SOPIMUSPÄÄLLIKKÖ 2018

Transkriptio

1 SOPIMUSPÄÄLLIKKÖ 2018

2 5. SOPIMUSVASTUUT JA VAHINGONKORVAUS

3 SOPIMUSRISKI Sopimusriski voi realisoitua monella tavalla, esimerkiksi: Turhina ja ennakoimattomina kustannuksina. Työnä tai toimituksena, josta ei saada korvausta. Saamatta jääneenä voittona. Aineettomien oikeuksien menettämisenä. Mainevahinkoina. Menetettyinä liiketoimintamahdollisuuksina. Sopimusriski voi kaataa terveenkin yrityksen lyhyessä ajassa. Sopimusriskit ovat ns. taseen ulkopuolisia riskejä, joita ei pysty näkemään tilinpäätöksestä. Sopimusriskien arviointi vaatii sopimusaineiston ja yrityksen liiketoiminnan tuntemusta.

4 VAHINGONKORVAUS Sopimusperusteinen vahingonkorvausvastuu perustuu osapuolten väliseen sopimukseen sekä sopimustyyppikohtaiseen lainsäädäntöön. Usein näitä varallisuusvahinkoja ei voi vakuuttaa. Sopimus itse siis käytännössä toimii vakuutuksena. Vahingonkorvausta arvioitaessa pääsääntönä pidetään sopimusten sitovuuden periaatetta. Tästä syystä sopimusvastuussa ei lähtökohtaisesti vaadita tuottamusta. Sopimusosapuoli ei yleensä voi vapautua vastuustaan vetoamalla esteeseen sopimusvelvoitteiden täyttämisessä.

5 VAHINGONKORVAUS Poikkeustapauksessa voi olla mahdollisuus vedota ylivoimaiseen esteeseen (Force Majeure), jolloin sopimuksen noudattamatta jättäminen ei aiheuta korvausvelvollisuutta. Ylivoimainen este tarkoittaa osapuolelle ilmaantunutta ennalta arvaamatonta ja yllättävää tapahtumaa, johon ei ole mahdollista etukäteen varautua ja joka estää sopimuksenmukaisen suorituksen tekemisen. Ylivoimainen este voi olla esimerkiksi sota, luonnonmullistus, energiajakelun estyminen tai viranomaisen antama määräys. Ylivoimaiseen esteeseen on mahdollista vedota ilmankin, että siitä olisi mainintaa sopimuksessa. Kirjaamalla haluttuja kohtia Force Majeure ehtoon voi sen vaikutusaluetta laajentaa. Esimerkiksi lakko tai muu työtaistelu.

6 VAHINGONKORVAUS Vahingonkorvauksen perusajatus on saattaa vahinkoa kärsinyt osapuoli taloudellisesti siihen asemaan, jossa hän olisi ollut ilman vahinkoa tai sopimusrikkomusta. Vahingonkärsijän on aina pyrittävä rajaamaan kaikin keinon vahingon leviäminen. Korvausta ei voi saada siltä osalta vahinkoa, jonka vahinkoa kärsinyt osapuoli olisi kohtuudella kyennyt estämään.

7 VÄLITTÖMÄT VAHINGOT Vahingot voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin vahinkoihin. Välittömät vahingot syntyvät suoraan vahingon seurauksena, esim. viallisen osan arvo. Välittömien vahinkojen osalta virhevastuu on suhteellisen ankaraa ja myyjän on niitä vaikea välttää (ei vaadita tuottamusta).

8 VÄLILLISET VAHINGOT Välilliset vahingot syntyvät välittömän vahingon seurauksena. Esimerkiksi: Laitteen rikkoutumisesta aiheutuneet tuotannonmenetykset. Sopimusrikkomuksen aiheuttama haitta muiden sopimusten täyttämiselle. Välilliset vahingot voivat olla arvaamattoman suuret ja laajat. Kauppalain mukaa välillisten vahinkojen osalta myyjä on vastuussa vain, jos vahinko johtuu myyjän huolimattomuudesta tai silloin jos tavara poikkesi jo kaupantekohetkellä siitä, mihin myyjä oli erityisesti sitoutunut. Takuu katsotaan tällaiseksi erityiseksi sitoumukseksi. Voikin sanoa, että takuuaikana riski joutua maksamaan välilliset vahingot on suurempi. Sopimuksessa voidaan sopia, ettei toisen osapuolen välilliset vahingot tule korvattavaksi. Usein näin kannattaakin tehdä.

9 VASTUIDEN RAJOITTAMINEN Sopimusehdoilla kannattaa pyrkiä rajaamaan omat vastuut johonkin tiettyyn tarkkaan kiinteään korvaussummaan tai prosenttimäärään kauppasummasta, kaikkien vastuumuotojen osalta yhteensä, esimerkiksi: Viivästyssakot Sopimussakot Vahingonkorvaukset (välittömät ja välilliset vahingot) Vastuunrajauslausekkeet saattavat olla yllättäviä ja ankaria, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota, että ne tulevat toisen osapuolen tietoon. Epäselvää vastuunrajauslauseketta tulkitaan laatijansa vahingoksi, eli mahdollisimman vähän rajoittavaksi.

10 Sopimusvastuut Esimerkki Pyri välttämään sopimusketjuissa mahdolliset vastuuaukot. Esim. alihankintaketjussa korvausten vyöryttäminen ketjussa sille, kenen rikkomuksesta ne johtuvat. Tarvikkeiden ostosopimuksessa on salassapitolauseke eli hintoja ei saa luovuttaa kolmannelle. Tarjouspyynnössä (esim. julkinen hankinta) velvoitetaan omien ostohintojen esittämiseen pyydettäessä. Tarjouspyynnössä velvoitetaan aukaisemaan hinnoittelu, eli hinta määräytyy sisäänostohinta + sovittu kate%. Ongelmana on, että toisen sopimuksen noudattamisen rikkoo toista sopimusta ja molemmissa on sopimussakkolauseke.

11 VASTUUNRAJOITUS Tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetun vahingon osalta ei voi vedota vastuunrajoitusehtoon. Perustuu kohtuuttomuuteen. Vastuunrajoitusehdon sitomattomuuteen vetoavalla on näyttötaakka.

12 SOPIMUSSAKKO Sopimuksen rikkomisesta pitää todellisuudessakin seurata sanktio, muuten sopimus ei ole tehokas. Seuraus sopimuksen rikkomisesta on vahingonkorvausvelvollisuus. Sopimusrikkomuksen aiheuttaman vahingon määrän toteennäyttäminen voi kuitenkin käytännössä olla hankalaa. Sopimussakko selkeyttää ja helpottaa korvauksen suuruuden määrittämistä, koska se on sovittu etukäteen.

13 SOPIMUSSAKKO Oikean summan määrittäminen on tärkeää, koska summan pitää olla riittävän suuri ohjaamaan sopimuskumppania pysymään sopimuksessa, mutta se ei saa olla liian suuri omaan riskinkantokykyyn nähden. Sopimussakko voidaan asettaa koskemaan yleisesti sopimuksen rikkomista tai vain tiettyjen ehtojen rikkomisesta (esim. kilpailukielto ja salassapito). Tällöin muut kohdat jäävät yleisen vahingonkorvauksen piiriin. Viivästyssakko on sopimussakon yksi muoto. Viivästyssakko asetetaan toimituksen viivästymisen varalta. Tyypillisesti viivästyssakoksi määritetään tietty prosenttiosuus toimituksen arvosta per alkava viikko tai päivä.

14 SOPIMUSSAKKO Sopimusrikkomuksella tarkoitetaan sellaista olennaista sopimusrikkomusta, jota ei ole korjattu kolmessakymmenessä (30) päivässä siitä, kun loukattu Sopijapuoli on rikkojalle kirjallisesti rikkomuksesta ilmoittanut. Sopimuksen rikkomisesta on rikkovan Sopimuksen Sopijapuolen maksettava loukatulle Sopijapuolelle korvausta suhteessa aiheutettuun vahinkoon tai haittaan, kuitenkin vähintään (kolmekymmenen tuhatta) euroa per rikkomus. Sopimussakon maksaminen ei oikeuta sopimusrikkomuksen jatkamiseen eikä poista rikkoneen Sopijapuolen vahingonkorvausvelvollisuutta siltä osin kuin loukatun Sopijapuolen kärsimä vahinko ylittää sopimussakon määrän.

15 SOPIMUSRISKIT Yleensä omien vastuiden rajaaminen sysää vastuuta (riskiä) sopimuskumppanille. Sopimusriski ei siis pääsääntöisesti häviä vastuunrajauslausekkeiden myötä. Kyse on siitä, kumman osapuolen kannettavaksi riski jää. Usein suuremman riskin kantamisen vastapainona odotetaan tuotto-odotuksen olevan korkeampi. Sopimusriskejä syntyy myös siksi, että sopimukset ovat kompromisseja. Riskejä joudutaan hyväksymään sopimuksen aikaansaamiseksi. Toisinaan sopimusneuvotteluissa ei päästä kaikista asioista yksimielisyyteen ja joudutaan jättämään tarkoituksellisesti sopimukseen aukkoja (asioita jätetään sopimatta). Myöskin ajan sekä taloudellisten resurssien puute voi synnyttää tilanteen, että sopimukseen jää aukkoja.

16 RISKIPREEMIO Sopimusneuvotteluihin kuuluu riskin hinnoittelu. Mitä suurempi riski, sitä suurempi korvaus tulee saada. Esimerkiksi myyjä voi nostaa virhevastuutaan, jos saa korkeamman hinnan (preemio). Periaatteessa jokainen sopimusehto voidaan hinnoitella. Käytännössä osapuolen neuvotteluvoimalla on suuri merkitys siinä, kyetäänkö riskin suuruutta hinnoittelemaan.

17 Sopimusriskit Sopimusriskien ja riitojen todennäköisyys kasvaa, jos: Toisen osapuolen neuvotteluasema on vahvempi. Neuvotteluasemaan voi vaikuttaa mm. se, että sopimus on selkeästi tärkeämpi toiselle osapuolelle. Mitä suurempi taloudellinen arvo sopimuksella on, sitä suurempi on ostajan neuvotteluvalta. Toisella osapuolella on selkeästi enemmän tiedollisia ja taloudellisia resursseja sopimuksen tekemiseksi. Toinen osapuoli joutuu tekemään isoja investointeja vain tätä yhtä sopimussuhdetta silmällä pitäen. Yhdestä sopimuksesta/asiakassuhteesta tulee suuri osa yrityksen liikevaihdosta. Sopimuskumppanin opportunistinen toiminta yleensä, eli oman edun tavoittelu ei- hyväksyttävillä keinoilla. Heikko sopimushallinta ja määräaikojen seuranta.

18 Kertasopimukset Kestosopimukset Kerta- tai lyhytkestoinen sopimus. Riski ei pääsääntöisesti toistu. Yksittäisen riskin suuruus vaikuttaa suoraan sopimuksen riskisyyteen. Sopimusriidassa voidaan ottaa helposti jyrkempi kanta, koska sopimussuhteen ei odoteta jatkuvan. Riskin suuruuteen vaikuttaa yksittäisen riskin suuruuden lisäksi sen toistumistodennäköisyys. Lojaliteettivelvoite sopimuskumppania kohtaan korostuu. Sopimuksen jatkuminen itsessään voi olla suojeltava arvo, jolloin joudutaan tekemään kompromisseja. Sopimuksen määräaikaan ja sopimuksen päättämiseen liittyvät riskit liittyvät nimenomaan pitkäkestoisiin sopimussuhteisiin.

19 SOPIMUSRISKIT Liikeriskiin voidaan suhtautua eri tavoin riippuen riskin luonteesta, suuruudesta ja toteutumistodennäköisyydestä. Riskiä voidaan pyrkiä välttämään olemalla tekemättä sopimusta kokonaan tai osittain. Riskiä voidaan pienentää, ainakin osittain, tarkoilla sopimusehdoilla ja vastuurajoituslausekkeilla. Riski voidaan pyrkiä myös kokonaan siirtämään sopimuksella sopimuskumppanille. Riskiä voidaan siirtää vakuuttamalla. Vakuuttamien ei kuitenkaan ole sopimusriskien osalta useinkaan mahdollista. Mikäli joudutaan hyväksymään epätyydyttäviä sopimusehtoja, on keskeistä tuntea sopimusvelvoitteet hyvin, jotta riskejä osataan välttää.

20 RISKIEN LUOKITTELU 1. Korvausvastuuriski 2. Sitovuusriski 3. Tulkintariski 4. Luotettavuus- ja maksukykyriski 5. Suorituskustannusriski 6. Oikeudenkäyntiriski 7. Imagoriski

21 Korvausvastuuriski Ilmenee suorana rahallisena menetyksenä tai työsuoritteena. Vahingonkorvauksen maksaminen. Hinnanalennus. Sopimussakko Viivästyssakko. Työsuoritteen tekeminen tai tuotteen toimittaminen korvauksetta. Sitovuusriski Ilmenee siten, että sopimus ei sidokaan tai sitoudutaan epäedulliseen sopimukseen. Sopimus jää kokonaan tai osittain sitomattomaksi. Esimerkiksi määrämuoto- tai edustusvaltavirheen vuoksi. Myös sopimuksen kohtuuttomuusarviointi voi johtaa sitomattomuuteen. Sitovuusriski voi olla myös päinvastaista eli sitoudutaan itse epäedullisiin sopimusehtoihin.

22 Tulkintariski Luotettavuus- ja maksukykyriski Sopijapuolet tulkitsevat sopimusta eri tavoin. Sopimusta tulkitaankin toisin, kuin itse oli lähtökohtaisesti oletettu. Esimerkiksi: vakioehtojen sitomattomuus tai epäselvän sopimuskohdan tulkitseminen laatijansa vahingoksi tai epäselvyys sopimusasiakirjojen soveltamisjärjestyksessä. Sopimuskumppanin puutteellinen asiantuntemus sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Sopimuskumppanin heikko taloudellinen tila ja resurssit toteuttaa sopimusta. Sopimuskumppanin heikko maksuvalmius. Sopimuskumppanin haluttomuus täyttää sopimusvelvoitteensa.

23 Suorituskustannusriski Oikeudenkäyntiriski Sopimusvelvoitteiden toteuttaminen käy odotettua kalliimmaksi tai muuten raskaammaksi. Esimerkkinä: Omien tuotantokustannusten nousu. Laajemmat sopimusvelvoitteet kuin alun perin oli ymmärretty. Sopimus ei täytä sille asetettua tavoitetta, mutta synnyttää kuitenkin kustannuksia. Epävarmuus lopputuloksesta. Oikeudenkäyntikuluriski. Tuottavan yhteistyön päättyminen sopimusriidan seurauksena. Ulkomaisen kumppanin kanssa sovellettava lainsäädäntö- ja oikeudenkäyntipaikkariski.

24 IMAGORISKI Sopimusriidat ja huono sopimusyhteistyö heikentävät mainetta luotettavana sopimuskumppanina. Vähemmän tarjoajia. Kalliimmat hinnat. Vähentää pitkässä juoksussa kilpailukykyä ja tuloksellisuutta. Laadukkaat sopimukset ja sopimuskäytännöt parantavat luotettavan yhteistyökumppanin imagoa.

25 KIITOS Suomen Lakiekonomit Oy Juha Tuominen