Kommunikatiivinen kielenopetus Helsinki 3.10.2016 Pia Päiviö Kööpenhaminan yliopisto
Esitelmän kulku O Mitä on Pian kommunikatiivinen kielenopetus? O Motivaatiosta O Kommunikatiivinen kielenopetus kielenoppimisen eri osa-alueilla O Omia kokemuksia
Aikaisempi formalistinen opettaminen O keskitytään kielen muotoon ja rakenteisiin. Opetuksen lähtökohtana kielioppihierarkia: kieliopin kompleksisuus ja oppimisjärjestys O kielioppihierarkia sanelee kielenkäytön mallit oppikirjan tekstit/sisältö rakenteiden ehdoilla O arvostetaan kieliopillista kompetenssia: usein eri kielitaidon osa-alueiden epätasainen painoarvo O konteksti ei ole (opiskelijalle) relevanttia
O Opettaja säätelee oppimisjärjestystä O oppimisprosessi ei keskeinen, opetettu = opittu!
Miksi opetus on yhä formalistista? O suomen kielellä on rikas morfologia O oppikirjat perustuvat yhä formalistiseen konventioon O opetus on helpompaa O opettajan oma kielenoppijatausta vaikuttaa O O O perusopetuksessa lukiossa yliopistossa
Katsaus omiin kokemuksiin O Mieti, miten sinulle opetettiin vieraita kieliä? O Mikä oli opettajan funktio? O Millainen rakenne oppitunneilla oli? O Mitä opetus- ja oheismateriaaleja? O Millaisia kokeita? O Mitä pidettiin tärkeänä /mitä painotettiin opiskelussa? TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ TIETÄÄ MYÖS OMISTA OPPILAISTASI
Kommunikatiivinen O Kattotermi kielenopetus O kommunikatiivinen kielenopetus ( 1980 ) O kognitiivinen kielioppi (Langacker 1980 ) O dialoginen näkökulma kieleen (Bakhtin 1980 ) O funktionaalinen kielenopetus (Aalto & al., Lauranto 1990 ) O (toiminnallinen kielenopetus, O ekologinen kielenoppimiskäsitys)
Kommunikatiivinen kielenopetus O rantautui Suomeen 1980-luvulla O jyrkin lähestymistapa kielen opettamiseen ilman kieliopin opettamista O kieltä opetetaan kommunkaatiossa O kielioppia ja rakenteita ei opeteta millään tavalla systemaattisesti
Kognitiivinen kielioppi O Ronald W. Langacker 1980-luvulla O kielioppiteoria, O kieltä pidetään erottamattomana osana inhimillisiä toimintoja O Ihmisen tapa kokea ja jäsentää maailmaa heijastuu myös kielen rakenteessa O jossa syntaksi ja semantiikka katsotaan erottamattomiksi O ESL-tutkija Diane Larsen-Freeman O käyttöpohjaisuus (Tomasello 2003)
Kieliopin kolme osa-aluetta (mukailtu Diane Larsen-Freeman 2003) merkitys käyttö muoto
Dialoginen näkökulma O Michail Bakhtin (1980-luvulla) O Kieli ei ole sosiaalisesta ja fyysisestä todellisuudesta irrallinen ilmiö (Dufva 1999) O Kielelliset ilmaukset heijastavat sitä sosiaalista kontekstia, jossa niitä käytetään (Lähteenmäki 1998) O kieli otetaan haltuun sosiaalistumalla toimintatapoihin erilaisissa tilanteissa, se ei ole irrallisten sanojen ja rakenteiden sisäistämistä
Funktionaalinen opetus (Aalto, Eija & al.: 2007, 2009) O Opetuksen lähtökohtana ovat oppijan kielenkäyttötilanteet ja tarpeet ja niissä relevantit kielen kategoriat O Opetus mukailee oppijan omaa prosessia (huom! myös identiteetin rakentaminen) O Kielellinen muoto, sen merkitys ja käyttö ovat opetuksessa tasapainossa
O Kieltä lähdetään opettamaan käytön kautta ja rakenteiden analyysia tehdään viivästetysti käyttökokemuksen jälkeen O Kielenkäytön mallit oikeista tilanteista (usein kuitenkin vähän muokattuja)
O Rakenteiden ja sanaston reseptiivisestä hallinnasta edetään produktiiviseen O Taitoa kehitetään tavoitteellisesti ja systemaattisesti O Oppiminen nähdään omaehtoisena prosessina, jota opetus parhaimmillaan tukee, jäsentää ja nopeuttaa O Kielitaidon eri osa-alueita kehitetään tavoitteellisesti
Miten sovittaa käytöstä analyysiin -periaate? 1. omaan taustaan ja koulutukseen - oma formalistinen tausta - oma tausta vs. oppijan tausta 2. Oppikirjojen taustafilosofioihin ja oppikirjoihin rakennettuihin kokonaisuuksiin 3. oppilaitoksen koulutusrakenteeseen ja opetuspolitiikkaan (lähde: Lauranto 2010: Opetuksesta kielitaitoon luento, CIMO/UKAN opinto- ja neuvottelupäivät)
Kielitaidon osa-alueet (Tukia, Aalto, Taalas, Mustonen 2009: Suomi2 minä ja arki. Helsinki, Otava, s.28) O Ymmärtämistaidot 1. puheen ymmärtäminen 2. tekstin ymmärtäminen O Tuottamistaidot 3. puhuminen 4. kirjoittaminen O (kaikkiin liittyen rakenteet ja sanasto)
Puheen ymmärtäminen O 1. Kotona - itsenäisesti katso video tai kuuntele O kirjoita 5 / 10 / 15 - sanan tiivistelmä O referoi mahdollisimman tarkasti O poimi 8 sanaa ja kirjoita jokaisesta oma lause O tee 5-8-10 kysymystä
sen jälkeen O 2. Kursilla parin kanssa -kysy opettajalta kohdista, joita et ymmärtänyt -lue kuuntelun äänite tekstinä -kysy tekemäsi kysymykset parilta -vastaa parin kysymyksiin
ja sitten O 3. Kurssilla ryhmässä -täydennä aukkotehtävä kuullun perusteella tai ilman -tee kuuntelun sanoista kysymyksiä parin kanssa
O 4. Kotona itsenäisesti - korjaa referointi, itsetehdyt lauseet ja/tai kysymykset
Vinkki opettajalle: Tee itse kuullunymmärtämisiä (monologeja) seuraavista aiheista aina 2-3 eritasoista videota/ mp3-äänitettä -esittely -perhe -viikonloppusuunnitelmat -X:n syntymäpäivät/ nimipäivät -luokkaretki -lääkärireissu
-keskustelu lapsen opettajan kanssa -uusi kampaus -yllätys ystävälle -hassu moka -tulevaisuuden suunnitelmat -työpäivä -ruuanvalmistus -viikonloppu -harrastus
-juhlapäivä ja sen traditiot -perheen arkirutiinit - päiväohjelma -kielenopiskelu -matkalla Suomessa -suomalainen juttu Monologin tai dialogin ei tarvitse kestää kovin kauan max. 1 minuutti
Lukeminen ja sanaston opiskelu O Erinomainen tilaisuus opettaa lukustrategioita O Kulttuurinen konteksti esitellä autenttista materiaalia O Lukeminen inspiroi yleensä puhumista, kuuntelemista, dialogisuutta ja jopa kirjoittamista O Tekstien lukeminen on avain tiettyjen kielen rakenteiden opettamiseen
Lukustrategiat O Silmäily O Lukaisu O Ekstensiivinen lukeminen (laaja ei takertuen ongelmiin) O Intensiivinen lukeminen (lyhyt teksti tarkka tekstin ymmärrys) O Kaikkia neljää voi käyttää samaan tekstiin
Harjoitusvinkkejä O Oppija O piirtää kuvan siitä mitä on luettu O etsii faktoja tai tekee kysymyksiä tekstistä O lukee kappaleen ja listaa kolme siinä esiintynyttä asiaa, poimii 8 sanaa tekee omia lauseita tai tekee kysymyksiä O lukee tarinan, jossa ei ole loppua, ja kirjoittaa itse lopun. O sarjakuva, joista puolet puhekuplista on tyhjiä O otsikoi teksti
Kirjoittaminen O Yksinkertainen ja mielekäs tehtävänanto O Keksi tehtäviä, jotka rohkaisevat kommunikoimaan, puhumaan ja lukemaan! O Kerro oppijalle, mitkä ovat tehtävän tavoitteet O Opeta kaavat ja konventiot O Käy teksti läpi ja keskustele oppijan kanssa O Tee ostoslista O Lähdet matkalle kirjoita pakkauslista/muistilista O Sinulla on huomenna kiireinen päivä, kirjoita muistilista
Malli 1: O Tavoite: O Yleisö: O Tekstityyppi: kerro kuvasta, mitä Maijalle tapahtui sähköpostin lukeva ystävä sähköposti
Malli 2: O Tavoite: O Yleisö: O Tekstityyppi: kirjoita pääkohdat kuulemastasi tai näkemästäsi itselle muistiinpano
Malli 3: O Tavoite: kirjoita M. Agricolan elämäkerta O Apuna: O Yleisö: O Tekstityyppi: faktalista opettaja koevastaus/narratiivi
A1-tason kirjoitusharjoituksia O Tunnista kuvasta ja kirjoita O Erilaiset listat O Postikortin/ lyhyen informatiivisen sähköpostin kirjoittamisen konventiot O Tekemättömien töiden lista O Esittely ja henkilötietokaavakkeet
A2-tason kirjoitusharjoituksia O Kirjoita kuulemasi perusteella = referoi O Esittely: ominaisuudet, (koulutushistoria) O Narratiivi eli kertomus O Vertailu O Haaveet, unelmat tai toiveet O Kiitoskirje
Harjoitetyyppejä O Ajallisesti rajattu kirjoitus (oppitunnilla) O Laajennusharjoitus O Tiivistäminen O Lauseiden uusi järjestys O Kappaleiden uusi järjestys O Pikakirjoitus/referointi
Kirjoitusharjoitusten O Harjoitetaan: O viestintää suunnittelu O tekstin graafista asua tai tekstityypin konventioita O rekisteriä ja sanastoa O kieliopillista kykyä: esim. lauseenvastikkeet O Arviointikriteerit selviksi oppijalle
Arviointi voi joskus olla O armollisempaa O keskitytään O aihevalintaan O kiinnostavuuteen O juoneen O tarinan etenemiseen, sujuvuuteen O koherenssiin
A1/A2-tason harjoitteita O O O O O O O O O O O O O sanelu nimeä kuvasta... kuvaile, mitä kuvassa on/tapahtuu vastaa kysymyksiin kutsu juhliin, kiitoskirje menu/ruokalista, mainos, juliste, tatuointi kerro tapahtuma tee muistiinpanoja / kirjoita ruokaohje puheesta täydennä puhekuplat sarjakuvaan kirje eri vastaanottajille runo päiväkirja lehti-ilmoitus, mainos
Dialoginen journaalinkirjoittaminen O henkilökohtainen kommunikaatioväylä O jaettuuden käsite (Suni 2009: 184-185) O motivaation herättäminen
O Jaettuuden tavoittaminen toisen kielen osalta edellyttää sitä, että kielenoppija voi konkreettisesti osallistua sosiaaliseen toimintaan tuohon kieliyhteisöön jo kuuluvien kanssa ja päästä siten jaolle ympäröivän kieliyhteisön kielellisistä resursseista. Tämä sosiaalinen ulottuvuus toisen kielen omaksumisessa on olennainen. (Suni mt. 188.)
Journaalin kirjoittaminen O journaalia voi kirjoituttaa eritasoisilla kursseilla O alkeistason kurssien päiväkirjatyyppisen journaalin on tarkoitus olla lähinnä kuvaava ja listaava, ja se keskittyy kirjoittajaan itseensä ja hänen lähipiiriinsä. O alkeisjatko- ja jatkokursseilla kirjoitetaan tarinoita ja kokemuksia omasta elämästä, joskus päästään kokeilemaan kirja-arvostelua, työhakemusta ja omaelämäkertaa tai luennon tiivistelmää (mukana henkilökohtainen saate mentorille)
Suoritustapa O alkeiskurssin journaalia kirjoitetaan kahdesti viikossa ja se kerätään kahden viikon välein niin, että jokaisella keräyskerralla on neljä uutta tekstiä. O yhden tekstin pituus tulee olla 60 90 sanaa O periaatteessa opiskelijat saavat kirjoittaa kaikkia apuvälineitä käyttäen ihan mistä vain. O oppilaan tulee kirjoittaa käsin.
O kirjoitetaan mielellään erilliseen päiväkirjaan tai vihkoon O aiheesta saa kirjoittaa useampaan kertaan esimerkiksi aikamuotoa vaihdellen O journaalit ovat luottamuksellisia puolin ja toisin. O jotta aidompi kommunikaatiotilanne syntyisi, olen sitoutunut vastaamaan jokaiselle opiskelijalle yhden tekstin (80 100 sanaa) verran ennen kuin palautan journaalit
Alkeiskurssin aiheita O esittely, perhe, laukkuni sisältö, kauppalista, lomamatkan pakkauslista, matkasuunnitelma, kirje joulupukille, paras ystäväni, muutto pois kotoa -muistio, viikonloppuni, päivittäiset rutiinit, tavallinen päiväni, harrastukseni, (poika/tyttö)ystäväni, missä olen työssä, huoneeni, tämän syksyn lukujärjestykseni, minä ja internet, addiktioni, luettelo arkisista tehtävistä töistä, haluan matkustaa..., lemmikkini, millainen minä olen, miksi opiskelen suomea jne.
Tulos O suuri osa opiskelijoista ei käyttänyt valmiita otsikkoja, vaan pyrki aidompaan päiväkirjamaiseen kommunikointiin O jokaisen opiskelijan kanssa syntyi henkilökohtaisempi vuorovaikutussuhde Journaalin genre on samalla hiukan muuttunut kirjemäisemmäksi
O osoittautunut toimivaksi tavaksi luoda aidompi kommunikaatiosuhde opettajan ja oppijan välille, vaikka alussa oppijat lähtivätkin empien liikkeelle. O kommunikoinnin ei tarvitse olla virheetöntä, pyrkimyksenä on (yhteis)ymmärryksen saavuttaminen. O Onnistunut kirjallinen kommunikaatio näyttää rohkaisevan myös suulliseen kommunikaatioon: opiskelijat pyrkivät puhumaan suomea kanssani, he ovat vuorovaikutushakuisia ja rohkeampia ilmaisemaan itseään suomeksi.
O osoittautunut toimivaksi tavaksi luoda aidompi kommunikaatiosuhde opettajan ja oppijan välille, vaikka alussa oppijat lähtivätkin empien liikkeelle. O kommunikoinnin ei tarvitse olla virheetöntä, pyrkimyksenä on (yhteis)ymmärryksen saavuttaminen. O Onnistunut kirjallinen kommunikaatio näyttää rohkaisevan myös suulliseen kommunikaatioon: opiskelijat pyrkivät puhumaan suomea kanssani, he ovat vuorovaikutushakuisia ja rohkeampia ilmaisemaan itseään suomeksi.
Sivutuotteet O opiskelija on joutunut etsimään tietoa omatoimisesti. O hän joutuu ajattelemaan lauserakennetta ja miettimään, miten parhaiten saisi ilmaistua asian. O parhaissa tapauksissa hän tuskastuu tietämättömyydessään niin paljon, että menee ja tarkistaa kieliopista tai kysyy
Motivaatio O David (Elementary Finnish 1, 4 kk suomea opiskellut): Pia, Minulla on kysymys suhteen monikko ja genetiivi: miten käytän niitä yhdessä? Minulla on ongelmat, kun sanon jotain monikossa sanan kanssa kanssa. En tiedä, jos kissat kanssa on oikein tai kissan kanssa on, tai sekä ovat väärin (sana kissa on monikossa lausessani). Tämä on iso ongelma minulle erityisesti minun päiväkirjassa (voit nähdä missä minä kamppailin sen kanssa minun edellisessä merkinnässä). Jos voit auttaa minua tässä tai selittää tämän luokalle, se auttaa paljon minun kirjoittamisen ja puhen. Paljon kiitos varten sinun apu tämän kanssa.
O oppijat ovat oppineet hyödyntämään sanakirjaa. O monet opiskelijat kertovat, kuinka he viettävät paljon aikaa netissä tutkimalla suomalaisia tekstejä. O journaali on osoittautunut varsin hyödylliseksi apuvälineeksi, kun suunnittelen opetusta. O tätä tietoa pystyn käyttämään hyväkseni opetuksessa, kun valmistelen teemoja ja tehtäviä oppitunneille
O samalla pystyn näkemään, mistä rakenneasian opettamisesta opiskelijat hyötyisivät juuri nyt eniten. O parhaimmillaanhan opetus rakentuu oppilaan taidoille (Aalto & al. 2009: 13) O journaalit ovat auttaneet minua ymmärtämään, kuinka erilaisia ja eritasoisia oppijat ovat, kuinka aikuisella oppijalla on suuri tarve kommunikoida itselleen merkityksellisesti.
O journaalin avulla on mahdollista operoida oppijoiden henkilökohtaisilla kiinnostuksen tasoilla, ja myös henkilökohtaisilla taitotasoilla niin, että useampi oppija pääsee kommunikoimaan omaa kiinnostuksentasoaan ja kielitaitotasoaan vastaavassa tai parhaassa tapauksessa stimuloivassa dialogissa.
Huonot puolet: O ei sovellu kaikille. O opiskelijalle syntyy illuusio siitä, että suomea voi kirjoittaa ihan miten vaan pistää vain sanoja toisen perään ja että kieliopilla ja rakenteilla ei ole mitään väliä O suurin huono puoli on siitä koituva työmäärä ja vaiva opettajalle
Huomioita: O oppijat eivät ole vain harmaata massaa, vaan he ovat yksilöitä, joilla kullakin on omat yksilölliset kiinnostuksenkohteensa ja tarpeensa. O journaaleista näkyy selvästi, kuinka suuri kommunikaatiotarve opiskelijoilla on. O yksityisyyden aste on korkea, monet ovat kiitollisia, että heillä on mahdollisuus kommunikoida jonkun kanssa. Suuressa yliopistossa tai yksinäisenä maahanmuuttajana harva löytää kuuntelevan korvan.
O kirjoitus on myös tuonut toisenlaista itseluottamusta kielen käyttöön, ja niinpä kurssilaiset myös puhuvat suomen kielellä aikaisempia vuosikursseja rohkeammin. O journaalia kirjoittavat oppijat pyrkivät kommunikoimaan suomeksi kurssilla ja kurssin ulkopuolella. O heille on helpompi mieltää minut suomalaisena ja henkilönä, jolle puhutaan suomea.
O taitotasoltaan heterogeenisessä ryhmässä journaali toimii erityisen hyvin, koska silloin opetus ja materiaali ja teemat ovat yksilöllisempiä ja jokaisen oppijan taitotasoa lähellä. O journaali toimii oivallisena tapana antaa erityisen hyville opiskelijoille keino ilmaista itseään enemmän kuin luokkatilanne sallii. O journaalin kirjoittamisen tuoman haasteen turvin voin rauhassa edetä oppikirjan tai alkuperäisen opetussuunnitelman mukaan ja samalla välttyä pidemmälle edistyneiden oppijoiden tylsistymiseltä.
O oppijat omaksuvat journaalin kirjoittamisen avulla myös kielenoppimiseen kuuluvaa tietoa. O Kirjoittamisesta tulee mieleinen rutiini. O oppija huomaa, ettei kaikkea tarvitse ymmärtää, jotta voi kommunikoida toisen ihmisen kanssa. O oppija ymmärtää myös, ettei tekstin tarvitse olla täydellistä. O oppija oppii etsimään apua ja tietoa kurssin ulkopuolelta, ehkä myös uusia autenttisia kohdekielen puhujia. O oppija rohkaistuu kommunikoimaan kirjallisesti, kun huomaa, että hänen viestinsä ymmärretään.
Puhuminen O Vaikka kielenopetuksen tavoitteet olisivat vuorovaikutusta korostavia ja juuri puhumista ja kuuntelemista korostavia, ovat käytänteemme usein monologisia ja odotamme oppijoiden tuottavan puhetta ilman tilaisuutta ottaa huomioon puhekumppanin aiemmin sanoma. (Lehtonen Tuija 2010: Puhutaan vaan!)
Miten kiinni puhumisen taitoon? O ääntäminen O ymmärrettävyys O sujuvuus O viestintätavat O vuorovaikutus ei koskaan liikaa rakenne, intonaatio, artikulointi ei tärkeää kaikille (ihmistyyppi) (suomalaiset viestintätavat?)
Tehtävätyyppejä O kerro, kuvaa monologi O haastattele, kysy dialogi O keskustele dialogi O ratkaise ongelma dialogi O pohdi (+ ja -) ja perustele monologi/dialogi O Opettaja voi provosoida heti alussa O uusi kampaus O puhelinkeskustelu O rohkaise mielipiteenilmaisuun - valituspäivä
Lämmittelyharjoituksia tunnin alkuun:. Kysymys, joka kiertää luokassa ( = oikea ajankohtainen aihe, joka liittyy oppijan elämään) -oliko sinulla kiva loma? -miten menee suomen oppimisen kanssa? -katsoitko olympialaisia eilen televisiosta? -saatko sähköposteja suomeksi? -olitko ulkona myrskyn aikana? 2. Oppilaalla on kysymys (kulttuuriin liittyvä) tai hän on saanut suomalaista postia 3. Kirjoita uusia sanoja taululle (aakkospaperille) Sanastonkartutus -ensin aina kysyä luokalta esimerkkejä -sanaperhe -sanaryhmä -homonymia tai merkitysero (koska? tai, koska; tietää vs. tuntea) 4. Lue sähköposti ääneen luokalle ja auta heitä ymmärtämään se. 5. laulu tai biisi 6. Sanelu / aiemman kuullunymmärtämisen aukkotehtävä / numeroita
Malli 1: 4. Mausteet (sanakirjassa mauste) Pyydä jokaista opiskelijaa tuomaan yhden mausteen tunnille Kysymykset: Mikä mauste? Mistä se tulee? Missä se on yleinen? Pidätkö siitä? mausteeseen sopiva resepti jokaiselle resepti, etsi mausteet tyypilliset suomalaiset mausteet
Mistä minä voin puhua? 1. 2. 3. O Ensin puhun -sta O Toiseksi puhun siitä, mitä O Sitten puhun siitä, miten O Lopuksi puhun
Kuulostaako tutulta? O Onpa kurja ilma. Pitäis kai vaihtaa ne talvirenkaat tänään. Olis pitäny tehdä se jo viikonloppuna. Tuli juhlittua vähän liian rankasti. Ei kyllä yhtään huvita mennä tonne kylmään viimaan. No, täytyy tästä sitten lähteä. Voi hemmetti, että on tylsää!
Lähteet: Aalto Eija & Sanna Mustonen, Kaisa Tukia 2009: Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. Virittäjä 3, s. 402 423. Aalto, Eija & Kaisa Tukia, Sanna Mustonen, Peppi Taalas 2009: Suomi2 Minä ja arki. Opettajan opas. Otava, Helsinki. Aalto, Eija & Kaisa Tukia 2007: S2-oppilas rakenteita oppimassa miten rakenteista tulee kielen käyttötaitoa? Avaimia funktionaaliseen rakenteiden opetukseen. Virke 3, s. 22-25. Bakhtin, M. M. 1981: The dialogic imagination. Käänt. C. Emerson & M. Holquist. Austin: University of Texas Press. Dufva, Hannele 1999: Kieli, mieli ja konteksti. Psykolingvistisestä tutkimuksesta dialogiseen kielen psykologiaan. Teoksessa Kari Sajavaara & Arja Piirainen-Marsh (toim.) Kielenoppimisen kysymyksiä. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 11-44. Larsen-Freeman 2003: Teaching Language. From Grammar to Grammaring. Thomson & Heinle, Boston. Lauranto, Yrjö 2010: Opetuksesta kielitaitoon -luento, CIMO/UKAN opinto-ja neuvottelupäivät 2010, Tampere. Lähteenmäki, Mika 1998: On dynamics and stability: Saussure, Voloshinov, and Bakhtin. Teoksessa M. Lähteenmäki & Hannele Dufva (toim.) Dialogues in Bakhtin. Interdisciplinary Readings. Jyväskylä soveltavan kielentutkimuksen laitos, 87-104.
O O O O O O Lehtonen, Tuija 2010: Puhutaan vaan. Teoksessa Tani, Hanna & Leena Nissilä (toim.) Tasolta toiselle: Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöö suomi toisena kielenä koulutuksessa. Opetushallitus, Helsinki, s. 134 146. Nunan, David 1991: Designing Tasks for the Communicative Classroom. Cambridge University Press. Päiviö, Pia 2011: Kirjoita minulle dialogisen journaalin kirjoittaminen alkeistason oppimisvälineenä. Teoksessa Marjut Vehkanen & Yrjö Lauranto (toim.) Päättymätön projekti: näkökulmia suomen kielen opetukseen. Nykysuomen seura ry, Tampere. Suni, Minna 2008: Toista kieltä vuorovaikuteuksessa: kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos, suomen kieli. Tomasello, Michael 2003: Constructing a language: A usage-based theory of language acquisition. Cambridge, MA, Harward University Press. Vaarala, Heidi, Nina Reiman, Juha Jalkanen, Leena Nissilä 2016: Tilanne päällä. Näkökulmia S2-opetukseen. Opetushallitus.