ITU 2022 HANKESUUNNITELMA Lapin keskussairaalan laajennushanke Tiivistelmä Tässä dokumentissa kuvataan Lapin keskussairaalan laajennushankkeen toiminnan muutoksen suunnittelun yhteenveto sekä sen pohjalta tehty priorisoitu hankesuunnitelma keskussairaalan lisärakentamiseksi. Janne Keskinarkaus janne.keskinarkaus@lshp.fi
Sisällysluettelo 1. Taustaa ja aiempi tehtävänanto... 2 2. ITU 2022 toimintakonsepti... 2 Tausta ja oletukset... 2 Ensihoito ja päivystys... 3 Päivystysosasto... 4 Teho- ja valvontaosasto... 4 Sydänpaja... 4 Leikkaus- ja anestesiayksikkö... 5 Sairaansijat... 5 Sairaala-apteekki... 6 Välinehuolto... 6 Yhteenveto... 6 3. Priorisoitu hankesuunnitelma... 7 Kuuma sairaala ja sairaala-apteekki... 7 Psykiatria... 7 Pysäköintitalo ja pesula... 8 Muut tilatarpeet... 8 Yhteenveto... 9 4. Ehdotus jatkoksi... 9 Toiminnallisten prosessien suunnittelu... 10 Arkkitehtisuunnittelu ja konseptisuunnittelu... 10 Aikataulu... 10 Kustannukset... 11 Asemapiirros... 12 1
1. Taustaa ja aiempi tehtävänanto Lapin keskussairaalan laajennusta on valmisteltu jo useita vuosia. Vuonna 2016 tehtiin valtakunnallinen linjaus, että vaativin erikoisalapäivystys kootaan 12 sairaalaan, joissa ylläpidetään ympärivuorokautista laajan päivystyksen yksikköä. Yksi laajan päivystyksen sairaaloista on Lapin keskussairaala. Lapin laajan päivystyksen sairaala on myös yksi sairaanhoitopiirin omista strategisista valinnoista. LKS:n laajennustarpeesta merkittävä osa koskee ns. kuuman sairaalan toimintoja, jotka ovat keskeisiä erikoissairaanhoidon päivystykselle. Yhtymävaltuusto teki 28.11.2012 25 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta ja 10.6.2015 11 päätöksen priorisoidun hankesuunnitelman valmistelusta ja linjasi laajennuksen kustannusraamiksi enintään 40 miljoonaa euroa. Priorisoidun hankesuunnitelman kivijalan muodostavat ITU 2022 toimintakonsepti (yhtymähallitus 14.12.2016) sekä TAPPO hankkeen loppuraportti (yhtymävaltuusto 25.11.2009). 2. ITU 2022 toimintakonsepti Yhtymähallitus päätti hyväksyä 14.12.2016 220 Inhimillisesti tehokas uusi sairaala toimintakonseptin laajennushankkeen jatkovalmistelun pohjaksi ja edellyttää sen huomioon ottamista toiminnan ja talouden suunnittelussa. Alle on tiivistetty konseptin hankesuunnitelman kannalta oleellisimmat kohdat. Tausta ja oletukset Toimintakonseptin laadinnassa on ensin työstetty tulevaisuuden sairauksien hoidon ja kuntoutuksen palvelu-mallin luonnos vuodelle 2022 potilaan näkökulmasta kotoa kotiin periaatteen mukaisesti. Sairaalan toiminta on osa sairauksien hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuutta, jonka tulee toimia saumattomasti yhteen potilaan näkökulmasta. Toimintakonseptissa on tehty oletuksia tulevaisuuden suhteen. Osa oletuksista on nykytilan säilymistä, osa lainsäätäjän tai tulevan järjestäjämaakunnan käsissä ja osa edellyttää aktiivista sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien kehittämistä. Tämän vuoksi toimintakonseptiin sisältyy epävarmuutta ja riskejä. Riskejä voidaan hallita muuntojoustavuudella niin toiminnan kuin tilojen suunnittelussa sekä aktiivisella vaikuttamisella tulevaisuuteen. Taustaoletukset vuodelle 2022: - Peruspalvelut maakunnan alueella ovat toimivat - Maakuntauudistus on toteutunut ja järjestämisvastuu on maakunnalla tai muutoin voidaan johtaa ja optimoida sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta alueella - Rovaniemellä on laajan päivystyksen sairaala - Monituottajamalli toteutuu peruspalveluissa ja rajapintoja on nykyistä enemmän - Erikoissairaanhoidossa pärjätään kilpailussa ja asukkaat haluavat käyttää oman maakunnan palveluja - LSHP:n alueella sairaansijoja ei keskitetä merkittävästi Rovaniemelle - Tietoliikenteen infrastruktuuri mahdollistaa etäpalvelujen kehittymisen 2
- Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat uudistuneet ja mahdollistavat tiedon käytettävyyden ja potilaan prosessin ohjauksen Tulevaisuuden sairaalan suunnittelunkannalta merkittäviä muutossuuntia ovat - Potilaiden/asiakkaiden toimijuuden vahvistuminen - Väestön ikääntyminen - Toimintakykynäkökulman korostuminen - Sairaanhoidon avohoitopainotteisuus - Digitalisaatio, paikkariippumaton toiminta - Tiukkeneva talous - Verkostomainen toiminta lisääntyy Lisäksi konsepti toteuttaa Lapin sairaanhoitopiirin strategiaa, jonka strategiset valinnat on päivitetty vuosille 2017 2020. Toiminnan muutokset keinot ja tavoitellut vaikutukset on kuvattu alla olevassa taulukossa: Ensihoito ja päivystys Ensihoitoasetuksen mukaisesti päivystyksen ja ensihoidon palveluiden tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus. Ensihoidolle ei tällä hetkellä ole tiloja sairaalan yhteydessä. Ensihoidon ja päivystyksen 3
kehittämistarpeista osa voidaan toteuttaa jo toimintaprosessien suunnitteluvaiheessa, mutta iso osa on jätettävä odottamaan uudisrakennuksen valmistumista. Tilat ovat päivystysprosessissa pullonkaula ja tilatarpeiden ratkaiseminen ei onnistu nykyisissä päivystyksen tiloissa. Uudisrakennusta odottamaan jääviä parannuksia ovat mm: - Ensihoidon tilat - Helikopterikentän saaminen päivystyksen yhteyteen (ei enää tarvetta erillisille ambulanssikuljetuksille helikopterikentältä päivystykseen) - Päivystyskuvantamisen sijoittaminen päivystyksen yhteyteen (oma CT- ja natiivikuvantaminen) - Mielenterveys- ja päihdepäivystyksen tuominen päivystyksen yhteyteen - Suun terveydenhuollon siirtyminen päivystyksen yhteyteen - Prosessin sujuvuuden optimointi uusissa tiloissa ja päivystysosaston kanssa - Infektioiden leviämisen ehkäiseminen tilaratkaisuilla Päivystysosasto Päivystysosastolla toteutetaan nopean diagnostiikan ja kotiutuksen prosessia, mikä lyhentää päivystysosastolla hoidettavia sairaalahoitojaksoja verrattuna perinteiseen osastohoitoon. Päivystysosastolle tarvittava henkilöstöresurssi siirtyy nykyisiltä erikoissairaanhoidon vuodeosastoilta ja vuodeosastojen paikkaluku vähenee. Päivystysosasto on uutta toimintaa eikä sen sijoittaminen ole mahdollista nykyisen päivystyksen tiloihin. Päivystys-osasto tulee suunnitella yhtenä kokonaisuutena yhteispäivystyksen kanssa siten, että henkilöstön yhteiskäyttö on mahdollista. Teho- ja valvontaosasto Eri erikoisalojen aikuispotilaiden valvontapaikkojen kokoaminen teho-osaston yhteyteen mahdollistaa tilojen joustavan käytön ilman ylimääräisiä potilassiirtoja. Teho- ja valvontaosaston yhteinen henkilökunta mahdollistaa osaamisen ylläpitämisen koko kriittisesti sairaan potilaan hoitoprosessin osalta. Osaston suuremmalla potilasmäärällä vähennetään kuormituksen satunnaisvaihtelusta johtuvaa osaston tyhjäkäyntiä. Kokoamalla teho- ja valvontatasoiset potilaat samaan yksikköön pystytään varmistamaan samat hoitokäytännöt eri potilasryhmille ja parantamaan näin elintoimintahäiriöiden hoitoa ja potilaiden valvontaa. Laadun parantumisen myötä myös potilasturvallisuus paranee. Tarvittava henkilöstön lisäresurssi saadaan vuodeosastoilta, joiden potilas-paikkamäärä tulevaisuudessa vähenee. Teho- ja valvontaosaston toteuttaminen nykyisissä tiloissa ei ole mahdollista, vaan vaatii uutta tilaa. Sydänpaja Lapin väestön vanheneminen ja sydänsairauksien ilmaantuvuuden lisääntyminen lisää sydänpajan potilaiden määrää. Jo tällä hetkellä yhden salin kapasiteetilla ei voida toteuttaa hoitotakuun vaatimuksia ja jonoja on jouduttu purkamaan hintavin erikoisjärjestelyin ja ostopalveluin. Etenkin tahdistintoimenpiteisiin tulevat potilaat voivat joutua odottamaan osastolla useita päiviä hoitoon pääsyä, mikä aiheuttaa kunnille ylimääräisiä kustannuksia laskutettavina hoitopäivinä. 4
Toinen sali nopeuttaa päivystysalkuisten potilaiden hoitoon pääsyä ja vähentää odottamiseen tarvittavaa sairaansijamäärää sairaalassa. Sydänpajan toisen salin toteutus ei ole mahdollista nykyisien tilojen yhteyteen. Leikkaus- ja anestesiayksikkö 30 vuotta sitten rakennettujen leikkaussalien uudistaminen lähivuosina on välttämätöntä, mutta salien nykyinen huonekorkeus ei ole riittävä nykyiselle tekniikalle. Esim. salien ilmastoinnit eivät vastaa nykyvaatimuksia. Nykytilat ovat koko toiminnan kannalta pienet ja aiheuttavat haasteita toiminnan järjestämiseen. Uudet tilat mahdollistavat toiminnan tehostamisen yhdistämällä nykyiset kaksi heräämötilaa ja kahdet erilliset henkilökunnan tilat yhdeksi kokonaisuudeksi. Myös nykyiset ahtaat potilaiden vastaanottotilat saadaan viihtyisämmiksi ja toimivammiksi. Sairaansijat Lapin sairaanhoitopiirin alueen väestön erikoissairaanhoidon sairaalahoidon tarve lisääntyy väestön ikääntyessä. Sairaalahoidon tarvetta lisäävää vaikutusta on myös mahdollisilla erikoissairaanhoidon työnjaon muutoksilla erityisesti kirurgiassa, psykiatriassa ja synnytyksissä. Sairaalahoitoa voidaan puolestaan vähentää siirtämällä avohoitoon potilaat, joiden sairaanhoito voidaan turvallisesti toteuttaa avohoitona, esimerkiksi kotisairaalassa, päiväsairaalassa tai polikliinisesti. Sairaalahoitojaksoja lyhennetään kotiutuskäytännöillä, lyhentämällä tutkimusten ja toimenpiteiden odotusaikoja sairaalassa sekä ottamalla käyttöön nopean diagnostiikan, hoidon ja kotiutuksen malli perustettavalla päivystysosastolla. Alla on kuvattu Rovaniemen sairaansijojen tarpeen muutosta 2022 vrt. 2016 ja vaihtoehtoiseen kehityskuluun, jossa jatkettaisiin nykyisellä toimintamallilla: 5
Nykymallilla siis sairaansijojen tarve Rovaniemellä kasvaa 46 sairaansijalla (+ 12 %) vuoteen 2022 mennessä. Toimintatapoja muuttamalla ja sairaansijojen keskittämisellä on mahdollista pienentää sairaansijojen tarvetta nykyisestä jopa 65 sairaansijalla (-17 %). Toimintatapamuutokseen tarvittavia sairaansijojen keskittämistä ja päivystys- ja valvontaosastojen käyttöönottoja ei ole mahdollista tehdä ilman lisärakentamista. Sairaala-apteekki Sairaanhoitopiirillä on toiminnallisesti yksi sairaala-apteekki Lapin keskussairaalassa. Tämä toimipiste vastaa lääkevalmistuksesta ja lääkkeiden käyttökuntoon saattamisesta sekä muusta lääkehuollosta sairaalan sisällä sekä lääkkeiden velvoitevaraston ylläpitämisestä. Yhteinen sairaala-apteekki vastaa alueen julkisen terveydenhuollon toimipisteiden lääkelogistiikasta, joka kulkee mahdollisimman suoraan tukusta toimintayksiköihin. Sairaala-apteekki tuottaa farmaseuttisia palveluita itse tai tukeutuen alueen avoapteekkiverkostoon ja tukee rationaalisen lääkehoidon toteutumista maakunnassa. Robotiikkaa ja automatiikkaa kannattaa hyödyntää siltä osin kuin se on lääkehuollon volyymit huomioiden tarkoituksenmukaista. Tulevaisuuden sairaalassa Rovaniemellä tarvitaan asianmukaiset tilat lääkevalmistukselle ja lääkevarastolle. Nykyiset tilat ovat riski toiminnan jatkuvuudelle, sillä Fimea (ent. Lääkelaitos) edellyttää LKS:lta tilojen nykyaikaistamista. Tilojen nykyaikaistaminen tai robotiikan ja automatiikan hyödyntäminen nykyisissä tiloissa ei ole mahdollista. Välinehuolto Leikkaustoiminnan lisääntyminen lisää myös välinehuollon tarvetta. Suun terveydenhuollon valinnanvapaus voi vähentää julkisen suun terveydenhuollon välinehuollon tarvetta. Erillisessä Nordic Healthcare Groupin tekemässä Välinehuoltoselvityksessä (06/2016) suositellaan välinehuollon keskittämistä sairaanhoitopiirin alueella siinä vaiheessa, kun kuntien laitekapasiteetti alkaa olla liian vanhaa tai osaavan henkilöstön rekrytointi osoittautuu liian haastavaksi, jotta pystytään tarjoamaan kaikkialla laadukkaat ja potilasturvalliset välinehuollon palvelut. Lisäksi raportti suosittaa mm. tekemään tilavaraukset keskittämisen vaatimien laiteinvestointien mukaisesti. Välinehuollon nykyisiin tiloihin ei ole mahdollista sijoittaa keskittämisen vaatimaa laitekantaa. Yhteenveto Yhteenvetona ITU 2022 toimintakonseptissa todetaan mm: - Toiminnan muutoksella saadaan katettua tilainvestointien kustannuksia - Tilojen muuntojoustavuudella tulee kompensoida tulevaisuuden epävarmuutta - Tarvitaan pitkän tähtäimen tontin käytön suunnitelma ja toteutusvaiheiden priorisointi - Toiminnan muutosten toimeenpano voidaan jo aloittaa. Toimintaprosessien kuvaus tarkentuu hankesuunnittelu- ja tilasuunnitteluvaiheessa niiden toimintojen osalta, joille suunnitellaan uusia tiloja. 6
3. Priorisoitu hankesuunnitelma Toimintojen tilatarpeita tulee hankekokonaisuuden valmistelussa priorisoida uusien tilojen tuottaman hyödyn tai tilatarpeiden välttämättömyyden perusteella sekä jos arvioidaan, että toiminnolle ei tule löytymään tiloja nykyisen sairaalan seinien sisältä. On huomattava, että ITU 2022 toimintakonseptissa kuvattuja hyötyjä ei voida saavuttaa ilman lisärakentamista kuin pienin osin. Kuuma sairaala ja sairaala-apteekki Hankesuunnitelman priorisoituun kärkeen nousevat sairaala-apteekki ja ns. kuuman sairaalan toiminnot (päivystys ja ensihoito, sydänpaja, leikkaussalit ja teho- ja valvontaosasto). Kuuma sairaala muodostaa uudenlaisen nykyaikaisen kokonaisuuden, joka mahdollistaa toiminnan muutoksen ja prosessien tehostamisen kuin teknisesti vanhentuneiden ja ahtaiden tilojen korvaamisenkin. Kuuman sairaalan toiminnot ovat myös laajan päivystyksen ydintoimintaa. Lapin keskussairaala on yksi terveydenhuoltolain määräämistä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloista. Mahdollinen erikoissairaanhoidon työnjako Lapin maakunnan sisällä ei käytännössä juurikaan vaikuta LKS:n ns. kuuman sairaalan toimintoihin ja tilatarpeisiin, koska LKS on laajan päivystyksen sairaala. Laajennussuunnitelmiin ei sisälly ei-kiireellisiä poliklinikkatoimintoja, joiden osalta erikoissairaanhoidon työnjakoa on mahdollista toteuttaa maakunnan sisällä. Alla on yhteenvetona päivitetty listaus kuuman sairaalan ja apteekin tilantarpeesta. Netto m2 Peruste YHT 10299 Apteekki + tekniset tilat 2424 Fimea sulkemisuhka, uusi lääkehuoltoprosessi ja automaatiomahdollisuus Ensihoito 1097 Ei tiloja nykyisin. Ambulanssihalli ja tilannehuone. Päivystyspoliklinikka 1656 Uusi prosessi ja tilat mm. kuvantamiseen, helikopterikentälle, infektiopotilaiden hoitoon. Päivystysosasto 776 Ei tiloja nykyisin. Uusi prosessi ja nopea kotiutus vähentää sairaansijatarvetta. Leikkaus- ja anestesiayksikkö 1205 Nykyiset tilat teknisesti vanhentuneet. Synergiaetuja uudesta prosessista. Teho- ja valvontaosasto 1135 Yhdistetty teho-, sydänvalvonta ja valvontaosasto. Synergiaetuja ja uusi prosessi. Välinehuolto 1100 Riittämättömät tilat nykytoimintaankin. Varaudutaan välinehuollon keskittämiseen. Radiologia 298 Riittämättömät tilat nykyisin. Päivystyksen CT- ja natiivikuvantaminen. Isotooppilaboratorio 120 Synergiaetua radiologian läheisyydestä. Sydänpaja 488 Tarve toiselle salille suoritemäärän noustessa. Bruttoalaltaan uudisrakennusta rakennetaan noin 13 570 m 2 ja nykyisiin tiloihin saneerataan noin 2 900 m 2. Saneerauksen aste on arvioitu korkeaksi, noin 70 80 %, mikä vaikuttaa kustannuksiin. Ylläolevan suunnitelman rakentamisen kustannusarvio on noin 55,4 M sisältäen noin 8,0 M peruskorjauksia ja noin 47,4 M uudisrakennustilaa. Riippuen jatkossa tehtävistä ratkaisuista, lopullinen kustannus asettuu 50 60 M väliin. Arvio sisältä suunnittelun, projektinjohdon ja rakentamiskustannuksen sekä 9 % hankevarauksen. Arvio ei sisällä kiinteitä sairaalakalusteita, irtaimistoa ja apteekin, välinehuollon tai kuvantamisen laitteistoja. Psykiatria Psykiatrian osastojen siirto Muurolasta yleissairaalan yhteyteen on suunniteltu erilleen kuuman sairaalan ja apteekin kokonaisuudesta. Laajan päivystyksen sairaalassa tulee olla myös psykiatrista osastohoitoa. 7
Psykiatrian osastoja on suunniteltu LSHP:n ostaman entisen Invalidiliiton kuntoutuskeskuksen (ILKK) yhteyteen, osin uudisrakennukseen ja osin ILKK:n saneerattavaan tilaan. Uudisrakennettavan ja saneerattavien tilojen suhdetta ei ole vielä hankkeessa arvioitu, mikä vaikuttaa lopulliseen kustannukseen. Netto m2 YHT 3443 Psykiatria päivystys + akuuttiitiimi 192 Akuuttilinjan vuodeosasto 505 Kriminaalipotilaiden ja vaativan hoidon ja kuntoutuksen yksikkö 411 Yhteiskäyttötilat akuutti- ja vaativan hoidon osasto 448 Psykoosilinjan tutkimus- ja hoito-osasto 423 Päihdeyksikkö 399 Yhteiskäyttötilat päihde- ja tutkimusosasto 329 Kuntouttavat toiminnot 537 Psykiatrian hallinto 199 Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen (TAPPO) hankkeen loppuraportissa (yhtymävaltuusto 25.11.2009) todettiin psykiatrian keskittämisen Lapin keskussairaalan alueelle olevan hieman kustannustehokkaampaa kuin Muurolassa jatkaminen. Uudisrakennuksen pääomakustannukset jäävät alhaisemmiksi kuin Muurolassa jatkamisen kustannukset. Päivitetty tilatarve on nyt pienempi kuin TAPPO hankkeessa laskettu ja lisäksi tila oli laskettu kokonaan uudisrakennukseksi. Voidaan siis arvioida, että nyt suunniteltu hieman pienempi ja osin saneerattava tila kasvattaa kustannuseroa keskittämisen hyväksi TAPPO raportissa lasketusta. Psykiatrian suunnittelu-, projektinjohto- ja rakentamiskustannuksen arvioidaan olevan 8 16 M riippuen siitä, minkä verran tiloista sijoitetaan peruskorjattavaan ILKK:n ja minkä verran uudisrakennukseen. Pysäköintitalo ja pesula LKS:n alueella niin henkilökuntaa kuin asiakkaitakin kiusaa jatkuva pula pysäköintipaikoista. Kuuman sairaalan laajennoksen yhteyteen on teknisesti järkevää toteuttaa pysäköintitalo ja mahdollinen vuokrattava pesulatila. Rovaniemen keskuspesulan nykyiset toimitilat Lähteentiellä ovat elinkaarensa lopussa ja keskussairaala on pesulan suurin asiakas. On mahdollista, että pysäköintitalon toteuttaisi jokin ulkopuolinen taho. Parkkitilaksi on suunniteltu noin 12 600 brm 2 pysäköintitalo, joka kasvattaisi parkkipaikkojen määrän reilusta 600 parkkipaikasta reiluun 1000 parkkipaikkaan. Pesulan koko olisi noin 3000 brm 2. Pysäköintitalon kustannukseksi on arvioitu noin 10 M ja pesulan noin 5,5 7 M riippuen tilan erityisvaatimuksista. Muut tilatarpeet Tilatarpeita on myös mm. poliklinikkatoiminnalla, lastenpsykiatrialla, nuorisopsykiatrialla, lastensairauksien yksiköllä ja tukipalvelutoiminnalla. Näitä tarpeita ehdotetaan tarkasteltavaksi myöhemmissä vaiheissa. 8
Yhteenveto brm2 Kustannusarvio Kalusteet Kuuma sairaala ja sairaala-apteekki - Uudisrakennus 16 922 43-51 M 1,5-2 M Kuuma sairaala ja sairaala-apteekki - Saneerattavaa 2 907 7-9 M 300 k Pysäköinti ja pesula - Uudisrakennus 15 572 15,5-17 M - Psykiatria - Uudisrakennusta ja saneerattavaa 6 259 8-16 M 300-600 k YHT 73,5-93 M 2,1-2,9 M Kustannusarviot sisältävät 8 9 % hankevarauksen. Kalusteet tarkoittavat kiinteitä sairaalakalusteita sekä irtokalusteita. Kustannusarvio on alustava ja vastaa kokonaan uutta kalustusta. Todennäköisesti vanhasta kalustuksesta voidaan hyödyntää osia, mikä vaikuttaa lopulliseen kustannukseen alentavasti. Lisäksi kustannuksia tulee mahdollisesta sairaala-apteekin automaatiosta, työasuautomaatista sekä esim. välinehuollon investoinneista. Nämä käsitellään omina investointeinaan takaisinmaksulaskelmineen. 4. Ehdotus jatkoksi Hankkeessa ehdotetaan edettäväksi suunnitteluvaiheeseen sekä Kuuman sairaalan ja sairaala-apteekin että psykiatrian osalta. Pysäköinti-pesula liittyy rakentamismielessä kiinteästi Kuumaan sairaalaan, joten se kannattaa pitää mukana suunnittelussa. Ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan suunnitteluvaiheen projektiorganisaatio. Organisaatio koostuu niin omista kuin ulkoisista asiantuntijoista ja organisaatioista. Riippuen hankkeen valittavasta toteutusmallista, hankkeen allianssi kannattaa koota jo suunnitteluvaiheessa. Allianssimallilla tarkoitetaan projektin toteutustapaa, jossa hankkeen keskeiset toimijat vastaavat projektin suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä yhteisellä organisaatiolla ja jakavat projektiin liittyviä riskejä. Kaikki osallistujat sitoutuvat projektin tavoitteisiin, joiden toteutumisesta joko palkitaan tai sanktioidaan kaikkia osallistujia. Allianssimallista on saatu hyviä kokemuksia mm. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissa ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Allianssi on vaihtoehtoinen toteutustapa perinteiselle urakkamallille tai elinkaarimallille. Suunniteltavat kokonaisuudet jaetaan seuraaviin loogisiin osa-alueisiin: - Päivystys ja ensihoito, päivystysosasto, sydänpaja ja teho- ja valvontaosasto - Leikkaus- ja anestesiaosasto - Lääkehuolto ja sairaala-apteekki - Välinehuolto - Pesula & pysäköinti - Psykiatria Suunnittelussa käytetään omia, mahdollisen allianssin ja muita ulkoisia resursseja. 9
Toiminnallisten prosessien suunnittelu ITU 2022 toimintakonsepti asettaa uudelle toiminnalle tavoitteita, joiden saavuttaminen vaatii merkittäviä muutoksia totuttuihin toimintaprosesseihin. Osa-alueiden toimintaprosessit suunnitellaan ja mallinnetaan huolellisesti ylemmältä tasolta alaspäin siten, että tuloksena ovat mm. prosessikuvaukset ja vaatimukset tiloille, resursseille ja tietojärjestelmille. Toimintaprosessien muutos voi aiheuttaa myös muutoksia tilasuunnitelmaan. Prosessisuunnittelu on siksi kronologisesti suunnitteluvaiheista ensimmäinen. Tärkeimpänä lähtökohtana suunnittelulle toimii asiakkaan näkökulma ja asiakaskokemus. Tarkoituksena ei ole parantaa tämänhetkisiä prosesseja vaan aloittaa suunnittelu puhtaalta pöydältä siten, että tähdätään vuoden 2022 toimintaympäristöön sekä voidaan käyttää täysimääräisesti hyväksi uusien tilojen että teknologioiden antamat mahdollisuudet. Pelkkä vanhan toimintamallin siirtäminen uusiin tiloihin voi pahimmillaan vain vaikeuttaa toimintaa. Tässä vaiheessa oleellisena osana on todentaa mallintamisin ja laskelmin prosessimuutoksien ja uusien tilojen ja teknologioiden antamat mahdollisuudet toiminnan tehostamiseksi. Näin muutoksien vaikutus tilainvestointien kattamiseksi voidaan todentaa. Arkkitehtisuunnittelu ja konseptisuunnittelu Arkkitehtisuunnittelua jatketaan yleissuunnitelman ja prosessisuunnittelun pohjalta. Konseptisuunnittelussa päätetään päälinjat erilaisille teknisille ratkaisuille, kuten lämmitysjärjestelmälle, kunnallistekniikalle ja liitynnöille vanhoihin järjestelmiin ja tiloihin. Samalla varmistetaan, että prosessisuunnittelussa ja arkkitehtisuunnittelussa tehtävät ratkaisut ovat teknisesti toteutettavissa. Arkkitehtisuunnittelu voidaan yhdessä konseptisuunnittelun kanssa viedä kohtuullisen pitkälle siten, että lähtötiedot erikoissuunnittelua varten saadaan huolellisesti dokumentoitua. Huolellisesti tehty arkkitehti- ja konseptisuunnittelu alentaa erikoissuunnittelun kustannuksia. Myös kustannusarvio tarkentuu huomattavasti teknisten ratkaisujen edetessä. Oleellinen osa tätä vaihetta on myös riskiarvion ja riskisuunnitelman luominen. Riskisuunnitelma päivittyy koko projektin ajan. Mikäli hanke toteutetaan allianssimallilla, ovat sekä suunnittelutoimisto että arkkitehti allianssin jäseniä ja siten allianssi olisi ainakin osin muodostettava jo ennen tätä vaihetta. Erikoissuunnitteluun ei kannata edetä ennen rakennuspäätöksen tekemistä. Aikataulu Toiminnallisten prosessien suunnittelu voidaan aloittaa heti kesällä 2017 ja sen jälkeen porrastetusti arkkitehti- ja konseptisuunnittelu. Suunnittelu ajoitetaan siten, että rakentamispäätöstä voidaan hakea vuoden 2018 lopulla ja rakennustyöt voidaan aloittaa keväällä/kesällä 2019. Rakentamisaika on noin kaksi vuotta, joten uudisrakennus olisi valmis kesällä 2021. Rakentaminen vaiheistetaan siten, että väistötiloja ei tarvita, joten toiminnot myös muuttavat uusiin tiloihin vaiheistetusti. Maakuntauudistus aiheuttaa muutoksia toimintaympäristöön eikä ole vielä varmaa, miltä taholta rakentamispäätös haetaan. 10
Kustannukset Suunnittelukustannus on arviolta alle 10 % kokonaiskustannuksista. Tästä noin puolet on erikoissuunnittelua (rakenne-, LVI-, sähkösuunnittelu- jne.) Prosessi-, arkkitehti- ja konseptisuunnittelun kustannus jakautuu vuosille 2017 2018 ja erikoissuunnittelun osuus toteutuu vasta rakentamispäätöksen jälkeen. 11
Asemapiirros 12