Tuotannon, tuotekehityksen ja kansainvälistymisen rahoittajia Koonnut: Antti Rintaniemi Seinäjoen teknologiakeskus oy
1. Tuotannon ja tuotteiden kehityksen rahoitus Sisältö 1. Tuotannon ja tuotteiden kehityksen rahoitus... 3 1.1 ELY-keskuksen tuet... 3 1.1.1 ELY-keskuksen tuet yritysten investointeihin... 3 1.1.2 ELY-keskuksen tuet yrityksen muihin kehittämistoimenpiteisiin... 5 1.1.3 ELY-keskuksen tuet hankkeiden valmisteluun... 6 1.2 Tekes-rahoitus... 8 1.2.1 Tekes... 8 1.2.2 Rahoitusten yleisiä ehtoja... 8 1.2.3 Tekesin rahoitus t&k-hankkeisiin... 9 1.2.4 Tekesin avustus innovaatiopalvelujen hankintaan... 13 1.2.5 Tekesin de minimis avustus... 13 2. Kansainvälistymisen ja viennin rahoitus...14 2.1 Finnvera viennin ja kansainvälistymisen rahoittajana...14 2.1.1 Vientitakuut ja -takaukset... 17 2.1.2 Kansainvälistymislaina ja -takaus... 13 2.2 ELY-keskuksen kansainvälistymispalvelut...18 2.2.1 Tuotteistetut asiantuntijapalvelut...18 2.2.2 Vientirenkaat...19 2.3 Työ- ja elinkeinoministeriön tuki yritysten yhteishankkeisiin...19 2.4 Nopef - Pohjoismaiden vientirahaston tuet etabloitumiseen ja projektivientiin...20 2.4.1 Nopef...20 2.4.2 Kansainvälistymisen esiselvitystuki...20 2.4.3 Projektivientituki... 22 2.5 Finnfund yritystoiminnan rahoittajana kehitysmaissa ja Venäjällä... 22 1.1 ELY-keskuksen tuet Alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset huolehtivat yritystoimintojen kehittämiseen tarkoitettujen valtionavustusten koordinoimisesta ja myöntämisestä. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, kun yritys aloittaa toimintansa taikka laajentaa tai kehittää sitä. Avustuksen kohteena olevan hankkeen tulee olla yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä. Avustusta ei voida myöntää kalatalouteen, maatalouteen eikä metsätalouteen. Avustusta ei voida myöntää myöskään maataloustuotteiden jalostukseen tai markkinointiin, lukuun ottamatta liikennekäyttöön tarkoitetun bioetanolin tuotantoon liittyviä investointeja. Lisäksi tukien kohdetoimialoissa on erilaisia painotuksia riippuen ELY-keskuksesta, joten alueellisesti tukia voidaan kohdentaa tietyille avaintoimialoille. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää investointeihin, muihin kehittämistoimenpiteisiin sekä lisäksi pienelle yritykselle uusien työpaikkojen aiheuttamien palkkamenojen ja muiden toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen liittyvien menojen perusteella. Avustus on aina haettava ennen hankkeen aloittamista. Yrityksen kehittämisavustus on aina harkinnanvaraista avustusta ja se myönnetään kustakin hankkeesta erikseen tehtävän yritys- ja hankearvioinnin perusteella. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun teknologiaan kansainvälistymiseen tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen Avustuksen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään hankkeen myönteisiä työllisyys-, ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksia. 1.1.1 ELY-keskuksen tuet yritysten investointeihin Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Tiedekatu 2 60320 Seinäjoki puh. 020 124 4000 etunimi.sukunimi@stoy.fi www.stoy.fi Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Yrityksen kehittämisavustuksen piiriin voidaan koneiden ja laitteiden pitkäaikaisesta vuokraamisesta aiheutuvina menoina hyväksyä enintään hankinnan ostohintaa vastaavat vuokramenot kolmelta vuodelta. Menoihin ei voida sisällyttää hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muita vastaavia menoja. Avustus 2 www.agrotechnology.fi www.agrotechnology.fi 3
vuokramenoihin myönnetään I- ja II-tukialueella de minimis -tukena. Investointiin myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen enimmäisprosenttiosuus investoinnin hankintamenosta on Yritysmuoto I Tukialue II Tukialue III Tukialue Suuri yritys 15 10 - Keskisuuri yritys 25 15 10 Pieni yritys 35 25 20 Mikroyritys 35 25 20 Mikroyritys, harvaan asuttu maaseutu 35 35 30 Avustusta ei voida myöntää II-tukialueella suurelle yritykselle Ylä-Pirkanmaan seutukunnan alueella ja Kuusankosken kaupungissa. Mikäli III-tukialueella avustuksen prosenttiosuus investoinnin hankintamenosta mikroyrityksellä ylittää 15 prosenttia, avustus on myönnettävä kokonaan de minimis -tukena. Investointiin myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että avustuksen saaja rahoittaa investoinnin hankintamenosta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, jossa ei ole julkisen rahoittajan myöntämää rahoitusta. Investointiin myönnettävän avustuksen ohella julkista rahoitusta on kaikki julkisten tai julkisomisteisten rahoittajien myöntämä rahoitus riippumatta siitä, sisältyykö rahoitukseen valtion tukea vai ei. Julkiseksi rahoitukseksi luetaan myös julkisen tai julkisomisteisen rahoittajan takaama laina. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan I- ja II-tukialueella myöntää myös suurelle yritykselle investointiin, kun 1. kyseessä on yrityksen kannalta merkittävä investointi uuteen toimintayksikköön, liiketoiminta-alueeseen, tuotteeseen, palveluun tai teknologiaan 2. suuren yrityksen hanke on erityisen tärkeä alueen työllisyyden kannalta ja 3. hankkeella on merkittävä vaikutus pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamiseen siten, että suuren yrityksen hanke lisää: - teknologian siirtoa pienille ja keskisuurille yrityksille - yhteistoimintaa pienten ja keskisuurten yritysten kanssa tai - alihankintaa pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. 1.1.2 ELY-keskuksen tuet yrityksen muihin kehittämistoimenpiteisiin Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää investointien lisäksi myös muihin kehittämistoimenpiteisiin. Muilla kehittämistoimenpiteillä tarkoitetaan yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen sekä tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, yrityksen perustamis- ja toimintaedellytysten selvittämistä sekä muuta niihin rinnastettavaa yritystoiminnan merkittävää kehittämistä. Yrityksen kehittämisavustusta muihin kehittämistoimenpiteisiin voidaan myöntää: 1. ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuviin menoihin 2. palkkamenoihin, jolloin avustus myönnetään de minimis -tukena, lukuun ottamatta tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä koskevia toimenpiteitä 3. matkamenoihin, jolloin avustus myönnetään de minimis -tukena, lukuun ottamatta tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä koskevia toimenpiteitä 4. messuille tai näyttelyyn osallistumisesta aiheutuviin menoihin, jolloin avustus myönnetään de minimis -tukena, lukuun ottamatta yrityksen ensimmäistä osallistumiskertaa kyseiseen tapahtumaan 5. kone- ja laitehankinnoista tai niiden vuokraamisesta aiheutuviin menoihin, siltä osin kuin ne kohdistuvat tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen sekä 6. raaka-aineiden ja puolivalmisteiden hankinnasta aiheutuviin menoihin, jolloin avustusta voidaan myöntää vain tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä koskeviin toimenpiteisiin. Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistoimenpiteisiin kohdistuvaa avustusta ei voida myöntää myytäväksi tarkoitetun prototyypin kehittämisestä aiheutuviin menoihin. Yrityksen kehittämisavustuksen määrä muihin kehittämistoimenpiteisiin voi olla enintään 50 prosenttia avustuksen perusteena olevista hyväksyttävistä menoista. Jos tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistoimenpiteitä koskeva avustus myönnetään siten, että pienen yrityksen avustus ylittää 45 prosenttia tai keskisuuren yrityksen avustus ylittää 35 prosenttia hyväksyttävistä menoista, avustus on tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistoimenpiteiden osalta myönnettävä kokonaan de minimis -tukena. Yrityksen kehittämisavustusta muihin kehittämistoimenpiteisiin voidaan myöntää suurelle yritykselle vain yhteishankkeena toteutettavissa kehittämistoimenpiteissä, joiden toteuttamiseen osallistuu suuren yrityksen ohella pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Avustus suurelle yritykselle myönnetään de minimis -tukena. 4 www.agrotechnology.fi www.agrotechnology.fi 5
1.1.3 ELY-keskuksen tuet hankkeiden valmisteluun ELY-keskus voi myöntää haasteellisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluun harkinnanvaraista valmistelurahoitusta. Valmistelurahoitus suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät pk-yritysten 1. valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita 2. uusien innovatiivisten liiketoimintojen käynnistämistä 3. kansainvälistymistä tai 4. kehittämiseen liittyvää teknologisen taikka muun osaamisen lisäämistä. Valmistelurahoituksella edistetään yrityksessä jo aikaansaadun lupaavan kehittämisidean edellyttämiä toimenpiteitä. Rahoituksen tarkoituksena on mahdollistaa myöhemmin toteutettavaksi tarkoitetun tutkimus- ja kehittämishankkeen valmistelu. Valmistelurahoitusta voidaan myöntää myös kansainvälisiin tutkimusohjelmiin tähtäävän hankkeen valmistelutyöhön. Rahoitettavat toimenpiteet ovat tyypillisesti lyhytkestoisia selvityksiä ja sisältävät riippumattomilta ulkopuolisilta asiantuntijoilta hankittavia ostopalveluja. Rahoituksen kohteena voi olla esimerkiksi tuotekehityssuunnitelma tuotantomenetelmien kehitystä koskeva suunnitelma muotoilua koskeva selvitys teknologiastrategia tai sitä koskeva selvitys tietotekniikan mahdollisuuksia koskeva selvitys innovaation kaupallistaminen liiketoimintasuunnitelma johtamista, organisaatiota tai toiminnan suunnittelua koskeva selvitys viestintää tai markkinointia koskeva selvitys kansainvälistymiseen tähtäävä selvitys tai suunnitelma tutkimuspalvelujen ja -tulosten hyödyntäminen yritykselle räätälöity edellisiin liittyvä valmennus kansainvälisen t&k-projektin valmistelu Valmistelurahoitus on avustus, jota myönnetään enintään 70 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään 15 000 euroa. Avustusta ei voida myöntää, jos hankkeen menoihin kohdistuu muuta julkista rahoitusta. Avustusta ei voida myöntää suurille yrityksille. Mikäli valmistelussa tehdään yli 15 000 euron hankintoja, on myös muistettava hankinnan kilpailutus. arvioidaan, voidaanko hankkeen katsoa liittyvän avustuksen käyttötarkoituksen mukaisesti laajemman tutkimus- ja kehittämishankkeen valmisteluun. Lisäksi arvioidaan, miten keskenään toistensa kanssa kilpailevat hankkeet täyttävät rahoitusperusteet. Ensisijaisia rahoitusperusteita ovat hakijan sitoutuminen tavoiteltavaan liiketoimintaan resurssit ja osaaminen taloudelliset voimavarat ja kunnossa oleva yritystalous liikeidean kilpailuetu ja kohdemarkkinat edellytykset valmisteluhankkeen jälkeen toteutettavaan haastavaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen aikaisempi asiakkuus sekä muut toteutuneet tai käynnissä olevat hankkeet hankkeen soveltuvuus alueella sovittuihin aluepainotuksiin. Avustusta ei myönnetä kalatalouteen, maatalouteen, metsätalouteen tai yrityksen tavanomaisiin juoksevan toiminnan menoihin ja niihin liittyviin hankintoihin. Sitä ei myönnetä myöskään esimerkiksi mainontaan, markkinointiin, myyntiin eikä muuhun vastaavaan suoranaiseen myynnin edistämiseen tai varsinaiseen vientitoimintaan ja vientimarkkinointiin. Sellainen vientiin liittyvää toiminta, joka välittömästi on sidoksissa vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen tai toimintaan, ei kuulu avustuksen piiriin. Avustusta voi saada vain toimenpiteisiin, joissa on kyse tavanomaisesta toiminnasta poikkeavasta yrityksen liiketoiminnan tai sen jonkin osa-alueen merkittävästä hankkeenomaisesta kehittämisestä. Rahoituksen hyväksyttävät menot Hankkeen menoiksi voidaan hyväksyä ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat menot tarjousten ja hakijan suunnitelman perusteella. Palvelujen tarjoajan tulee olla aidosti riippumaton avustuksen hakijasta. Hankkeen matkamenoja voidaan myös korvata. Arvonlisäveron osuutta ei hyväksytä hankkeen menoksi. Hankkeen menoiksi voidaan hyväksyä myös uuden avainhenkilön palkkaamisesta aiheutuvat palkkamenot (ilman työnantajamaksuja) rajoitetulta ajalta, nykyisen henkilöstön palkkamenoja järjestetyn tunti- tai päiväkohtaisen työajanseurannan mukaisesti (ilman työnantajamaksuja, lomapalkkoja ja lomarahaa) ja matkamenoja. Rahoituspäätöksen perusteet Rahoituspäätökset tehdään hakemuslomakkeella esitettyjen tietojen sekä rahoitusasiantuntijan ja hakijan välisten keskustelujen pohjalta. Rahoituspäätöksiä tehtäessä 6 www.agrotechnology.fi www.agrotechnology.fi 7
Hakeminen ja maksatus Hakijan kannattaa neuvotella hankkeestaan ennen hakemuksen jättämistä ELY-keskuksen asiantuntijan kanssa. Valmistelurahoitusta haetaan omalla hakemuksella ja hankepäätös pyritään tekemään 30 päivän sisällä hakemuksen saapumisesta. Hanke voidaan aloittaa vaatimukset täyttävän hakemuksen saavuttua ELY-keskukseen. Valmistelurahoitus on de minimis -säännön mukaista tukea. Tämän vuoksi hakijan on annettava hakemuksessaan selvitys, josta käy ilmi kuluneen ja kahden edellisen verovuoden aikana yritykselle myönnetty de minimis -tuki. ELY-keskus maksaa avustuksen erillisen maksatushakemuksen perusteella jälkikäteen. 1.2 Tekes-rahoitus 1.2.1 Tekes Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. Tekes auttaa yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoisen idean liiketoiminnaksi tarjoamalla rahoitusta ja asiantuntijapalveluja. Tekes-rahoitusta myönnetään ainoastaan yrityksille, ei yksityisille henkilöille. Tekesin asiakkaana on vuosittain noin 3 000 yritystä ja 50 yliopistoa, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. Projektirahoitukseen käytettävissä on vuosittain noin 600 miljoonaa euroa, millä voidaan käynnistää runsaat 2 000 tutkimus- ja kehitysprojektia. Tekesin toimipisteet ovat Helsingissä ja kuudessa kaupungissa ulkomailla. Lisäksi ELY-keskusten innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköt tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa. 1.2.2 Rahoitusten yleisiä ehtoja Tekesin rahoituksen edellytyksenä on, että rahoituksen johdosta vähintään yksi seuraavista tekijöistä toteutuu merkittävällä tavalla projektin koko kasvaa projektin soveltamisala kasvaa projektin toteutus nopeutuu yritys lisää t&k- ja innovaatiotoimintansa kokonaismenoja. Tekes analysoi jokaisessa projektissa rahoituksen kannustavan vaikutuksen toteutumisen. Koko projektin rahoitussuunnitelman on tietysti oltava uskottava. Hyvin suurissa projekteissa, joissa tuen osuus yritystä ja projektia kohden on yli 7,5 M, tarvitaan komissiolta etukäteisvaltuutus. Rahoitettavalla yrityksellä on oltava edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Tekes arvioi tämän tapauskohtaisesti ja arvioinnissa otetaan huomioon maksu- häiriöt. Lisäksi verorästejä ei saa olla ja pääsääntöisesti yrityksen oma pääoma ei saa olla negatiivinen. Maksuhäiriöt estävät avustuksen innovaatiopalveluiden hankintaan ja de minimis avustuksen aina. 1.2.3 Tekesin rahoitus t&k-hankkeisiin Rahoituskohteet ja rahoituksen ehdot Tekesin myöntämä rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien ja palvelu- tai liiketoimintakonseptien kehittämiseen. Rahoituspäätös tehdään arvioimalla projektia, tavoiteltavaa liiketoimintaa ja yritystä kokonaisuutena. Rahoituksen edellytyksenä on, että kyseessä on uusi innovaatio tai sovellus, ja sillä on oltava kaupallista potentiaalia. Lisäksi yrityksen omarahoitusosuuden on oltava kunnossa. Rahoituksen rakenne avustus vai laina Rahoitus voidaan maksaa avustuksena tai lainana tai näiden yhdistelmänä. Valittavaan tukimuotoon vaikuttaa erityisesti projektin luonne. Avustusta myönnetään yleensä tutkimuksellisiin ja haastaviin projekteihin, jotka luovat pohjaa tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle. Laina on tarkoitettu erityisesti projekteihin, joissa syntyy markkinoitava tuote, palvelu tai uusi liiketoimintakonsepti. Lainan ja avustuksen suhde määritetään aina hankekohtaisesti erikseen. Myös projekteja valmisteleviin esiselvityksiin on tarjolla avustusta. Rahoituksen osuus kokonaiskustannuksista ja hyväksyttävät kustannukset Tekes rahoittaa osan projektin hyväksyttävistä kustannuksista. Prosenttiosuus määräytyy projektin haastavuuden, markkinaetäisyyden (tutkimuksellisuuden) sekä yrityksen koon mukaan. Hankkeen haastavuutta arvioidaan kuusiportaisella asteikolla 1. ei haastetta 2. uutuusarvoa vain hakijalle 3. uutuusarvoa verkostolle/alueelle 4. kansallista huipputasoa 5. vaativaa kansainvälistä tasoa 6. kansainvälistä huipputasoa Pienet ja keskisuuret yritykset saavat kehitystoimintaansa suhteellisesti enemmän rahoitusta kuin suuret yritykset, ja rahoitettavat suurten yritysten projektit ovat yleensä tutkimuksellisempia kuin pienempien yritysten projektit. Koska rahoitus voi kattaa vain pienen osan vakiintuneen yrityksen tutkimus- ja kehitysmenoista, myös yrityksen aiemmin saama rahoitus voi vaikuttaa rahoitusprosenttiin. Seuraaviin taulukkoihin on kerätty erilaisten t&k-projektien enimmäisrahoitukset ja niiden edellytykset erisuuruisille yrityksille. 8 www.agrotechnology.fi www.agrotechnology.fi 9
Enimmäisrahoitus ja sen ehdot Pieni yritys Keskisuuri yritys Avustus % Laina % Avustus % Laina % Projektien valmistelu ja esiselvitykset 50/65 (1 50 /65 (1 Todelliset kansainväliset yhteishankkeet ja valmistelu 65 (2 65 (3 Tutkimukselliset ja haastavat t&k-projektit 50 (4 50 (3 Haastavat tuotteiden, liiketoiminnan, 35 tai 70 (5 35 tai 70 (2 menetelmien ja palvelujen t&k-projektit 25 ja 25 25 ja 25 Tuotteistus, pilotit, demonstraatiot, koetuotanto ja validointi 70 (5 50 (6 Työorganisaatioiden kehittäminen 35/50 35/50 Enimmäisrahoitus ja sen ehdot Suuryritys <2000 hlö Suuryritys >2000 hlö Avustus % Laina % Avustus % Laina % Projektien valmistelu ja esiselvitykset 50 (1 50 (2 Tutkimukselliset, pitkäjänteiset, haastavat ja laajasti verkottuneet t&k-projektit 50 (3 50 (4 Haastavat ja verkottuneet t&k-projektit 35 (5 Todelliset kansainväliset yhteishankkeet 50 (6 Haastavat tuotteiden, liiketoiminnan, menetelmien ja palvelujen t&k-projektit 35 (7 25 (7 Tuotteistus, pilotit, demonstraatiot, koetuotanto ja validointi 25 tai 50 (8 25 tai 50 (9 (1 Kansainvälisten projektien valmisteluun korkeampi rahoitusosuus (2 Vähintään 40% tutkimusta ja haastavuus vähintään kansallista huipputasoa (3 Vähintään 60% tutkimusta ja haastavuus vähintään vaativaa kansainvälistä tasoa (4 Vähintään 60% tutkimusta ja haastavuus vähintään kansallista huipputasoa (5 Haastavuudeltaan vähintään uutuusarvoa verkostolle tai alueelle (6 Uutuusarvoa vähintään verkostolle tai alueelle ja avustuksessa haastavuus vähintään kansallista huipputasoa (1 Myönnetään poikkeustapauksissa erityisesti välillisten vaikutusten takia (2 Myönnetään poikkeustapauksissa erityisesti laajojen välillisten vaikutusten takia (3 Oltava 100% tutkimusta, haastavuudeltaan vähintään vaativaa kansainvälistä tasoa ja alihankintaa 20% tai yhteishanke (4 Oltava 100% tutkimusta, haastavuudeltaan kansainvälistä huipputasoa ja alihankintaa 30% tai yhteishanke (5 Vähintään 80% tutkimusta, haastavuudeltaan vähintään vaativaa kansainvälistä tasoa ja alihankintaa 20% tai yhteishanke (6 Vähintään 80% tutkimusta ja haastavuudeltaan vähintään vaativaa kansainvälistä tasoa (7 Vähintään 60% tutkimusta ja haastavuudeltaan vähintään kansallista huipputasoa (8 Laina poikkeustapauksissa ja poikkeavin ehdoin, lainaa ei voi jättää kokonaan takaisin perimättä (9 Poikkeustapauksissa, laina poikkeavin ehdoin Tekesin rahoittaman projektin hyväksyttäviä kustannuksia ovat rahapalkat teholliselta työajalta henkilösivukustannukset 50% palkkakustannuksista matkakulut verottajan hyväksyminä verottomina korvauksina aineet ja tarvikkeet laitekustannukset ostettavat palvelut, kuten suunnittelu- ja tutkimustyöt sekä selvitykset yleiskustannukset - ilman erillistä laskelmaa yrityksen koosta riippuen 20-50 prosenttia palkoista ja henkilösivukustannuksista 10 www.agrotechnology.fi www.agrotechnology.fi 11
- enintään 50 %, kun yli 50 henkilöä - enintään 30 %, kun 20-50 henkilöä - enintään 20 %, kun alle 20 henkilöä. Hyväksyttävät kustannukset on määritelty tarkemmin rahoituksen yleisissä ehdoissa. Avustuksen maksatus ja erityisehdot Avustus maksetaan jälkikäteen raportointia ja kustannusselvitystä vastaan. Rahoituksen saajan on noudatettava projektisuunnitelmaa ja pyrittävä hyödyntämään tuloksia suunnitellulla tavalla. Projektin kohteena olleen liiketoiminnan myynti, luovutus, siirto tai muu merkittävä muutos on ilmoitettava Tekesille 5 vuoden ajan hankkeen päättymisestä. Tässä tapauksessa Tekes saattaa käynnistää takaisinperinnän erityisesti, jos liiketoiminta siirretään Euroopan yhteismarkkina-alueen ulkopuolelle. Lainan erityisehdot Laina on tarkoitettu markkinaläheisiin kehittämisprojekteihin. Lainan korko on 3 % alle peruskoron, mutta kuitenkin vähintään 1 %. Laina myönnetään yleensä vakuutta vaatimatta. Laina-ajan enimmäispituus on 10 vuotta ja lyhennysvapaavuosien enimmäismäärä on 5, mutta erityistapauksissa vapaavuosien enimmäismäärä voidaan nostaa kymmeneen ja laina-aika 20 vuoteen. Laina voidaan muuttaa projektin jälkeen pääomaehtoiseksi. Jos projekti ei johda taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan, laina voidaan jättää osittain tai kokonaan perimättä takaisin. Lainan myöntämispäätökseen arvioidaan valmiiksi suurin mahdollinen perimättä jäävä osuus. Mikäli projektin aikana syntyy merkittäviä tuloja, vähentävät nämä hyväksyttäviä kustannuksia. Merkittäväksi katsotaan tulot, jotka ylittävät 20 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeella tavoiteltavan liiketoiminnan myynti, luovutus, siirto tai muu muutos aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden Tekesille, jos lainapääomaa on vielä maksamatta. Tällainen muutos saattaa johtaa toimenpiteisiin, joilla Tekes turvaa valtion aseman lainanantajana. 1.2.4 Tekesin avustus innovaatiopalvelujen hankintaan Avustuksen tarkoitus on kannustaa pk-yrityksiä hankkimaan parasta mahdollista asiantuntemusta ja osaamista t&k- ja innovaatiotoiminnan tueksi. Näillä toimilla pyritään nopeuttamaan innovaation kaupallistamista tukemaan kansainvälistymistä, vahvistamaan yrityksen kasvua ja kilpailukykyä nostamaan yrityksen osaamisen tasoa tarkastelemaan toimintaansa entistä laaja-alaisemmin. Avustusta myönnetään pk-yrityksille, jotka pyrkivät innovaatiotoiminnan kautta kehittämään toimintaansa, uudistumaan ja joiden liikeidealla on kilpailuetua ja uutuusarvoa. Kohdeyrityksen tulee olla lisäksi potentiaalinen Tekesin t&k-asiakas. Avustus kohdistuu pelkästään ostopalveluihin ja se on enintään 75 % hyväksytyistä kustannuksista. Kuitenkin jos hankinnoissa ei ole noudatettu julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, eli kilpailutusta ei ole tehty asianmukaisesti, myönnetään avustusta enintään 50 %. Yritykselle myönnettävä avustusmäärä voi olla kolmen vuoden aikana yhteensä maksimissaan 200 000 euroa. Avustusta ei lasketa yrityksen de minimis -kertymään. Ostopalveluntarjoajalta edellytetään, että tarjoaja on yrityksestä riippumaton, ulkopuolinen taho, kuten yksityinen konsultti tai julkinen palveluntarjoaja. Palveluntarjoajaksi ei myöskään hyväksytä intressiyritystä. Lisäksi valittaessa palveluntarjoajaksi julkista, tai muuta voittoa tavoittelematonta tahoa, on varmistettava, että Tekes on hyväksynyt organisaation hinnoitteluperiaatteet tukiohjelmaan sopiviksi. 1.2.5 Tekesin de minimis -avustus Tekesin de minimis -avustus on tarkoitettu innovaatiotoimintaa käynnistävälle pkyritykselle projektiin, jonka kustannusarvio on enintään 200 000 euroa. De minimis -avustusta voidaan myöntää myös markkinalähtöisiin t&k-hankkeisiin samoilla ehdoilla. Avustuksen osuus on 35-50 % hankkeen kustannuksista. De minimis -avustuksen ehtona on, että yrityksen de minimis -kiintiössä on tilaa. Avustukseen voidaan hyväksyä t&k-projektia laajempi kustannuspohja. Projektin mahdolliset tulot eivät vähennä hyväksyttäviä kustannuksia. De minimis -avustusta voidaan myöntää myös työorganisaatioiden kehittämiseen. 12 www.agrotechnology.fi www.agrotechnology.fi 13
2. Kansainvälistymisen ja viennin rahoitus 2.1 Finnvera viennin ja kansainvälistymisen rahoittajana Finnvera edistää yritysten kansainvälistymistä sekä vientiä myöntämällä lainoja sekä erilaisia takuita ja takauksia vientikaupan eri osapuolille. 2.1.1 Vientitakuut ja -takaukset Finnveran kaikkien vientitakuiden ja -takauksien myöntämisen perusehtoina ovat ostajan/luotonsaajan maan luottokelpoisuus perustuen maa-arvioon ostajan/luotonsaajan luottokelpoisuus perustuen yritys/pankkiriskiin vientitoiminnan suomalainen intressi kuten yritystoiminnan lisääminen tai parantaminen kansainvälisesti hyväksytyt vientikaupan maksuehdot viejällä on oltava edellytykset kaupan toteuttamiseen. vientitakuita myönnetään vain pk-yrityksille, vientitakauksissa ei ole yrityskokorajoitusta. Luottoriskitakuu Luottoriskitakuulla viejä voi vakuuttaa vientikauppansa luottotappioiden varalta. Takuulla katetaan joko valmistusaikana tapahtuvaan kaupan keskeytymiseen liittyvää tai ulkomaiselta ostajalta olevaan saatavaan liittyvää kaupallista riskiä. Takuulla voidaan myös kattaa ostajan maasta aiheutuvaa poliittista riskiä sekä suvereenia riskiä kun valtio on luotonsaaja tai takaaja. Takuu voidaan myöntää yksittäiselle vientikaupalle tai limiittinä jatkuville toimituksille. Takuu sopii hyvin sekä lyhyen että pitkän maksuajan vientikauppojen luottoriskien kattamiseen. Tavallisesti Finnvera ei voi EU:n valtiontukisääntöjen vuoksi kattaa sellaisia lyhyen maksuajan riskejä, joita yksityiset luottovakuutusyhtiöt kattavat. Tämä merkitsee alle kahden vuoden riskejä EU-maissa ja muissa teollisuusmaissa. EU-komission myöntämän määräaikaisen luvan turvin Finnvera voi kuitenkin vakuuttaa 31.12.2010 saakka näihin maihin sellaisia vientikauppoja, joita yksityiset luottovakuuttajat eivät kata. Näissä maissa takuukate on 80 %. Muissa maissa kaupallisten ostajariskien takuukate on yleensä 90 % ja poliittisten ja suvereenien riskien yleensä 100 %. Vientisaatavatakuu Vientisaatavatakuu on kevennetty versio perinteisestä luottoriskitakuusta, ja se on tarkoitettu lyhyen maksuajan vientiin. Vientisaatavatakuun avulla viejä voi vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavansa luottotappioiden varalta. Takuu kattaa ostajasta johtuvan kaupallisen riskin sekä ostajan maasta johtuvan poliittisen riskin. Takuukate on yleensä 75-90 %. Viejä voi käyttää vientisaatavatakuuta myös luoton vakuutena siirtämällä takuuseen perustuvan korvausoikeutensa pankille. Ostajaluottotakuu Ostajaluottotakuu on vakuus luotonantajalle ulkomaisesta ostajasta, ostajan pankista tai ostajan maasta aiheutuvien luottoriskien varalta. Viejälle takuujärjestely merkitsee kauppahinnan saamista käteisehdoin ja luotonantajalle luottoriskin siirtymistä Finnveralle. Takuu kattaa kaupalliset ja/tai poliittiset riskit, sekä suvereenit riskit kun valtio on luotonsaaja tai takaaja. Kaupallisten riskien takuukate on yleensä 90 % (ostajariski), 95 % (pankkiriski) tai 50-85 % (projektiriski). Poliittisten ja suvereenien riskien takuukate on yleensä 100 %. Ostajaluottotakuu soveltuu käytettäväksi erilaisissa keskipitkän ja pitkän maksuajan ostajaluottojärjestelyissä. Takuu soveltuu myös lyhyellä maksuajalla tapahtuvaan vientiin silloin, kun viejä saa ostajalta kauppahinnan maksuksi siirtokelpoiset velkasitoumukset eli hyväksytyt vekselit tai velkakirjat ja kun vienti suuntautuu läntisten teollisuusmaiden maiden ulkopuolelle. Takuu voidaan myöntää koti- tai ulkomaiselle rahoituslaitokselle. Remburssitakuu Remburssitakuu suojaa pankkia tämän vahvistamaan vientiremburssiin liittyviltä kaupallisilta ja/tai poliittisilta riskeiltä. Pankki voi hakea takuuta myös hiljaisesti vahvistamalleen remburssille. Takuuta hakee remburssin vahvistajapankki, jolla on käytettävissään kaksi vaihtoehtoista remburssitakuumuotoa, normaalikatteinen ja riskinjakomallinen. Normaalikatteisessa remburssitakuussa kaupallisten riskien takuukate on yleensä 95 % ja poliittisten ja suvereenien riskien takuukate 100 %. Loppuosa jää pankin omavastuuksi. Riskinjakomallissa kaupallisten, poliittisten ja suvereenien riskien takuukate on enintään 50 %. Vahvistavalle pankille on jäätävä Finnveran määräämä osuus riskistä, joka on vähintään 15 %. Loppuosan riskistä pankki voi jakaa muiden riskinottajien kesken. Pankkiriskitakuu Pankkiriskitakuu suojaa kotimaisen vientiyrityksen pankkia tämän viejälle antamaan, kauppahinnan maksamista turvaavaan pankkitakaukseen liittyviltä riskeiltä. Takuu on remburssitakuun kaltainen, virtaviivainen ulkomaista pankkiriskiä kattava tuote. Pankkiriskitakuu kattaa ostajan pankista johtuvan kaupallisen riskin sekä ostajan pan- 14 www.agrotechnology.fi www.agrotechnology.fi 15
kin maasta johtuvan poliittisen riskin. Takuuta hakevalla pankilla on käytettävissään kaksi vaihtoehtoista takuumuotoa, normaalikatteinen ja riskinjakomallinen. Takuumuodoissa riskinjakomalli on vastaava kuin remburssitakuussa. Vastatakuu Vastatakuulla viejä voi vakuuttaa ulkomaisen ostajan hyväksi annettavia vakuuksia, kuten tarjous-, ennakon-, toimitus- ja vastuuajan takauksia. Viejä voi takuulla kattaa vakuuden perusteettoman (takuukate 90 %) tai poliittisesta syystä aiheutuvan (takuukate 95 %) käyttöönottoriskin. Takuu voi toimia vastavakuutena pankille, joka antaa viejän puolesta takauksen ulkomaiselle ostajalle. Korvaustilanteessa Finnvera perii pankille maksamansa korvauksen täysimääräisenä takaisin viejältä. Vastatakuuta voidaan myös käyttää samanaikaisesti sekä vastavakuutena pankille että riskivakuutuksena viejälle. Tällöin Finnvera perii pankille maksamastaan korvauksesta osan (viejän omavastuuosuus) takaisin viejältä. Vastatakuun kate pankille vaihtelee hankekohtaisesti. Vastatakuun kattaman takauksen on oltava määrältään ja voimassaoloajaltaan rajattu. Takauksen antaja voi olla suomalainen tai ulkomainen pankki tai vakuutusyhtiö. Takuun myöntämisen edellytyksiin vaikuttaa myös toimitussopimuksen lakivalinta ja riitojen ratkaisumenettely. Rahoitustakuu Rahoitustakuu on vakuus viejän saamalle viennin rahoitusluotolle. Se turvaa luotonantajaa luoton takaisinmaksuun liittyviltä riskeiltä. Viejää takuu auttaa viennin rahoituksen vakuusjärjestelyissä. Takuu myönnetään pankille tai muulle luotonantajalle. Takuukate luotonantajalle vaihtelee yritys- ja hankekohtaisesti. Finnvera perii luotonantajalle maksamansa korvauksen täysimääräisenä takaisin viejältä. Takuu soveltuu viennin valmistusaikaisen tai toimituksen jälkeisen rahoituksen vakuudeksi sekä lyhyen että pitkän maksuajan vientikauppoihin. Rahoitustakuu ei kata ulkomaiseen ostajaan tai ostajan maahan liittyviä luottoriskejä. Vientitakaus Vientitakauksen avulla viejä voi saada pankista viennin valmistusaikaista tai toimituksen jälkeistä käyttöpääoman rahoitusta. Vientitakausta voidaan käyttää myös vastavakuutena pankille toimitustakauksissa ulkomaiselle ostajalle (tarjousajan-, ennakkomaksun- ja toimitus- sekä takuuajan takaus). Vientitakauksen myöntämisen edellytyksenä on mm. se, että hankkeeseen liittyy suomalainen intressi eli että vientihanke hyödyttää taloudellista kehitystä Suomessa. Finnveran takausosuus on enintään 80 % rahoittajan myöntämästä lainasta tai muusta rahoitussitoumuksesta. Vientitakauksia voi saada seuraaviin käyttötarkoituksiin: viennin valmistusaikaisen käyttöpääoman rahoittaminen, kuten viennin valmistuskustannusten ja vientitoimituksiin tarvittavien raaka-aineostojen rahoittaminen viennin toimituksen jälkeisen käyttöpääoman rahoittaminen (ostajalle myönnetyn maksuajan rahoittaminen) toimitussopimuksiin liittyvät vakuudet (tarjousajan vakuus, ennakkomaksun takaus, työ-, toimitus- ja takuuajan vakuus) Yrityskokorajoitusta ei viennin rahoittamisessa ole, joten vientitakauksia voidaan myöntää myös muille kuin pk-yrityksille. Vientiä tytär-/osakkuusyhtiölle ei rahoiteta, mutta mikäli viejänä on kotimainen emoyhtiö ja loppuostajana konsernin ulkopuolinen ostaja, voi vienti tapahtua myös tytär-/osakkuusyhtiön kautta. Kansainvälistymislaina ja -takaus 2.1.2 Kansainvälistymislaina ja -takaus Kansainvälistymislaina on tarkoitettu suomalaisen pk-yrityksen ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen. Rahoituksen kohteena voi olla suomalaisen pkyrityksen ulkomaille perustettavan tai siellä toimivan tytär- tai osakkuusyrityksen tai toimipaikan investoinnit, kehittäminen tai kasvu. Myös omistusosuuden hankinta, lisäys tai osakepääoman korottaminen ulkomaisessa tytär- tai yhteisyrityksessä voi tulla kysymykseen. Rahoituksen saajalla tulee olla sijoituksen jälkeen vähintään 1/5 ulkomaisen osakkuusyrityksen äänimäärästä. Kansainvälistymishankkeen tulee merkittävästi edistää yrityksen Suomessa tapahtuvaa toimintaa. Rahoituksen kohteena olevan ulkomaisen tytär- tai osakkuusyrityksen toiminnan tulee olla ensisijaisesti tuotannollista toimintaa, kokoonpanoa, huolto- tai palvelutoimintaa. Rahoitus ei voi kohdistua suoranaisesti viennin rahoitukseen eli käyttötarkoituksena ei voi olla pelkästään myyntikonttorin perustaminen. Kansainvälistymislainaa voivat hakea yritykset, joissa henkilökuntaa on vähemmän kuin 250 henkeä ja vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Lisäksi yrityksen omistustausta ja omistukset muissa yrityksissä voivat vaikuttaa siihen, onko yritys pk-yritys. Rahoitusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota yritystutkimuksen lisäksi hankkeen sijaintimaan maariskiin ja toimintaympäristöön. Kohdemaassa tulee olla Finnveran maaluokituksen mukaan vähintään kohtalainen maksukyky. 16 www.agrotechnology.fi www.agrotechnology.fi 17
Kansainvälistymistakaus Kansainvälistymistakaus on tarkoitettu suomalaisen pk-yrityksen ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamisen vakuudeksi. Kansainvälistymistakaus voi olla enintään 80 % luoton tai muun rahoitussitoumuksen määrästä. Kansainvälistymistakauksen kohteen ehdot ovat samat kuin kansainvälistymislainassa. 2.2 ELY-keskuksen kansainvälistymispalvelut ELY-keskuksen tarjoamaa yritysten kehittämisrahoitusta sekä hankkeiden valmistelurahoitusta voidaan käyttää myös kansainvälistymiseen liittyviin hankkeisiin. Näistä rahoitusmuodoista on kerrottu tarkemmin kappaleissa 1.1.2 ja 1.1.3. 2.2.1 Tuotteistetut asiantuntijapalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ovat pienten ja keskisuurten yritysten elinkaaren eri vaiheisiin kehitettyjä asiantuntijapalveluita tai kehittämistyökaluja. Niitä toteutetaan ennalta sovitun tuotekonseptin mukaan joustavasti yritysten tarpeisiin räätälöiden. Tuotteistettuja asiantuntijapalveluja toteuttavat huolellisesti valitut ja koulutetut asiantuntijat. Tuotteistetut asiantuntijapalvelut sisältävät harkinnanvaraista tukea. Kansainvälistymistä varten ELY-keskus tarjoaa GLOBAALI-asiantuntijapalvelupakettia. GLOBAALI - pk-yritysten kansainvälistymisohjelma Globaali-kehittämisohjelma on tarkoitettu kansainvälisiä toimintoja aloittaville tai niitä laajentaville pk-yrityksille. Globaali selvittää ja arvioi yrityksen kansainvälisiä toimintavalmiuksia. Ohjelma koostuu seuraavista osista: 1. Analyysiosa: Yrityksen perustiedot, yrityksen historia ja nykytilanne, kansainvälistymisen syyt ja edellytykset, visiot, yhteenveto yrityksen kansainvälisistä kilpailueduista 2. ohjelmaosa: Yrityksen kansainvälistymisen painopisteet ja kehittämistarpeet 3. Raportointiosa: Kehittämisohjelman läpikäynti yritysjohdon, asiantuntijan ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tuotevastaavan kanssa 4. Seuranta: Kehittämisohjelman toteutumisen seuranta Globaalin hinta on 760 pienille yrityksille (alle 50 henkilöä työllistävät yritykset) ja 980 keskisuurille yrityksille (50-249 henkilöä työllistävät yritykset). Ohjelmaa voidaan tarvittaessa jatkaa lisäkonsultoinnilla (enintään 5 pv), josta veloitetaan 300 päivältä pieniltä yrityksiltä ja 400 päivältä keskisuurilta yrityksiltä. ELY-keskus vastaa konsulttien palkkioista ja kuluista sekä konsultoinnin valvonnasta ja työn laadusta. Ennen ohjelmaan hakeutumista yrityksen tulee olla yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Globaali-yhteyshenkilöön ja varmistaa ohjelman sopivuus hakijalle. 2.2.2 Vientirenkaat Vientirengastoiminta on tarkoitettu lähinnä pk-yrityksille. Vientirengas on 4-6 yrityksen yhteinen samalle markkina-alueelle kohdistuva yhteistyöhanke. Renkaassa olevien yritysten tuotteet ovat saman toimialan tuotteita, mutta eivät keskenään kilpailevia. Vientirenkaan hallinnoijana toimii ulkopuolinen toimija, kuten Finpro, Teknologiateollisuus tai Viexpo. Hankkeen vetäjäksi valitaan kokenut viennin ja kv-asioiden ammattilainen. Vientirenkaan avulla selvitetään kohdealueen markkinatilannetta ja etsitään kohdealueelta uusia yhteistyö- ja asiakaskontakteja. Vientirengastoiminta jakaantuu valmisteluvaiheeseen ja toteutusvaiheeseen. Valmisteluvaiheessa muun muassa selvitetään osallistuvat yritykset, tarkennetaan kohdealue ja valitaan hankkeen hallinnoija ja vetäjä. Toteutusvaiheessa on tarvittaessa aluksi 6 kuukauden markkinaselvitysvaihe, jonka jälkeen 3 x 12 kuukauden varsinainen vientirenkaan toteutus. Tarvittaessa vientirengastoiminnalle toteutetaan myös jatkosuunnitelma, jolla varmistetaan vientitoiminnan jatkuvuus. Valtio osoittaa vientirenkaalle merkittävän tukensa, joka on kahtena ensimmäisenä vuonna 65 % kustannuksista ja kolmantena vuonna 50 %. 2.3 Työ- ja elinkeinoministeriön tuki yritysten yhteishankkeisiin Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tuki on tarkoitettu vähintään 4 yrityksen muodostaman yhteishankkeen rahoitukseen. Avustusta voidaan käyttää Suomen vientitarjonnan ja osaamisen tunnetuksi tekemiseen uusilla markkina-alueilla, markkinaosuuksien laajentamiseen sekä yritysten kansainvälistymistä tukeviin suomalaisten viejäyritysten yhteisiin vienninedistämistapahtumiin. Tukea hakevien tahojen on oltava Suomeen rekisteröityjä yrityksiä, yhteisöjä tai järjestöjä. Hakevan tahon edellytyksenä on myös, että sen on oltava ammattimaisesti alalla toimiva, pystyttävä laadukkaaseen toteutukseen ja sillä on oltava riittävä kansainvälisyysosaaminen. 18 www.agrotechnology.fi www.agrotechnology.fi 19
Tukea voidaan käyttää muun muassa seuraaviin kohteisiin osallistuminen kansainväliseen näyttelyyn tiedotustoiminta ja tuote-esittely yritysten vientivalmiuksien parantamiseen tähtäävien konsulttipalvelujen ostaminen ulkopuolisten ja ostajasta riippumattomien tahojen tekemät markkinatutkimukset ja strategiaselvitykset avainryhmien vierailut Suomeen mediakampanjat ulkomailla viestintämateriaalien valmistaminen yritysten vientivalmiuksien parantamiseen liittyvien yhteisten koulutustilaisuuksien järjestäminen viejien yhteisesti palkkaaman vientihenkilön palkat Tukea voidaan myöntää maksimissaan 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Tuki anotaan suoraan työ- ja elinkeinoministeriöltä. 2.4 Nopef Pohjoismaiden vientirahaston tuet etabloitumiseen ja projektivientiin 2.4.1 Nopef Nopef on Pohjoismaiden yhteinen projektivientirahasto, joka on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston organisaatiota. Nopef on perustettu 1992, ja se on vuosien aikana ollut mukana yli 4200 projektissa. Rahaston erityisenä päämääränä on vahvistaa pohjoismaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä myöntämällä osarahoitusta esitutkimuksia varten kansainvälistymis- ja projektivientihankkeiden tueksi. Tavoitteen saavuttamiseksi projektirahasto toimii yhteistyössä kansallisten, pohjoismaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. 2.4.2 Kansainvälistymisen esiselvitystuki Nopef myöntää pohjoismaisille yrityksille korotonta lainaa niiden etabloitumishankkeiden esiselvitysvaiheeseen. Laina voi kattaa enintään 40 % kansainvälistymishankkeen esiselvitysvaiheen hyväksytyistä kuluista. Kansainvälistymishanke voi olla esimerkiksi yritysosto, yhteisyritys tai tytäryhtiön perustaminen. Tämä laina kuitenkin muutetaan normaalisti hankkeen päätyttyä tueksi, edellyttäen kunnollista raportointia. Etabloitumisen kohdemaan on oltava EU- ja EFTA-alueen ulkopuolella, mutta poikkeuksena vuoden 2010 loppuun asti lainaa myönnetään myös EU:n uusiin jäsenmaihin Bulgariaan ja Romaniaan kohdistuviin hankkeisiin. Lainan myöntämisen ehtona on, että yritys toimii pohjoismaissa, sillä on alle 500 työntekijää ja liikevaihto on alle 100 M. Esiselvitys on erittäin suositeltavaa aina mietittäessä uusia etabloitumismaita, sillä sen avulla voidaan välttää turhia ja kalliita riskejä. Tehtäessä esiselvitys yrityksen riskit pienenevät Nopefin osallistuessa kustannuksiin. Nopefilta löytyy myös laaja kokemus esiselvityksistä, mikä on hankkeen toteuttajan käytettävissä. Lainan saaminen ei edellytä etabloitumista, jos vaikka esiselvityksen perusteella päätetäänkin olla aloittamatta toimintaa kohdemaassa. Esiselvitysvaiheen hyväksyttäviksi kuluiksi luetaan palkkakustannukset matka- ja majoituskustannukset kohdemaassa juridinen ja taloudellinen neuvonta sekä konsultointipalvelut riski- ja kannattavuusanalyysit käännökset ja tulkkaukset liiketoimintasuunnitelman tekeminen päätöksenteon tueksi yhteistyökumppaneiden arviointi Hyväksyttäviä kuluja eivät kuitenkaan ole tuotantovaiheen kustannukset markkinointi-, materiaali- ja messukulut tuotekehitys- ja testauskustannukset yleistason markkinointikustannukset koneet ja kalusto agentin tai jakelijan löytämiskulut koulutus. Nopefin lainaa hankkeelle on haettava ennen esiselvityksen aloittamista, sillä ainoastaan hakemuksen jälkeen syntyneet kustannukset hyväksytään. Lainat myönnetään hakemusten perusteella. Hakemuksista valitaan parhaat. Esimerkiksi vuonna 2008 Nopef käsitteli 203 hakemusta, joista noin 60 % hyväksyttiin, ja hyväksytyistä hankkeista noin puolet johti etabloitumiseen. Hakemuksia arvioidaan seuraavin perustein hankkeen oltava tarkasti määritelty, toteuttamiskelpoinen ja sillä on oltava perusteltua kaupallista potentiaalia vietävän tuotteen tai konseptin on oltava valmis ja sillä on oltava vähintään vuoden toimintatausta kotimaassa hakijalla on oltava tarvittava kokemus, tietotaito ja henkilöresurssit hankkeen toteuttamiseksi yrityksellä on oltava vakaa taloudellinen tilanne ja tarpeelliset resurssit hankkeen toteuttamiseksi hanke vaatii yritykseltä huomattavaa omaa riskinottoa ja yrityksellä ei ole nykyistä toimintaa kohdemaassa 20 www.agrotechnology.fi www.agrotechnology.fi 21
hankkeen tulee edustaa huomattavaa, pitkäaikaista investointia kohdemaassa hankkeen pohjoismainen hyöty ja positiiviset ympäristövaikutukset ovat etu. 2.4.3 Projektivientituki Projektivientilainaa voidaan myöntää, kun yritys toimittaa järjestelmän tai osajärjestelmän nimetylle ulkomaiselle asiakkaalle ja toimituksesta on jo aiesopimus. Projektivientilainaa myönnetään erityislaatuisiin hankkeisiin, jotka vaativat esitutkimuksen tekemistä tarjousta varten. Projektin täytyy kohdistua yritykselle entuudestaan tuntemattomalle markkina-alueelle. Projektivientilaina voi kattaa enintään 40 % hyväksytyistä esitutkimuskuluista. Mikäli kauppa ei toteudu, laina muutetaan tueksi hyväksyttyä raportointia vastaan. Jos kauppa toteutuu, laina maksetaan korottomana takaisin. Hakemuksia käsitellään jatkuvasti ja lisätietoja antaa Nopefin Suomen aluepäällikkö Hanna Lankinen. Lisätietoja myös osoitteessa www.nopef.com 2.5 Finnfund yritystoiminnan rahoittajana kehitysmaissa ja Venäjällä Investointilaina Finnfund myöntää keskipitkiä ja pitkiä investointilainoja yrityksen perustamis- tai laajennusinvestointeihin. Osuus voi kattaa noin kolmanneksen hankkeen kokonaisrahoitustarpeesta. Hankkeissa on yleensä mukana myös muita rahoittajia. Investointilainan korkotasoon vaikuttavat hankkeeseen ja kohdemaahan liittyvät riskit sekä lainan vakuus, lyhennyksistä vapaat vuodet ja takaisinmaksuaika. Laina-aika määritellään hankkeen takaisinmaksukyvyn mukaan. Lainaan on mahdollisuus saada lyhennyksistä vapaita vuosia. Lainat myönnetään yleisimmin dollari- tai euromääräisinä. Välirahoitus Hankkeen pääomatarpeiden mukaan Finnfundin rahoitus voidaan järjestää myös välirahoitukseen laskettavilla instrumenteilla. Kyseisiä instrumentteja ovat esim. vakuudeton pääomalaina, etuoikeutetut osakkeet ja vaihtovelkakirjalaina. Takaukset Finnfund voi myöntää poikkeuksellisesti takauksia esimerkiksi tapauksissa, joissa rahoitusta on sen avulla saatavissa paikallisista rahoituslaitoksista paikallisvaluutassa. Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaista riskirahoitusta kannattaviin hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfundin pääomistaja on valtio ja osaomistajina Finnvera ja EK. Finnfund rahoittaa yksityisiä hankkeita, joihin liittyy suomalainen intressi. Finnfundin rahoituskohteina voivat olla teollinen ja palveluja tuottava yksityinen yritystoiminta, yksityistämishanke, infrastruktuuri sekä rahoitus- ja pääomamarkkinat. Rahoitettavat hankkeet ovat perustettavia tai toiminnassa olevia yhtiöitä. Kaupallisen kannattavuuden lisäksi rahoituksessa korostetaan hankkeiden kehitys- ja ympäristövaikutuksia. Finnfundilla on käytössään erilaisia rahoitusinstrumentteja, kuten sijoituksia ja lainoja. Osakepääomasijoitus Finnfund osallistuu yrityksen oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen vähemmistösijoittajana. Finnfundin osuudesta sovitaan tapauskohtaisesti ja osakepääomasijoitus on enintään 30 prosenttia rahoitettavan yrityksen pääomasta. Yritystoiminnan vakiinnuttua Finnfund luopuu osakkuudestaan. Sijoituksesta irtaantumisen reunaehdot sovitaan yhteisesti muiden osakkaiden kanssa jo rahoituksen neuvotteluvaiheessa. 22 www.agrotechnology.fi www.agrotechnology.fi 23
Tämä raportti ilmestyy osana agroteknologia-alan julkaisusarjaa, jonka tavoitteena on tarjota kansainvälistä tietoa ja tulevaisuuden näkymiä suomalaisen maa- ja metsätalouskoneteollisuuden liiketoiminnan ja tuotekehityksen tueksi. Julkaisusarjan raportteja voi ladata sähköisenä osoitteesta www.agrotechnology.fi Raportti on tuotettu osana AgroInka agroteknologian kasvu- ja innovaatio-ohjelmaa. Raportin kokoaja ei vastaa mahdollisista virheistä sisällössä. Eri rahoitusmuotojen ajankohtainen tila tulee varmistaa rahoituksen myöntäjältä tapauskohtaisesti. Lisätietoja: Antti Rintaniemi, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, antti.rintaniemi@stoy.fi.