Yleinen sopimus- ja vahingonkorvausoikeus. T Tietotekniikkaoikeus Kevät 2005 Aura Soininen

Transkriptio

1 Yleinen sopimus- ja vahingonkorvausoikeus T Tietotekniikkaoikeus Kevät 2005 Aura Soininen

2 Sopimusoikeuden perusteet

3 Sopimuksia sääntelevä lainsäädäntö Laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (OikTL) on säännöksiä sopimuksen syntymisestä, valtuutuksesta ja pätemättömyysperusteista. Yleislakia sopimussuhteen sisällöstä ja sopimusrikkomusten seuraamuksista ei ole. Erityislakeja mm. KL, KSL, AsuntokauppaL, HVL, VakSopL, TSL Tahdonvaltaisuus vs. pakottavuus Yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet täydentävät Ohjelmistosopimuksissa turvaudutaan sopimuksen ollessa puutteellinen analogiaan (ennen kaikkea KL) ja yleisiin sopimusoikeudellisiin periaatteisiin.

4 Sopimus oikeustoimena (1) Sopimus on tärkein velvoittautumisen muoto. Siviilioikeudelliset velvoitteet voivat ylipäätänsä perustua a) sopimukseen b) vahingonkorvaukseen, c) perusteettoman edun saamiseen. Sopimus on kaksipuolinen oikeustoimi. Oikeustoimi on tahdonilmaisu, jolla perustetaan, muutetaan tai kumotaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Sopimuksentekoprosessiin voi liittyä myös yksipuolisia oikeustoimia (= oikeustoimi, joka saa oikeusvaikutuksia yhden henkilön suorittamana).

5 Sopimus oikeustoimena (2) Sopimusoikeuden pääperiaatteina ovat sopimusvapaus ja sopimuksen sitovuus. Sopimuksen sisällöllä on myös yhä enenevässä määrin merkitystä. Sopimusvapaus sisältää päätäntävapauden, sopimuskumppanien valitsemisvapauden, tyyppivapauden, muun sisältövapauden kuin tyyppivapauden, muotovapauden ja purkuvapauden

6 Sopimusvapaus Pääsääntönä sopimusvapaus: Vapaus päättää sopimuksen sisällöstä sekä siitä haluaako sitoutua sopimukseen ja kenen kanssa. Yhteiskunnalliset intressit rajoittavat sopimusvapautta. Mm. Pakottava lainsäädäntö heikomman osapuolen suojaksi sopimuspakko, jolloin se, johon sopimuspakko kohdistuu on velvollinen tekemään sopimuksen yleisesti soveltamillaan ehdoilla. RL:n syrjintäkielto on sopimuspakon lähi-ilmiö: Elinkeinonharjoittaja ja hänen palveluksessaan oleva, joka ei palvele asiakasta tämän rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän taikka uskonnon vuoksi, voidaan tuomita rangaistukseen.

7 Muotovapaus (1) Sopimusvapauden yksi elementti Muotovapaudella tarkoitetaan sitä, että osapuolet voivat vapaasti valita, missä muodossa sopimuksen tekevät. Kirjallinen, suullinen, hiljainen (konkludenttinen) ja sähköinen sopimus ovat oikeudellisesti yhtä päteviä. Sähköisistä sopimuksista oma lainsäädäntönsä Todistusvaikeuksien vuoksi kirjallinen sopimus on suositeltava vaihtoehto.

8 Muotovapaus (2) Sopimusvapauden puitteissa osapuolet voivat sopia myös siitä, että ainoastaan tietyssä muodossa tehty sopimus on pätevä. Muotovapaudesta on poikkeuksia: Jotkut sopimukset on tehtävä kirjallisesti (esimerkiksi kulutusluotosta on KSL:n mukaan sovittava kirjallisesti). Joskus muotovaatimuksena on todistajien käyttäminen tai viranomaisen myötävaikutus (kiinteistön kauppa, avioehto).

9 Muotovapaus (3) On olemassa varsinaisia ja epävarsinaisia muotovaatimuksia. Varsinaisten muotovaatimusten noudattamatta jättämisen seurauksena on sopimuksen tai tietyn sopimusehdon pätemättömyys. Epävarsinaisten muotovaatimusten noudattamatta jättämisen seurauksena on jokin muu negatiivinen seuraamus, kuten hallinnollinen tai rikosoikeudellinen sanktio. Esimerkiksi ay:n ja ky:n yhtiösopimus on pätevä suullisenakin, mutta yritystä ei saada tällaisen sopimuksen perusteella merkityksi kaupparekisteriin.

10 Sisältövapaus Sisältövapaudella tarkoitetaan, että sopimuksen sisältö on sopijapuolten vapaasti määrättävissä. Voidaan erottaa normatiivinen ja tosiasiallinen sisältövapaus. Pakottava lainsäädäntö rajoittaa (KSL, TSL). Sopimus ei saa olla hyvän tavan vastainen. Todellisuudessa esim. vakioehdot rajoittavat sisällöstä sopimisen mahdollisuutta. Sopimuksen kohtuullistaminen on esim. OikTL 36 :n nojalla mahdollista.

11 Sopimuksen sitovuus Sopijapuoli on oikeudellisesti velvollinen täyttämään sopimuksen, johon hän on sitoutunut poikkeuksena pätemättömät sopimukset. Ellei laillisesti syntynyttä sopimusta noudateta, toisella osapuolella on mahdollisuus turvautua tuomioistuimen ja ulosottoviranomaisen apuun. Sopimuksen rikkonut joutuuu korvaamaan vastapuolen vahingot/maksamaan sovitun sopimussakon. Kohtuuttomia sopimuksia voidaan sovitella.

12 Sopimuksen tekeminen

13 Sopimuksen tekeminen - tarjous/vastausmalli (1) Sopimus katsotaan syntyneeksi, kun a) sopimuksen tekemistä koskevaan tarjoukseen on b) saatu hyväksyvä vastaus. Tarjous sitoo antajaansa annetun/kohtuullisen määräajan, ellei muuta ilmoitettu. Sitovuus alkaa siitä hetkestä, kun vastaanottaja on ottanut tarjouksesta selon. Sitovan tarjouksen oltava yksilöity ja vakavasti otettavissa, ei esim. yksityinen lupaus, yleiset markkinointitoimet ja ohjelmanjulistukset.

14 Sopimuksen tekeminen - tarjous/vastausmalli (2) Vastaanottajalla ei ole velvollisuutta vastata, mutta hyväksyvän vastauksen täytyy olla puhdas ja sen on saavuttava perille määräajassa. Ellei määräaikaa ole asetettu, vastauksen on tultava perille kohtuullisessa ajassa. Kohtuullinen aika on erilainen eri tilanteissa (suullinen tarjous, kirjallinen tarjous, sähköinen viestintätapa) Mitä seuraa, jos vastaus on epäpuhdas? Se tulee liian myöhään tai ehtoja on muutettu Reklamaatio ilman aiheetonta viivytystä on tarpeen, mikäli vastauksen lähettäjän voidaan olettaa luulleen, että hänen vastauksensa on puhdas.

15 Sopimusneuvottelut (1) Tarjous-vastausmalli ei usein vastaa todellista tilannetta. Tavallisesti tärkeimmät sopimukset neuvotellaan. Neuvotteluprosessi on monivaiheinen. Ei välttämättä voida erottaa sellaisia vaiheita, joita voitaisiin kutsua lopullisiksi tarjouksiksi tai vastauksiksi. Lähtökohtana voidaan pitää periaatetta, jonka mukaan sopimus on olemassa, kun osapuolet ovat yksimielisiä sen syntymisestä.

16 Sopimusneuvottelut (2) Poikkeuksellisesti neuvotteluosapuolelle saattaa muodostua vastuu tuloksettomina katkenneista sopimusneuvotteluista. Korvattavaksi saattavat tulla sekä välittömät vahingot että välilliset vahingot, kuten hukkaan menneet investoinnit.

17 Esisopimus, käsiraha ja letter of intent (1) Yhteistä saavutettujen välitavoitteiden tai välivaiheiden vahvistaminen. Esisopimus on selkeä velvoite tehdä varsinainen sopimus. Kohteena osapuolten pääsuorituksia koskeva päätösvalta. Vahingonkorvausvastuu, jos sopimusta ei tehdä. Sopimukseen olisi hyvä kirjata lopullisen sopimuksen syntymistä koskevia varaumia. Maksamalla käsirahan ostaja saa myyjältä etuoikeuden kauppaan. Jos kauppa jää ostajan kontrollipiiriin kuuluvasta syystä toteutumatta, myyjä saa pitää suorituksen.

18 Esisopimus, käsiraha ja letter of intent (2) Aieasiakirja vahvistaa osapuolten yksimielisyyden keskeisistä sopimuskohdista sekä yhteisen tarkoituksen saada aikaan lopullinen sopimus. Sisältää normaalisti kiellon käydä neuvotteluja muiden kanssa samasta hankkeesta. Aiesopimukseen ei liity suoraa sopimussidonnaisuutta, eikä velvollisuutta tulevan sopimuksen tekemiseen.

19 Edustus ja valtuutus Edustaja suorittaa oikeustoimen edustamansa henkilön, päämiehen, nimessä ja hänen lukuunsa. Valtuutus on oikeustoimeen perustuva edustuksen muoto Valtuutustavat: Kirjallinen valtakirja (kelpoisuus) Erityinen tiedonanto kolmannelle/ Julkinen tiedonanto Asemavaltuutus (laki tai yleinen tapa määrittää) Toimeksiantovaltuutus (valtuuttajan tiedonanto valtuutetulle) Sallimisperusteinen eli toleranssivaltuutus Prokura

20 Kelpoisuus ja toimivalta Kelpoisuus Tarkoittaa ulkopuoliselle näkyvää valtuutusta. Oikeustoimi, joka ei sisälly valtuutetun kelpoisuuteen, ei koskaan sido päämiestä. Toimivalta Valtuutetulle annetut ohjeet, jotka eivät ilmene ulkonaisesti valtuutuksesta, rajoittavat toimivaltaa. Toimivallan rajoitukset eivät sido vilpittömässä mielessä (ei tiennyt eikä pitänytkään tietää) olevaa kolmatta.

21 Sopimuksen pätemättömyys

22 Pätemättömyys Oikeustoimi on pätemätön, mikäli sen tekemisessä, muodossa tai sisällössä on virhe, joka estää sitovuuden. Pätemätöntä sopimusta ei tarvitse noudattaa. Ei suoritusvelvollisuutta. Suoritusten palauttaminen. Pätemättömyyden aiheuttaja saattaa joutua korvaamaan vahingon. Olemassa itsestään vaikuttavia ja reaktiota edellyttäviä pätemättömyysperusteita (kanne). OikTL:ssa on heikkoja ja vahvoja pätemättömyysperusteita. Erona se, että vastapuolen tietoisuudella on merkitystä. Vilpitöntä mieltä suojataan.

23 Oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen Vahva pätemättömyysperuste, huomioon viran puolesta Oikeustoimikelpoisuus puuttuu alaikäisiltä sekä holhottavaksi julistetuilta luonnollisilta henkilöiltä. Yritykset ja yhdistykset ovat oikeus- ja oikeustoimikelpoisia syntyessään. Siihen kelpoiset toimielimet tai henkilöt käyttävät oikeushenkilön oikeuksia ja velvollisuuksia.

24 Pakko, OikTL 28 ja 29 Väkivaltainen tai muu oikeudenvastainen uhkaaminen, kuten uhkaaminen rikoksen ilmiantamisella tai kielteisten henkilökohtaisten seikkojen paljastamisella. Voidaan erottaa törkeä (pakko kohdistuu henkeen ja terveyteen) ja lievä pakko (muu esim. kiristäminen). Törkeä pakko on vahva pätemättömyysperuste. Erolla ei käytännössä ole kovin suurta merkitystä, sillä usein vastapuoli on tietoinen pakotuksesta. Perusteeseen vedottava ilman aiheetonta viivytystä. Ei oteta viran puolesta huomioon.

25 Petollinen viettely (vilppi), OikTL 30 Väärien tietojen antaminen (tai antamatta jättäminen) seikasta, joka vaikuttaa sopimuksen tekemiseen. Erehdyttäminen tai erehdyksen hyväksikäyttäminen Heikko pätemättömyysperuste, ei oteta huomioon viran puolesta Vedotaan harvoin. Tunnusmerkistö täyttyy vaikeammin kuin OikTL 33.

26 Kiskominen, OikTL 31 Toisen pulan, ymmärtämättömyyden, kevytmielisyyden tai hänestä riippuvaisen aseman hyväksikäyttö. Osapuolten välillä ilmeinen epäsuhde hyväksikäytetyn vahingoksi. Heikko pätemättömyysperuste OikTL 33 ja 36 vetoaminen helpompaa.

27 Kunnianvastainen ja arvoton menettely, OikTL 33 Täydentävä pätemättömyysperuste Sovelletaan esimerkiksi silloin, kun sinänsä oikeustoimikelpoinen henkilö tekee sopimuksen sairaana tai humalassa, toisen osapuolen tietämättömyyttä käytetään hyväksi tai kun sopijapuolen edellytykset raukeavat. edellyttää tietoisuutta pätemättömyysperusteesta.

28 Esimerkki KKO 1977 II 76: Myyjä oli tilansa myydessään edellyttänyt ostajan solmivan hänen kanssaan avioliiton pian kaupanteon jälkeen. Tämän edellytyksen, jonka ostaja oli käsittänyt, jäätyä täyttämättä kauppa, huomioon ottaen myös sovitun vastikkeen alhaisuuden, katsottiin tehdyn sellaisissa olosuhteissa, että ostajan oli kunnianvastaista ja arvotonta vedota siihen. Sen vuoksi kauppa ja ostajalle tiloihin myönnetty lainhuuto julistettiin mitättömiksi.

29 Ilmaisuerehdys, OikTL 32 Tahdonilmaisu ei vastaa sen ilmaisijan tahtoa. Esimerkiksi erhekirjoitus ( > 1500) Sitoo, mikäli vastaanottaja on vilpittömässä mielessä ja virhe on tapahtunut tahdonilmaisun antajan puolella. Mikäli tahdonilmaisun sisältö on muuttunut matkalla, se ei sido antajaansa, vaikka vastaanottaja olisi vilpittömässä mielessä. Ilmaisun lähettäjällä on reklamaatiovelvollisuus.

30 Motiivierehdys Edellytysten virheellisyys tai raukeaminen Hinta on laskettu vahingossa väärin tms. Ei pääsääntöisesti vaikutusta sopimuksen pätevyyteen. Joskus voidaan soveltaa OikTL 33 :ää. Kohtuutonta sopimusta voidaan myös sovitella (OikTL 36 ).

31 Sopimusrikkomuksen seuraamukset, sopimuksen päättyminen

32 Sopimusrikkomus (1) Myyjän sopimusrikkomus: esim. tavaran virheellisyys tai myöhästyminen tavaran toimituksessa. Ostajan sopimusrikkomus: esim. myöhästyminen kauppahinnan maksamisessa tai myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönti. Sopimus ja kaupan yhteydessä annetut tiedot määrittävät rikkomuksen

33 Sopimusrikkomus (2) Sopimusrikkomuksen seuraukset: suorituksen/ virheen korjaamisen vaatiminen, uusi toimitus hinnanalennus tai sopimuksen purku Vahingonkorvaus voi yhdistyä sekä niihin tilanteisiin, joissa ostaja/myyjä pysyy sopimuksessa ja vaatii sen täyttämistä että niihin tilanteisiin, joissa ostaja/myyjä purkaa kaupan.

34 Oikean suorituksen vaatiminen Ostaja/myyjä voi myyjän/ostajan viivästyksen johdosta vaatia suorituksen täyttämistä määräajassa. Velallisella on pääsääntöisesti oikeus korjata suorituksessaan oleva virhe ennen kuin hinnanalennus tai sopimuksen purku tulevat kysymykseen. Tavaran tms. korjaaminen Uusi toimitus Mikäli oikaisuvelvollisuutta ei täytetä, velkoja voi teettää vastaavan työ ulkopuolisella ja vaatia velallislta ylimääräisten kustannusten korvausta (tästä vähennetään ylimääräinen hyöty).

35 Takuu Velallisen velvollisuutta virheen oikaisuun voidaan laajentaa sopimuksilla. Myyjä antaa korjaustakuun sitoutuen huolehtimaan takuuaikana tapahtuneista virheistä Kaikki takuuaikana ilmenevät virheet kuuluvat takuun piiriin, elleivät ne johdu käyttövirheestä tai esineen ulkoisesta vahingoittumisesta.

36 Hinnanalennus Eräs sopimusrikkomuksen seuraus (suorituksen virhe). Ei edellytä virheeltä erityistä olennaisuutta. Tulee kysymykseen silloin, kun virheen korjaamista tai uutta toimitusta ei jostain syystä suoriteta kohtuullisessa ajassa virheestä ilmoittamisen jälkeen. Vaihtoehtoinen keino virheen oikaisulle ja sopimuksen purkamiselle Sopimus säilyy voimassa Palauttaa suoritusten tasapainon

37 Sopimuksen purkaminen Jyrkin keino reagoida sopimusrikkomukseen Mahdollinen mikäli annettu tilaisuus virheen oikaisuun tietyssä ajassa, mutta näin ei ole tapahtunut. Voidaan käyttää heti, mikäli kysymyksessä olennainen sopimusrikkomus Esim. rikkomuksella ostajalle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai tämän olisi pitänyt se käsittää sopimusta ei olisi koskaan tehty, jos rikkomus olisi tiedetty etukäteen Mahdollista myös ennakoidun sopimusrikkomuksen tapauksessa. Purkamisedellytyksistä on mahdollista sopia!

38 Purkamisen vaikutukset Lakkauttaa sopimuksen välittömästi ilman irtisanomisaikaa Kertasopimuksessa suoritukset palautettava (käyttöhyöty voidaan vähentää). Kestosopimuksessa purkamista edeltävät suoritukset jäävät voimaan. Ei vaikuta niihin sopimusehtoihin, jotka on otettu sopimukseen lakkaamistilanteiden varalta oikeuspaikka, sopimussakko jne.

39 Sopimussakko Sopimukseen perustuvat oikeusseuraamukset Etukäteen vahvistettu korvaus, joka ei periaatteessa ole sidonnainen tosiasiassa aiheutuneeseen vahinkoon. Tuottamuskynnys irrelevantti. Riittävän vakavat ja odottamattomat ulkoiset suoritusesteet vapauttavat kuitenkin vastuusta. Irtaantumiskorvaus Sovitaan hyvityksestä, jonka maksamalla toinen osapuoli voi vapautua sopimuksesta. Menettämisseuraamus Sopimuksen rikkova velallinen menettää tekemänsä suorituksen (esim. käsiraha).

40 Sopimuksen päättyminen muutoin kuin purkamalla (1) Suoritusvelvollisuuden täyttäminen Irtisanominen Toistaiseksi voimassaoleva sopimus voidaan irtisanoa, vaikka sopimusrikkomusta ei ole tapahtunut (irtisanomisaika). Sallittua lähtökohtaisesti pelkän irtisanovan yksipuolisen päätöksen perusteella. Kohtuullinen irtisanomisaika, ellei muuta sovittu, laista muuta johdu Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista sovittuna ajankohtana. Myös määräaikaisissa sopimuksissa voi olla ehto irtisanomismahdollisuudesta.

41 Sopimuksen päättyminen muutoin kuin purkamalla (2) Sopimuksen raukeaminen Suoritusesteen tai sopimusosapuolten passiivisuuteen perustuva sidonnaisuuden lakkaaminen. Sopimusta ei tarvitse täyttää mm. jos ennalta arvaamaton ylivoimainen este tekee sen mahdottomaksi (force majeure) Viranomainen kieltää toiminnan

42 Vahingonkorvausoikeuden perusteet

43 Korvausvastuun perusteet (1) Lähtökohtaisesti jokainen vastaa omista vahingoistaan Mikäli korvausperuste on olemassa, vahingonaiheuttaja korvaa vahingon Korvausvelvollisuus voi perustua sopimukseen tai lakiin (sopimuksen ulkoinen vastuu/delikti). Vahingon täytyy aiheutua ko. teosta (syy-yhteys) Vain aiheutunut vahinko korvataan (rikastumiskielto)

44 Korvausvastuun perusteet (2) Tavoitteena hyvittäminen ja ennaltaehkäisy Vahingonkorvausvelvollisuus on mm. keskeinen sopimuksen sitovuuden vahvistus Kannustaa noudattamaan sopimusta Ennallistaa tilanteen sopimusrikkomuksen jälkeen vahingon kärsijän osalta

45 Vastuun muotoja: tuottamus- ja kontrollivastuu Tuottamusvastuu (pääsääntö) Vahingonkärsijän näytettävä tuottamus ja aiheutunut vahinko. Saattaa osoittautua ongelmalliseksi. Sopimuksessa usein näytettävä huolellisuus Kontrollivastuu (esim. KauppaL 27 ) Vapautuakseen vastuusta osoitettava esteen olleen kontrollin ulkopuolella

46 Vastuun muotoja: ankara vastuu Ankara ja poikkeukseton vastuu Esim. kuluttajansuojalain mukaan myyjä on aina velvollinen korvaamaan tietyt välittömät vahingot

47 Sopimusperusteinen vastuu

48 Sopimukseen perustuva vahingonkorvaus Sopimusperusteinen vahingonkorvausvelvollisuus perustuu siihen, mitä on sovittu. Lähtökohtaisesti kaikki sopimusrikkomuksesta aiheutuvat vahingot ovat korvattavia niiden laadusta riippumatta Sopimuksissa usein vastuunrajoituksia Vahingonkorvausvelvollisuus voi syntyä silloin, kun sopimus puretaan, mutta myös sopimuksen jäädessä voimaan.

49 Ennakoitavuus Korvausvastuu edellyttää ennakoitavuutta ennalta-arvaamattomia vahinkoja ei tarvitse korvata vahingonkärsijällä voi olla yksilöllisiä riskejä, joita muut eivät voi tietää Sopimusneuvotteluissa kannattaa ilmoittaa erityiset riskit, jolloin ne ovat vastapuolen ennakoitavissa ja korvattavissa riskienhallinta Vastapuoli voi silloin esittää neuvotteluissa omat vaatimuksensa (esim. korkeamman hinnan) tai luopua sopimuksesta Välittömät vahingot ennakoitavia, välilliset eivät aina

50 KL:n mukainen vahingonkorvausvastuu Myyjällä kontrollivastuu, ts. Myyjä voi välttyä korvaamasta vahinkoa vain, jos pystyy osoittamaan, että viivästys johtui hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta syystä, eikä tuo syy ollut ennakoitavissa. Tällä perusteella korvataan ainoastaan välittömät vahingot (poikkeus oikeudellinen virhe) Mikäli myyjä on ollut huolimaton, tällä on velvollisuus korvata myös välilliset vahingot.

51 Välittömät ja välilliset vahingot Sopimusrikkomus aiheuttaa ensin välittömän vahingon, joka aiheuttaa välillisen vahingon esim. myyjä ei toimita sovittua ohjelmistoa (välitön) seuraa tulon menetys (välillinen) rajanveto erittäin vaikea! KL:n mukaan välillisenä vahinkona pidetään muun muassa vahingon johdosta saamatta jäänyttä voittoa, vahinkoa liiketoiminnan keskeytymisestä sekä muuta samankaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa. Välitöntä vahinkoa mm. reklamaatio-, selvittely ym. kustannukset, hinnanero sovitun ja kateoston välisen hinnan välillä, vahingon rajoittamisesta aiheutuneet kulut.

52 Vastuunrajoitukset Välilliset vahingot voivat usein olla hyvin suuret rajataan usein sopimuksissa pois. Kysymys on vastuunrajoituksesta. Vastuunrajoitusehdot voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: ei korvata välillisiä vahinkoja korvausten enimmäismäärä X mk Voivat olla kohtuuttomia Laki voi estää rajoitukset (esim KSL) Tulkitaan laatijan vahingoksi ja suppeasti Ei rajoita tahallista tai törkeän tuottamuksellista

53 Sopimussakko ja vahingonkorvaus Ei makseta sekä täyttä korvausta että sopimussakkoa Sopimussakko ei estä korvausta muusta vahingosta Jos vahinko > sopimussakko, voiko saada sopimussakon lisäksi korvauksia? Riippuu tilanteesta, erilaisia tulkintoja Sopimussakkoa voidaan kohtuullistaa

54 Positiivinen ja negatiivinen sopimusetu Positiivinen sopimusetu: mitä olisi saatu, jos sopimus olisi täytetty oikein yleensä voitollisen sopimuksen rikkominen Negatiivinen sopimusetu: mitä olisi saatu, jos sopimukseen ei olisi lainkaan ryhdytty esisopimuksen rikkominen tai pätemätön sopimus

55 Sopimuksen ulkoinen vastuu

56 Vahingonkorvauslaki Sääntelee yleisesti vahingon korvaamista Lisäksi erikoislakeja: TuotevastuuL, PotilasvahinkoL, YmpäristövahinkoL, YdinvastuuL jne. Sääntelee korvausperusteita Sääntelee työnantajan vastuuta Rajaa korvattavia vahinkoja ja vastuunjakautumista

57 Tahallisuus - tuottamus Jokainen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka on aiheuttanut tahallaan tai tuottamuksellaan toiselle. Tahallisuus: tekijä tarkoittaa tiettyä seuraamusta tai ymmärtää sen seuraavan teostaan Tuottamus: tekijä laiminlyö sen huolellisuuden, jota jokaisen pitäisi osoittaa toisten turvallisuutta ja omaisuutta kohtaan. Harkinnanvarainen käsite Mm. käyttäytymisohjeiden rikkominen ja teon toistuminen helpottavat arviota

58 Oikeuttamisperusteet Oikeuttamisperusteet poistavat vastuun, vaikka tästä ei ole säännöstä VahL:ssa Hätävarjelu (oikeudettoman hyökkäyksen torjunta) pakkotila (vähäarvoisen edun uhraaminen suuremman edun pelastamiseksi) loukatun suostumus (esim. potilaan suostumus/urheilijan suostumus, poikk. kuolema/vaikea ruumiinvamma) viranomaisen virkavelvollisuus (vapauden riisto, takavarikko) vanhempien kurinpitovalta

59 Henkilövahingot Sopimuksen ulkopuolella korvattavia ovat henkilöja esinevahingot Aineelliset korvattavat henkilövahingot: kuoleman, vamman ja taudin sekä psyykkisen häiriön johdosta aiheutuvat vahingot (hautauskustannukset, elatusapu, hoitokulut, saamatta jäänyt ansio) Aineettomat korvattavat vahingot: kipu, särky, vika ja haitta sekä kärsimys henkistä kärsimystä ei Suomessa korvata ellei kysymyksessä ole tietty rikos (vapauden riisto, kunnianloukkaus, perätön ilmianto, kotirauhan rikkominen)

60 Esinevahingot Korvattavia vahinkoja irtaimien ja kiinteiden esineiden vaurioituminen sekä joissakin tapauksissa esineen joutuminen pois sen käyttämiseen oikeutetulta henkilöltä. Suoranaiset kulut (korjauskustannukset, alentunut arvo) Saamatta jäänyt käyttöhyödyn menetys (tulojen tai elatuksen vähentyminen) aineettomia esinevahinkoja ei VahL:n nojalla korvata

61 Taloudellinen vahinko varallisuusvahinkoa ei pääsääntöisesti korvata. Sen aiheuttaminen on elinkeinotoiminnassa sallittua, ellei kilpailussa käytettävillä keinoilla rikota esimerkiksi kilpailulainsäädäntöä tai lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. VahL:ssa velvoitetaan korvaamaan taloudellinen vahinko, joka aiheutuu: Rankaistavaksi säädetyllä teolla Julkista valtaa käytettäessä Korvaamiselle erittän painavat syyt

62 Isännänvastuu Työnantaja vastaa vahingosta jonka työntekijä työssä aiheuttaa sivulliselle tai työtoverilleen. Sivullinen voi kohdistaa korvausvaatimuksen ensisijaisesti vain työnantajaan. Työnantaja voi vaatia korvausta työntekijältä tahallisesta teosta täysi korvaus lievästä tuottamuksesta ei korvausta muuten sovitellaan

63 Teon ja vahingon välinen syy-yhteys Onko jokin seikka vahingon syy (luonnontieteelliset seuraamukset)? Kuvitellaan seikka pois tapahtumaketjusta Pohditaan olisiko vahinko silti tapahtunut? Jos ei on syy Perustuu kuvitteelliseen tilanteeseen, joten päättelyssä voi tapahtua virheitä Vastuuta ei uloteta tapahtumaketjussa kuinka pitkälle tahansa, ts. syy-yhteys katkeaa tietyissä tapauksissa tapahtumien normalisoituminen Tapahtumaketjun poikkeuksellisuus, vahingon etäisyys ja yllätykselliset ja arvaamattomat seuraukset.

64 Täyden korvauksen periaate Lähtökohtana on täysi korvaus vahingonkorvauksena on suoritettava se määrä, joka tarvitaan vahingonkärsijän saattamiseksi siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ollut, ellei vahinkoa olisi sattunut. Vahingon johdosta ei saa päästä parempaan asemaan kuin ilman vahinkoa (rikastumiskielto) Poikkeuksena korvauskatot vakioidut korvaukset korvattavien vahinkojen luokittelu oma syyllisyys tai kohtuullistaminen

65 Differenssioppi Hypoteettista ja todellista tapahtumaketjua verrataan. Tappio ilmenee erotuksena näiden välillä. Esimerkiksi sopimusrikkomus voi johtaa siihen, että odotukset jäävät toteutumatta vahinko on tavoitteen ja toteutuman erotus Lähtökohtana arviossa normaalit mittapuut Esimerkki (KKO 1994:98) Kalankasvatusverkossa valmistusvirheenä reikiä Verrattiin kalamäärää ehjän häkin kalamäärään Erotus kerrottiin myyntikatteella korvaus

66 Korvauksen sovittelu ja kohtuullistaminen Jos vahingonkärsijä on myötävaikuttanut vahingon syntymiseen, korvausta voidaan sovitella. Virheellistä esinettä käytetään virhettä pahentavalla tavalla Vahinkoa rajoittaviin toimenpiteisiin ei ryhdytä (torjuntavastuu, olemassa myös sopimussuhteissa) Korvausta voidaan myös kohtuullistaa erityisistä syistä (myös sopimuksiin perustuva vastuu) korvausvelvollisuus kohtuuttoman raskas esim. vahingon aiheuttajan ja kärsijän varallisuus

67 Loppu