Palvelevat puuyritykset

Palvelevat puuyritykset Pienimuotoisen mekaanisen puunjalostuksen toimialahanke Etelä-Pohjanmaalla 2011 2013 Manner-Suomen maaseutuohjelma, Toimintalinja 3, toimenpide 312 Hankkeen väliraportti tammikuu - kesäkuu 2013

Raportin sisältö 1. Hankkeen toteuttaja... 3 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus... 3 3. Yhteenveto hankkeesta... 3 3.1 Hankkeen tavoitteet... 4 3.2 Hankkeen resurssit ja organisaatio... 4 3.3 Yhteistyökumppanit... 5 4. Raportti hankkeen toiminnasta 2011-2012... 6 5. Raportti hankkeen toiminnasta 2013... 7 5.1 Hankkeen päätavoitteet... 7 5.2 Hankkeen toteutus... 7 5.3 Hankkeen kustannukset ja rahoitus tammi-kesäkuu 2013... 12 5.4 Raportointi ja seuranta 2013... 13 5.5 Toteutusoletukset ja riskit... 13 5.6 Hankkeen tulokset ja vaikutukset tammikuu 2011 - kesäkuu 2013... 13 6. Esitykset jatkotoimenpiteiksi... 18 7. Allekirjoitukset ja päiväys... 19 Liitteet: 1. Päätoimenpiteet 2011 2012 2. Päätutkimustulokset 2011 2012 3. Hankkeen aloite Seinäjoen asuntomessuille 2

1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen hallinnoija ja päätoteuttaja on Suomen metsäkeskus, Etelä- ja Keski- Pohjanmaan alueyksikkö, julkiset palvelut. (Aiemmin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus). Toisena päätoteuttajana hankkeessa toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikkö, jonka kanssa Metsäkeskus on solminut hanketta koskevan tuensiirtosopimuksen. 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Hankkeen nimi: Palvelevat puuyritykset Hanketunnus: Hankenumero 9915, päätösnumero 15338, Dnro 1875/3560-2010 3. Yhteenveto hankkeesta Palvelevat puuyritykset on pienten puualan yritysten toimialahanke Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2011 31.12.2013 ja budjetti 750 000. Hankkeen toimesta kehitetään alan yrityksiä, yritysverkostoja ja koko toimialan toimintaympäristöä. Keskeinen asiakokonaisuus hankkeessa on uusien erilaisia avaimet käteen -palveluja tarjoavien yritysverkostojen liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen ja yhteistyöverkostojen synnyttäminen. Hanke tukee ja aktivoi maaseudun mikroyrityksiä osallistumaan toimialan kehittämistoimintaan ja käynnistämään myös omia yrityskohtaisia kehityshankkeitaan sekä hakemaan niille ulkopuolista kehittämis- ja investointirahoitusta. Hanke toimii omalta osaltaan myös yritysten linkkinä ja yhteyksien luojana muiden paikallisten, alueellisten, valtakunnallisten ja tarvittaessa myös kansainvälisten hankkeiden ja toimijoiden kanssa. Kehittämistoimintansa tueksi hanke käynnistää ja organisoi alan yritystoimintaa palvelevaa soveltavaa tutkimusta ja välittää tutkimustietoa yritysten käyttöön. Toimialan ja yritysten kehittämistä tukevan soveltavan tutkimuksen toteutus tapahtuu yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa tuensiirtosopimuksella. Hanke huolehtii myös muusta pienille yrityksille suunnatusta toimialan yleisestä tiedotuksesta ja aktivoinnista Etelä- Pohjanmaalla. Hankkeen pääkohderyhmän muodostavat maaseudulla toimivat enintään 10 htv työllistävät puutuotealan yritykset. Hanke toteuttaa Etelä-Pohjanmaan alueellista maaseutuohjelmaa ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellista metsäohjelmaa sekä soveltuvin osin myös valtakunnallisia toimialan kehittämisohjelmia kuten PuuSuomi ohjelma ja Metsäalan strateginen ohjelma MSO. 3

3.1 Hankkeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet, joiden toteuttamiseen hanke osallistuu Etelä-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma 2007-2013, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma ja ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma sisältävät keskeiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan puutuotetoimialan kehittämiselle. Alueellisten ohjelmien lisäksi toimialan kehittämistavoitteita ja -toimenpiteitä on kirjattu myös valtakunnan tason eri ohjelmiin. Hanke toteuttaa omalta osaltaan Etelä-Pohjanmaan alueellista maaseutuohjelmaa, Eteläja Keski-Pohjanmaan alueellista metsäohjelmaa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa ja sen toteuttamissuunnitelmaa sekä soveltuvin osin myös valtakunnallisia toimialan kehittämisohjelmia kuten PuuSuomi ohjelma ja Metsäalan strateginen ohjelma MSO. Palvelevat puuyritykset hankkeen päätavoitteet 1. Pienimuotoinen mekaaninen puunjalostustoimiala kehittyy 2. Puutuotealan yritykset kehittyvät 3. Yritystenvälinen yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyy 4. Tutkimustietoa hyödynnetään toimialan ja yritysten kehittymisessä 5. Tiedon välittäminen 3.2 Hankkeen resurssit ja organisaatio Hankkeen vastuullisina johtajina toimivat metsäkeskuksen aluejohtaja Jorma Vierula ja tutkimusosion osalta tutkijayliopettaja, tutkimuspäällikkö Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Metsäkeskuksella hankkeen käytännön toteutuksesta vastaavat hankkeen projektipäällikkö Yrjö Ylkänen ja yritysneuvoja Martti Kangasniemi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun osalta hankkeen toteutuksesta vastaavana projektipäällikkönä toimii markkinatutkija Hannu Tuuri. Hänen lisäkseen hanketta toteuttavat myös markkinatutkija Marja Katajavirta sekä tutkijat Heikki Holma ja Terhi Anttila. SeAMKin osalta hankkeen toteutukseen osallistuvat myös tutkimuspäällikkö Elina Varamäki, tutkijayliopettaja Kirsti Sorama, projektiassistentti Miska Kaihlamäki ja Johanna Hautamäki. Hautamäen tehtävänä on lähinnä avustaminen hankkeen markkinointi- ja esitemateriaalin työstämisessä. Tiedonkeruisiin osallistuu myös muita avustajia, jotka ovat lähinnä opiskelijoita, mutta joille kuitenkin maksetaan palkkaa. Hankkeen taloushallinnon hoitavat metsäkeskuksen hallintopäällikkö Åsa Östergård-Jakas ja hankesihteeri Terttu Yli-Koski sekä SeAMK Liiketoiminnan T&K taloussihteeri. 4

Hanketoimijoiden lisäksi hankkeen toteutusta ohjaa ja seuraa alan yrittäjistä ja sidosryhmistä koostuva ohjausryhmä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Unto Koski, Koski Wood T:mi, Jalasjärvi Jaakko Marttila, HKT Jaakko Marttila Oy, Kauhajoki Janne Järvinen, Järvi-Z Oy, Evijärvi Jussi Winter, T:mi JPW-Rakennus, Kauhava Mikko Tempakka, Sydänpuu Oy, Ähtäri Pekka Hunnakko, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus, Seinäjoki Carita Latikka, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Kauhajoki Jouko Etula, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Alajärvi Elina Varamäki, SeAMK liiketoiminta, Seinäjoki Tapio Sivula, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Seinäjoki Pertti Mäki-Hakola, Suomen metsäkeskus, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö, Seinäjoki Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Jouko Etula, varapuheenjohtajana Pekka Hunnakko ja sihteerinä projektipäällikkö Yrjö Ylkänen. 3.3 Yhteistyökumppanit Hankkeen toimintasuunnitelmaan sisältyy verkostoituminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Hanke on tehnyt yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa. PuuSuomi -verkosto ja Länsi-Suomen puuverkko Puuinfo Oy Osaamiskeskusohjelma OSKE / Joensuun tiedepuisto Oy Etelä-Pohjanmaa RIA ry Etelä-Pohjanmaan rakennusmestarit ja -insinöörit Ry Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy Puuteollisuusyrittäjät ry Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Teuvan kunta / Suupohjan uudet toimialaytimet -hanke Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy Koto Etelä-Pohjalaiseen kulttuurimaisemaan projekti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 5

Sisustuskeskus Sella, Jurva Imatran seudun kehitysyhtiö Oy Tempro Oy, Lappeenranta CHS Logistics Oy, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari 4. Raportti hankkeen toiminnasta 2011-2012 Käynnistysvaiheen toiminta 2011 Hanke aloitti toimintansa vaiheittain 1.1.2011 alkaen. Alkuvaiheen tärkeimpiin toimenpiteisiin kuuluivat hankkeen alustavien toteutus- ja tutkimussuunnitelmien yksityiskohtien täsmentäminen sekä ensimmäisten tutkimusten käytännön toteutuksen suunnittelu sekä muita valmistelevia toimia. Hanke sai rahoituspäätöksen 17.3.2011, minkä jälkeen toiminta lähti käyntiin täydellä teholla. Hankkeen toimenpiteet 2011-2012 Hankkeen päätoimenpiteet ja tärkeimmät tutkimustulokset vuosilta 2011 2012 on esitelty raportin liitteissä 1. ja 2. Raportointi ja seuranta 2011 2012 Hankkeen ohjausryhmän kokoukset: Kokous nro 1. Perjantaina 25.3.2011 Kokous nro 2. Torstaina 25.8.2011 Kokous nro 3. Torstaina 8.3.2012 Kokous nro 4. Torstaina 27.9.2012 Toteutusoletukset ja riskit Vuosina 2011 2012 ei hankkeen toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden perusteella hankkeen lähtökohtia tai riskejä olisi ollut syytä tarkastella uudestaan tai että riskit hankkeen epäonnistumiseen olisivat kasvaneet. Yleinen epävakaa taloustilanne vaikutti yritysten toimintaan molempina vuosina. 6

5. Raportti hankkeen toiminnasta 2013 5.1 Hankkeen päätavoitteet Palvelevat puuyritykset hankkeen päätavoitteet ovat seuraavat: 1. Pienimuotoinen mekaaninen puunjalostustoimiala kehittyy 2. Puutuotealan yritykset kehittyvät 3. Yritystenvälinen yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyy 4. Tutkimustietoa hyödynnetään toimialan ja yritysten kehittymisessä 5. Tiedon välittäminen 5.2 Hankkeen toteutus Hankkeen päätoimenpiteet ja tutkimustulokset tammi-kesäkuulta 2013 on esitelty seuraavien sivujen taulukoissa ja tutkimusraportissa. 7

Talvi-kevät 2013 Mitä Kohderyhmä Tavoite Vastaa Aikataulu Toteutettu Huom. Sarka-messut, Puu maatilarakentamisessa -seminaari + hankkeen osasto HK-studiomyymälä itärajalle keskustelutilaisuus Yritystiedote 1-2013 Aloite puutuotetoimialan toimintaympäristön kehittämiseksi Maatilat, elintarvikeklusterin yritykset, puutuoteala, rakennusliikkeet Yhteishankkeesta kiinnostuneen alan yritykset Puutuotealan yritykset Etelä- Pohjanmaalla Seinäjoen asuntomessujen 2016 järjestäjät Maatilarakentamisen ennakointitutkimuksen tulokset. Puuinfon uudet ohjekortit; maatilarakenusten palomääräykset ym. Hk- ja sisustusalan yritysten verkostoituminen (erityisesti pienet) ja kokonaisratkaisujen kehittäminen Ajankohtaisert asiat: Kontaktipäivä, uudet tutkimustulokset, investointituet, woodproducts.fi - sivusto, EU:n puutuoteasetus, koulutukset Puurakentaminen ja puutuotteet messujen erityisteemaksi. Smk,SeAMK, Puuinfo Yritykset, Smk, SeAMK, Sella 1-2.2.2013 6 osallistujaa 22.1.2013 3 osallistujaa Smk vko 11 Hankkeen ohjausryhmä / Smk Aloitteen valmistelu ohjausryhmän kokouksessa 15.3. Jakelu n. 700 yritystä aloite jätetty 7.5.2013 Puurakentamisen kontaktitapahtuma Puutuotealan yritykset, rakennusliikkeet, rakennuttajat Yritysten verkostoitumisen (isot / pienet) ja kokonaispalvelujen tarjoamisen sekä puurakentamisen edistäminen SMK,E-P:n Pytinki Oy, Pty ry, L-S Puuverkko 22.3.2013 135 osallistujaa

Talvi-kevät 2013 Mitä Kohderyhmä Tavoite Vastaa Aikataulu Toteutettu Huom. Habitare-messuilla tehdyn tutkimuksen toistaminen Pytinkimessujen sisustusosastolla Kuluttajat Etelä-Pohjalaisten kuluttajien näkemykset hk-alan palvelutarpeista. SeAMK, Pytinki Oy 22-24.3.2013 434 vastaajaa HK-studiomyymälä itärajalle Yhteishankkeesta kiinnostuneen alan yritykset Tutustumiskäynti ja yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen paikallisten toimijoiden kanssa Lappeenrannassa ja Imatralla Yritykset, Smk, Imatranseudun kehitys ym. 9.- 10.4.2013 3 osallistujaa Arvonluonti huonekalualalla, tutkimus /kysely Kuluttajat Tietämys kuluttajien kokemasta arvosta huonekaluhankinnoissa yritysten kilpailueduksi. Seamk, Smk, Sotka, Stemma maaliskuumarraskuu 2013 kyselyyn n. 2000 vastausta kevään/kesän aikana. Hankkeen juttusarja Puumies-lehdessä Puumies-lehden lukijat Hankkeen tutkimustoiminnan päätulokset juttusarjana yhteensä viidessä lehdessä. SeAMK, mk syyskuu 2012 - huhtikuu 2013 3 juttua talven 2013 aikana (2 tutkimuksista ja 1 kontaktipäivästä) Lehtijuttu hankkeen tutkimustuloksista, Yrittävä Lakeus- lehti 27.5. E-P:n yrittäjien jäsenet, elinkeinoasiamiehet, kunnat ym. Hankkeen ja sen päätutkimustulosten esittely SeAMK Toukokuu 2013 n. 6500 lukijaa 9

SeAMK: Kuvaus ja päätulokset kevään 2013 tutkimustoiminnasta Tutkimus huonekalujen hankintaan vaikuttavat tekijöistä ja hankintaan liittyvien palveluiden ostohalukkuus Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää huonekalujen ostopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten palveluiden käyttöä ja käyttöhalukkuutta huonekaluja hankittaessa. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa osassa. Syksyllä 2012 haastateltiin Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Habitare messuilla (12.-16.9.) lähes 500 messukävijää ja vastaavasti keväällä 2013 Seinäjoen Pytinki-messuilla (22.-24.3.) noin 450 messukävijää. Tutkimuksen tavoitteena oli myös vertailla näiden kahden melko erilaisen vastaajajoukon näkemyksiä. Suurin ero näissä kahdessa aineistossa oli vastaajien asuinpaikkakunnissa. Habitare -messukävijäaineistosta 2/3 asui pääkaupunkiseudulla tai muualla Uudellamaalla kun Pytinki aineiston vastaajista yli 80 % asui Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimustulosten mukaan kuluttajien näkemyksissä ei asuinalueittain ole suuria eroja. Huonekalun ulkonäkö, koko ja sopivuus tilaan sekä käyttömukavuus ja toisaalta myös tuotteen kestävyys olivat kuluttajilla päällimmäisenä mielessä tehtäessä huonekalujen ostopäätöksiä. Huonekalun onnistunut muotoilu ja riittävän laadukas materiaali oli kuluttajien näkökulmasta keskeinen lähtökohta huonekaluhankinnoissa ja valmistajien tärkeimpiä myyntivaltteja. Toisaalta huonekalujen hankinnan yhteydessä kuluttajat kaipasivat helposti tavoitettavia oheispalveluita, esim. sisustussuunnittelua, vanhojen kalusteiden poisvientiä sekä koottavien kalusteiden kokoamispalveluita, jotka osaltaan myös helpottavat ostopäätösten tekemistä. Tutkimuksen raportti on käsikirjoitusvaiheessa. Maatilarakentamisen tulevaisuus elintarvikeklusterin ennakointi Yritysten liiketoiminnan ja toimintaympäristön samoin kuin yhteistyöverkostojenkin kehittäminen edellyttää myös yrityksen, toimialan ja klustereiden tulevaisuuden ennakointia, jotta kehittämistyö löytää oikein suunnan. Elintarvikeklusterin ennakoinnin tavoitteena on selvittää ja ennakoida kuluttaja kauppa teollisuus arvoketjussa tapahtuvia muutoksia ja näiden vaikutuksia maatalouteen ja maatalousrakentamiseen. Ennakointityö aloitettiin loppukeväästä 2012 suunnittelulla ja lähdemateriaalin hankkimisella ja työpöytätutkimuksella. Syksyn 2012 aikana laadittiin yhteenvedot vertikaalisen klusterin (toimitusketjun) tulevaisuuden muutosajureista. Muutosajureiden perusteella laadittiin teemahaastattelulomake. Teemat nousivat kuluttajien, kaupan ja elintarviketeollisuuden tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista. Teemahaastatteluja saatiin jouluun mennessä kaikkiaan 13. Haastattelut litteroitiin ja ne analysoitiin sisällönanalyysilla käyttäen teemataulukoita. Seuraavassa vaiheessa teemataulukoiden tiedot analysoitiin ja niistä muodostettiin kuusi väittämää. Nämä väittämät toimivat keskustelun pohjana ryhmähaastattelussa, johon osallistui kaupan ja elintarviketeollisuuden edustajia. Ryhmähaastattelu järjestettiin 15.1.2013. Ryhmähaastattelun perusteella laadittiin mindmap-tyyppinen esitys elintarvikeklusterin tulevaisuuden muutoksista. Tätä käytiin esittelemässä myös Sarka-messuilla. Esitys toimi

myös haastattelun pohjana, kun alkutuottajien edustajat pohtivat elintarviketuotannon tulevaisuutta. Tämä tilaisuus järjestettiin 31.4.2013. Prosessin tuloksena syntyy koko klusterin toimijoiden avulla tiivistetty tieto tulevaisuuden mahdollisuuksista maatilojen puurakentamiseen. Syksyn 2013 aikana kootaan puurakentajien ryhmä pohtimaan, minkälaisia tulevaisuuden ratkaisuja puurakentamiseen elintarvikeklusterin muutokset tuovat. Huonekaluhankintojen arvonluonti -tutkimus Asiakkaan kokemaan arvoon perustuva johtamisoppi perustuu ajatukseen, että yritys voi menestyä vain luomalla asiakkailleen enemmän arvoa kuin kilpailijansa. Tietämys kuluttajien kokemasta arvosta muodostuu yrityksen näkökulmasta strategiseksi voimavaraksi, johon perustuen yritys voi luoda kilpailuetua. Kuluttajille arvoa luovien tekijöiden syvällinen ymmärrys on menestyksellisen markkinoinnin perusehtoja. Nyt toteutetun huonekaluhankintojen arvonluonti -kyselyn päätavoitteena oli tunnistaa sellaisia yksittäisiä arvotekijöitä, jotka kykenevät luomaan kuluttajille huonekalujen hankintaprosessin aikana eniten arvoa, selvittää yksittäisten arvomuuttujien taustalla vaikuttavat piilomuuttujat, eräänlaisia laajempia arvonäkökulmia, jotka vaikuttavat siihen, miten kuluttajat huonekalujen hankintojaan arvottavat. Tavoitteena on myös löytää kuluttajista erilaisia markkinasegmenttejä sen mukaisesti, kuinka he eri tekijöitä arvostavat, selvittää eri tekijöiden arvostusten mukaan määritettyjen erilaisten kuluttajaryhmien kuluttajien määrää ja eri ryhmiin kuuluvien kuluttajien taustatekijöitä Tutkimuksessa toteutettiin sekä pienimuotoinen kvalitatiivinen esiselvitys että internetkyselynä toteutettu kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen kvalitatiivisessa osuudessa tutkijat haastattelivat kevään 2013 aikana kuusi viimeisen vuoden aikana huonekaluja hankkinutta asiakasta eri puolilta Suomea. Haastattelut toteutettiin vapaamuotoisin syvähaastatteluin, jossa pyrittiin selvittämään mm. milloin ja mistä syystä huonekalu hankittiin ja millaisia niin negatiivisia kuin positiivisiakin kokemuksia, mielikuvia ja tuntemuksia hankinnan suhteen oli ilmennyt koko kulutusketjun eri vaiheissa. Tämä laadullinen tutkimusosuus toimi esitutkimuksena kvantitatiiviselle tutkimukselle. Tutkimuksen kvantitatiivinen aineiston kerääminen toteutettiin internetkyselynä toukoelokuun 2013 aikana, jolloin nettilomakkeen linkki löytyi Stemma ja Sotka huonekaluliikkeiden nettisivuilta. Tämä kyselylomake pohjautui pitkälti vuonna 2007 toteutetun kuluttajatutkimuksen lomakkeeseen, jota päivitettiin laadullisen esiselvityksen pohjalta ja varmistettiin, että lomakkeessa oli esillä kaikki huonekaluhankinnoissa merkittävät arvoa luovat tekijät. Lomakkeessa vastaajat arvioivat runsaan sadan tekijän kohdalla, kuinka paljon he kutakin tekijää arvostavat huonekaluja ostaessaan. Lisäksi lomakkeella selvitettiin tarpeen mukaan vastaajien taustatekijöitä. Vastaajia kyselyyn saatiin lähes 2000 kappaletta. Aineiston käsittely ja analysointi toteutetaan syksyn 2013 aikana. 11

Tutkimuksiin liittyvät julkaisut keväällä 2013: Hannu Tuuri: Muotoilu ja kestävyys valtteja huonekalumarkkinoilla. Puumies 1/2013, sivut 24-25. Kirsti Sorama ja Hannu Tuuri: Monimuotoistuva alkutuotanto tuo uusia mahdollisuuksia puurakentamiseen. Puumies 2/2013, sivut 20-22. 5.3 Hankkeen kustannukset ja rahoitus tammi-kesäkuu 2013 Tammi-kesäkuu 2013 Hankebudjetti, metsäkeskus budjetti toteutunut Menot, yhteensä 2013 2013 Palkat ja palkkiot 112 500 43 676 Ostopalvelut 4 000 140 Vuokrat 2 500 521 Kotimaan matkat 13 000 2 961 Ulkomaan matkat 9 500 Muut kustannukset 7 000 3 499 Menot yhteensä 148 500 50 797 Hankebudjetti, SeAMK budjetti toteutunut Menot, yhteensä 2013 2013 Palkat ja palkkiot 75 000 18 175 Ostopalvelut 5 000 61 Vuokrat 2 000 Kotimaan matkat 4 000 357 Ulkomaan matkat 1 500 Muut kustannukset 12 500 Menot yhteensä 100 000 18 593 (*) Yhteensä (Metsäkeskus ja SeAMK) 248 500 69 390 (*) budj. toteutunut Rahoitus yhteensä 2013 2013 Suomen valtio ja EU 243 500 0 Yksityinen rahoitus 5 000 477 Tulot yhteensä 248 500 477 (*) Huom. Tämän taulukon luvuista puuttuu SeAMK:n osuudesta n. 2-3 kuukauden toteutuneet kustannukset, jotka raportoidaan myöhemmin. 12

5.4 Raportointi ja seuranta 2013 Hankkeen ohjausryhmän on kokoontunut vuonna 2013 seuraavasti: Kokous nro 5. Perjantaina 15.3.2013 Kokous nro 6. Perjantai 13.9.2013 5.5 Toteutusoletukset ja riskit Tammi-kesäkuun 2013 aikana ei hankkeen toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden perusteella hankkeen lähtökohtia tai riskejä olisi ollut syytä tarkastella uudestaan. Yleinen epävakaa taloustilanne ja ns. eurokriisi jatkuvat edelleen heikentäen yritysten toimintaedellytyksiä ja resursseja. 5.6 Hankkeen tulokset ja vaikutukset tammikuu 2011 - kesäkuu 2013 Hankkeen päätavoitteet Tavoite 1. Pienimuotoinen mekaaninen puunjalostustoimiala kehittyy Mittarit: 1. Puutuotteitten käyttö lisääntyy erityisesti rakentamisessa. Eteläpohjalaiset pienet yritykset toimivat uusien ja räätälöityjen rakentamiseen liittyvien tuotteitten ja palvelujen merkittävänä kehittäjänä ja tuottajana 2. Pienet yritykset osallistuvat maakuntarajat ylittäviin toimialan kehittämishankkeisiin 3. Uusia yrityksiä syntyy 5 kpl Hankkeen päätulokset: Ratkaisuja rakentamiseen - Puu kerrostaloissa RoadShow 2011 Hanke osallistui aktiivisesti Ratkaisuja rakentamiseen - Puu kerrostaloissa seminaarin järjestämiseen Seinäjoella 5.4.2011. Seminaarissa oli yhteensä n. 130 osallistujaa, mm. puutuotealan yrityksiä, suunnittelijoita, rakennusliikkeitä ja kuntapäättäjiä. Palvelevat puuyritykset hankkeen toimesta hoidettiin mm. puualan yritysten (700 kpl), arkkitehtien (80 kpl) ja muiden suunnittelijoiden (600 kpl), rakennusliikkeitten (27 kpl) ja kuntien (19 kpl) kutsuminen seminaariin. Lisäksi hanke osallistui seminaariesitysten pitäjien hankkimiseen sekä muihin tilaisuuden käytännön järjestelyihin yhdessä muiden järjestävien tahojen kanssa 13

Puurakentaminen maakunnalliseksi kehittämisteemaksi. Hankkeen toimesta kutsuttiin toukokuussa 2011 maakuntajohtaja Asko Peltola ja ELY-keskuksen ylijohtaja Antti- Jussi Oikarinen palaveriin, jossa esiteltiin puurakentamisen nykytilaa ja kehittämistarpeita Etelä-Pohjanmaan maakunnan kannalta. Tilaisuuksien tavoitteena oli saada puurakentamisen edistäminen maakunnan yhteiseksi asiaksi. Puurakentaminen tuli syksyllä 2011 maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2012-2013 yhdeksi kärkiteemaksi. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto myönsi 2012 maakunnan kehittämisrahaa Metsäkeskukselle osarahoitukseksi Puurakentamisen asiamiehen palkkaamiseen. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi vuonna 2012 Metsäkeskukselle ja SeAMK Tekniikan yksikölle ESR-hankerahoitusta puurakentamisen koulutushankkeiden toteuttamiseen. Puurakentamisen RoadShow2012 Hanke osallistui Puurakentamisen RoadShow 2012 seminaarin järjestämiseen Seinäjoella 15.3.2012 yhteistyössä muiden PuuSuomi verkoston toimijoiden kanssa. Seminaariin ilmoittautui mukaan 160 henkilöä, joista paikalle pääsi 133 osallistujaa. Seminaarin osallistujissa oli mukana huomattavan paljon alan yrityksiä, mikä koettiin järjestäjien taholta erittäin positiivisena seikkana. Palvelevat puuyritykset hankkeen toimesta hoidettiin mm. puualan yritysten, arkkitehtien ja suunnittelijoiden, rakennusliikkeitten ja kuntien kutsuminen seminaariin. Lisäksi hanke osallistui seminaariesitysten pitäjien hankkimiseen sekä muihin tilaisuuden käytännön järjestelyihin yhdessä muiden järjestävien tahojen kanssa Huonekalualan kehittämistoiminta. Hanke osallistui yhteistyössä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän / huonekalualan toimialaryhmän kanssa kehittämistoiminnan strategisten valintojen tekemiseen prof. Martti Lindmanin esitysten pohjalta. (Korkeatasoisempaa muotoilua huonekaluihin, studiomyymäläkonseptin käyttöönotto, sisustussuunnittelijoiden hyödyntäminen ja jälleenmyyjien avustaminen myyntityössä.) Lisäksi hanke suuntasi omaa toimintaansa ja vei eteenpäin valittuja linjauksia mm. Habitaremessuilla tehdyn tutkimuksen ja sen tulosten avulla. Puurakentamisen opintoretki. Hanke järjesti yhteistyössä Länsi-Suomen PuuSuomiverkoston kanssa ylimaakunnallisen, alan yritysten yhteisen, opintoretken NordBygg 2012 messuille ja puurakentamisen työmaakohteille Tukholmaan. Seinäjoen ensimmäisen yli 2-kerroksinen puukerrostalohankkeen suunnittelu käynnistyi Lakea Oy:n toimesta sopivan tontin etsinnällä yhteistyössä seinäjoen kaupungin kanssa. Puurakentamisen kontakti- / verkostoitumistapahtuma. Hanke teki aloitteen Etelä- Pohjanmaan Pytinki Oy:lle ja Puuteollisuusyrittäjät Ry:lle Puurakentamisen kontaktipäivän järjestämisestä yhteistyössä hankkeen ja muiden toimijoiden kanssa 14

Seinäjoesta puurakentamisen mallialue. Hanke kokosi taustamateriaalia kaupunginvaltuutettu Pertti Mäki-Hakolalle asiaa koskevan valtuustoaloitteen tekemiseen. Puurakentamisen kontakti- / verkostoitumistapahtuman järjestämiseen osallistuminen. Hanke osallistui aktiivisesti tapahtumaan järjestelyihin ja toteuttamiseen. Tapahtumaan osallistui 135 henkilöä eri puolilta Suomea, mukana runsaasti maakunnan puualan yrittäjiä. Kävijäpalaute tapahtumasta oli erittäin hyvää. Seinäjoen asuntomessut 2016. Hanke laati ja luovutti Seinäjoen kaupungille aloitteen tulevien asuntomessujen puuteemoiksi (mm. puukerrostalo, modernin hirsirakentamisen kortteli, puusepäntaito). Tavoite 2. Puutuotealan yritykset kehittyvät Mittarit: 1. Hankkeeseen osallistuvat yritykset parantavat kilpailukykyään t&k -investoinnein 2. Yritykset ottavat käyttöön uusia/uudistettuja liiketoimintamalleja sekä tuote- ja palvelukonsepteja Tulokset: T&K -investoinnit. Hankkeen yritystiedotteessa nro 2. välitettiin tietoa ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuuksista investointien ja kehittämistoimien rahoittamiseen, rahoitettavista kohteista sekä uudesta sähköisestä hakumahdollisuudesta. Taloustilanteesta johtuen puualan yritysten into investoida ja hakea investointitukea on ollut kuitenkin alhainen. Uudet/uudistetut liiketoimintamallit. Soinilainen 1-2 henkilöä työllistävä puutuotealan yritys käynnisti keväällä 2012 yhteistyöneuvottelut muutamien muiden yritysten kanssa tavoitteena koota yhteistyöverkosto, joka voisi tarjota avaimet käteen ikkunaremonttipalveluja Järviseudun markkinaalueella. Verkostossa on soinilaisen lisäksi alustavasti mukana ikkunoita valmistava yritys sekä rakennustarvikkeita myyvä yritys. Yritystenvälinen yhteistyö käynnistyi syksyllä ja saivat loppusyksystä ensimmäisiä tarjouspyyntöjä avaimet-käteen ikkunaremonteista. Tavoite 3. Yritystenvälinen yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyy Mittarit: 1. Syntyy uusia yritystenvälisiä yhteistyösuhteita (myös yli maakuntarajojen) 2. Syntyy uusia yhteistyömuotoja, ei pelkästään tuotannollista yhteistyötä 15

3. Yritysten tarjoamat avaimet käteen -palvelut (suunnittelu, valmistus, asennus) lisääntyvät 4. Yritysryhmähankkeita tai vastaavia yhteistyökuvioita syntyy yht. 1-3 kpl Tulokset: Perinnerakentamiseen liittyvän osaajaverkoston kokoaminen yhteistyössä Kitinojan Koto-projektin kanssa. Hankkeen toimesta löydettiin tärkein eli potentiaalinen verkoston kärkiyritys ja myös muita yhteistyökuvion kehittämisestä kiinnostuneita yrityksiä. Myös Kitinojan perinnetonteille näyttäisi Koto-projektin toimesta syntyvän kysyntää, joten edellytykset tämän verkoston toiminnan käynnistymiselle näyttävät hyviltä. Hankkeen toimesta luonnosteltiin puitteet verkoston toimintatavoille ja sopimusmalliksi. Avaimet käteen palveluja tarjoavan yritysryhmän toiminnan käynnistyminen. Ryhmän kokoamisessa käytettiin apuna hankkeen tuottamia Pytinki-, Markki- ja Omakotimessuilla tehtyjä markkinatutkimuksia. Puutuote- ja bioenergia-alan yritysten yhteinen opintoretki Viroon. Matkalla yrityksillä oli mahdollisuus verkottua yli toimialarajojen ja myös virolaisten kohdeyritysten kanssa. Palvelevat puuyritykset hanke ja Kestävä metsäenergia- hanke järjestivät matkan yhteistyönä. Puurakentamisen kontaktipäivä 2013. Hanke käynnisti yhteistyöneuvottelut Etelä- Pohjanmaan Pytinki Oy:n, Puuteollisuusyrittäjät ry:n ja Länsi-Suomen PuuSuomiverkoston toimijoiden kanssa puu- ja rakennusalan yritysten verkostoitumistapahtuman järjestämiseksi Etelä-Pohjanmaalla talvella 2013. Huonekalujen studiomyymälä itärajalle yritysryhmän valmistelu käynnistyi. Hankkeen Jurvassa pitämän yrittäjäillan / Habitare-tutkimustulosten esittelytilaisuuden jälkeen ryhmä huonekalualan yrittäjiä ilmoitti olevansa kiinnostuneita huonekalujen studiomyymäläkonseptin testaamisesta Kaakkois-Suomessa. Tavoitteena yrittäjillä on huonekalujen myynti venäläisille turisteille ym. Hankkeen toimesta selvitettiin yhdessä yritysten kanssa idean toteuttamismahdollisuuksia. Selvittely jatkuu edelleen ja idea on herättänyt kiinnostusta myös potentiaalisissa yhteistyökumppaneissa Lappeenrannassa ja Imatralla. Tavoite 4. Tutkimustietoa hyödynnetään toimialan ja yritysten kehittymisessä Mittarit: 1. Yritykset ottavat käyttöön uusia tai uudistettuja liiketoimintamalleja, joiden luomisessa tai kehittämisessä on hyödynnetty tutkimustietoa 2. Syntyy uusia tuotteita tai palveluita, joiden kehittämisessä on hyödynnetty tutkimustietoa 16

Tulokset: Järviseudun avaimet käteen ikkunaverkosto käynnistyi. Ryhmän kokoamisessa on käytetty apuna hankkeen Pytinki-, Markki- ja Omakotimessuilla tekemiä markkinatutkimuksia. Perinnerakentajien verkoston kokoaminen. Työssä hyödynnettiin hankkeen Pytinki- ja Omakoti messuilla tehtyjä tutkimuksia sekä verkostoitumistutkimuksen tuloksia. HK-studiomyymälän / yritysryhmähankkeen esiselvitystyö käynnistyi. Työssä hyödynnetään hankkeen tekemiä tutkimuksia (Habitare-messut, verkostoitumistutkimus) sekä prof. Martti Lindmanin, ELY-keskuksen, Imatran seudun kehitys Oy:n ym. tekemiä tutkimuksia ja selvityksiä. Piharakentamiseen ja pihatuotteisiin keskittyvä teuvalainen uusi yritys llmoitti hyödyntäneensä hankkeen internetissä julkaisemia tutkimuksia sekä liiketoimintasuunnitelmansa laatimisessa että rahoitusneuvotteluissa yms. Yrittäjä arvioi tutkimukset oman toimintansa kannalta erittäin hyödyllisiksi.( http://www.puuidea.fi/) Tavoite 5. Tiedon välittäminen Mittarit: 1. Järjestettyjen seminaarien, teemapäivien, opintoretkien yms. määrä / osallistuvien yritysten määrä / niistä saatu asiakaspalaute 2. Muu asiakaspalaute Tulokset: 5 kpl yritystiedotetta (kirje) kaikille puutuotealan yrityksille 2 kpl lehdistötiedotteita hankkeen toiminnasta 1 kpl yritystiedotetta maakunnan rakennusalan yrityksille (917 kpl) 3 kpl sähköpostitiedotetta eri tapahtumista sp-osoitteensa antaneille 6 kpl seminaareja, yht. 453 osallistujaa (130+29+133+20+6+135) 1 kpl maatilarakentamisen teemapäivä, 30 osallistujaa 3 kpl hk-toimialan kehittämisen suunnittelutilaisuutta (3+2+3 osallistujaa) 6 kpl yrittäjäiltoja (Kauhajoki, Alajärvi, Ylistaro, Jurva, Alajärvi, Jurva), yhteensä 97 osallistujaa (10+8+11+22+22+13) 4 kpl kansainvälistymiseen liittyviä opintoretkiä (Ligna-messut Hannover, Nord- Bygg-messut Tukholma, puu- ja energiaretki Viroon, Venäjän rajakauppa opintomatka Imatralle ja Lappeenrantaan), yhteensä 45 osallistujaa 1 kpl PuuSuomi-infotilaisuus maakunnan puutuotealan kehittäjille, 8. osallistujaa 17

8 kpl hankkeen tutkimustuloksia esittelevää juttua (Ilkka 1 kpl, Yrittävä Lakeus 1 kpl, Puumies-lehti 6 kpl) Avaimet käteen palvelua tarjoavan yritysverkoston esittely ELY-keskuksen asiakaslehdessä Puurakentamisen kontaktipäivä -juttu Puumies-lehdessä Lisäksi hanke on kerännyt asiakaspalautteet aloitusseminaarista, yrittäjäilloista (6kpl), maatilarakentamisen teemapäivästä, Puurakentamisen RoadShow 2012:sta ja Puurakentamisen kontaktipäivästä 2013. 6. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeelle esitetään jatkoaikaa vuoden 2014 loppuun erillisen hakemuksen ja suunnitelman mukaisesti. 18

7. Allekirjoitukset ja päiväys Seinäjoella 13.9.201 Jorma Vierula, aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö, julkiset palvelut Elina Varamäki, tutkijayliopettaja SeAMK Liiketoiminta Yrjö Ylkänen, projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö, julkiset palvelut 19

Liite 1. Palvelevat puuyritykset Työ ja tiedotussuunnitelman seuranta palvelutarpeet hankkeen toimiala, rakentaminen, remontointi Mitä Kohderyhmä Tavoite Vastaa Aikataulu Toteutettu Huom. Kevät-kesä 2011 Markkinatutkimus, Seinäjoki Pytinki 25-27.3.2011 messuvieraat, näytteilleasettajat SeAMK, Smk 25-27.3.2011 Markkinatutkimus, Seinäjoki Markki 16-17.4.2011 Verkostoitumistutkimus, laaja Ratkaisuja rakentamiseen - Puu kerrostaloissa RoadShow 2011 Seinäjoella Aloitusseminaari, SeAMK liiketoiminta auditorio messuvieraat, näytteilleasettajat E-P:n puutuotealan pienet yritykset, kaikki yritykset, suunnittelijat, rakennusliikkeet, kuntapäättäjät ym. Yritykset, sidosryhmät, tiedotusvälineet nykytilanteen selvittäminen, ideat, kehitystarpeet, verkostoitumishalukkuus jne. Ajantasaista tietoa rakennusalan säädöskehityksestä, edellytykset rakentaa korkeita puurakennuskohteita jne. Hankkeen esittely, tutkimustiedon välitys, yhteistyökumppaneiden haku, verkostoituminen. + Tiedotustilaisuus maakuntalehdille / suuri yleisö SeAMK, Smk SeAMK, Smk Puuinfo, OSKE, mk, KO- KO Khj Smk, SeAMK palvelutarpeet hankkeen toimialalla / piha- ja puutarharakentaminen 16-17.4.2011 kevät / kesä 2011 5.4.2011 12.5.2011 Tutkimus ja alustava raportti valmiina Tutkimus ja alustava raportti valmiina Kysely suoritettu. 130 osallistujaa 29 osallistujaa 20

Opintoretki, Ligna-messut yritykset Puutyöstöalan uusimmat koneet ja laitteet. Verkostoituminen, tuote- ja palveluideat Alueelliset keskustelutilaisuudet tutkimustuloksista 2-3 kpl (ilta). Syksyn 2011 ja kevään 2012 tutkimusten toteuttamisesta sopiminen messujärjestäjien kanssa yritykset messujärjestäjät: Vantaan Omakoti, Helsingin kiinteistömessut, Oulun rak. Messut Ideat jatkokehittelyyn ja toteutukseen, verkostojen kokoon juoksu Sopia / hankkia lupa suorittaa tutkimuksia ko. messuilla sekä sopia mahd. muusta yhteistyöstä messujärjestäjien kanssa. Esim. mahd. Etelä-Pohjalaisten puuyritysten yhteisosastot ko. messuilla. Smk 1-3.6.2011 Smk 28.6. Alajärvi ja 29.6. Kauhajoki Smk toukokesäkuu 2011 14 osallistujaa 18 osallistujaa Sovittu: Vantaa Omakoti 2011, Helsinki Kiinteistö 2011, Sarkamessut 2012 21

Mitä Kohderyhmä Tavoite Vastaa Aikataulu Syksy 2011 Markkinatutkimus, kiinteistömessut messuvieraat kiinteistöalan ammattilaisten palvelutarpeet puutuotteiden hankinnassa, rakentaminen, remontointi Markkinatutkimus, Vantaa Omakoti - messut Yritystiedote messuvieraat E-P:n puutuotealan yritykset kuluttajien palvelutarpeet puutuotteiden hankinnassa, rakentaminen, remontointi Inevestointitukiasiat, hankkeen ajankohtaiset tiedotusasiat SeAMK, Smk SeAMK, Smk Smk 12-14.10.2011 28-30.10.2011 8. marraskuuta Toteutettu Huom. Tutkimus ja alustava raportti valmiina, 226 vastaajaa Tutkimus ja alustava raportti valmiina, 302 vastaajaa Maatilarakennusten suunnittelijoitten ja kuntien rak.valvonnan seminaaripäivä Toimivien verkostojen tutkimus, suppea Maatilarakennusten suunnittelijat 2-3 kpl toimivaa verkostoa puualalta Suunnittelijoille tietoa hankkeesta, puurakentamisen ajankohtaisita kehitysohjelmista, hankkeen tutkimustoiminnasta, yhteistyömahdollisuuksista avaimet käteen -palvelujen kehittämisessä maatilarakentamiseen Haastatelemalla selville menestystekijät ja ongelmakohdat. Miten koota toimiva verkosto. Smk, Ely SeAMK, Smk 15. marraskuuta marrasjoulukuu Jakelu 724 kpl 30 osallistujaa Yrittäjien haastattelut tehty: E-P:n Puuhallikumppanit, Woodgroup, (Greenlife) 22

Mitä Kohderyhmä Tavoite Vastaa Aikataulu Toteutettu Huom. Tammi-kesäkuu 2012 Toimivien verkostojen tutkimus, suppea Lehdistötiedotteet / jutut hankkeen tutkimustuloksista ja palveluista Perinnerakentajien palveluverkosto - yrittäjäilta Puu maatilarakentamisessa tutkimus Sarka-messuilla (navetat, sikalat, konehallit yms.) Rakennuttajatutkimus 2-3 kpl toimivaa verkostoa puualalta Maakuntalehdet, alan ammattilehdet (Puumies) Perinnerakentamisen osaajat / yritykset Messuvieraat (maatalousyrittäjät) 25 kpl julkisia ja yksityisiä rakennuttajia (kunnat, kaupungit, kuntien yhtiöt, yritykset, ym.) Haastattelemalla selville menestystekijät ja ongelmakohdat. Miten koota toimiva verkosto. Tietoa hankkeesta suurelle yleisölle ja muille asiasta kiinnostuneille Koota perinnerakentamiseen palvelukokonaisuuksia tarjoava / tarjoavia yritysverkostoja. Yhteistyökumppanina Kitinojan Koto-projekti Selvittää puun käyttöä ja käytön lisäämismahdollisuuksia maatilarakentamisessa. Miten puu mukaan kilpailuun, mitä palveluja tarvitaan. Lisätä ymmärrystä mm. siitä, miten eri tahot tekevät materiaalivalintoja rakennusten runkorakenteen osalta ja mitä mieltä puusta ollaan isojen kohteiden rakennusmateriaalina. SeAMK, Smk Smk, SeAMK Smk ja Kotoprojekti SeAMK, Smk SeAMK, Smk marraskuu 2011 - helmikuu 2012 4.1.2012, verkostoituminen, 10.2.2012 palveluliiketoiminta. 5.3. verkostot ja t&k 18.1.2012 3-4.2.2012 kevät 2012 Raportti valmistunut julkaistu 14.1.2012 kolumni Ilkassa ja 16.4 juttu Puumies - lehdessä 11 osallistujaa 190 vastaajaa 25 vastaajaa 23

Mitä Kohderyhmä Tavoite Vastaa Aikataulu Toteutettu Huom. Tammi-kesäkuu 2012 Tiedote rakennusliikkeille ja muille rakennusalan ammattilaisille Sähköpostitiedotteet ja kutsut / Puurakentamisen RoadShow- 2012 seminaari Huonekalutoimialan kehittäminen. Strategiset valinnat. Puurakentamisen RoadShow- 2012 seminaari MatchLiving - asumisteollisuuden yritystreffit, tiedotus Rakennustoimialan yritykset Puutuotealan yritykset,kunnat, palo- ja pelastuslaitos, muut sidosryhmät HK-toimialaryhmän yrittäjäjäsenet Puualan yritykset, suunnittelijat, rakennusliikkeet, rakennuttajat, kaavoittajat Puutuote- ja rakennusalan yritykset Hankkeen toiminta, tutkimukset (saatavilla puulakeus.net), Puurakentamisen RoadShow seminaarikutsu, liittyminen sähköpostitiedotteiden jakeluun Puurakentaminen ja korjausrakentaminen, Ajantasaista tietoa rakennusalan puurakentamisen uusista ratkaisuista, säädöskehityksestä ja edellytyksistä Strategian laatimisen vaiheet, menetelmät ja strategisten valintojen teko, yleiset toimintamallit. Puurakentaminen ja korjausrakentaminen, Ajantasaista tietoa rakennusalan puurakentamisen uusista ratkaisuista, säädöskehityksestä ja edellytyksistä Yritysten välisen verkostoitumisen ja yhteistyön lisääminen. Palvelevat puuyritykset - hanke toimii järjestäjien yhteistyökumppanina hoitaen mm. rak. ja puutuotealan yritysten kutsuja ja tiedotusta kohderyhmälle Smk 7.2.2012 Smk, SEK, RIA helmikuu 2012 SEK, Smk 13.3.2012 Smk, SEK, Puu- Suomi-verkosto Sella,SEK,Teuva, Smk 15.3.2012 20.3.2012 917 kpl yrityksiä n. 1000 kutsua, kirje / sähköposti 3 yritystä + SEK 133 osallistujaa (160 ilmoittautunutta.) 428 kirjettä + sähköpostikutsut 24

Mitä Kohderyhmä Tavoite Vastaa Aikataulu Tammi-kesäkuu 2012 Opintoretki, NordBygg Tukholma, 20.-23.3. Juttu verkostoyrityksestä ELY:n lehteen Opintoretki, Viro, yhdessä energiahankkeen kanssa PuuSuomi-verkosto / puutuotealan kehittäminen. P.Loukasmäki. Mikroyrityksen omistajanvaihdos tilaisuus / tilaisuudet Maatilarakentamisen ennakointitutkimus. Yritykset Ilkka-lehden jakelun mukaan Puutuote- ja bioenergia-alan yritykset E-P:n hanketoimijat Pienet puutuotealan yritykset Elintarvikeklusterin yritykset Ylimaakunnallinen verkostoituminen, puurakentamisen ja sisustamisen ideoitten haku. Retki yhteistyössä E-P, Pohjanmaa ja Satakunta puuhankkeet. Etelä-Pohjanmaan puuhallikumppanit toimintamallin esittely Verkostoituminen puutuote ja energia-alan yritykset. Tutustumiskohteet energia 1 pv ja puukohteet 1 pv PuuSuomi-verkoston toiminnan esittely maakunnan hanketoimijoille. Yhteiset kehittämisteemat maakunnan puutuotealalla ja PuuSuomi-verkostossa Tietoa pienen yrityksen omistajanvaihdoksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä myös hallittuun lopettamiseen. Selvittää millaista rakennuskantaa maataloudessa tarvitaan 2020 ja millaista puurakentamisen tuotekehitystä tarvittaisiin, jotta yritysten tarjonta vastaisi tulevaa kysyntää. Smk 22.- 23.3.2012 ELY, Smk maalishuhtikuu Smk 11.- 13.4.2012 Smk 12.4.2012 Hanke + yht. työkumppanit (SEK) 22.5. Jurva SeAMK, Smk toukokuu 2012- maaliskuu 2013 Toteutettu Huom. 6 osallistujaa E-P:ltä, osallistujia yhteensä 20 Ilkka-lehden jakelun mukana yht. 22 kpl osallistujia, joista puututealalta 4 kpl 8 osall. 22 osallistujaa Aloitettu selvityksen valmistelu. 25

Mitä Kohderyhmä Tavoite Vastaa Aikataulu Toteutettu Syksy 2012 Huom. Habitare -messut, markkinatutkimus Kuluttajat, hk-alan ammattilaiset Perinnerakentamisen Verkostopalaveri yritykset Maatilarakentamisen ennakointi Atria, Valio, Maitojaloste ym. +alan asiantuntijat Mikroyrityksen omistajanvaihdos tilaisuus / tilaisuudet Yritystiedote Tutkimustulosten julkaisu, juttusarja Puumies-lehdessä Puu -päivä, Helsinki Pienet puutuotealan yritykset E-P:n puutuotealan yritykset Puumies-lehden lukijat, yritykset ja muut alan ammattilaiset Puu- ja rakennusalan yritykset, sidosryhmät Palvelujen tarve ja kysyntä huonekalujen hankinnassa SeAMK, Smk 12-16.9.2012 502 vastaajaa Perinnerakentamisen verkoston kokoonjuoksu, Kitinojan Kotohankkeen kanssa Smk, Koto-hanke 25.9.2012 3 osallistujaa Ennakoida, minkälaista rakennuskantaa SeAMK, Smk syksy 2012 - maataloudessa tarvi- talvi 2013 taan 2020-> puurakentamisen kehittämistarpeet tuote- ja palvelutarjonnassa Haastattelut tehty 2012 Tietoa pienen yrityksen omistajanvaihdoksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä myös hallittuun lopettamiseen. Hankkeen tutkimustoiminnan päätulokset juttusarjana yhteensä viidessä lehdessä. Huonekalu- ja sisustusalan yrittäjäilta Sellasssa HK-alan yritykset Habitare-tutkimustulosten esittely Kestopuuteollisuus ry, syysseminaari Kestopuualan yritykset Smk, JPYP, E-P:n Yrittäjät Smk SeAMK, Smk Järviseutu 26.9 Hankkeen / toimialan ajankohtaistiedote lokamarraskuu syyskuu 2012 - huhtikuu 2013 Puurakentamisen kontaktipäivä - tapahtuman markkinointi tapahtuman kävijöille Smk, Pytinki Oy 29.11.2012 Smk, SeAMK, Sella 21.11.2012 Alajärvellä 22 osallistujaa 690 kpl 4 juttua syksyn aikana hankkeella oma ständi 19 osallistujaa (13 + järjestäjät) Hankkeen tutkimustulosten esittely / yhteistyö piharakentamisen verkostoissa. Smk, SeAMK 22.11.2012 20 osallistujaa 26

Päätulokset hankkeen tutkimuksista 2011, SeAMK Liite 2. Seinäjoen ammattikorkeakoulun osalta hankkeen toimenpiteet vuonna 2011 voidaan jakaa kolmeen pääosa-alueeseen: markkinatutkimukset, verkostokartoitus sekä olemassa olevien verkostojen benchmarking. Seuraavassa on tiivistetty kuvaus kunkin osa-alueen sisällöstä ja keskeisistä tuloksista. Yhteistyössä metsäkeskuksen kanssa tuloksista tiedotetaan alan yrityksille sekä keskeisille muille toimijoille. Lisäksi tuloksia hyödynnetään ja jatkojalostetaan konkreettisiksi kehittämis- ja koulutustoimenpiteiksi. Toteutetut markkinatutkimukset Hankkeessa on tutkittu kotitalouksien näkemyksiä ja kokemuksia puurakentamisesta sekä puurakentamiseen liittyvistä palvelutarpeista. Tutkimuksen tulokset perustuvat kolmessa messutapahtumassa tehtyyn kävijäkyselyyn; Seinäjoen Pytinki- (25.-27.3.) ja Markki messut (16.-17.4.) sekä Vantaan Omakoti-messut (28. 30.10.). Näissä kolmessa asumiseen ja rakentamiseen liittyvässä messutapahtumassa kyselyyn vastasi yhteensä noin tuhat messukävijää. Tällä tutkimuksella saatiin hyvä kuva yksityistalouksien halukkuudesta käyttää ostopalveluja erilaisiin kodin rakennushankkeisiin. Eniten kotitaloudet teettäisivät ostopalveluina suunnittelua, maansiirtotöitä ja varsinaisen kohteen rakentamista. Rakennusprojekteissa vanhojen rakenteiden purkamista ja töiden viimeistelyä (esim. maalaaminen ja nurmikot) kotitalouksilla löytyi yleensä enemmän halukkuutta ja valmiuksia tehdä itse. Osa kotitalouksista haluaisi teettää kaikki rakentamishakkeisiin liittyvät työt ostopalveluina. Eniten tällaisia kotitalouksia olisi keittiöremonttien yhteydessä (34 %) ja vähiten piharakennuksia rakennettaessa (10 %). Vastaavasti kiinteistöalan ammattilaisten ja muiden alalla toimivien henkilöiden kokemuksia ja näkemyksiä puualan rakennus- ja remonttihankkeiden toteuttamisesta ja puurakentamiseen liittyvistä tuotteiden, materiaalien ja palveluiden puutteista selvitettiin haastattelemalla Helsingin Kiinteistömessujen messukävijöitä (12. 14.10.). Messuilla tehtyyn kyselyyn vastasi 170 kiinteistöalan toimijaa. Tutkimustulosten mukaan kiinteistöalan toimijat korostavat rakennushankkeiden materiaalintoimittajan valinnassa tuotteiden laatua ja luvatun toimitusaikataulun uskottavuutta. Toisaalta puusta tehdyissä rakennusalan tuotteissa oli yli 40 % vastaajista havainnut puutteita/vikoja, joista tyypillisimmät olivat laatuviat puutavarassa tai puun työstövirheet. Puualan rakentamiseen liittyvissä palveluissa koki olleen puutteita noin 20 % vastaajista ja puutuotteisiin liittyvissä avaimet käteen palveluissa noin 50 % vastaajista. Noin puolet vastaajista arvioi avaimet käteen palvelun kysynnän omien kiinteistöjen osalta kasvavan. Tulosten perusteella puusta valmistettujen rakennustuotteiden avaimet käteen palveluiden kysyntä on selvässä kasvussa. 27

Verkostokartoitus puualan yrityksille Joulukuussa 2011 valmistui eteläpohjalaisten puualan mikroyritysten verkostoitumista kartoittava tutkimus. Sen päätavoitteena oli selvittää eteläpohjalaisten puualan mikroyritysten yhteistyösuhteita, kasvu- ja kehittämistavoitteita sekä verkostoitumiseen liittyviä palvelutarpeita Heikki Holma, Elina Varamäki, Marja Lautamaja, Hannu Tuuri & Terhi Anttila: Yhteistyösuhteet ja tulevaisuuden näkymät eteläpohjalaisissa puualan yrityksissä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 56, 76 s. Tutkimus toteutettiin lähettämällä kysely kaikille E-P:n metsäkeskuksen rekisterin puualan yrityksille. Kaikkiaan 276 puualan yritysten edustajaa vastasi kyselyyn. Pitkäaikaista yhteistyötä toisten yritysten kanssa oli yli kahdella kolmasosalla puualan yrityksistä. Ulkomaisten yritysten kanssa pitkäaikaista yhteistyötä oli neljäsosalla vastaajista. Yhteistyön tiiviys ja muodot vaihtelivat huomattavasti vastaajayritysten välillä. Merkittävimpänä yhteistyömuotona kaikilla toimialoilla pidettiin asiakkaan kanssa kiinteässä kumppanuussuhteessa toimimista. Seuraavaksi tärkeimpänä muotona pidettiin alihankintaa. Yhteistyösuhteissa suurimmiksi ongelmiksi nähtiin resurssien riittämättömyys, konkreettisten tulosten viemä pitkä aika ja yhteistyöyritysten tavoitteiden yhteensopimattomuus. Yritysten kehittämisen ja verkostoitumisen tarvetta lisää se, että tuotantolaitokset sijaitsevat yleensä hajaasutusalueella kaukana suurista potentiaalisista asiakaskeskittymistä. Kasvu oli tavoitteena lähes 40 %:lla kohdeyrityksistä. Eniten kasvua tavoittelivat höyläämöt ja talotehtaat. Yleisesti vastaukset heijastelivat positiivista näkemystä tulevaisuudesta, mutta kuitenkaan lähes 60 % vastanneista yrityksistä ei aio palkata uutta työvoimaa lähiaikoina. Tutkimus osoittaa, että yritysten olisi panostettava enemmän strategiseen suunnitteluun. Selkeää kehittämissuunnitelmaa seuraavalle viidelle vuodelle ei ollut 70 %:lla yrityksistä. Yritykset tarvitsevat ulkopuolisten asiantuntijoiden apua liiketoimintojensa kehittämiseen. Esimerkiksi 20 % vastaajista ilmoitti tarvitsevansa ulkopuolisen asiantuntijan apua omistajanvaihdokseen. Olemassa olevien verkostojen benchmarking Hyvien käytänteiden selvittämiseksi verkostojen rakentamisessa hankkeessa on tutkittu kahta olemassa olevaa verkostoa: Etelä-Pohjanmaan Puuhallikumppaneita (5 jäsenyritystä) ja Wood-Groupia (7 jäsenyritystä). Etelä-Pohjanmaan Puuhallikumppaneilla on yhteinen tuote Ryhti-Halli ja Wood-Group verkostossa yritysten yhteistyö on keskittynyt tuotekehitykseen ja tuotteiden markkinointiin. Verkostojen jäsenyritysten haastattelujen avulla on tutkittu muun muassa verkostossa toimimisen keskeisiä edellytyksiä, hyötyjä ja haasteita. Haastattelujen perusteella yhdeksi tärkeäksi huomioitavaksi asiaksi on noussut yhteistyösopimuksen olemassaolo. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää mahdollisten uusien verkostojen perustamisprosessissa. Näiden verkostojen analysointi jatkuu vielä alkuvuonna 2012. 28

Päätulokset hankkeen tutkimuksista 2012, SeAMK Puu maatilarakentamisessa -tutkimus Sarka-messuilla (navetat, sikalat, konehallit ym.) Seinäjoen SARKA-messuilla 3.-4.2.2012 toteutettiin messukävijöille kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää maatalousyrittäjien puun käyttöä ja käytön lisäämismahdollisuuksia maatalousrakentamisessa, erityisesti rakennusten runkorakenteissa. Messuilla haastateltiin kahden päivän aikana 190 maatalousyrittäjää, joista valtaosa (2/3) oli eteläpohjalaisia yrittäjiä. Kyselyyn tulokset perustuvat pääosin vastanneiden yrittäjien tiloilla viimeksi tehtyihin isoihin rakennushankkeisiin (navetta, konehalli, varasto jne.) ja näistä hankkeista saatuihin kokemuksiin. Puuta oli näiden rakennusten runkorakenteisiin käytetty hyvin yleisesti. Rakennuksista 55 prosentilla oli seinien ja vastaavasti 84 prosentilla kattojen runkorakenteina käytetty puuta (69 % puuristikoita ja 15 % liimapuupalkkeja). Seinien kohdalla yleisimmät syyt valita puurunkorakenne olivat aiemmat omat kokemukset, mahdollisuus rakentaa omatoimisesti ja hinta. Samat tekijät olivat yleisimmät syyt myös puun valintaan katon runkorakenteeksi kun oli käytetty puuristikkorakennetta. Toisaalta, jos kattorakenteissa käytettiin liimapuupalkkia, valinnan taustalla olivat useimmiten syynä rakentamisen nopeus, paloturvallisuus ja suunnittelijan suosittelu. Vastaajista 85 prosentilla oli mielestään tarpeeksi tietoa erilaisten kattoratkaisujen vaikutuksesta hintaan, vaikka vain 28 prosentille rakentajia oli tehty osakustannusarvio katon rakentamisesta. Maatilarakentamisessa käytettiin melko vähän erilaisia pakettiratkaisuja; vain 17 % viimeisistä isoista rakennushankkeista tai jotain osia siitä tehtiin avaimet käteen palvelupakettina. Toisaalta 7 % vastaajista olisi kaivannut jotain palvelupakettia (jota heillä ei ollut käytössään) rakentaessaan em. rakennusta. Yli 60 prosentilla tutkimukseen osallistuneista tiloista oli lähitulevaisuudessa uusia isoja rakennusprojekteja. Myös jatkossa rakennushankkeiden läpiviemisestä tulevat yleensä päävastuun kantamaan maatalousyrittäjät itse. Uusista hankkeista 17 % suunnitellaan toteutettavan pääosin avaimet käteen periaatteella ja 83 % maatalousyrittäjän pääosin itse vastaten projektista. Rakennuttajatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä muun muassa siitä, miten eri tahot (kuten kunnat, kuntien yhtiöt, seurakunnat, säätiöt ja yksityiset yritykset) tekevät materiaalivalintoja rakennusten runkorakenteen osalta ja mitä mieltä ollaan puusta runkorakennemateriaalina. Tutkimukseen haastateltiin kasvokkain tai puhelimitse yhteensä 25 em. organisaation tai yrityksen edustajaa Etelä-Pohjanmaalta. Tehtyjen haastattelujen perusteella suunnittelijan rooli on rakenteiden materiaalivalintojen tekemisessä monessa kohteessa merkittävä tai jopa ratkaiseva, vaikka lopullisen päätöksen tekeekin jokin muu taho. Vastaajien nimetessä spontaanisti tärkeimpiä runkorakenteiden valintakriteereitä, yleisimmin vastauksissa mainittiin hinta/kustannukset. Myös käyttötarkoitus, kestävyys, toimivuus, pitkäikäisyys ja paloturvallisuus nousivat useissa vastauksissa esille. 29

Haastatteluissa rakennuttajat nostivat yleisimmin esille puurunkorakenteiden vahvuuksina ekologisuuden, edullisuuden/kustannustehokkuuden, keveyden, ulkonäön, helppouden, nopeuden, paloturvallisuuden ja sen että sopii moneen paikkaan. Toisaalta puurunkorakenteiden heikkouksina pidettiin yleisimmin heikohkoa paloturvallisuutta, kosteudenhallintaa, vähäistä kokemusta puurakentamisesta, puutavaran elävyyttä, mittatarkkuutta, lyhyempää käyttöikää, pitkien jännevälien toteuttamisen hankaluutta ja puurakenteiden sopimattomuutta korkeisiin rakennuksiin. Verkostotutkimus Verkostotutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä verkoston toimivuuteen ja onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimukseen haastateltiin kasvokkain kahden verkoston, Ryhti-Halli ja Wood-Group, jäseniä syksyllä 2011 ja keväällä 2012. Yrityshaastatteluja tehtiin yhteensä 11 kappaletta. Tämän lisäksi haastateltiin kolmea (3) henkilöä, jotka ovat olleet ko. verkostojen alkuvaiheessa hanketyön merkeissä tukemassa ko. verkostojen syntymistä ja alkutaivalta. Haastatteluissa selvitettiin muun muassa verkoston luomisen tavoitteita, verkoston muodollisuutta, verkoston sisäistä työnjakoa, päätöksentekoa, luottamusta, yhteisyyttä ja vuorovaikutusta verkostossa sekä verkostossa toimimisen lisäarvoa, haasteita ja vaateita yritykselle. Haastattelut analysoitiin kevään 2012 aikana. Tutkimuksessa haastateltujen verkostojen toimijoiden haastattelujen perusteella voidaan todeta mm. Hyvän, innostuneen ja aktiivisen verkostoitumishankkeen vetäjällä/verkostoitumisen veturilla on suuri merkitys. Tarkkojen sopimusten ja pelisääntöjen sopiminen on tärkeää (myös kirjalliset sopimukset). Verkoston yrityksien yhteisillä kokoontumisilla on sitoutumisen kannalta suuri merkitys Verkoston veturiyrityksen/kärkiyrityksen nimeäminen aikaisessa vaiheessa olisi oleellista Verkostoitumalla voidaan saavuttaa hyötyjä: mm. yhdessä toimimalla voidaan saada kustannuksia matalammaksi, parantaa näkyvyyttä ja lisätä myyntiä. Verkoston jäseniltä saadaan lisäksi vertaistukea ja verkostossa toimiminen aktivoi. Tutkimus huonekalujen hankintaan vaikuttavat tekijöistä ja hankintaan liittyvien palveluiden ostohalukkuus Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää huonekalujen ostopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten palveluiden käyttöä ja käyttöhalukkuutta huonekaluja hankittaessa. Tutkimukseen haastateltiin 12.-16.9. Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Habitare messuilla viiden päivän aikana yhteensä noin 500 messukävijää. Haastatellut vastaajat edustivat melko tasapuolisesti eri-ikäisiä ihmisiä aina 15-vuotiaista 70-vuotiaisiin. Vastaajista noin puolet asui pääkaupunkiseudulla, 15 % muualla Uudellamaalla ja kolmasosa muualla Suomessa. Vastaajista 75 % asui yhden tai kahden hengen talouksissa. 30