Y 60 Kauppaoikeus, osa I Sopimus-, vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus Kalle Mäenpää 17.2.2016 1
Yleistä kurssista Kauppaoikeuden kurssiin liittyvät kysymykset voi osoittaa vastuuopettajalle (katri.havu@helsinki.fi) Ensimmäistä osaa koskevat kysymykset myös Kalle Mäenpäälle (kalle.maenpaa@helsinki.fi) Tekniset kysymykset tulee kuitenkin esittää oman tiedekunnan henkilöstölle Kurssin voi suorittaa vain läpäisemällä luentokuulustelun Kuulustelu viimeisellä luennolla 25.2. klo 14-16 Uusinnat 4.5. ja 1.6.2016. 17.2.2016 2
Kurssin sisältö Ensimmäisen osan oppimistavoitteena on oppia oikeusjärjestelmän perusteita sekä sopimusvahingonkorvaus- ja vakuutusoikeutta Oppimateriaalina ennen kaikkea luennot ja luennolla käytetyt kalvot Luentokuulustelu koostuu lyhyistä esseistä Opiskeltava aines on juridisesti yleisluontoista, mutta osaamiselta vaaditaan suurempaa yksityiskohtaisuutta kuin yhteiskunnallisissa aineissa yleisesti 17.2.2016 3
Kurssin sisältö, varallisuusoikeuden perusteet Oikeusjärjestys ja järjestelmä Oikeushenkilöt Oikeuslähteet Oikeustieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 17.2.2016 4
Kurssin sisältö, sopimusoikeus Sopimusoikeuden perusteet Sopimusoikeudellisen ajattelun perusteita Sopimuksen syntyminen Sopimuksen pätevyys ja sovittelu Sopimuksen tulkinta, täydentäminen ja muuttaminen Sopimusrikkomuksen seuraukset Sopimussuhteen päättyminen Sopimusriitojen ratkaisu 17.2.2016 5
Kurssin sisältö, vahingonkorvausoikeus Vahingonkorvausoikeuden perusteet Sopimusvastuu ja sopimuksen ulkoinen vastuu Sopimuksenulkoisen vastuun normiperusta Tuottamusvastuu Tuottamuksesta riippumaton vastuu Isännänvastuu Syy-yhteys Korvaussummaa pienentävät tekijät Korvattavat vahingot 17.2.2016 6
Kurssin sisältö, vakuutusoikeus Vakuutusoikeuden perusteet Vakuutusoikeuden yleisiä kysymyksiä Vakuutusoikeuden suhde sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen Vakuutuslainsäädäntö Vakuutustyyppejä Vakuutussopimuslain pääpiirteet 17.2.2016 7
Oikeusjärjestyksen perusteita Oikeusjärjestys Oikeusjärjestelmä Oikeusnormit Käyttäytymisnormit Kompetenssinormit Kvalifikaationormit Oikeuslähteet Yksityisoikeuden johdantokurssi 17.2.2016 8
Oikeussubjekteista Oikeuskelpoisuus oikeustoimikelpoisuus Rikosoikeudellinen ja siviilioikeudellinen vastuu Luonnolliset henkilöt oikeushenkilöt Yksityisoikeudelliset yhteisöt julkisoikeudelliset yhteisöt Oikeuskelpoisuuden alkaminen ja päättyminen Yksityisoikeuden johdantokurssi 17.2.2016 9
Velvoiteoikeudesta yleisesti Velvoiteoikeus oikeudenalana käsittelee yksityisten välisiä oikeussuhteita, jotka perustuvat sopimukseen tai sopimuksenulkoiseen vahingonkorvausvelvollisuuteen Erikoistilanteena perusteettoman edun palautus Vakuutusoikeus on sekoitus näitä kahta Oikeudenalajaot ovat tarkoituksenmukaisia etenkin pedagogisista syistä Käytännössä ongelmat koskevat useita oikeudenaloja 17.2.2016 10
Sopimusoikeudellisen ajattelun perusteita Sopimus on ennen kaikkea vaihdannan väline Liike-elämässä sopimusten tarkoitus on mahdollistaa yhteistoimintasuhteet Jos kaikki sujuu hyvin, ei sopimusoikeutta tarvita Jokainen tekee huomaamatta päivittäin useita sopimuksia Sopimus on myös oikeudellinen instrumentti Oikeustoimi, jolla perustetaan, muutetaan, siirretään tai kumotaan oikeuksia ja velvollisuuksia Sopimus ei ole ainoa varallisuudensiirron väline Vahingonkorvausoikeus ja perusteettoman edun palautus Yhtiöoikeudelliset osingot Perintö 17.2.2016 11
Sopimusoikeudellisen ajattelun perusteita Sopimus on kuitenkin keskeisin väline yksityisten oikeussuhteiden muuttamiseen Sopimusoikeus pohjautuu siksi taloudellisiin rationaliteettioletuksiin Ongelmattomassa vaihdannassa osallistujat 1. Ovat täydellisesti informoituja 2. Toimivat vapaasta tahdosta 3. Noudattavat sopimusta olosuhteiden pysyessä muuttumattomina Sopimusoikeus voidaan nähdä keinona tämän ideaalin toteuttamiseen 17.2.2016 12
Sopimusoikeudellisen ajattelun perusteita Sopimusoikeudeliset säännöt ovat usein palautettavissa taloudellisiin tai kohtuutta painottaviin käytännöllisiin näkökulmiin Karkeasti esitettynä kaksi toimintatapaa Toisen osapuolen suojeleminen Esimerkiksi riippuvainen asema, kunnianvastainen menettely, olosuhteiden muuttuminen Sopimuksen täydentäminen Kaikista yksityiskohdista ei tarvitse sopia 17.2.2016 13
Sopimusoikeudellisen ajattelun perusteita Tässä esityksessä keskitytään Suomessa voimassa olevaan oikeuteen Sääntelyllä on kuitenkin rajallinen vaikutus Sopimustoiminta tulee tuomioistuimen tarkasteltavaksi vain asianomaisen aloitteesta Sopimusoikeuden vastainen toiminta voi siksi jäädä seuraamuksetta Sopimusrikkomuksesta ei välttämättä haluta lähteä riitelemään liikesuhteiden menettämisen pelossa Liikesuhteissa osapuolet voivat valita sovellettavan lain Monilla aloilla on kansainvälisiä säännöskokoelmia ja vakiintuneita kauppatapoja, jotka ovat osapuolia sitovia Sopimusoikeudelliset ongelmat ovat kuitenkin usein universaaleja, joten samanlaisia sääntöjä löytyy kaikista oikeusjärjestyksistä 17.2.2016 14
Sopimusoikeudellisen ajattelun perusteita Sopimusoikeus on periaatekeskeinen oikeudenala Monet kysymykset ovat lailla sääntelemättä, oikeustieteellä ja oikeuskäytännöllä tärkeä merkitys Yleislakina oikeustoimilaki vuodelta 1929 Monia sopimustyyppejä koskevat erityislait Irtaimen kauppa, kuluttajakauppa, asuntokauppa, kiinteistökauppa, huoneenvuokra Sekä pakottavaa että dispositiivista oikeutta Yleiset, kaikkia sopimustyyppejä koskevat kysymykset on säännelty oikeustoimilaissa 17.2.2016 15
Sopimusvapaus Lähtökohtana sopimusvapaus Perustana osapuolten tahdon toteuttaminen, seurauksena sopimusten sitovuus Päätäntävapaus (tehdäänkö sopimus ja kenen kanssa) Poikkeuksena sopimuspakko, jolloin osapuolen tehtävä sopimus jokaisen sopimukseen halukkaan kanssa, joka suostuu tavanomaisiin sopimusehtoihin ja jonka kanssa tehtävään oikeustoimeen ei liity erityisiä riskejä Lähinnä yrityksillä, joilla alallaan tai alueellaan monopoliasema (esim. posti, julkinen liikenne) Rikoslaissa kriminalisoitu syrjintä elinkeinotoiminnassa rodun, kielen, iän takia 17.2.2016 16
Sopimusvapaus Sisältövapaus (minkä sisältöisenä sopimus tehdään) Poikkeuksena pakottava lainsäädäntö, esim. kuluttajansuojalaki Ennen riidan syntymistä tehdyn sopimuksen ehto, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välinen riita-asia on ratkaistava välimiesmenettelyssä, ei sido kuluttajaa. 17.2.2016 17
Sopimusvapaus Muotovapaus (missä muodossa sopimus tehdään) Suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen Joillekin oikeustoimille säädetty määrämuoto pätevyyden edellytykseksi Käytännössä liikesopimukset tehdään kirjallisesti ja allekirjoitetaan 17.2.2016 18
Tarjous-vastaus -mekanismi Lähtökohtana oikeustoimilain (OikTL) 1 luku Vanhat säännöt, mutta merkitys on kasvanut uuden tietoliikennetekniikan myötä Tarjous vastaus -mekanismi Tarjoukseen annettu puhdas vastaus perustaa sopimuksen Tarjous sitoo antajaansa pääsääntöisesti sen jälkeen, kun tarjouksen saaja on ottanut siitä selon Tämän jälkeen tehty peruutus on vaikutukseton Tarjous on voimassa kohtuullisen ajan, määräajan tai (suullisten sopimusten kohdalla) vain välittömästi tarjouksen esittämisen jälkeen 17.2.2016 19
Tarjous-vastaus -mekanismi Jos vastaus poikkeaa tarjouksesta, sopimusta ei synny, koska myöhästynyt ja epäpuhdas vastaus arvioidaan uutena tarjouksena Jos epäpuhtaan tai myöhästyneen vastauksen lähettänyt luulee lähettäneensä puhtaan vastauksen, on vastaanottajan reklamoitava puutteesta, muuten sopimus syntyy Poikkeuksellisesti tarjouksen voi perua selonoton jälkeen Edellytyksenä erityiset syyt ja se, ettei tarjous ole vaikuttanut vastaanottajan toimintaan 17.2.2016 20
Tarjous-vastaus -mekanismi Esimerkki tarjouksen sitovuudesta KKO 2008:57 Pyydettyään yrityksiltä tarjoukset linja-autojen vuorokausihuoltotöistä ja perussiivouksesta sekä sisäkattojen ja penkkien pesusta kaupunki päätti hyväksyä A:n tarjouksen. A ilmoitti hankintapäätöksen jälkeen kaupungille, että tarjouksen hinnastoa laadittaessa oli erehdyksestä tapahtunut laskentavirhe. Tarjous oli määräävästi vaikuttanut kaupungin toimintaan kaupungin hyväksyttyä A:n tarjouksen. A ei voinut vetäytyä tarjouksesta sanotun ajankohdan jälkeen. 17.2.2016 21
Neuvottelemalla syntyvä sopimus Sopimus voi syntyä muutenkin kuin tarjouksen ja vastauksen kautta Neuvottelemalla syntyvä sopimus Liikesopimuksissa tavanomainen sopimuksen syntytapa Tarjoussidonnaisuus halutaan välttää neuvottelujen aikana Tarjouksia ja vastauksia ei aina voitaisi edes tunnistaa Yleensä sopimukselle asetetaan muotovaatimuksia Jos osapuolten sitoutumistahto käy ilmi ja sopimuksen olennaisista osista on päästy sopuun, voidaan sopimuksen yleensä katsoa syntyneen Neuvottelujen aikana omantyyppinen vahingonkorvausvastuu 17.2.2016 22
Sopimuksen perustavat tosiseikat Sopimuksen perustavat tosiseikat Tavanomaiset tilanteet, joissa sopimuksen syntymiseen ei liity nimenomaisten tahdonilmaisujen vaihtoa Julkisilla liikennevälineillä kulkeminen, pysäköinti Perustuu vakiintuneeseen sosiaaliseen käytäntöön Esimerkkinä KKO 2010:23 Pysäköimällä syntyi ehtotaulun mukainen sopimus Tietty menettely tietynlaisessa toimintaympäristössä voi siis johtaa siihen, että sopimuksen ja siihen perustuvien velvoitteiden katsotaan olevan olemassa ilman, että turvaudutaan yksinomaan tahdonilmaisun käsitteeseen ja siihen nojautuvaan perusteluun. 17.2.2016 23
Konkludenttiset sopimukset Konkludenttiset sopimukset Osapuolet harjoittavat yhteistoimintaa ilman nimenomaista sopimusta Tyypillisiä liiketuttujen välisissä suhteissa, jotka perustuvat luottamukseen 17.2.2016 24
Vakioehtosopimukset Vakioehtosopimukset Etukäteen laadittu ehtokokoelma, jota käytetään useissa sopimussuhteissa (pankit, vakuutusyhtiöt, nettikaupat) Ongelmana ehtojen liittäminen sopimukseen Kannattaa liittää sopimusasiakirjaan Ehtojen käyttäjän tulee nimenomaisesti ilmaista tekevänsä sopimuksen vakioehdoin Poikkeuksen pääsäännöstä voivat muodostaa kauppatapaan, aiempaan sopimuskäytäntöön ja päättämistapaan liittyvät seikat Viittaus voi riittää, jos vastapuolella mahdollisuus tutustua ehtoihin ennen sitoutumista 17.2.2016 25
Vakioehtosopimukset Jos vakioehto on ankara ja yllättävä, se ei tule sopimuksen osaksi, ellei ehdon laatija huomauta siitä toiselle osapuolelle Esimerkki KKO 1997:164: Urheiluveikkauksen ehtojen mukaan vedonlyönnissä merkityksellisen lopputuloksen määrää ottelun varsinaisen peliajan tulos. Ehtoa ei voitu pitää ankarana ja yllättävänä, koska veikkauskohteiksi oli otettu myös sellaisia otteluita, joiden voittaja käy selville vasta jatkoajan jälkeisen rangaistuspotkukilpailun jälkeen (esimerkiksi jalkapallon eräät cup-ottelut). Jos tällaisissa pelattavissa otteluissa määräävänä olisi lopullinen pelitulos, jäisi tasapelivaihtoehto kokonaan pois. 17.2.2016 26
Vakioehtosopimukset Jos sopimusehto on itsessään selkeä, sitä ei kovin herkästi pidetä liikesuhteessa ankarana ja yllättävänä Tilanne on toinen, jos sopimusehto on lisäksi epäselvä Esimerkki KKO 2008:53: Leasinginantaja oli vapauttanut itsensä virhevastuusta suhteessa leasinginottajaan, mutta sopimusehto oli pitkä ja epäselvästi muotoiltu. Leasinginottajan ei katsottu tulleen sidotuksi vastuunrajoitusehtoon sen sekavuuden takia, vaikka vastuunrajoitus oli tyypiltään leasingsopimuksissa hyvin tavanomainen. Tapaus korostaa sen tärkeyttä, että vastuunrajoitukset kirjoitetaan riittävän selkeästi 17.2.2016 27
Vakioehtosopimukset Ongelmana ehtokollisiot, kun molemmat käyttävät omia ehtojaan (battle of forms) Sopimus voi syntyä, vaikka tarjoukseen ja vastaukseen liittyy toisistaan poikkeavat vakioehdot Tällöin ongelmana sopimuksen sisältö; kumman ehtoja noudatetaan Ei yksiselitteistä ratkaisua, esimerkiksi first shot, last shot, knock out ja konsensusperiaatteet 17.2.2016 28
Muotovaatimukset Osapuolet voivat asettaa muotovaatimuksen sopimuksen synnyn edellytykseksi Muotovaatimuksen täyttämättä jääminen ei kuitenkaan välttämättä estä sopimussidonnaisuutta Liikesopimuksissa muotovaatimuksen täyttämistä voidaan pitää usein pitää sitovan sopimuksen edellytyksenä 17.2.2016 29
Prekontraktuaaliset sopimukset Varsinaisen pääsopimuksen lisäksi liike-elämässä on syntynyt paljon erityisiä sopimusinstrumentteja Näitä kutsutaan prekontraktuaalisiksi sopimuksiksi koska ne solmitaan yleensä ennen pääsopimusta Sopimukset voivat koskea noudatettavaa neuvottelumenettelyä, riidanratkaisutapaa, sovellettavaa lakia, muotovaatimuksia, ekslusiviteettiä, luottamuksellisuutta, saavutetun neuvottelutuloksen kirjaamista Koskevat yleensä osapuolten sivuvelvoitteita 17.2.2016 30
Prekontraktuaaliset sopimukset Vahvistusilmoitus Käytetään silloin, kun sopimus on tehty puhelimitse tai muuten ilman kirjallista muotoa Täsmentää sopimuksen keskeiset kohdat Ei lähtökohtaisesti vaikuta sopimusehtoihin Muun kirjallisen näytön puuttuessa sen näyttöarvo kasvaa Voi saada oikeudellista vaikutusta myös reklamaation puuttumisen vuoksi Vahvistusilmoituksen hylkääminen ei lakkauta sopimusta 17.2.2016 31
Prekontraktuaaliset sopimukset Esisopimus Sopimus, joka velvoittaa osapuolen solmimaan myöhemmin sopimuksen Käytetään silloin, kun sitoutumistahto on selvillä, mutta yksityiskohdista pitää vielä neuvotella Voidaan solmia ehdollisesti Jos riittävän yksityiskohtainen, velvoittaa sopimuksen mukaiseen suoritukseen 17.2.2016 32
Prekontraktuaaliset sopimukset Letter of intent (aiesopimus) Ei sisällä sidonnaisuutta pääsopimuksen solmimiseen Yleensä neuvottelutuloksen kirjaaminen Yleensä sovitaan osapuolten sivuvelvoitteista neuvottelujen aikana Entire agreement, merger clause Voidaan joissain tilanteissa tulkita esisopimukseksi 17.2.2016 33
Prekontraktuaaliset sopimukset Letter of comfort (tukikirje) Rinnastuu oikeusvaikuksiltaan aiesopimuksiin Liittyvät tyypillisesti konsernisuhteisiin, jossa emoyhtiö hyväksyy tytäryhtiön sitoumuksen Ongelmana sitovuus: perustavatko ne antajalleen kanssavelallisaseman tai takaukseen rinnastuvan vastuun Antaja pyrkii tyypillisesti muotoilemaan siten, ettei kirjeen perusteella voida päätellä oikeudellista sitoutumistarkoitusta 17.2.2016 34
Prekontraktuaaliset sopimukset Esisopimuksen ja letter of intentin välinen ero voi ola hiuksenhieno Esimerkki KKO 1996:7: Kaupungin ja yhtiön välillä oli allekirjoitettu aiesopimukseksi nimetty asiakirja. Sopimuksessa oli määrätty ajankohta, johon mennessä lopullinen sopimus oli allekirjoitettava. Kauppakirjaluonnokseen oli otettu kaikki sopimuksen olennaiset ainesosat täsmällisesti määriteltyinä eikä asianosaisten kesken ollut erimielisyyttä ehtojen sisällöstä. Aiesopimuksen oli kaupungin puolelta allekirjoittanut muun muassa kaupunginjohtaja ja yhtiöiden puolelta niiden lakimies. Sopimus oli allekirjoitettu kaupunginhallituksen hyväksyttyä sen. Sopimusta pidettiin pätevänä esisopimuksena. 17.2.2016 35
Esimerkki neuvottelutavan sitovuudesta KKO 1999:48: Tarjouksia pyytänyt asunto-osakeyhtiö oli sitoutunut noudattamaan rakennusalan yleisiä urakkakilpailuperiaatteita. Tarjousten avaamisen jälkeen se oli kuitenkin rikkonut periaatteita ja ryhtynyt neuvottelemaan erään tarjouksentekijän kanssa urakkahinnasta. Nämä jatkoneuvottelut johtivat lopulta alkuperäisesti edullisimman tarjouksen sivuuttamiseen. KKO velvoitti asuntoosakeyhtiön korvaamaan edullisimman tarjouksen tehneelle rakennusliikkeelle urakan menettämisestä aiheutuneen vahingon. Vahinko laskettiin positiivisen sopimusedun mukaisesti. 17.2.2016 36
Sopimuksen pätevyys Muodollisesti sitova sopimus voi olla pätemätön, jos sen syntyä rasittaa jokin pätemättömyysperuste Pätemätön oikeustoimi ei sido Lisäksi pätemättömyyden aiheuttanut voi joutua korvaamaan negatiivisen sopimusedun Pätemättömyys voi johtua osapuolista tai väärinkäytöksistä Osapuolista johtuva pätemättömyys voi johtua edustusvallan, oikeus- tai oikeustoimikelpoisuuden puutteesta Väärinkäytökset liittyvät tilanteisiin, joissa sopimuksen synnyssä on tapahtunut väärinkäytöksiä, kuten petollista viettelyä 17.2.2016 37
Sopimuksen pätevyys Osapuolista johtuva pätemättömyys Puuttuva oikeustoimikelpoisuus (vajaavaltaisuus, ymmärryskyvyn heikkous) Puuttuva oikeushenkilön oikeuskelpoisuus Edustusvallan puuttuminen 17.2.2016 38
Sopimuksen pätevyys Edustusvallan puute voi olla ongelma valtuutustapauksissa Kelpoisuuden puitteissa, mutta toimivalta ylittäen tehdyt oikeustoimet voivat tulla päämiestä sitovaksi Käytännössä harvinaisia liikesuhteissa 17.2.2016 39
Sopimuksen pätevyys Oikeustoimilain 3 luku koskee klassisia pätemättömyysperusteita Lievä ja törkeä pakko, petollinen viettely, kiskonta, ilmaisuerehdys ja kunnianvastainen ja arvoton menettely Liikesuhteissa käytännössä tärkein ovat ilmaisuerehdys ja kunnianvastainen ja arvoton menettely Erehdys sitoutumisen kannalta relevanteista seikoista voi johtaa pätemättömyyteen Edellytyksenä se, että vastapuolen täytyy olettaa tienneen erehdyksestä 17.2.2016 40
Sopimuksen pätevyys Esimerkki erehdyksen vaikutuksesta KKO 2008:57 (myös edellä): Pyydettyään yrityksiltä tarjoukset linja-autojen vuorokausihuoltotöistä ja perussiivouksesta sekä sisäkattojen ja penkkien pesusta kaupunki päätti hyväksyä A:n tarjouksen. A ilmoitti hankintapäätöksen jälkeen kaupungille, että tarjouksen hinnastoa laadittaessa oli erehdyksestä tapahtunut laskentavirhe. Koska kaupungin ei olisi pitänytkään tietää, että tarjouksessa oli erehdyksen vuoksi virheitä, tarjous ei ole pätemätön oikeustoimilain 32 :n 1 momentin nojalla (ilmaisuerehdys). Engelin tarjous ei ole myöskään oikeustoimilain 33 :n nojalla pätemätön, kun kaupungin ei ole tarjoukseen liittyvät olosuhteet huomioon ottaen katsottava tienneen tarjouksen virheistä (motiivierehdys). Jos kaupunki olisi tiennyt erehdyksestä, sopimus olisi voinut olla pätemätön 17.2.2016 41
Sopimusten sovittelu Sovittelu tapahtuu tuomioistuimessa väitteenvaraisesti, toisin kuin osapuolten tekemä sopimuksen muuttaminen OikTL 36 : Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. Sopimusten sovittelu tarkoittaa poikkeusta lähtökohtaiseen sopimusten sitovuuden periaatteeseen 17.2.2016 42
Sopimusten sovittelu Sovittelumahdollisuuden olemassaolo lisää ennakoimattomuutta Toisaalta heikomman osapuolen näkökulmasta sovittelumahdollisuus toimii takeena siitä, ettei vastapuoli väärinkäytä vaikutusvalta-asemaansa Joka tapauksessa sovittelu on mahdollista vain poikkeustilanteissa 17.2.2016 43
Sopimusten sovittelu Alkuperäinen kohtuuttomuus Sopimussuhde on jo sen alusta alkaen muotoutunut kohtuuttomaksi Edullisemmassa sopimuksentekoasemassa oleva osapuoli on pyrkinyt väärinkäyttämään asemaansa Lähellä pätemättömyysperusteita Jälkiperäinen kohtuuttomuus Sopimusosapuolista riippumaton ulkopuolinen tapahtuma on muuttanut sopimuksen toteuttamisedellytyksiä toista rasittavalla tavalla Tyyppikohtuuttomuus Tyyppikohtuuton ehto on aina kohtuuton Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annettu laki; markkinaoikeus voi kieltää käyttämästä tiettyä ehtoa 17.2.2016 44
Sopimusten sovittelu Sovitteluharkinnassa käytetään ainakin seuraavia kriteereitä Velvoitteiden epätasapainoisuus Sovittelu edellyttää aina velvoitteiden epätasapainoa Osapuolten asema Etenkin osapuolten asiantuntemuksella on merkitystä Asema voi muuttua myös sopimussuhteen aikana Tosiasiallinen sopimusvapaus Kuinka paljon osapuoli on tosiasiassa voinut vaikuttaa sopimukseen sitoutumiseen ja sen sisältöön Vrt. taloustieteellinen ideaali 17.2.2016 45
Sopimusten sovittelu Kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää ottamatta huomioon Vaikutukset riippuvat siitä, kuinka olennaisesta ehdosta on kyse Myös koko sopimus voi raueta, jos keskeinen ehto jätetään ottamatta huomioon Jos ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan 17.2.2016 46
Sopimuksen tulkinta ja täydentäminen Sopimuksen sisällöstä voi päättämisen jälkeen syntyä erimielisyyksiä Tällöin sopimusta joudutaan tulkitsemaan ja täydentämään Sopimuksen sisältö määräytyy osapuolten tahdonilmaisuista ja laista Tahdonilmaisut sisältävät kaiken sopimuksen päättämiseen liittyvän kommunikaation Joko suoraan osapuolia sitovaa tai vaikuttaa tulkintaan Lailla tarkoitetaan lakia, kauppatapaa ja aikaisempaa käytäntöä Joudutaan tulkitsemaan sekä lakia, että sopimusainesta 17.2.2016 47
Sopimuksen tulkinta ja täydentäminen Puitesopimus voi antaa sisällön yksittäiselle sopimukselle Oletuksena on, että puitesopimuksen ehdot tulevat osaksi sopimusta vrt. vakiosopimusehdot Soveltuvan lain määräytyminen OikTL kaikki sopimustyypit kattava Muut lait ovat sopimustyyppikohtaisia Pakottavaa lainsäädäntöä ei voi sivuuttaa sopimuksella Sopimuslainsäädännön laintulkinta on yleistä laintulkintaa 17.2.2016 48
Sopimuksen tulkinta ja täydentäminen Täydentäminen tarkoittaa sopimuksen aukkojen täyttämistä ja se tapahtuu sopimustyypeittäin Yleensä osapuolet sopivat pääsuoritusvelvoitteista, ja muut velvoitteet jäävät sopimatta Esimerkiksi sopimusrikkomuksen seurauksista sopiminen voi vaikuttaa neuvotteluilmapiiriin Esimerkiksi irtaimen kaupassa täydentävän säännökset löytyvät kauppalaista Täydentäminen on yleensä hyvin lähellä tulkintaa Esimerkiksi kauppatapa, alan yleinen sopimuskäytäntö, vastaavien sopimusten sisältö ja sopimuksen päättämisen jälkeinen toiminta vaikuttavat sekä täydentämiseen että tulkintaan 17.2.2016 49
Sopimuksen tulkinta ja täydentäminen Sopimuksen tulkinta jaetaan osapuolisuuntautuneeseen ja tavoitteelliseen tulkintaan Lähtökohtana osapuolten tahto tai tulkinnan lopputulos Osapuolisuuntautunut tulkinta on ensisijainen Kohdistuu kirjalliseen aineistoon ja osapuolten oikeudellisesti relevanttiin käyttäytymiseen Tarkoituksena on löytää sopimukselle se sisältö, mitä osapuolet ovat alun perin tarkoittaneet 17.2.2016 50
Sopimuksen tulkinta ja täydentäminen Sopimuksen kielellinen tulkinta Sopimusasiakirja, muu kirjallinen aineisto, suullinen sopiminen ja muu suullinen tietovaihto Perustana kielelliset ilmaukset, joita vaihtamalla sopimus on tehty Esimerkiksi neuvotteluaineistoa voi käyttää tulkinnan apuna Tarkoituksena löytää sopimuskumppanien kielellisiin ilmauksiin liittyvä sitoutumistahto 17.2.2016 51
Sopimuksen tulkinta ja täydentäminen Esimerkki sopimusneuvottelujen vaikutuksesta sopimuksen tulkintaan KKO 2001:34: Asunto-osakeyhtiö ja urakoitsija olivat tehneet urakkasopimuksen, jonka mukaan urakkasuorituksen kokonaishinta oli 3,120,000 markkaa. Epäselvää oli, oliko tällä tarkoitettu arvonlisäverollista vai -verotonta hintaa. Myyjän ilmoittamaan myyntihintaan sisältyy lähtökohtaisesti myös valtiolle tilitettävä arvonlisävero, jollei muuta ole sovittu tai jollei kauppatavasta ole katsottava muuta johtuvan. Kokonaishinnalla tarkoitetaan tavallisesti kaikki hinnanosat sisältävää vastiketta. Urakkasopimuksen sanamuoto viittasi siten siihen, että osapuolten sopima urakkahinta oli sisältänyt arvonlisäveron. 17.2.2016 52
Sopimuksen tulkinta ja täydentäminen KKO 2001:34 (jatkuu): Sopimusneuvottelujen perustana oli kuitenkin sellainen tarjous, jossa urakoitsija oli tarjoutunut suorittamaan työt 2,985,000 markan kokonaishinnasta. Tarjouksessa oli kokonaishinnan lisäksi eritelty lisä- ja yksikköhinnat lisä- ja muutostöitä varten. Tarjousasiakirjan lopussa oli ollut maininta siitä, että hinnat eivät sisältäneet arvonlisäveroa. Asunto-osakeyhtiön ja urakoitsijan välisissä neuvotteluissa oli sovittu eräiden lisätöiden sisällyttämisestä urakkaan ja urakkahinnaksi mainitut lisätyöt mukaan lukien 3,120,000 markkaa. Arvonlisäveron ei katsottu sisältyvän hintaan. 17.2.2016 53
Sopimuksen tulkinta ja täydentäminen Osapuolten yhteinen tarkoitus Jos yhteinen tarkoitus on eri kuin ulkoinen muoto, ei merkitystä ole ulkoisella muodolla Tosin kirjallinen sopimus on näyttöarvoltaan vahva Myös yksipuolisella tarkoituksella voi olla merkitystä tulkinnassa Vaikka ilmaisu on väärä, voi toinen osapuoli tulla sidotuksi vastapuolen todelliseen tahtoon, jos ei ole tarpeeksi huolellinen 17.2.2016 54
Sopimuksen tulkinta ja täydentäminen Tavoitteelliseen tulkintaan turvaudutaan, jos osapuolten tarkoitukseen perustuva tulkinta ei onnistu Epäselvyyssäännöllä on huomattava käytännön merkitys Epäselvää ehtoa tulkitaan sen laatijan vahingoksi Merkitys ennen kaikkea vakiosopimusehdoissa Kannustaa osapuolia laatimaan ehdot selvätulkintaisiksi Tarkoituksena suojata sen osapuolen luottamusta, joka ei ole osallistunut ehtojen laadintaan 17.2.2016 55
Sopimuksen tulkinta ja täydentäminen Esimerkki epäselvyyssäännöstä sopimuksen tulkinnassa KKO 2009:13: Yksityishenkilö M oli ostanut auton osamaksulla. Osamaksusopimuksen mukaan ostaja ei saa ilman myyjän kirjallista suostumusta myydä, vuokrata tai muutoinkaan luovuttaa ajoneuvoa edelleen taikka viedä sitä Suomen rajojen ulkopuolelle muutoin kuin tilapäisesti. M oli kuitenkin lainannut auton yli viiden viikon ajaksi toisella puolella Suomea asuvalle entiselle avopuolisolleen. Tämä puolestaan oli lainannut auton tuntemattomaksi jääneelle Mika-nimiselle miehelle, jonka käytön jäljiltä auto myöhemmin löydettiin vahingoittuneena. 17.2.2016 56
Sopimuksen tulkinta ja täydentäminen KKO katsoi, että epäselvää sopimusehtoa oli tulkittava kuluttajan eduksi, ja kun auton lainaamista ei ollut osamaksusopimuksessa nimenomaisesti kielletty, M:n menettelyä ei voitu lukea sopimusrikkomukseksi. 17.2.2016 57
Sopimuksen muuttaminen Sopimusta tehtäessä ei ole järkevää sopia kaikesta Olosuhteiden muuttuessa sopimus voi muuttua kannattamattomaksi Kyseeseen voi tulla sovittelu, mutta sopimuksen muuttuminen on mahdollista myös muilla tavoin Sopimus saattaa raueta, olosuhdemuutos voi poistaa velallisen vahingonkorvausvastuun Yksipuolinen muuttaminen on mahdollista vain, jos tästä on otettu ehto alkuperäiseen sopimukseen Monissa pitkäkestoisissa sopimuksissa on indeksiehto, jolloin muutos tapahtuu automaattisesti 17.2.2016 58
Sopimuksen muuttaminen Laaja-alainen yksipuolinen muutosoikeus on altis kohtuuttomuusväitteille Yksipuolinen muutosoikeus voi seurata myös laista Sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkon haltija tai sähkön vähittäismyyjä saa muuttaa hintoja tai muita sopimusehtoja, jos muutos perustuu sopimusta tehtäessä ennakoimattomaan lainsäädännön muutokseen Hardship-ehdolla voidaan estää ennalta arvaamattomien, sopimustasapainoa järkyttävien tapahtumien vaikutus 17.2.2016 59
Sopimuksen muuttaminen Renegotiations-ehto velvoittaa uusiin neuvotteluihin olosuhteiden muuttuessa Konkludenttinen muuttaminen on kyseessä, kun osapuolet muuttavat suorituksiaan ja konkludenttisesti hyväksyvät uuden toiminnan Written modifications ehto estää Oikeus sopimuksen muuttamiseen voidaan antaa myös puolueettomalle kolmannelle Oikeudettomasta muutosyrityksestä tulee reklamoida, jos epäselvyyttä 17.2.2016 60
Sopimusrikkomuksen seuraukset Sopimusrikkomus on tilanne, jossa ainakin toisen osapuolen suoritus on poikennut sovitusta Rikkonutta osapuolta kutsutaan velalliseksi ja rikottua osapuolta velkojaksi Rikkomuksen kannalta olennaista on velvoitteiden määrittely Kun arvioidaan, onko suoritushäiriötä tapahtunut, on ensiksi selvitettävä sopijapuolten velvoitteet Sopimus Laki Osapuolten vakiintunut käytäntö, kauppatapa Velvoitteiden määrittämisen jälkeen on arvioitava, onko toteutunut suoritus ollut puutteellinen 17.2.2016 61
Sopimusrikkomuksen seuraukset Pieni virhe ei aina merkitse sopimusrikkomusta Esimerkki merkityksettömästä virheestä KKO 1991:31: A:n ostaessa B:ltä 490.000 markan kauppahinnasta asuntoosakkeet hänelle oli esitetty isännöitsijäntodistus, jossa oli ilmoitettu osakkeiden osuudeksi yhtiön lainoista 50.114 markkaa. Kaupan päättämisen jälkeen oli todettu, että osuudet yhtiön lainoista oli laskettu virheellisesti ja että A:n ostamien osakkeiden osuus oli ollut 8.418 markkaa ilmoitettua suurempi. Eroavuuden ei katsottu olleen omiaan vaikuttamaan kauppahintaan. A:lla ei tämän vuoksi ollut oikeutta saada hinnanalennusta. Merkitys sillä, olisiko virhe vaikuttanut sopimusehtoihin 17.2.2016 62
Sopimusrikkomuksen seuraukset Viivästys Ennakoitu ja toteutunut Virhe Oikeudellinen virhe, hallinta- ja laatuvirhe Suorituksessa on virhe, jos suoritus ei vastaa sisällöltään sitä, mitä on sovittu tai mitä seuraa esimerkiksi laista Ostajalla yleensä tarkastusvelvollisuus ja reklamointivelvollisuus Takuu ja palautusoikeus ei vaikuta virheen arviointiin 17.2.2016 63
Sopimusrikkomuksen seuraukset Lievemmät keinot ensisijaisia Velkoja voi valita haluamansa keinon Kantaa samalla riskin keinon oikeutuksesta Sopimuksen purkaminen ei vaadi tuomioistuimen päätöstä virallistointa Oikeuskeinot voivat kumuloitua Ostajan oikeussuojakeinoja 1. Omasta suorituksesta pidättyminen 2. Luontoissuoritusvaatimus 3. Virheen korjaus tai muu oikaisu 4. Hinnanalennus 5. Vahingonkorvaus 6. Sopimuksen purkaminen 17.2.2016 64
Sopimusrikkomuksen seuraukset Suorituksesta pidättyminen Ei yleensä kestosopimuksissa Rajoittuu suoritusvirhettä vastaavaan määrään Suoritusten palauttaminen pätemättömyyden tai purkamisen seurauksena Luontoissuoritusvelvollisuus Velkojalla Suomen oikeuden mukaan yleensä oikeus vaatia suoritusta sopimuksen tarkoittamassa muodossa Ei tule kysymykseen, jos luontoistäyttö on mahdoton tai taloudellisesti liikavaikea tai jos henkilökohtainen vapaus tulisi loukatuksi 17.2.2016 65
Sopimusrikkomuksen seuraukset Suoritushäiriön oikaisu Virhetilanteissa Virheen korjaaminen tai uusi toimitus, lähellä luontaissuoritusta Ensisijainen keino virhetilanteissa Irtaimen kaupassa ja takuutilanteissa velvollisuus Velallisella laaja oikeus oikaisuun Ei velkojalle olennaista haittaa, tavaran arvon alentumista tai kustannusten korvattavuuden vaaraa 17.2.2016 66
Sopimusrikkomuksen seuraukset Hinnan- eli vastikkeenalennus tasapainottaa suoritukset Edellytykset Virhe suorituksessa, ei viivästystilanteissa Velalliselle mahdollisuus oikaisuun Ei olennaisuusvaatimusta, mutta tulee olla vaikutuksellinen Alennettu hinta = Virheellisen tavaran arvo Alkuperäinen hinta Virheettömän tavaran arvo 17.2.2016 67
Sopimusrikkomuksen seuraukset Vahingonkorvauksella velkoja saatetaan asemaan, johon hän olisi hän olisi päässyt, jos sopimus olisi täytetty oikein (positiivinen sopimusetu) Tehokas seuraamus, jonka toteuttamiseen ei liity vastaavia ongelmia kuin luontoissuorituksen vaatimiseen Voidaan yhdistää joustavasti muihin seuraamuksiin Eri laeissa on eri vastuuperusteita, sopimussuhteissa yleensä kaksi vastuutyyppiä Ekskulpaatiovastuu Yleinen sopimusvastuun muoto, jossa vastuu voidaan välttää huolellisella toiminnalla Kontrollivastuu Kauppalaissa käytetty vastuumuoto, jossa pitää osoittaa ylitsepääsemätön ja ennalta arvaamaton este 17.2.2016 68
Sopimusrikkomuksen seuraukset Tyypillisesti korvattavia vahinkoeriä Hinnanero ja arvon aleneminen Suoritushäiriön selvittelykustannukset Saamatta jäänyt voitto Kolmatta kohtaan syntynyt korvausvastuu 17.2.2016 69
Sopimusrikkomuksen seuraukset Vahinkoa voi rajoittaa sopimuksella Välillisten ja välittömien vahinkojen erottelu Huom! Erottelu myös kauppalaissa Pääsääntöisesti kassasta poistunut raha on välitöntä ja kassaan tulematta jäänyt raha välillistä vahinkoa Tavallista on myös sopia enimmäiskorvausmäärästä tai vaadittavasta huolellisuuden asteesta Tällaisia sopimusehtoja koskevat edellä mainitut tulkintaja kohtuullistamissäännökset Kuluttajalainsäädäntö lähtee yleensä vastuunormien pakottavuudesta, jolloin vastuunrajoitukset sitomattomia Elinkeinoelämän suhteissa tiettyjen (etenkin välillisiä vahinkoja koskevien) vastuunrajoitusten yleisyys puoltaa niiden hyväksyttävyyttä 17.2.2016 70
Sopimusrikkomuksen seuraukset Vahingon ja sopimusrikkomuksen välillä on oltava syy-yhteys Differenssioppi, mitä olisi tapahtunut ilman sopimusrikkomusta Rikastumiskielto Lisäksi vahinkojen on oltava ennakoitavissa Lähtökohtaisesti vain sellainen vahinko voi tulla korvattavaksi, jonka syntyminen velallisella on ollut mahdollisuus ennakoida Ennakoitavuutta arvioidaan sen hetken mukaan, kun velallinen sitoutui sopimukseen Rajaa etäiset vahingot pois 17.2.2016 71
Sopimusrikkomuksen seuraukset Esimerkki ennakoitavuusvaatimuksesta KKO 1950 II 419: Hotellin asiakas oli jättänyt hotelliin säilytettäväksi arvokkaan paketin. Paketti katosi, ja hotellin katsottiin olevan vastuussa katoamisesta. Kun paketin arvokkuus ei kuitenkaan tullut ilmi sen päällyksestä eikä omistaja huomauttanut arvokkuudesta hotellin henkilökunnalle, hotellin korvausvastuu rajoitettiin puoleen paketin arvosta. 17.2.2016 72
Sopimusrikkomuksen seuraukset Vahingonkärsijän myötävaikutus voi alentaa korvausta Oikeus korvaukseen kaventuu siltä osin, kuin vahinko voidaan lukea kärsijänsä itse aiheuttamaksi Suoritusta esimerkiksi käytetään virheellisesti tavalla, joka pahentaa suorituksessa alun perin ollutta virhettä Velkojan on myös velvollisuus rajoittaa vahinkoaan Velkojan on aktiivisesti pyrittävä toimimaan niin, että suoritushäiriöstä aiheutuvat vahingot jäävät mahdollisimman vähäisiksi Vahinko, joka olisi ollut kohtuudella vältettävissä, jää korvaamatta Esimerkkinä kateosto 17.2.2016 73
Sopimusrikkomuksen seuraukset Esimerkki velkojan myötävaikutuksesta korvausta alentavana perusteena KKO 1995:32: Metsäyhtiö M oli tehnyt metsäkoneurakoitsijan U kanssa puutavaran kuljetussopimuksen viideksi vuodeksi. Sopimuksen mukaan M:n piti tarjota U:lle kuljetustyötä pääosin Kemijärven alueella niin, että U:n bruttoansiot olisivat vähintään 550 000 mk vuodessa. Sopimuskauden viimeisenä vuotena M tarjosikin U:lle työtä ainoastaan Keuruun seudulla ja niin, että vuosiansiot olisivat olleet noin 400 000 mk. U:n toiminnan kannattavuus olisi edellyttänyt noin 500 000 mk:n ansioita. KKO:n mukaan U:n olisi kuitenkin tullut hyväksyä tarjous. M:n korvausvastuuta alennettiin. 17.2.2016 74
Sopimusrikkomuksen seuraukset Vahingonkorvausta on mahdollista sovitella kohtuusperusteisesti Sovittelu edellyttää, että täysimääräinen korvausvastuu olisi tapauksen olosuhteissa kohtuuttoman raskas velalliselle Arvioinnissa voidaan käyttää ainakin seuraavia tekijöitä Korvausvelvollisen varallisuus ja toimeentulo Vahingonkärsijän korvaustarve Korvausvelvollisen tuottamuksen laatu Vakuutukset ja vakuutusmahdollisuudet Taloudellisen edun tavoittelu Vahinkoon johtaneen toiminnan laatu 17.2.2016 75
Sopimusrikkomuksen seuraukset Esimerkki sopimusperusteisen vahingonkorvausvelvollisuuden kohtuullistamisesta KKO 2006:56: Konsultti P oli saanut tehtäväksi suunnitella julkisivun korjaustyö asunto-osakeyhtiön omistamaa kerrostaloa varten. Asunto-osakeyhtiö halusi julkisivuun valkoisia levyjä. P kuitenkin erehdyksessä merkitsi piirustuksiin harmaiden levyjen värikoodin. Urakoitsija tilasi piirustusten mukaisesti ensin väärän värisiä levyjä. Valkoiset levyt tilattiin myöhemmin, mutta ensimmäisestä tilauksesta aiheutui turhaksi jääneitä kuluja 45 513,33 euroa. Konsultin vahingonkorvausvastuuta soviteltiin 30 000 euroon. Hänen työstään saamansa palkkio oli 3 865,63 euroa. 17.2.2016 76
Sopimusrikkomuksen seuraukset Sopimuksen purkamisen edellytyksenä on olennainen sopimusrikkomus Velallisen tuottamuksella ei ole välitöntä merkitystä, vaikka tuottamus voikin vähentää velkojan luottamusta velalliseen Voi perustua myös ennakoituun sopimusrikkomukseen Olennaisuuden arvioinnissa voidaan kysyä, olisiko velkoja sitoutunut sopimukseen lainkaan, jos hän olisi tiennyt suoritushäiriöstä etukäteen Olennaisuuden arviointiin vaikuttaa se, miten keskeinen rikottu velvoite oli sopimuksen kokonaisuudessa 17.2.2016 77
Sopimusrikkomuksen seuraukset Purkaminen lakkauttaa sopimuksen välittömästi ja mitätöi tehdyt suoritustoimet Jos suorituksia on jo ehditty tehdä, ne on palautettava mahdollisuuksien mukaan, ellei toisin sovita Sopimuksen purkamisesta huolimatta seuraamuksia ja riidanratkaisua koskevat ehdot jäävät yleensä voimaan Vapaamuotoinen purkamisilmoitus riittää Yleensä purkamisen yhteydessä tehdään vahingonkorvausvaatimus 17.2.2016 78
Sopimusrikkomuksen seuraukset Paitsi, että sopijapuolet voivat sopia tahdonvaltaiseen oikeuteen perustuvista seuraamuksista, sopijapuolet voivat luoda sopimuksella kokonaan uusia seuraamuksia 1. Sopimussakko 2. Irtaantumiskorvaus Korvaus sopimussuhteen päättämisestä 3. Menettämisseuraamus Tyypillinen esimerkki käsiraha 17.2.2016 79
Sopimusrikkomuksen seuraukset Sopimussakko on liikesopimuksissa hyvin yleinen Sopijapuolet perustavat maksuvelvollisuuden suoritushäiriön varalle Ei yleensä edellytä vahingon aiheutumista tai velallisen tuottamusta Sopimussakon vaatiminen on huomattavasti helpompaa kuin vahingonkorvauksen Velallinen ei voi saada vahingonkorvausta sellaisesta vahingosta, jonka sopimussakko tosiasiallisesti kattaa Velallinen voi saada sopimussakon ylittävän vahingonkorvauksen 17.2.2016 80
Sopimussuhteen päättyminen Jako kerta- ja kestosopimuksiin Irtisanominen on toistaiseksi voimassa olevien sopimusten päättämistapa eikä edellytä mitään erityistä syytä, ellei toisin säädetty tai sovittu Sopimuksen lakkauttaminen sinänsä legitiimi intressi Irtisanominen tulee voimaan kohtuullisen ajan kuluttua Esimerkiksi jos sopimus edellyttää mittavia investointeja toiselta osapuolelta, vastapuolen irtisanomisaika voi olla jopa vuosia Vaikka irtisanomisajasta olisi sovittu, irtisanova osapuoli ei aina voi vedota ehtoon, jos sovitun irtisanomisajan ja todellisten sopimusodotusten ristiriita on ilmeinen Toteutettavissa vapaamuotoisella ilmoituksella Sopimuspakon vallitessa ei täysin vapaata irtisanomisoikeutta 17.2.2016 81
Sopimussuhteen päättyminen Oikeudettoman irtisanomisen vaikutukset ovat periaatteessa samat kuin sopimusrikkomuksen Vastapuolella oikeus vaatia sopimuksessa pysymistä Jos sopimus lakkaa, oikeudettoman irtisanomisen tehneelle syntyy korvausvastuu Määräaikaiset sopimukset Irtisanominen ei pääsääntöisesti ole mahdollista Luottamusta tietyn pituiseen sopimuskauteen suojataan Sopijapuolelle saattaa kuitenkin syntyä tarve päästä eroon määräaikaisesta sopimuksesta esimerkiksi, jos sopimus osoittautuu kannattamattomaksi Kohtuullisuusnäkökulmat voivat puoltaa keston sovittelua 17.2.2016 82
Sopimussuhteen päättyminen Esimerkki sopimuksen irtisanomisesta KKO:2010:69 Kommandiittiyhtiö ja Kesoil Oy olivat tehneet 4.12.1987 ja 10.7.1989 yhteistoimintasopimukset Kesoil-huoltoaseman ja kahvilan pidosta. Sopimusten mukaan Kesoil Oy voi irtisanoa sopimuksen ainoastaan, jos siihen oli pätevä syy, kuten toiminnan kannattamattomuus tai se, ettei sopimuksen tarkoitusta saavuteta. Neste Markkinointi Oy, jolle Kesoil Oy:n toiminta oli siirtynyt, irtisanoi 29.4.2004 sopimukset. Irtisanomisperusteena oli markkinatilanteen muutoksesta johtuva yhtiön ketjuliiketoiminnan uudelleenjärjestely. Korkein oikeus katsoi, ettei Neste Markkinointi Oy:llä ollut ollut sopimuksissa tarkoitettua pätevää syytä toistaiseksi voimassa olleiden sopimusten irtisanomiseen. Oikeustieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 17.2.2016 83
Sopimussuhteen päättyminen Sopimus voi raueta suoritusesteen tai osapuolten passiivisuuden perusteella Suorituseste voi vapauttaa velallisen tilapäisesti luontoissuoritusvastuusta Jos suorituseste on luonteeltaan lopullinen tai kestää muuten riittävän pitkään, sopimus voidaan katsoa rauenneeksi 17.2.2016 84
Sopimusriitojen ratkaisu Riidanratkaisutapaan on syytä ottaa kantaa jo sopimusta solmittaessa, koska riidan syntymisen jälkeen asiasta voi olla vaikea sopia Osapuolten valittavana useita riidanratkaisutapoja 1. Vapaamuotoiset sovintoneuvottelut 2. Sovintoneuvottelut ulkopuolisen sovittelijan johdolla 3. Suositusluontoisia ratkaisuja antavat lautakunnat ja muut vastaavat elimet 4. Välimiesmenettely 5. Yleinen tuomioistuin 17.2.2016 85
Sopimusriitojen ratkaisu Vapaamuotoiset sovintoneuvottelut ovat yleensä riidanratkaisun ensimmäinen vaihe Sovintoneuvotteluista voidaan mainita myös sopimuksessa Tuloksena sovintosopimus Sovintosopimusta laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ehtojen selkeyteen 17.2.2016 86
Sopimusriitojen ratkaisu Sovintoneuvottelut ulkopuolisen sovittelijan johdolla voivat olla vapaamuotoiset tai institutionaaliset Täytäntöönpanokelpoista ratkaisua ei synny, vaan tätä varten on tarvittaessa käytävä tuomioistuin- tai välimiesprosessi Sovintomenettelyssä tarkoituksena saada ratkaisu huomattavasti nopeammin kuin välimies- tai tuomioistuinprosessissa 17.2.2016 87
Sopimusriitojen ratkaisu Lautakuntamenettelyn etuna on etenkin kuluriskittömyys Erilaisia alakohtaisia lautakuntia Kuluttajavalituslautakunta Vakuutuslautakunta Arvopaperilautakunta Lautakunnat eivät voi kuulla valaehtoisia todistuksia Lautakunnilla ei ole ratkaisupakkoa näytöllisesti epäselvässä tilanteessa. Ratkaisuilla ainoastaan suositusluonne 17.2.2016 88
Sopimusriitojen ratkaisu Välimiesmenettely on yritysten välisten riitojen ratkaisukeino vaihtoehtona tuomioistuinmenettelylle Asianosaiset voivat sopia välimiesmenettelystä Sopimuksissa määriteltyjä välityslausekkeita käytetään yleisesti esimerkiksi osakas-, konsultti-, jakelu- ja edustussopimuksissa Välimiesoikeus ratkaisee riidan lopullisesti Välitystuomio on heti täytäntöön pantavissa samaan tapaan kuin yleisen tuomioistuimen lainvoimainen tuomio 17.2.2016 89
Sopimusriitojen ratkaisu Välimiesmenettely on yleensä nopeampi, joustavampi ja asiantuntevampi kuin yleinen tuomioistuin Käsittely on myös salaista Hinta voi muodostua korkeaksi ja kestokin voi venyä 17.2.2016 90
Sopimusriitojen ratkaisu Yleiset tuomioistuimet ratkaisevat myös sopimusriitoja Tuomioistuimilla on tiukat prosessisäännöt ja kaksi valitusastetta Tämän vuoksi käsittely voi olla hidasta ja kankeaa Riita-asioissa voidaan tehdä myös tuomioistuimen vahvistama sovinto asiaa valmisteltaessa 17.2.2016 91
Aineellisen oikeuden ja prosessioikeuden ero Varallisuusoikeudellisia ongelmia arvioitaessa on osattava tehdä ero aineellisen oikeustilan ja luonteeltaan prosessuaalisten kysymysten kesken Kannetyyppejä Suorituskanne Vahvistamiskanne Muotoamiskanne Tuomion täytäntöönpano Oikeustieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 17.2.2016 92
Kanne ja vastine Kanteen oltava riittävän yksilöity Vastauksessa voidaan 1. Kiistää tapahtumakuvaus 2. Esittää oikeusväite 3. Vedota vastatosiseikkaan 4. Myöntää kanne 5. Tunnustaa Oikeustieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 17.2.2016 93
Tuomio ja aineellinen oikeustila Suoritustuomio ei lähtökohtaisesti muuta aineellista oikeustilaa Muotoamistuomiolla muutetaan oikeustilaa Tuomio ei välttämättä vastaa aineellista oikeustilaa Dispositiivisten ja ei-dispositiivisten riita-asioiden ero Oikeustieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 17.2.2016 94
Riita-asioiden käsittely Määräämisperiaate Vaatimistaakka Väittämistaakka Todistustaakka Nimiperiaate Oikeustosiseikat ja todistustosiseikat Oikeustieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 17.2.2016 95
Vahingonkorvausoikeus Sopimusvastuu ja sopimuksen ulkoinen vastuu Sopimuksenulkoisen vastuun normiperusta Tuottamusvastuu Tuottamuksesta riippumaton vastuu Isännänvastuu Syy-yhteys Korvaussummaa pienentävät tekijät Korvattavat vahingot 17.2.2016 96
Sopimusvastuu ja sopimuksen ulkoinen vastuu Vahingonkorvausoikeudella tarkoitetaan perinteisesti sopimukseen perustumatonta vastuuta Monet kysymykset ovat silti samoja kuin sopimusperusteisessa vastuussa Syy-yhteys, ennakoitavuus, myötävaikutus Sopimuksenulkoinen vahingonkorvausvastuu perustuu lakiin Sopimuksenulkoisessa vastuussa tyyppitilanteena ovat toisille tuntemattomat osapuolet 17.2.2016 97
Sopimusvastuu ja sopimuksen ulkoinen vastuu Sopimusvastuun tarkoituksena on sopimussidonnaisuuksien varmistaminen sanktioimalla sopimusrikkomukset Sopimuksenulkoinen vastuu keskittyy henkilö- ja esinevahinkoihin, kun sopimusvastuu keskittyy varallisuusvahinkoihin 17.2.2016 98
Sopimusvastuu ja sopimuksen ulkoinen vastuu Jaottelun tärkeimmät erot 1. Puhtaiden varallisuusvahinkojen korvaaminen sopimuksenulkoisessa vastuussa on rajoitettua 2. Tuottamusta koskeva todistustaakan jako on erilainen Sopimuksenulkoisessa tilanteessa vastuu voi syntyä myös ilman tuottamusta 3. Isännänvastuun ulottuvuus on sopimuksenulkoisessa vastuussa suppeampaa 17.2.2016 99
Sopimusvastuu ja sopimuksen ulkoinen vastuu Vastuuerottelun kannalta ongelmallisia tilanteita ovat ainakin Neuvotteluvastuu Ei sopimusta, mutta sopimukseen suuntaavaa yhteistoimintaa Korvausperusteena tuottamus, näyttötaakka on vahinkoa kärsineellä Korvattavaksi tulee negatiivinen sopimusetu Vastuu liikkeen tiloissa asioivan turvallisuudesta Korostettu huolellisuusvelvoite, näyttötaakka vahingon aiheuttajalla Korjaustyön suorittamisen yhteydessä toimeksiantajan omaisuudelle aiheutuva vahinko 17.2.2016 100
Sopimuksenulkoisen vastuun normiperusta Yleislaki vahingonkorvauslaki, jonka mukaan vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä laki ei kuitenkaan koske, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä, sopimukseen perustuvaa tai muussa laissa säädettyä korvausvastuuta. Erityislakeja mm. Tuotevastuulaki, laki ympäristövahinkojen korvaamisesta, potilasvahinkolaki, liikennevakuutuslaki, rikosvahinkolaki, raideliikennevastuulaki ja ydinvastuulaki Tämä esitys keskittyy vahingonkorvauslakiin 17.2.2016 101
Tuottamusvastuu Vahingonkorvauslain lähtökohtana on se, että tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheutettu vahinko tulee korvata Vahingon aiheuttajan on siten syyllistyttävä moitittavaan menettelyyn tai laiminlyöntiin Näyttövelvollisuus on yleensä vahinkoa kärsineellä Huolimattomuus voidaan jakaa edelleen lievään, tavalliseen ja törkeään huolimattomuuteen Vahingonkorvausvelvollisuus sinänsä syntyy lievästäkin huolimattomuudesta Merkitystä esimerkiksi vakuutuksien ja työntekijän vastuun kannalta Yleensä objektiivinen arviointi Onko vahingonaiheuttaja rikkonut hänelle kohtuudella asetettavaa huolellisuusodotusta? 17.2.2016 102
Tuottamusvastuu Voidaan jakaa normi- ja riskiperusteiseen arviointiin Arviointi helpottuu, jos vahinkotilannetta varten on olemassa nimenomaisia normeja Elinkeinonalaa koskeva lainsäädäntö Liikennesäännöt, koneiden ja laitteiden kuntoa koskevat määräykset, viranomaistoimintaa koskeva lainsäädäntö Alakohtaiset tapaohjeet Hyvä pankkitapa, hyvä asianajotapa, hyvä vakuutustapa Asiantuntijoilta vaaditaan korkeaa huolellisuutta Yrityskohtaiset käytännöt, urheilulajin säännöt Merkitys tuottamusarvioinnissa ei aina selvä 17.2.2016 103
Tuottamusvastuu Riskiperusteinen arviointitapa Verrataan keskenään toiminnasta aiheutuvaa riskiä ja toiminnalla saavutettua hyötyä Tuottamus merkitsee kokonaistaloudellisesti epäedulliseen toimenpiteeseen ryhtymistä Esimerkki riskiperusteisesta tuottamusarvioinnista KKO 1989:129: Raviradan valaistus oli sammunut kesken kilpailun. Hevoset olivat pimeässä törmänneet yhteen ja vahingoittuneet. Valojen sammumista ei voitu pitää täysin ennalta-arvaamattomana tapahtumana eikä varavalaistusjärjestelmän hankkimisen voitu katsoa aiheuttavan kohtuuttomia kustannuksia järjestäjälle ottaen huomioon ravien tuoton. Järjestä oli vastuussa vahingoista. 17.2.2016 104
Tuottamusvastuu Vaikka tietty teko tai laiminlyönti sinänsä täyttäisi tuottamuksen tunnusmerkit, tuottamus voi jäädä syntymättä, jos teko tai laiminlyönti voidaan oikeuttaa erityisellä perusteella Hätävarjelu- ja pelastamistoimet, loukatun suostumus Pitää olla järkevässä suhteessa puolustettavaan intressiin Vastuu julkisten tilojen ja teiden kunnosta Korostettu huolellisuusvelvoite, käännetty todistustaakka 17.2.2016 105
Tuottamuksesta riippumaton vastuu Tuottamukseen perustumattomasta vastuusta käytetään nimitystä ankara vastuu Vahingon kärsijän ei tarvitse osoittaa vahingon aiheuttajan tuottamusta, pelkkä tietyn toiminnan harjoittaminen voi olla vastuuperusteena Joko vahingonaiheuttajalle itselleen on asetettu tuottamuksesta riippumaton vastuu Tuotevastuu, ympäristövahinkolaki ja raideliikennevastuulaki Tai vahingonkärsijä saa hyvityksen ilman, että tuottamukseen tai muihin vahingonkorvausvastuun edellytyksiin tarvitsee ottaa kantaa Potilasvakuutuslaki, liikennevakuutuslaki 17.2.2016 106
Tuottamuksesta riippumaton vastuu Laista johtuva ankaran vastuun tilanne ovat esimerkiksi ympäristövahingot Tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtunut vahinko, joka on aiheutunut veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta; melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta taikka muusta vastaavasta häiriöstä Poikkeuksellisen vaaralliseen toimintaan on jokseenkin yleismaailmallisesti liitetty laista riippumaton ankara vastuu Klassinen esimerkki tällaisesta erityisvaarallisesta toimintamuodosta on räjäytystyö Palovaarallisen aineen säilyttäminen Yleisesti laissa sääntelemättömälle ankaralle vastuulle voidaan esittää seuraavat kriteerit 1. vahingon liittyminen vastuuvelvollisen elinkeinotoimintaan 2. taloudellisen edun tavoittelu 3. vahingonvaaran tyypillisyys 4. mahdollisuudet estää vahinkoja sekä rajoittaa ja kanavoida niiden seurauksia 17.2.2016 107
Isännänvastuu Oikeushenkilön vahingonkorvausvastuu on yleensä isännänvastuuta Yrityksen tai julkisyhteisön vastuuta työntekijänsä tai tähän rinnastettavan henkilön toiminnasta Vastuu ei edellytä työnantajan tuottamusta, vaan työntekijän tuottamus kanavoituu työnantajan vastattavaksi Ei siis edellytetä, että työnantaja olisi laiminlyönyt valvoa työntekijää Ei ole välttämätöntä, että tuottamuksellisesti toiminut työntekijä pystyttäisiin yksilöimään 17.2.2016 108
Isännänvastuu Perusteena isännänvastuulle on se, että työntekijän tekemä työ koituu työnantajan hyväksi Lisäksi työsuorituksen delegoinnin toisen tehtäväksi ei yleensä tule kaventaa toimeksiantajan vastuuta Työnantajalla on myös yleensä paremmat taloudelliset mahdollisuudet korvata vahinko Isännänvastuun kattama henkilöpiiri 1. Työntekijä ja virkamiehet (jos ei julkisen vallan käyttö) 2. itsenäinen yrittäjä, joka on rinnastettavissa työntekijään 3. oppilaitoksen oppilas, kun kysymys on opetukseen liittyvästä työstä tai 4. hoitolaitoksessa hoidettavana oleva, kun kysymys on hoitoon liittyvästä työstä. 17.2.2016 109
Isännänvastuu Vahingonkärsijä voi vaatia korvausta työnantajalta Vaikka työntekijän tuottamus kanavoituu yleensä työnantajan vastattavaksi, työntekijälle voi syntyä henkilökohtainen vastuu Henkilökohtainen vastuu suoraan vahingonkärsijälle Työnantajan takautumisoikeus Työntekijän vastuun edellytyksenä on se, että hän on aiheuttanut vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella 17.2.2016 110