. osaa kuvata eri seuraamusmuotojen täytäntöönpanoprosessit ja niihin liittyvät tavoitteet sekä eri henkilöstöryhmien roolin niissä. 2. osaa neuvoa ja ohjata täytäntöönpanoon liittyvissä käytännön kysymyksissä. 3. tietää, mitkä ovat Rikosseuraamuslaitoksen tämänhetkiset tavoitteet ja tuntee organisaation rakenteet niin keskus-, alue- kuin yksikkötasollakin. 4. tuntee vankeuslain tavoitteet ja sisällön ja osaa perustella toimenpiteet ja päätökset sen mukaisesti. Opetusmenetelmät Luennot, verkko-opetus ja työssäoppimistehtävä. Työssäoppimistehtävä: Kurinpitomenettely. Tentti. Opintojakson arvosana muodostuu tentin ja työssäoppimistehtävän keskiarvosta. Tenttikirjallisuus Euroopan neuvoston vankilasäännöt. Rskk. Oppikirja 2/2007 Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano (2012) Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavaa henkilöstöä koskeva suositus. Vhkk:n julkaisu 3/1999. Vankeuslaki ja asetus vankeudesta Laki ja asetus tutkintavankeudesta Laki ja asetus ehdonalaisen vapauden valvonnasta Laki valvontarangaistuksesta Laki ja asetus yhdyskuntapalvelusta Laki ja asetus Rikosseuraamuslaitoksesta Rikosseuraamuslaitoksen määräys rangaistusten täytäntöönpanosta (1/004/2011) Antti Heikkinen

14 PERUS- JA IHMISOIKEUDET SEKÄ AMMATTIETIIKKA Laajuus: 5 op Lähiopetus: 22 h Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: 113 h Ajoitus: Kesä, syksy Arviointi: 1-5 Opiskelija hallitsee riittävällä tasolla rikosseuraamusalaan liittyvät perus- ja ihmisoikeudet sekä osaa pohtia ammattieettisiä kysymyksiä. Ihmisoikeuksien kannalta tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja suositukset Perusoikeudet ja niiden rajoitusperusteet Virkamiehenä toimimisen ammattieettiset lähtökohdat ja haasteet rikosseuraamusalalla Opiskelija 1. tietää tärkeimpien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja suositusten pääperiaatteet suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön 2. osaa arvioida perusoikeuksien ja oikeusturvan merkitystä ja toteutumista rikosseuraamusalan tehtäväkentässä suomalaisessa oikeusvaltiossa 3. osaa arvioida ja pohtia alaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä sekä löytää ammattieettisesti kestäviä toimintavaihtoehtoja ja toimia Rikosseuraamuslaitoksen arvojen mukaisesti 4. osaa edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista Opetusmenetelmät Luennot, harjoitukset, työssäoppimistehtävä, ryhmätyöt, tutustumiskäynti. Ryhmätyö: Ihmis- ja perusoikeudet. Arviointi hyväksytty hylätty. Työssäoppimistehtävä: Opiskelija pohtii eettisen näkökulman toteutumista vangin kohtelussa ja vankeusprosessissa. Tentti. Tenttikirjallisuus Pekka Sass: Ihmis- ja perusoikeudet (opintomoniste) Ihmis- ja perusoikeuksia, moraalia, etiikkaa ja ammattietiikkaa käsitteleviä artikkeleita ja kirjoituksia (ilmoitetaan opintojakson alkaessa). Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano (2012), s. 195-201 luku XIII Oikeusturva. Soile Juujärvi, Liisa Myyry & Kaija Pesso: Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Tammi, 2007 (soveltuvin osin). Säädökset: Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. Euroopan ihmisoikeussopimus. Euroopan neuvoston vankilasäännöt. Rskk. 2/2007. Pekka Sass

15 RANGAISTUSJÄRJESTELMÄT JA RIKOSOIKEUS Laajuus: 5 op Lähiopetus: 45 h Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: 90 h Ajoitus: Kevät Arviointi: 1-5 Opiskelija perehtyy rankaisujärjestelmien, mm. vankilan historialliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä kansainvälisesti että Suomessa. Opiskelija saa perustiedot suomalaisen rikosoikeuden lähtökohdista. Miksi rankaisemme: rankaisemisen kriminaalipoliittiset tavoitteet Miten rankaisemme: eri seuraamusmuotojen historiallinen ja kansainvälinen kehitys Suomen rikoslain perusperiaatteet ja lähtökohdat Opiskelija 1. osaa pohtia ja arvioida rankaisemisen erilaisia tavoitteita ja tehtäviä 2. tuntee pääpiirteissään eri seuraamusmuotojen synnyn ja kehityksen vaiheet 3. tietää Suomen rikosoikeudellisen ajattelun perusteet Opetusmenetelmät Luennot, kirjallisuus, harjoitukset, ryhmätyöt ja sosiodraama Oikeussalisosiodraama. Tentti. Tenttikirjallisuus Laine, Matti: Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Tietosanoma Oy, 2007, sivut 190-375. Rikosoikeuden perusteita käsittelevä opintomoniste (Pekka Sass) ja Dan Frände, Jussi Matikkala, Jussi Tapani, Matti Tolvanen, Pekka Viljanen & Markus Wahlberg: Keskeiset rikokset. Edita, Helsinki 2010 (soveltuvin osin). Jussi, Tapani & Tolvanen, Matti: Rikosvastuu ja sen toteuttaminen. Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 2011 (soveltuvin osin). Säädökset: Erikseen jaettavat otteet Matti Laine TURVALLISUUS JA VALVONTA 25 OP Turvallisuus ja valvonta on laaja kokonaisuus, joka käsittää vuorovaikutuksen ja vangin tuntemuksen näkökulman, järjestystä ja turvallisuutta ylläpitävät tehtävät sekä toiminnan erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Tehtävien hoito edellyttää vuorovaikutuksen, valvonnan, rikostorjunnan ja voimankäytön perusosaamista Turvallisuustehtävien hoitamisen perustana ovat vangin tuntemus ja tiedon hankinta eri työtilanteissa. Vankilassa vuorovaikutus on erityisen vaativaa, koska ohjauksen kohteena on usein moniongelmainen henkilö, jonka

16 arvot saattavat erota huomattavasti työntekijän omista käsityksistä. Neuvonnan ja ohjauksen haasteellisuutta lisää se, että vangit edustavat eri kansallisuuksia, kulttuureja ja uskontoja. Vankeusrangaistuksen yksi haittavaikutus on passivoituminen ja tämän myötä elämänhallintataitojen heikkeneminen. Neuvonnan ja ohjauksen perimmäinen tarkoitus onkin vangin oman aktiivisuuden tukeminen. Valvonta voi olla sekä fyysistä että teknisin välinein toteutettua. Siihen kuuluvat muun muassa vankien, heidän hallussaan olevan omaisuuden ja heidän käytössään olevien tilojen tarkastaminen sekä vankien rangaistuslaitoksen ulkopuolisten yhteyksien valvonta. Häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi vartija ja ohjaaja luovat fyysisesti ja sosiaalisesti turvalliset olosuhteet tutkintavankeuden ja rangaistuksen suorittamiselle. Heidän tehtävänä on torjua häiriöitä, järjestysrikkomuksia ja rikoksia säännöllisen vuorovaikutuksen ja tarkastustoiminnan avulla. Rikostorjuntaa ovat järjestysrikkomusten paljastaminen ja tutkinta yhteistyössä muiden vankilan virkamiesten ja turvallisuusviranomaisten kanssa. Häiriö- ja kriisitilanteissa toimiminen sisältää ammatillisen voimankäytön periaatteet ja toimintamallit sekä työturvallisuuden, ensiavun ja palosuojelun. VARTIJAN JA OHJAAJAN TURVALLISUUDEN JA VALVONNAN TEHTÄVÄT Laajuus: 10 op Lähiopetus: 124 h Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: 146 h Ajoitus: Kevät, kesä, syksy, kevät 2015 Arviointi: 1-5 Opiskelija perehtyy vankeus- ja tutkintavankeuslain mukaisiin vankilan valvonta- ja turvallisuustehtävien perusteisiin ja työmanuaaleihin. Hän ymmärtää ammatillisen vuorovaikutuksen perusperiaatteet ja vangin tuntemuksen merkityksen oman työn ja turvallisuuden edistäjänä sekä vankien arvioinnin näkökulmat. Opiskelija ymmärtää tarkastustoiminnan merkityksen järjestystä ja turvallisuutta ylläpitävänä sekä häiriöitä estävänä toimintana sekä omaksuu oikeudenmukaisuuden, ihmisarvon kunnioittamisen sekä hyvät kohteluperiaatteet työtä ohjaaviksi tekijöiksi. Työtä ohjaava normisto Vankitietojärjestelmä Tarkastustoiminta ja turvaamistoimenpiteet sekä kurinpitorangaistusten valvonta Huumausaineet ja päihdevalvonta Vankilan eri toimipisteet suljetuissa ja avoimissa laitoksissa Vangin neuvonta ja ohjaus Vankituntemus Ammatillinen vuorovaikutus ja tiimityö Vapaudessa suoritettavien rangaistusmuotojen valvonta Työhyvinvointi Ammatillinen viestintä Viestintävälineet sekä niiden käyttö Rikostorjunta ja tiedon hankinta Terveydenhuolto, laitoshygienia ja puhtaanapidon valvonta Lääkkeenantokoulutus Opiskelija 1. Osaa käyttää ja soveltaa alaa ohjaavaa normistoa kaikissa tilanteissa

17 2. Osaa tarkastustoiminnan eri osa-alueet ja osaa suorittaa kaikki siihen liittyvät toimenpiteet ilmoituksineen sekä osaa käyttää ja toteuttaa eri turvaamistoimenpiteitä sekä valvoa kurinpitorangaistusten toteuttamista 3. Osaa tunnistaa tavallisimmat huumausaineet ja muut kielletyt aineet sekä tietää niiden vaikutukset. Osaa tunnistaa päihtyneen henkilön ja suorittaa päihdevalvontaan liittyvät tehtävät 4. Osaa toimia vankilan eri toimipisteissä, vangin kuljetuksissa ja saattotehtävissä turvallisesti ja tehtävien vaatimalla tavalla sekä vangin tarpeet huomioiden 5. Osaa neuvoa ja ohjata vankia arkitoiminnoissa ja rangaistusajan suunnitelman toteuttamisessa 6. Osaa havainnoida henkilöitä ja ympäristöä ja kerätä tarvittavia tietoja vangeista 7. Osaa olla ammatillisessa vuorovaikutuksessa ja toimia ryhmän jäsenenä sekä osaa yhteistyön muiden viranomaisten kanssa 8. Osaa käyttää vankilan eri viestintävälineitä 9. Osaa tehdä vapaudessa suoritettavien rangaistusmuotojen eri valvontatoimenpiteet 10. Osaa toimia työhyvinvointia edistäen 11. Osaa yhdistää ja käyttää rikostorjuntaan liittyviä tietoja ja omalta osaltaan ehkäistä vankilassa tapahtuvaa rikollisuutta 12. Osaa tunnistaa sairaan vangin ja ohjata ja/tai toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Osaa valvoa ja ohjata vankia siisteydessä ja hygieniassa. 13. Osaa tunnistaa vangeille jaettavat lääkkeet (näyttö) Opetusmenetelmät Luennot, kirjallisuus, harjoitukset sekä oppimistehtävät. Kaksi kirjallista tenttiä. Selliharjoitukset. Laitossiivoukseen ja terveystietoon liittyvät työssäoppimistehtävät. Työhyvinvointikorttikoe Lääkkeenannon näyttö ja koe. Tenttikirjallisuus Alanko, Pekka. Akuutisti sairastunut vanki. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Opinnäytetyö. 2009. Arola-Järvi Anna. Vankitilojen luokittelu valvonnan intensiivisyyden mukaan. 21.5.2012. Joukamaa, Matti ja Työryhmä. Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2010. Junninen, Mika. Suomalaisten vankiloiden turvallisuus. Rikosseuraamusviraston julkaisuja 5/2008 Junninen, Mika. Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistojen turvallisuus ja henkilöstöön kohdistunut epäasiallinen vaikuttaminen vuosina 2007-2008. Rikosseuraamusviraston monisteita 4/2009. Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano. Rskk. Oppikirja 2/2012. Päihdevalvonnan opas. Rikosseuraamusalan käsikirjoja 2/2008. Rikosseuraamuslaitoksen siivouskäsikirja 2011. OM/RISE. Sirviö Teemu, Tarkastustoiminnan opetussuunnitelma. VHT-tutkielma. Vhkk 2005. Vankeuslaki, tutkintavankeuslaki sekä niitä täsmentävä normisto sekä muut Rikosseuraamuslaitoksen määräykset ja ohjeet. Matti Vesanmaa

18 ITSEPUOLUSTUS JA VOIMAKEINOJEN KÄYTTÖ Laajuus: Lähiopetus: Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: Ajoitus: Arviointi: 5 op 90 h 45 h Kevät, kesä, syksy Hyväksytty - hylätty Opintojaksolla opitaan käytännössä esiintyviin voimankäyttötilanteisiin soveltuvia toimintamalleja. Opintojaksolla luodaan valmiuksia käyttää voimakeinoja ja voimankäyttö- ja sitomisvälineitä ammattitaitoisesti ja vastuullisesti sekä kehitetään taitoja tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta turvautua voimakeinoihin. Hyväksytysti suoritettu koulutus antaa oikeuden käyttää vankilassa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymiä ja koulutuksessa läpikäytyjä voimankäyttövälineitä. Toiminta yksin, pareittain ja ryhmässä, perustekniikkaa ja taktiikkaa Itsepuolustus: Asennot ja liikkuminen, etäisyyden pitäminen, kaatumistekniikat, torjunnat, irrottautumis- ja vapautumisotteet Voimakeinojen käyttö: Haltuunotto, kaadot ja maahanviennit, hallinta- ja kuljetusotteet sekä turvatarkastus Voimankäyttö- ja sitomisvälineiden käyttö: Käsiraudat, henkilön sitomiseen tarkoitetut muoviset siteet, suojakilpi, patukka ja teleskooppipatukka. Opiskelija 1. osaa tarvittaessa puolustaa itseään ja muita 2. osaa käyttää voimakeinoja ja Rikosseuraamuslaitoksen voimankäyttövälineitä ammatillisesti ja vastuullisesti 3. osaa tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta turvautua voimakeinoihin 4. osaa ottaa huomioon oman ja muiden turvallisuuden kannalta oleelliset asiat Opetusmenetelmät Luento ja harjoitukset Harjoitukset ja testit: itsepuolustustesti, voimankäyttötestit 1 ja 2 sekä lihaskuntotesti. Asko Hattuniemi ERITYISTILANTEIDEN HALLINTA Laajuus: 10 op Lähiopetus: 124 h Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: 144 h Ajoitus: Kevät: Ensiapu ja palosuojelu, Syksy: kriisi-ja konfliktitilanteet Arviointi: 1-5

19 Opiskelija tutustuu vankilan tyypillisiin erityistilanteisiin ja niiden torjuntaan sekä harjoittelee erilaisia verbaalisia ja nonverbaalisia keinoja, turvaamistoimenpiteitä sekä oikein mitoitettuja voimakeinoja, perehtyy ammatilliseen toimimiseen voimankäyttö- ja hätävarjelutilanteissa. Opintojakso sisältää Rikosseuraamuslaitoksen voimankäyttövälineiden esittelyn ja OC-sumuttimen käyttäjäkoulutuksen. Opiskelija perehtyy vankilassa tehtyjen rikosten tutkintaan ja tutkinnan turvaamisen alkutoimiin. Opiskelija perehtyy ensitoimiin hätäensiapua tarvitsevan ihmisen hoidossa ja hoitoon saattamisessa. Hän perehtyy vankilan paloturvallisuuden ylläpitoon, tulipalojen ennaltaehkäisyyn ja toimimiseen palotilanteissa sekä ensitoimiin pelastamisessa. Kriisi- ja konfliktitilanteet Tilanteiden ja toiminnan juridinen perusta Järjestysrikkomukset, tutkinta ja kurinpito Turvallisuustietorekisteri ja järjestäytynyt rikollisuus vankiloissa Toimintapolitiikat väkivallan ja sen uhan ehkäisemiseksi Ongelmatilanteiden ennakointi Voimankäyttötilanteiden arvioiminen ja aggressiivisen henkilön rauhoittaminen Voimankäytön taktiikka Vaativien ja yhteistoimintatilanteiden johtamisen merkitys ja ryhmätoiminta ( Panttivanki- ja muut erityistilanteet kuuluvat vaativiin tilanteisiin) Voimankäyttöä, hätävarjelua, turvaamistoimenpiteitä, pakkotilaa, jokamiehen kiinniotto-oikeutta ja voimankäyttövälineitä säätelevät normit. OC-sumuttimen käyttäjäkoulutus hätävarjelu- (MK 3-4) ja voimankäyttösumuttimella (MK9): välineen esittely, edut ja haitat, ominaisuudet, perustekniikat, OC:lle altistuminen ja ensiapu, välineestä luopuminen/välineen vaihto, välineen riiston esto, sovelletut harjoitukset sekä simuloidussa uhkatilanteessa toimiminen. Opiskelija 1. Osaa kriisi- ja konfliktitilanteiden ratkaisussa ja estämisessä käytettävät yleisimmät vaihtoehtoiset keinot ja suunnitelmamallit ja osaa soveltaa niitä 2. Osaa toimia kriisi- ja konfliktitilanteissa ryhmän jäsenenä ja ymmärtää johtosuhteet, tilannejohtamisen, ryhmäjohtamisen ja ryhmätoiminnan merkityksen näissä tilanteissa tehtävän suorittamisessa. 3. Osaa toimia kriisi- ja konfliktitilanteissa ryhmän jäsenenä, joka on varautunut Rikosseuraamuslaitoksen voimankäyttövälineellä/-välineillä: käsiraudat, ihmisen sitomiseen tarkoitetut muoviset siteet, suojakilpi, patukka, teleskooppipatukka, etälamautin, pistooli. 4. Osaa puhua, puhuttaa ja käskyttää kriisi- ja konfliktitilanteissa niin, että tieto välittyy kohdehenkilölle/- henkilöille ja työparille, ryhmälle ja/tai muulle henkilökunnalle ja/tai sivullisille 5. Osaa toimia vaativissa tilanteissa ja ymmärtää viranomaisyhteistyön merkityksen tilanteen hoitamisessa 6. osaa ja ymmärtää voimankäyttöä ja voimankäyttövälineitä säätelevän normiston 7. osaa tarvittaessa puolustaa itseään ja muita 8. osaa käyttää voimakeinoja ja Rikosseuraamuslaitoksen voimankäyttövälineitä ammatillisesti ja vastuullisesti 9. osaa tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta turvautua voimakeinoihin 10. osaa ottaa huomioon oman ja muiden turvallisuuden kannalta oleelliset asiat Opetusmenetelmät Luennot, oppimistehtävät, kirjalliset yksilö- ja ryhmätestit ja käytännön harjoitukset. Kirjalliset yksilö- ja ryhmätestit, toiminnalliset testit sekä oppimistehtävät. Ensiapu ja palosuojelu Ensiapu 1 -kurssi Vankilan paloturvallisuus

20 Toiminta palotilanteessa ja sellistä pelastaminen Pelastussuunnitelmat Palotarkastukset, palokalusto ja paloilmoitinlaitteet Tulityöt Opiskelija 1. osaa tunnistaa akuuttihoidon tilanteet ja hätäensiavun tarpeet ja toimia ihmishenkeä ja terveyttä ylläpitävästi tilanteissa, joissa vaaditaan ensiapua vaativissa tilanteissa 2. tietää perustiedot vankilan paloturvallisuudesta ja osaa ennakoida vaaratilanteiden muodostumisen ja oikeat menettelytavat pelastustoiminnassa, alkusammutuksessa sekä hälytyksessä. Opiskelija suorittaa tulityökortin. 3. osaa käyttää alkusammutuskalustoa ja tehdä alkusammutuksen tarvittaessa. Tietää paineilmalaitteiden toiminnan. Opetusmenetelmät Luennot ja käytännön harjoitukset Käytännön testit ja kirjallinen testi. Tenttikirjallisuus Halonen, Jukka ja Lampinen, Marko: Voimankäytön taktiikasta. VHT-tutkielma. Vhkk 2005. Tekijöiden päivittämä versio 2010. Hattuniemi, Asko ja Esa, Haapalainen: Vankeinhoidon fyysisen itsepuolustuksen ja voimakeinojen käytön perustekniikkaa. Tukimateriaalia kouluttajille. CD-rom. Vhkk 2005. Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano. Rskk. Oppikirja 2/2012. Ohje vaativan tilanteen hoitamisesta vankilassa. Dmo 4/60112011 Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusstrategia 2010 2015 Vankeuslaki, tutkintavankeuslaki ja niihin perustuvat määräykset. Finanssialan Keskusliitto: Tulityöt suojeluohje Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK: Tulityöt-ryhdyttäessä tulityöhön oppikirja Hannu Luukkonen KUNTOUTUS JA OHJAUS 25 OP Kuntoutusta ja ohjausta ovat vankien ohjaaminen työssä, opinnoissa, harrastuksissa, arjen kohtaamistaidoissa ja muissa vankilan toiminnoissa. Tehtäviin sisältyy myös vankien avustaminen ja opastaminen sekä vankilan sisäisissä että ulkopuolisissa käytännön asioissa. Valvonta- ja ohjaustehtävissä toimiva ohjaa vankia poistumislupa-asioissa ja vapauteen valmistautumisessa. Valvonta- ja ohjaustehtävissä toimiva voi osallistua kuntouttaviin tehtäviin, joita ovat uusintarikollisuutta madaltava ohjelmatoiminta, vankien työtoiminta ja koulutus sekä päihdevalvonta ja -kuntoutus. Rangaistusajan suunnitelmallinen toteuttaminen on keskeinen osa kuntoutusta ja ohjausta. Valvonta- ja ohjaustehtävissä toimiva tekee yhteistyötä vankilan henkilöstön kanssa vangin rangaistusajan suunnitelman täytäntöönpanossa sekä niiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa, joilla on merkitystä vangin vapautumisen kannalta. Kuntoutus ja ohjaus edellyttävät rangaistusajan suunnittelun perusteiden tuntemusta ja vaikuttavan lähityön menetelmien osaamista (esim. motivoiva haastattelu). Kuntoutus ja ohjaus edellyttävät, että valvonta- ja ohjaustehtävissä toimiva tietää perustiedot rikollisuuden syistä, seurauksista ja kontrollivaikutuksista. Lisäksi kun-

21 toutus- ja ohjaustehtävissä toimivan tulee tunnistaa mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä toimia ammatillisesti niiden edellyttämällä tavalla. Rangaistukseen tuomittujen sosiaalisten olosuhteiden (esim. perheen) ja niitä säätelevien tekijöiden tietämys on edellytys uusien rangaistusmuotojen täytäntöönpanossa. YKSILÖLLISTEN RANGAISTUSAJAN SUUNNITELMIEN TOTEUTTAMINEN Laajuus: 5 op Lähiopetus: 16 h Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: 119 h Ajoitus: Kevät, kesä ja syksy. Arviointi: 1-5 Opiskelija perehtyy rangaistusajansuunnitelmien laadinnan perusteisiin, tuomitun rangaistusajan suunnitelman toteuttamiseen ja suunnitelman edistymisen seurantaan vankilassa ja yhdyskuntaseuraamuksissa. Opiskelija perehtyy rikosseuraamusprosessiin tuomitun ja työntekijän näkökulmasta ja osaa tunnistaa missä vaiheessa prosessia asiakas on ja sopeuttaa työskentelynsä siihen. Riski- ja tarvearvion ja rangaistusajan suunnitelman laadinnan perusteet Rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen ja vapautumisen valmistelu vankilassa suoritettavissa rangaistuksissa Yhdyskuntaseuraamukset Rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen yhdyskuntaseuraamuksissa Opiskelija 1. Osaa kuvata riski- ja tarvearvion laadinnan perusteet, rangaistusajan suunnitelman laadinnan, suunnitelman toteutumisen ja säännöllisen seurannan 2. Osaa tukea tuomittua rangaistusajan suunnitelman toteuttamisessa ja vapauteen valmistautumisessa 3. Yhdyskuntaseuraamukset ja rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen vapaudessa Opetusmenetelmät Lähiopetus, verkko-opetus itsenäisenä työskentelynä, työssäoppimistehtävät Työssäoppimistehtävä 1: Opiskelija tutustuu vangille tehtyyn riski- ja tarvearvioon ja sen perusteella laadittuun rangaistusajansuunnitelmaan ja suunnitelman toteuttamiseen vankilassa. Työssäoppimistehtävä 2: Opiskelija tutustuu yhdyskuntaseuraamusasiakkaalle laadittuun rangaistusajan suunnitelmaan ja sen toteuttamiseen. Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien keskiarvona. Kirjallisuus Arola-Järvi, Anna: Suunnitelmallisen vankeusajan käsikirja. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Oppikirja 1/ 2012. Tietoa vapaudesta suoritettavista rangaistuksista: http://www.porttivapauteen.fi/tietoa/tietopankki/aihealue?category=3_tietoa_vapaudessa_suoritettavista_r angaistuksista Nina Nurminen

22 HAASTATTELUN PERUSTEET JA VAIKUTTAVA OHJELMATYÖ Laajuus: 5 op Lähiopetus: 34 h Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: 101 h Ajoitus: Kevät, kesä, syksy, kevät 2015 Arviointi: 1-5 Opiskelija perehtyy haastattelun menetelmiin ja ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen haastattelussa. Opiskelija ymmärtää, että vaikuttava ohjelmatyö on uusintarikollisuutta madaltavaa työskentelyä, joka saavutetaan rikoksentekijän ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus haastattelussa ja haastattelun keskeiset menetelmät Vaikuttava ohjelmatoiminta Opiskelija 1. Osaa käyttää haastattelun perusmenetelmiä asiakas- ja työyhteisötyössä 2. Osaa käyttää haastattelua ammatillisena työvälineenä 3. Osaa kuvata vaikuttavan ohjelmatoiminnan perusteita ja tietää vankilassa ja vapaudessa toteutettavien ohjelmien keskeiset sisällöt 4. Tietää motivoivan haastattelun menetelmän 5. Osaa motivoida ja ohjata rikoksentekijää rikoksettomaan elämäntapaan Opetusmenetelmät Lähiopetus, harjoitukset, työssäoppimistehtävät. Työssäoppimistehtävät: 1. Opiskelija haastattelee vankia käyttäen haastattelun perusmenetelmiä. 2. Opiskelija haastattelee vankia hyödyntäen motivoivan haastattelun menetelmiä Tentti. Tenttikirjallisuus Opettajan antama materiaali Iris Laukkio IHMISTUNTEMUS JA KUNTOUTTAVA TYÖOTE Laajuus: 5 op Lähiopetus: 52 h Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: 83 h Ajoitus: Kevät, kesä ja syksy. Arviointi: 1-5

23 Opiskelija ymmärtää miten kehitystausta voi vaikuttaa myöhempään käyttäytymiseen. Opiskelija osaa työskennellä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ammatillisesti ja tuntee ryhmän vuorovaikutussuhteita. Opiskelija ymmärtää miten vankilaan joutuminen vaikuttaa ihmiseen ja millaisia keinoja vangilla on sopeutua vankeuteen sekä toimia vankiyhteisössä. Opiskelija tietää, mitä on lähi- ja perhetyö ja osaa käyttää tätä tietoa työssään. Ihmistuntemus ja ryhmäilmiöt Vankilaan joutuminen ja vankeus kokemuksena Vangin reaktiot ja sopeutumiskeinot Vanki vankiyhteisön jäsenenä Perhetyö ja vaikuttava lähityö Moniammatillinen työote Monikulttuurisuus Opiskelija 1. Tietää ihmisen käyttäytymisen lainalaisuuksia, osaa arvioida ja valita työtilanteeseen sopivia toimintatapoja 2. Osaa tunnistaa vankilaan joutumisesta aiheutuvat psyykkiset reaktiot ja käyttäytymismallit 3. Osaa havainnoida vankiyhteisön dynamiikkaa ja sen vaikutusta vangin käyttäytymiseen 4. Osaa käyttää ammatillisessa vuorovaikutuksessa kuntouttavaa työotetta ja osaa ottaa huomioon tuomitun elinympäristön perhetyötilanteissa 5. Osaa vaikuttaa rikoksentekijään ohjaavan keskustelun ja arjen vuorovaikutustilanteiden kautta, sekä vahvistaa elämänhallinnan valmiuksia käyttäen läsnä olevaa ja selkeästi rajoja asettavaa toimintatapaa 6. Osaa työskennellä moniammatillisen työryhmän jäsenenä 7. Osaa huomioida eri kulttuureihin liittyvät erityispiirteet ohjaustyössä ja toimia hyvää ammatillisuutta osoittavalla tavalla. Tenttikirjallisuus Ahokas, Ferchen, Hankonen, Lautso, Pyysiäinen. 2008. Sosiaalipsykologia. Wsoy Salminen, M. & Toivonen, K. (toim.) 2002. Vankeinhoidon perusteet (soveltuvin osin) Vilkko-Riihelä, A.& Laine, V. 2008. Mielen maailma, 1 Psykologian perustiedot. Wsoy Villko-Riihelä, A. & Laine, V. 2008. Mielen maailma, 2 Kehityspsykologia. Wsoy Muu opettajan antama materiaali Opetusmenetelmät Lähiopetus, ryhmätehtävät, tentti, työssäoppimistehtävä Työssäoppimistehtävä: Tapauskuvaus vangin haastattelun pohjalta. Tentti. Otso Lapinleimu

24 YHTEISKUNNALLINEN SYRJÄYTYMINEN JA RIKOLLISUUS Laajuus: 5 op Lähiopetus: 40 h Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: 95 h Ajoitus: Kevät Arviointi: 1-5 Opiskelija perehtyy rikollisuuden tieteelliseen ymmärtämiseen ja peruskäsitteisiin. Opiskelija tutustuu yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen, syrjäytymisen ja rikollisuuden suhteeseen sekä rikollisuuteen vaikuttaviin yhteiskunnallisiin tekijöihin. Opiskelija saa käsityksen Suomen rikollisuuden tasosta ja erityispiirteistä. : Syrjäytyminen yhteiskunnallisena ongelmana Rikollisuus ja syrjäytyminen Rikollisuuden tieteellisiä selitysteorioita ja käsitteitä Rikollisuuden taso ja vaihtelut Suomessa Rikollisuuden kansainvälistä vertailua Opiskelija: 1. Tietää keskeisimmät rikollisuuteen johtaneet syyt, rikollisuuden tieteelliseen tutkimiseen liittyvät oleelliset käsitteet ja rikollisuuden selitysteoriat 2. Osaa kytkeä rikoksentekijöiden kanssa tehtävän työn laajempaan teoreettiseen tietopohjaan ja ymmärrykseen Opetusmenetelmät: Luennot, keskustelu, kirjallisuus, oppimistehtävä Rikollisuus teemaan liittyvä oppimistehtävä. Tentti. Tenttikirjallisuus Laine, Matti: Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Tietosanoma Oy, 2007, sivut 11-189. Rikollisuustilanne 2012, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, soveltuvin osin. Muu opettajan jakama materiaali. Arja Saunamäki

25 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMIEN TUNNISTAMINEN Laajuus: 5 op Lähiopetus: 60 h Työssäoppiminen ja omatoiminen työskentely: 75 h Ajoitus: Kesä, syksy Arviointi: 1-5 Opiskelija perehtyy päihdeongelmien taustaan, ominaispiirteisiin ja päihdetyön menetelmiin. Opiskelija tunnistaa psyykkisen kriisin ja vankien yleisemmät mielenterveyden häiriöt. Opiskelija tietää itsetuhoiseen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen liittyviä piirteitä. Opiskelija oppii toimimaan ammatillisesti psyykkisesti häiriintyneen vangin kanssa. : Suomalainen päihdekulttuuri ja -politiikka Päihteiden käyttö Suomessa ja Euroopassa Keskeiset päihteiden käytöstä aiheutuvat ongelmat ja haitat yksilölle ja yhteiskunnalle Päihdetyö rikosseuraamusalalla Psyykkiset kriisit ja vankien yleisimmät mielenterveyden häiriöt Itsetuhoinen ja aggressiivinen käyttäytyminen Työntekijän toiminta päihde- ja mielenterveysongelmaisen vangin kanssa Yhteistyö terveydenhuoltohenkilöstön kanssa Opiskelija: 1. Tietää sekä suomalaisen päihdekulttuurin että päihdepolitiikan historian ja niiden merkityksen nykykäytäntöihin 2. Osaa jäsentää päihdeongelmien taustaa, luonnetta ja syitä 3. Osaa tunnistaa päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia ja osaa ohjata tarvittaessa päihdehoitoon sekä tunnistaa haittojen vähentämiseen liittyviä perusteita 4. Tunnistaa psyykkisessä kriisissä olevan ihmisen ja osaa suhtautua häneen ammatillisesti 5. Tunnistaa yleisimmät mielenterveyden ongelmat ja osaa kohdata psyykkisesti häiriintyneen ihmisen sekä tarvittaessa ohjata hänet hoitoon 6. Tunnistaa itsetuhokäyttäytymisen riskitekijöitä ja osaa toimia niitä ennalta ehkäisevästi 7. Perehtyy päihde- ja mielenterveyspalvelujen sisältöön ja tarjontaan sekä osaa ohjata hänet näihin palveluihin Opetusmenetelmät: Luennot, kirjallisuus, keskustelut, paneeli ja vuorovaikutusharjoitukset Vankilan päihdetyöhön liittyvä työssäoppimistehtävä Tentti. Tenttikirjallisuus Hädän hetkellä -psyykkinen ensiavun opas. 2009. Punainen risti, Duodecim. Toivio T. & Nordling E. 2009. Mielenterveyden psykologia (soveltuvin osin). Edita. THL, raportti 15/2009: Alkoholiolot Suomessa Rikosseuraamuslaitoksen Päihdetyön linjaukset vuosille 2012-2016 Muu opettajan osoittama materiaali. Sari Viikki-Ripatti

26 TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppimisjaksojen laajuus on yhteensä noin 50 op ja ne integroituvat tutkinnon kaikkiin opintojaksoihin. Työssäoppiminen koostuu kolmesta erilaisesta jaksosta ( TO1, TO2 ja TO3). Opiskelija on velvollinen suorittamaan tutkintoon kuuluvat työssäoppimisjaksot hänelle osoitetussa rikosseuraamusalan yksikössä. Työssäoppimispaikkoja ovat avo- ja suljetut vankilat sekä yhdyskuntaseuraamustoimistot Työssäoppiminen on käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa tavoitteellista, suunnitelmallista ja arvioitua oppimista. Työssäoppimisjaksoilla hankittua kokemusta reflektoidaan yhteisöllisesti lähijaksoilla. Työtehtävien ohjattu harjoittelu todellisissa oppimisympäristöissä, siitä saatava palaute ja rakentavat opetusja ohjauskeskustelut tukevat opiskelijan ammatillista kehittymistä. Tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella valvonta- ja ohjaustehtävissä toimivalla henkilöllä on riittävä osaaminen rikosseuraamusalan ydinosaamisalueilla, jotta hänellä on valmiudet tehdä vaikuttavaa lähityötä ja näin osaltaan mahdollistaa vangin ja asiakaan polku kohti rikoksetonta elämää. TYÖSSÄOPPIMISJAKSO 1 (TO1) Ajoitus: 3.3. - 31.3.2014 Arviointi: Hyväksytty - hylätty Ensimmäinen työssäoppimisjakso liittyy sisällöllisesti opintojaksoihin Virkamiehenä rikosseuraamusalalla, Rangaistuksen täytäntöönpano, Rangaistusjärjestelmät ja rikosoikeus, Vartijan ja ohjaajan turvallisuuden ja valvonnan tehtävät, Itsepuolustus ja voimakeinojen käyttö, Yksilöllisten rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen,haastattelun perusteet ja vaikuttava ohjelmatyö, Ihmistuntemus ja ryhmäilmiöt. Opiskelija perehtyy koulutusvankilaan oppimisympäristönä ja eri virkamiesten tehtäviin ja yhteistyömuotoihin eri toimintojen näkökulmasta ja suhteessa alan tavoitteisiin. Tarkoituksena on antaa yleiskuva koulutusvankilan toiminnasta, jotta oman ammattialan tehtävät hahmottuisivat osaksi laitoksen toiminnan kokonaisuutta ja tukevat oppimista lähijaksoilla. Toteutus Työssäoppimisjakson pituus on 4 viikkoa (maaliskuu), jonka toteutuksesta vastaavat koulutusvankilat. Työpaikkaohjaajat valmistelevat jakson toteutussuunnitelman eli työssäoppimisen ohjelman, jota opiskelijat noudattavat. Aikaisempaa alan työkokemusta omaavat sijoittuvat avovankiloihin ja aikaisempaa työkokemusta vailla olevat suljettuihin vankiloihin. Vankilan organisaatio ja työssäoppimisen oppimisympäristö Erityishenkilöstön tehtävät ja niihin liittyvät toiminnot Valvonta- ja turvallisuustehtävät (orientoituminen) Ympäristön ja ihmisten havainnointi osana valvontatyötä Vankilaturvallisuuden näkökulma Alue- ja arviointikeskuksen merkitys vankilan toiminnassa Osaamistavoitteet Opiskelija 1. Osaa kuvata vankilan organisaation 2. Osaa selittää eri henkilöstöryhmien tehtävät ja osaa liittää ne osaksi vankilan tavoitteellista toimintaa 3. Osaa liittää valvontatyötä osaksi vankilan kokonaistoimintaa ja osaa havainnoida monipuolisesti ympäristöä ja henkilöitä 4. Osaa haastatella vankia 5. Osaa kuvata riski- ja tarvearvioinnin sekä rangaistusajan suunnitelman tekemistä 6. Osaa kuvata omaa oppimistaan