VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO. Perehdytysopas



Samankaltaiset tiedostot
Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa..

VERENSIIRRON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN VUODEOSASTOLLA TURVALLINEN VERENSIIRTO

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Veriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

VEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA

Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina Reaktio

Kliininen kemia/tk (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA ALKAEN

LABORATORIOTIEDOTE 23/2008. Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk (5) Jakelussa mainitut

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD

Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus. Sisko Takala

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Mitä teen, kun verensiirrolla on kiire?

OYS:N KLIINISEN KEMIAN JA HEMATOLOGIAN LABORATORION YLEISOHJEET

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN ALKAEN

Vertti. Verituotteiden tilaus. Versio 2.1

VERENSIIRROT TYKSLABIN ALUEELLA

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat

LABORATORIOTIEDOTE 4/2008 1(6) Kliininen kemia/tk

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus

LABORATORIOTIEDOTE 80b/2016

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin

Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA

Verensiirrot Terhi Savinen Hemat. eval

Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERIVALMISTEIDEN TILAAMINEN JA SAAMINEN OSASTOLLE KIRURGISESSA SAIRAALASSA

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

Veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottaminen

VERENSIIRTOTOIMINNAN OHJEISTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN HOITOHENKILÖSTÖLLE

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERIVALMISTEIDEN TILAAMINEN JA SAAMINEN OSASTOLLE KIRURGISESSA SAIRAALASSA

VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO

VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET. Johanna Wiksten

VERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten

Ajankohtaisia asioita veriryhmätutkimuksista

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas

VERENSIIRTOKÄYTÄNNÖT UUDISTUVAT HUSISSA: Pia Aronta, Nessa Mehrabipour, Liisa Mäki, Ulla Peltola, Katja Salmela HUSLAB, Verikeskukset,

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

Veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottaminen

Tämä ohje koskee aikuisten ja lasten maksan-, haiman-, sydämen-, keuhkon- ja ohutsuolensiirtoja.

VASTA-AINETUNNISTUS MITÄ NÄYTTEESTÄ TUTKITAAN VERIPALVELUSSA. Suvi Toivonen ja Marita Kaislaranta. Verikeskuspäivä

MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA

VERENSIIRRON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN VUODEOSASTOLLA

Veriryhmä- ja sopivuusnäytteiden ottaminen

Verensiirtoserologian laadunarviointi. Tarja-Terttu Pelliniemi

Verilogistiikan riskienhallinta

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

Verensiirtoreaktiot ja veriturvatoiminta Suomessa

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Veriturvallisuus ja jäljitettävyysvaatimukset. Anu Puomila, ylitarkastaja puh

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

Mikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?

Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus. Sisko Takala

Peritoniitttiohjeet /K.Kiili/A.Salmela/A.F

EU:n veridirektiivi ja veriturvatoiminta

AMGEVITA (adalimumabi)

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

KOULUTTAA. Vakuumiverinäytteenotto suonesta turvamekanismilla varustetulla neulalla

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: HELIKOPTERIVERET

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

LASKIMOVERINÄYTTEENOTTO-OHJE HOITO-OSASTOILLE

KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN ALOITUSSIVU. OMAT ASETUKSET Salasanan vaihto. VITANet KÄYTTÄJÄOPAS. Avaa VITANet osoitteessa

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

SPR VERIPALVELUN KUDOSSOPEUTUVUUSLABORATORION ELINSIIRTOTOIMINTAA KOSKEVAT PALVELUKUVAUKSET

RASKAUSIMMUNISAATIOIDEN SEULONTAOHJELMA SUOMESSA

B-Vasseu2, B-VasOHPK ja B-VasSeuK: Verinäytteenotto näytekortille

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI

Verensiirto-ohjeistus

AMGEVITA (adalimumabi)

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET

Milloin nestehoitoa. Volyymikorvauksen yleiset periaatteet hypovolemiassa. Nestehoidon tavoitteet. Hypovolemian kehittymisnopeus.

Opas terveydenhuollon ammattilaisille. Kadcyla (trastutsumabiemtansiini)

esimerkkipakkaus aivastux

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

LÄÄKÄRIN TARKISTUSLISTA/VAHVISTUSLOMAKE MÄÄRÄTTÄESSÄ LÄÄKETTÄ NAISPOTILAILLE. (alitretinoiini) Lääkärin materiaalit. Potilaan nimi.

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Opas sädehoitoon tulevalle

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Transkriptio:

VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO Perehdytysopas SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatijat: sh Katja Lehtoranta ja sh Heidi Pohjonen Päivitetty 14.08.2013 Tekstisisällön on lukenut ja kommentoinut: Hematologi Seppo Vanhatalo, Satks Ylilääkäri Maria Raitakari, Satks Ylilääkäri Sari Sjövall, Satks Erikoislääkäri Pekka Aroviita, veriturvatoiminta ja koulutus, Veripalvelu

2 VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO 1. Veriryhmäserologiset tutkimukset... 4 1.1 Näytteenotto... 4 1.2 Veriryhmämääritys (E-ABORh, 2951)... 5 1.3 Vasta-aineseulontatutkimus (P-VRab-O, 2953)... 5 1.4 Sopivuuskoe (B-XKoe, 2935)... 7 2. Veriryhmästä poikkeaminen... 7 3. Veritilauksen tekeminen... 9 4. Verituotteiden hakeminen verijääkaapista Satks:ssa... 10 5. Verivalmisteiden säilytys osastolla ennen siirtoa... 11 6. Verivalmisteiden tarkistaminen osastolla... 13 7. Verensiirron aloitus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7.1 Biologinen esikoe... 14 8. Verivalmisteiden tiputusajat... 15 9. Verivalmisteiden säilytys osastolla verensiirron jälkeen... 15 10. Verensiirtoreaktiot... 15 10.1 Vakavat reaktiot... 16 10.2 Lievät reaktiot... 17 11. Verensiirtoreaktion jälkeen tehtävät toimenpiteet... 18 12. Tiputtamatta jääneet verivalmisteet... 19

3 VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO Verensiirto on hoitotoimenpide, jossa potilaalle annetaan suonensisäisesti vain sitä verenosaa, mitä potilas tarvitsee eli käytetään veren komponentteja. Punasoluvalmiste on peräisin yhdeltä luovuttajalta ja trombosyyttivalmiste neljältä eri luovuttajalta. Octaplas on teollisesti plasmasta tuotettu plasmalääke. Sitä käytetään Pharmaca Fennican ohjeiden mukaisesti ja sen yksikkötilavuus on 200ml. Verensiirto tapahtuu lääkärin vastuulla. Hän vastaa siitä, että verensiirto on lääketieteellisesti aiheellinen ja siirrettäväksi määrätty verivalmiste asianmukainen potilaan tarpeisiin. Verensiirron määränneen lääkärin nimikirjaimet dokumentoidaan verensiirtokaavakkeeseen Satks:ssa. Verensiirron toteuttaa käytännössä tehtävään koulutettu ja luvan saanut henkilö. Verensiirto ei saa aiheuttaa potilaalle terveydellistä haittaa eikä se saa vaarantaa tulevia verensiirtoja eikä raskauksia. Potilaalta pitää saada suostumus suunniteltuun verensiirtoon. Potilaalla on oikeus kieltäytyä veren tai sen osien siirrosta. Potilaan tulee tietää verensiirrosta kieltäytymisen riskit ja hyväksyä ne. Punasoluja annetaan silloin kun potilaalla on vaikea anemia sekä akuutin vuodon yhteydessä. Punasolusiirtoon oikeuttavat hemoglobiinirajat ovat terveillä ihmisillä 70 80g/l ja sydänsairailla n. 90g/l esimerkiksi leikkausten ja tehohoidon yhteydessä. Trombosyyttejä annetaan silloin kun potilaalla on vaikea trombosytopenia sekä akuutin vuodon yhteydessä. Octaplas valmistetta käytetään korvaamaan usean hyytymistekijän samanaikaista vajetta vuodon tai vuotovaaran yhteydessä.

4 1. Veriryhmäserologiset tutkimukset Ennen verensiirtoa potilaalle on tehtävä verensiirtoserologiset tutkimukset, joita ovat veriryhmän määrittäminen tai tarkistaminen, vasta-aineiden seulonta ja tarvittaessa niiden tunnistus sekä sopivuuskoe siirrettäväksi aiotuille punasoluille. Siirrettäväksi aiotuille trombosyyteille ja Octaplas valmisteille sopivuuskoetta ei tarvitse tehdä, mutta veriryhmien on oltava ainakin kertaalleen tarkistettu. Verikeskus pyytää tarvittaessa näytteen veriryhmän tarkistusta varten. 1.1 Näytteenotto Jos potilaan papereissa on tippareuna, hänen veriryhmämääritystään ei tarvitse uusia. Jos veriryhmä ei ole tiedossa, veriryhmä- ja sopivuuskoenäyte otetaan eri aikaan. Näytteenottajina tulee olla kaksi eri henkilöä, jotta mahdollisesti potilaan tunnistuksessa ja veriryhmämäärityksessä tehdyt virheet tulisivat esille. Näytteen ottanut henkilö merkitsee ottamiinsa putkiin nimikirjaimensa. Potilaan pitää antaa itse näytteenottajalle henkilötietonsa eli henkilötunnuksensa ja nimensä. Mikäli potilas ei tähän kykene, tulee näytteenottajan varmistaa potilaan henkilöllisyys esimerkiksi potilasrannekkeesta. Ennen kuin potilaan luota poistutaan, näyteputki merkitään potilaan henkilöllisyyttä ilmaisevilla tunnuksilla. Sopivuuskokeet tilataan laboratorion otettaviksi ja ne tilataan näytteenottokierroille aina, kun on mahdollista. Potilas voi myös käydä laboratorion näytteenotossa otattamassa sopivuuskoenäytteen. Menettelyllä helpotetaan osaston työtä sekä nopeutetaan näytteiden saapumista laboratorioon. Teho-osastolla, dialyysiosastolla ja ensiavussa toivotaan osaston edelleenkin ottavan sopivuuskoenäytteet. Vain hätätilanteessa voidaan potilaan veriryhmä- ja sopivuuskoenäyte ottaa yhtä aikaa ja tällöin siitä päättää hoitava lääkäri. Potilaan huolellinen

tunnistaminen on erityisen tärkeää ja kaksi eri henkilöä varmistaa potilaan henkilöllisyyden sekä laittaa nimikirjaimensa näyteputkiin. 5 1.2 Veriryhmämääritys (E-ABORh, 2951) Potilaan veriryhmätutkimuksella tarkoitetaan käytännössä ABO- ja Rh(D)- veriryhmien määritystä. Potilaan veriryhmä voi tällöin olla A, B, AB tai O, joko Rh(D)-positiivinen tai Rh(D)-negatiivinen. Veriryhmämääritys valmistuu yleensä vuorokauden kuluessa näytteenotosta, mutta joskus näyte joudutaan lähettämään tarkempiin tutkimuksiin SPR:n Veripalveluun. Tällöin vastaus voi viipyä parikin päivää. Veriryhmämääritysnäytteeksi otetaan 4ml EDTA-putki (vaaleanpunainen korkki). 1.3 Vasta-aineseulontatutkimus (P-VRAb-O, 2953) Potilaan vasta-aineseulontatutkimuksella tutkitaan, onko potilaalla verensiirron onnistumista vaarantavia punasoluvasta-aineita, jotka saattavat aiheuttaa siirrettyjen punasolujen tuhoutumisen. Vasta-aineseulontanäytteeksi otetaan 2 x 7ml:n EDTA-putket. Vastaaineseulonta tulisi tehdä niin ajoissa, että löytyneet vasta-aineet ehditään tunnistamaan ja hankkimaan potilaalle sopivaa verta, esimerkiksi ennen suunniteltua leikkausta. Vasta-aineseulonnan ja tunnistuksen tulokset ovat voimassa 5 vuorokautta. Ne voivat olla voimassa kauemminkin, jos voidaan varmistaa, ettei potilas ole saanut verensiirtoja eikä ole ollut raskaana näytteenottoa edeltäneen neljän viikon aikana tai näytteenoton jälkeen. Jos on epävarmuutta siitä, onko potilas saanut verta vai ei, on turvallisinta pidättäytyä 5 vrk:n säännössä ja uusia vasta-aineiden seulonta ja mahdollinen tunnistus suositusten mukaisesti. Potilaan kliinisesti merkitykselliset vasta-aineet eli immuunivasta-aineet ovat muodostuneet, kun potilas on saanut vieraan veren antigeeneja esimerkiksi verensiirron tai raskauden seurauksena. Kliinisesti merkityksellisiä vasta-aineita ovat mm. Rh-, Kell-, Duffy- ja Kidd-

6 veriryhmäjärjestelmien punasoluvasta-aineet. Jos potilaan punasoluvastaaine on verensiirtohoidon kannalta merkityksellinen, valitaan punasoluvalmiste, josta vastaava punasoluantigeeni puuttuu. Potilaalla aikaisemmin todettu kliinisesti merkityksellinen vasta-aine tulee huomioida potilaan koko elinajan, vaikka vasta-aineseulonnan tulos voi olla negatiivinen. Autoimmuunihemolyyttisessä anemiassa (AIHA) potilaan oma immunologinen järjestelmä tuottaa vasta-aineita omia punasolurakenteita kohtaan. Sopivuuskokeissa vasta-aineet saavat aikaan sen, että sopivia punasoluyksiköitä ei helposti löydy, joten verensiirtoon tulee viivettä. Vasta-aineiden tunnistus tehdään, jos potilaalla on todettu positiivinen tulos vasta-aineseulonnassa tai sopivuuskokeessa tai ylimääräinen reaktio veriryhmämäärityksessä. Jos sopivuuskokeessa tulee yksikin epäsopivuutta osoittava tulos, sopiviksikaan todettuja verivalmisteita ei tule siirtää ennen kuin asia on selvitetty. Joillakin potilailla vasta-aineseulonta tulos voi olla negatiivinen ja potilaan sopivuuskoe positiivinen. Reaktion syynä voi olla heikko, potilaalle kliinisesti merkityksellinen vasta-aine, joka tulee esiin sopivuuskokeessa. Sairaalan verikeskuksesta ilmoitetaan välittömästi potilasta hoitavalle osastolle potilaan positiivinen vasta-aineseulonnan tulos tai ongelmat sopivuuskokeissa. Potilaan hoidosta vastaava lääkäri päättää tällöin potilaan verentarpeen kiireellisyydestä. Kun potilaan vasta-aineseulonnan tulos on positiivinen, hänen vastaaineseulontanäytteensä lähetetään laboratorion toimesta tunnistettavaksi sekä tehdään laboratoriossa vasta-aineiden tunnistusta varten lähete. Näytteet lähetetään tunnistettavaksi Veripalveluun Helsinkiin ja tulokset valmistuvat yleensä seuraavana arkipäivänä noin klo 15. Vastaaineseulonnan tunnistuksen vastauslomake liitetään potilasta hoitavalla osastolla potilaan tippareunaan kiinni. Kun potilaalle suunnitellaan uutta veritilausta, tippareunasta tulee tarkistaa, onko siihen liitetty potilaan vasta-aineiden tunnistuksen vastauslomake. Tällöin pystytään ennakoimaan potilaan verensiirtoon tulevaa mahdollista viivettä.

7 1.4 Sopivuuskoe (B-XKoe, 2935) Sopivuuskokeella tutkitaan, onko potilaalla vasta-aineita siirrettäväksi aiottuja punasoluja kohtaan. Sopivuuskokeen tarkoituksena on myös paljastaa mahdollinen virhe potilaan veriryhmämäärityksessä, varmistaa siirrettäväksi aiotun punasoluvalmisteen veriryhmä ja potilaan vastaaineseulonnan tulos sekä löytää harvinaisiin punasoluantigeeneihin kohdistuvat vasta-aineet. Sopivuuskoenäytteeksi otetaan 4ml EDTA-putki (vaaleanpunainen korkki). Potilaan sopivuuskoenäyte on voimassa 5 vuorokautta ja se tulee ottaa 1 2 vuorokautta ennen suunniteltua verensiirtoa. Kiireellisissä tapauksissa sopivuuskoenäyte voidaan ottaa samana päivänä kun verensiirto suoritetaan. Sopivuuskokeen tekemiseen menee aikaa 30 60 minuuttia. Trombosyytti- ja Octaplas - valmisteille ei tarvitse tehdä sopivuuskoetta. Potilaan veriryhmä on kuitenkin oltava tehtynä ja kertaalleen tarkistettuna esim. aiemman sopivuuskokeen yhteydessä ennen kuin valmisteet voidaan antaa. Tarvittaessa verikeskus pyytää ylimääräisen näytteen veriryhmän tarkistusta varten. 2. Veriryhmästä poikkeaminen Potilaalle voidaan antaa muunkin kuin hänen oman veriryhmänsä mukaista verta, esimerkiksi silloin kun hänen oman veriryhmänsä mukainen veri loppuu tai tuotteita on vanhenemassa verikeskuksessa. Taulukossa 1 esitetyt potilaan ei-veriryhmän mukaiset punasoluvalmisteet ovat sarakkeessa hyvä vaihtoehto ja ne ovat kliiniseltä teholtaan ja turvallisuudeltaan yhtä hyviä kuin potilaan veriryhmän mukaiset punasolut.

Taulukko 1. Vaihtoehdot punasolujen siirroissa kunkin veriryhmän kohdalla. 8 Siirrettävät punasolut Potilaan veriryhmä Hyvä vaihtoehto Hätävaihtoehto A Rh(D) pos O Rh(D) pos A Rh(D) neg O Rh(D) neg A Rh(D) neg O Rh(D) neg A Rh(D) pos O Rh(D) pos B Rh(D) pos O Rh(D) pos B Rh(D) neg O Rh(D) neg B Rh(D) neg O Rh(D) neg B Rh(D) pos O Rh(D) pos O Rh(D) pos O Rh(D) neg O Rh(D) neg AB Rh(D) pos B Rh(D) pos A Rh(D) pos O Rh(D) pos B Rh(D) neg A Rh(D) neg AB Rh(D) neg O Rh(D) neg AB Rh(D) neg B Rh(D) neg A Rh(D) neg O Rh(D) neg Lähde: SPR Veripalvelu O Rh(D) pos AB Rh(D) pos B Rh(D) pos A Rh(D) pos O Rh(D) pos

Taulukossa 2 on esitetty veriryhmävaihtoehdot trombosyyttisiirroissa, jos ei ole käytettävissä ryhmän mukaisia. 9 Taulukko 2. Potilaan omasta veriryhmästä poikkeavat vaihtoehdot trombosyyttien siirroissa. Potilas A B O AB Vaihtoehtojen järjestys 1. O 2. AB 3. B 1. O 2. AB 3. A 2. B 3. A 4. AB 1. A 1. B 1. O Lähde: SPR Veripalvelu Octaplas valmisteen Rh(D) veriryhmää ei huomioida. ABO veriryhmät on huomioitava plasmavalmisteen sisältämien isoagglutiniinien (anti-a ja anti-b) vuoksi. Octaplas valmisteiden veriryhmät ovat siten O, A, B ja AB. Jos potilaalle joudutaan antamaan ei-ryhmänmukaista Octaplas - valmistetta, käytetään vaihtoehtoisten veriryhmien plasmavalmisteita SPR:n Veripalvelun ohjeiden mukaisesti. 3. Veritilauksen tekeminen Verivalmisteet tilataan Vertti-veritilausjärjestelmään. Verivaraus on pääsääntöisesti voimassa 48 tuntia eli suunnitellun verensiirtovuorokauden ja sitä seuraavan vuorokauden. Veritilaukset ennalta suunniteltuihin leikkauksiin tulee tehdä edellisen päivän aikana, jolloin verivalmisteet tilataan varalle. Ei-kiireellisessä verivarauksessa sopivuuskoe tehdään saman päivän aikana tai se on valmiina veritilaukseen merkittynä ajankohtana. Kiireellisessä veritilauksessa sopi-

10 vuuskokeet tehdään niin pian kuin on mahdollista. Hätäveritilauksessa ei voida odottaa sopivuuskokeiden valmistumista, vaan potilaalle viedään ristaamatonta O Rh(D)-negatiivisia punasoluja tai potilaan oman veriryhmän mukaisia punasoluja. Sopivuuskokeet tehdään jälkikäteen. Veripalvelussa on jatkuva pula O Rh(D) negatiivisista punasoluista. Hätäverensiirroissa voidaan myös käyttää potilaan oman veriryhmänmukaisia punasoluja, jos potilaan veriryhmä sekä siirrettävien punasoluyksiköiden veriryhmä on ehditty tarkistaa. Hätäplasmana tiputetaan AB- ryhmän Octaplasia. Octaplas - valmiste tilataan Vertistä nimikkeellä OCTAPL. Octaplasia ei tilata koskaan varalle, vaan aina suoraan tiputettavaksi. Syynä tähän toimintatapaan on se, että valmiste sulatetaan verikeskuksessa ja se on käytettävä SPR: n antaman määräajan kuluessa. Tämän vuoksi tilaukseen tulee kirjata lisätietokohtaan mahdollisimman tarkkaan päivämäärä ja kellonaika milloin Octaplas on tarkoitus tiputtaa. 4. Verituotteiden hakeminen verijääkaapista Satks:ssa SPR Veripalvelun verivarastot ovat ajoittain hyvin niukat. On erityisen tärkeää huolehtia siitä, että verensiirrot annetaan vain todellisiin tarpeisiin. Veriyksiköt pidetään varalla verikeskuksen lämpötilaseuratuissa säilytystiloissa, joista ne ovat haettavissa tai toimitettavissa tarpeen mukaan. VERIÄ EI SAA HAKEA VARALLE OSASTON TAI YKSIKÖN JÄÄ- KAAPPIIN, vaan ne haetaan ainoastaan toteutettavaa verensiirtoa varten. Jos ei ole varma tarvitaanko kaikkia varalle tilattuja veriyksiköitä, haetaan verikeskuksesta vain yksi verivalmiste kerrallaan. Osastoille tai yksiköihin vietyjä verituotteita ei voida enää käyttää muiden potilaiden verensiirtoihin, koska säilytysolosuhteita ei voida tarkasti seurata ja valvoa. Veripalvelulaki edellyttää, että verensiirtojen kaikki vaiheet ovat jäljitettäviä ja jäljitettävyys koskee myös veriyksiköiden hakua verijääkapista. Verikeskuksen päätteelle kirjaudutaan omilla tunnuksilla ja valikosta valitaan

Verituotteiden tilausjärjestelmästä Verituotteiden vienti osastolle. Poistuttaessa päätteen ääreltä kirjaudutaan järjestelmästä ulos. 11 Ne verituotteita hakevat henkilöt, joilla ei ole SULEVI-tunnuksia, pyytävät verituotteet verikeskuksen henkilökunnalta. Jos verikeskuksessa ei ole ketään paikalla, esim. päivystysaikana, verikaapin vieressä olevaa hälytysnappia painamalla verikeskuksen hoitaja saa tiedon hakijasta hakulaitteeseensa ja saapuu paikalle mahdollisimman pian. Trombosyytti- ja Octaplas - valmisteet talletetaan verikeskuksessa potilaalle viedyksi ja ne ovat noutovalmiina verikeskuksen luukulla. Octaplasvalmiste sulatetaan verikeskuksessa juuri ennen käyttöä eikä sitä voida enää uudelleen pakastaa. Sulatus kestää noin 30 minuuttia. 5. Verivalmisteiden säilytys osastolla ennen siirtoa Verivalmisteet noudetaan osastolle juuri ennen suunnitellun verensiirron aloittamista. Punasolut lämmitetään lämmitykseen tarkoitetulla laitteella ennen siirtoa, jos potilas tarvitsee nopean ja massiivisen siirron. Lämpötila ei saa nousta yli +37 asteen. Kylmän verivalmisteen siirtoon liittyy rytmihäiriöiden ja sydänpysähdyksen vaara. Vuodeosastolla punasoluvalmiste voi olla huoneenlämmössä 2 tuntia ennen siirtoa, jolloin se ehtii lämmetä. Huoneenlämmössä yli tunnin ollutta punasoluvalmistetta ei saa palauttaa enää jääkaappiin. Siirto tulee olla tehtynä 6 tunnin kuluessa siitä kun punasoluvalmiste on otettu jääkaapista. Jos edellä mainitut säilytys- ja antokriteerit eivät toteudu, pussi on hylättävä ja palautettava verikeskukseen viimeistään seuraavana arkipäivänä. Suositeltavaa olisi merkitä kellonaika verivarauskaavakkeeseen, milloin punasolut on haettu osastolle.

12 Trombosyytit säilytetään huoneenlämmössä. Niitä ei saa laittaa jääkaappiin. Ne säilyvät 5 vrk valmistuksesta, kun niitä säilytetään Satks:n verikeskuksessa lämpötilasäädellyssä trombosyyttien tasoravistelijassa. Octaplas valmisteen sulattaminen ja säilyttäminen: Satakunnan keskussairaalan verikeskuksessa on käytössä kaksi Octaplas-valmisteiden sulatuslaitetta. Octaplas-valmisteet haetaan keskussairaalan verikeskuksesta aina sulatettuina ellei erikseen ole muuta sovittu. Kuivahaude suorittaa plasmavalmisteen sulatuksen ja lämmityksen +37 C asteeseen n. 30 minuutissa. Samalla kertaa laitteessa voidaan sulattaa 2-3-kpl Octaplas-valmistetta. Sulatus potilasta hoitavassa yksikössä: Ennen sulattamista valmisteesta poistetaan pahvisuojus. Octaplas sulatetaan +30 - +37 asteen vesihauteessa pussin päällä olevassa muovikääreessä eli vakuumipakkauksessa, jotta vesi ei pääse kosketuksiin infuusioletkun yhdistämiskohdan kanssa. Vesihauteen lämpötila ei saa koskaan ylittää +37 C eikä alittaa +30 C. Anna pussin sisältö lämmetä noin +37 C:een ennen infuusion antamista. Octaplasin lämpötila ei saa ylittää +37 C. Sulatus ei saa kestää yli 30 minuuttia. Ennen tiputuksen aloittamista poista vakuumipakkaus ja tarkista, että pussissa ei ole murtumia eikä reikiä. Vältä ravistamista. Älä käytä liuosta, joka on sameaa tai jossa on hiukkasia. Sulattamisen jälkeen Octaplas säilyy 8 tuntia +4 C:ssa tai 4 tuntia huoneenlämmössä (+20-25 C) ennen käyttöä. Sulatettua Octaplasia ei saa jäädyttää uudelleen. Jos jo sulatettua Octaplasia ei tiputeta potilaalle, jolle se on ensisijaisesti tilattu eikä sitä saada siirrettyä toisellekaan potilaalle säilyvyyden määräajan sisällä, Octaplasin kulu jää tilauksen tehneen osaston kuluksi.

13 6. Verivalmisteiden tarkistaminen osastolla Ennen siirtoa sairaanhoitaja tarkastaa silmämääräisesti, että verivalmiste on normaalin värinen ja ehjä. Punasolujen violetti väri viittaa hemolyysiin. Ennen punasolujen siirtoa 2 sairaanhoitajaa tarkistaa tippareunasta, verivarauskaavakkeesta sekä veripussista potilaan henkilötiedot, veriryhmän, veriyksiköiden yksikkönumerot sekä fenotyypitystiedot ( kts. kuva ). Tämän jälkeen sairaanhoitajat kuittaavat nimikirjaimillaan tarkastukset verivarauskaavakkeeseen sekä veripussin etikettiin sekä tippareunaan liimattavaan siirtolipukkeeseen. Tarkistusten jälkeen verensiirron suorittava henkilö liimaa veriyksikön siirtolipukkeen potilaan tippareunaan ja kuittaa sen nimikirjoituksellaan sekä päivämäärällä. VALMISTEEN YKSIKKÖNUMERO HENKILÖTIEDOT ABO-JA RhD-VERI- RYHMÄ VALMISTEEN NIMI IRROITETTAVA TARRA VERENSIIRTOLOMAK- VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄ FENOTYYPITYS- TIEDOT Lähde: SPR Veripalvelu Trombosyytti- ja Octaplas - valmisteet tarkistaa hoitaja, joka aloittaa siirron ja liimaa pussin siirtolipukkeen tippareunaan sekä kuittaa sen nimikirjoituksellaan ja päivämäärällä

14 7. Verensiirron aloitus Verensiirroissa käytetään suodattimella varustettua nesteensiirtoletkua. Letku ja verivalmiste yhdistetään valmisteen ollessa pöydällä makuulla ja varotaan, ettei puhkaista pistokärjellä verivalmistetta. Letkun tippakammio täytetään suodattimen yläreunaan asti. Ennen verensiirron aloittamista potilaan henkilöllisyys varmistetaan kysymällä potilaan henkilötunnus sekä varmistamalla nimi. Mikäli potilas ei kykene antamaan henkilötietojaan, tunnistus on varmistettava esim. potilasrannekkeesta. Omaan muistiinsa ei pidä luottaa, koska sairaalan tietojärjestelmässä on samannimisiä potilaita. Verensiirto annetaan yleensä periferiseen laskimoon. Fysiologisella keittosuolalla (NaCL 0.9 %) varmistetaan laskimon aukiolo ja yhdistetään verivalmiste laskimokanyyliin. Verivalmisteen kanssa samasta laskimokanyylista saa siirtää vain fysiologista keittosuolaa. Verensiirto voidaan antaa myös sentraaliseen kanyylin tai infuusioportin kautta. Ennen verensiirron aloitusta suositellaan potilaasta mitattavaksi verenpaine, pulssi ja lämpö. Biologinen esikoe tehdään jokaisen verivalmisteen siirron alussa. Tiedot kirjataan verensiirtolomakkeeseen. Lomakkeeseen kirjataan myös siirron aloitus- ja lopetusaika. 7.1 Biologinen esikoe = Potilaan vointia seurataan erityisen huolellisesti jokaisen verivalmisteen ensimmäisen 20 50 ml:n siirron aikana. Biologisessa esikokeessa verta tiputetaan 10 15 tippaa/minuutti ensimmäisen 10 minuutin ajan. Verensiirron aikana tarkkaillaan potilaan hengittämistä, ihon väriä ja lämpöä, mahd. vilunväristyksiä, rintakipuja, pahoinvointia ja oksentelua sekä pyydetään potilasta ilmoittamaan välittömästi

ilmenevistä epämiellyttävistä tuntemuksista verensiirron aikana. Nopeata verensiirron aloittamista ei suositella kuin hätätapauksessa. 15 8. Verivalmisteiden tiputusajat Punasolut 2 tuntia/pussi normaalisti tarvittaessa voi antaa hitaammin tai nopeammin lääkärin erillisen ohjeen mukaan Trombosyytit vähintään 40 minuuttia/pussi Octaplas 40 minuuttia/pussi tarvittaessa voi antaa nopeammin lääkärin erillisen ohjeen mukaan Potilaan hoitosuunnitelmaan kirjataan verivalmisteiden aloittamis- ja lopettamisajankohdat. 9. Verivalmisteiden säilytys osastolla verensiirron jälkeen Punasolut siirtoletkuineen säilytetään 3 vuorokautta ja trombosyytit sekä Octaplas siirtoletkuineen säilytetään 1 vuorokauden osaston jääkaapissa potilaan henkilötiedoilla ja siirtopäivällä varustettuna muovipussissa. 10. Verensiirtoreaktiot Ilmaantuvat potilaalle yleensä muutaman minuutin tai tunnin kuluessa verensiirron aloittamisesta. Viivästyneet hemolyyttiset reaktiot ovat myös mahdollisia.

16 10.1 Vakavat reaktiot Välitön hemolyysi Oireet: lämmön nousu, rinta- ja alaselkäkivut, huonovointisuus ja hengenahdistus, verenpaineen lasku ja nopea pulssi. Virtsa ja veren plasma muuttuvat punaiseksi, virtsan eritys vähenee tai loppuu ja potilaalla ilmenee vuototaipumusta. Mahdolliset syyt: potilaan ja verivalmisteen välinen tunnistusvirhe, väärin valittu verituote, kontaminoitunut, ylilämmennyt tai väärin säilytetty verivalmiste. Sepsis Oireet: äkillinen voinnin huononeminen, korkea, sahaava kuume sekä horkka, kipu rintalastan takana ja selässä, hengenahdistus ja syanoosi, verenpaineen lasku ja nopea pulssi sekä mahd. pahoinvointia ja oksentelua. Mahdolliset syyt: Bakteerikontaminoitunut verivalmiste, tavallisimmin trombosyyttivalmiste. Anafylaksia Ilmenee tavallisimmin heti siirron alussa. Oireet: voimakas hengenahdistus, verenpaineen lasku, nopea pulssi, vatsakivut, pahoinvointi sekä laaja-alainen nokkosihottuma. Tavallisin syy: potilaalla IgA puutos ja IgA-vasta-aineet Akuutti keuhkovaurio eli TRALI (Transfusion associated lung injury) Oireet: hengenahdistus, hapetusvaikeus, vilunväristykset, kuume ja verenpaineen lasku. Siirron yhteydessä potilaalle kehittyy hengityskonehoitoa vaativa keuhkopöhö, jonka syynä ei ole sydämen vajaatoiminta.

Vakavista reaktioista täytetään haittavaikutuslomake sekä otetaan näytteet jatkotutkimuksia varten, jotka lähetetään Helsingin veripalveluun. 17 10.2 Lievät reaktiot Viivästynyt hemolyysi Ilmenee vasta muutaman viikon kuluttua verensiirrosta. Oireet: iho muuttuu keltaiseksi sekä anemia, johon liittyy hengenahdistusta ja rintakipua. Mahd. syyt: ei ole tietoa potilaan aikaisemmista vasta-ainelöydöksistä tai potilaan vasta-ainepitoisuus on alle käytetyn määritysmenetelmän. Lämmön nousu Lievä lämmönnousu on yleinen verensiirtojen haittavaikutus. Voimakkaampi lämmön nousu liittyy lähes kaikkiin verensiirtoreaktioihin. Oireet: alkaa noin tunnin kuluttua verensiirron aloittamisesta, kestää 2 6 tuntia ja on ohi noin 10 tunnin kuluessa. Mahd. syy: potilaan valkosoluvasta-aineet Urtikaria ja muut lievät allergiset oireet Mahd. syyt: yleensä johtuvat potilaan allergiasta jollekin verivalmisteen sisältämälle tekijälle. Lievistä reaktioista täytetään haittavaikutuslomake, mutta veriyksikköä ei tarvitse toimittaa verikeskukseen eikä ottaa verinäytteitä jatkotutkimuksia varten lukuun ottamatta viivästynyttä hemolyysiä, jossa veriryhmä- ja vasta-ainemääritykset on hyvä tarkistaa. Veriyksikköä ja sopivuuskoetta ei siinä vaiheessa ole kuitenkaan yleensä enää käytettävissä. Epäiltäessä viivästynyttä hemolyysiä potilaasta pyydetään pyyntöpaketti <verensiirtokomplikaatio ja toimitetaan haittavaikutuslomake verikeskuk-

18 seen, joka lähettää sen edelleen SPR Veripalveluun. Lievissä kuumeraktioissa ja urtikariatapauksissa riittää haittavaikutuslomakkeen lähettäminen verikeskukseen merkinnällä VAIN ARKISTOITAVAKSI. Verikeskus toimittaa näistä kopiot SPR:n Veripalveluun. 11. Verensiirtoreaktion jälkeen tehtävät toimenpiteet Verensiirto on heti lopetettava, jos epäillään vakavaa verensiirtoreaktiota. Välittömästi tarkistetaan, onko kysymyksessä potilaan ja verivalmisteen välinen tunnistusvirhe tai väärin valittu verituote. Jos näin on tapahtunut, estetään mahdollisesti ristiin vaihtuneen verivalmisteen siirto. Välittömästi otetaan myös yhteys lääkäriin ja aloitetaan oireen mukainen hoito. Potilaan laskimokanyyli jätetään paikoilleen sekä pyydetään potilaasta verensiirtokomplikaatiotutkimukset, jos verensiirron aikana tai sen jälkeen havaitut reaktiot saattavat johtua punasoluvalmisteiden veriryhmäserologisista tai muusta sopimattomuudesta tai kontaminaatiosta. Komplikaatiotutkimukset tilataan tutkimuspakettina <verensiirtokomplikaatio ja paketti sisältää seuraavat tutkimukset: 9539 B-XKompl (2 x 7ml EDTA ja 1 x 4ml EDTA), 4526 P-LD, 4592 P-Bil, 1545 S-Haptog ja 2947 U-Veri-O (10ml virtsaa). Epäiltäessä massiivia hemolyysiä, voi pyytää erikseen 1554 P-Hb. Jos on epäily trombosyyttitiivisteen tai Octaplasman haittavaikutuksesta, pyydetään ainoastaan tutkimus 9539 B-XKompl ja täytetään haittavaikutuslomake. Koska Octaplas on luokiteltu lääkkeeksi, tulee hoitoyksikön tehdä ilmoitus epäillystä haittavaikutuksesta myös Fimealle voimassaolevan, lääkkeitä koskevan ohjeistuksen mukaisesti (ilmoitus lääkkeen haittavaikutuksesta, internet-sivu www.fimea.fi/ Helsingin veripalveluun lähetetään tutkittavaksi 2 x 7ml EDTA-verta, sopivuuskoenäyte, reaktion aikana käytetty verivalmiste sekä kaikki muut sillä

19 kertaa siirretyt valmisteet. Letkusto solmitaan tiukkaan solmuun läheltä rullasulkijaa, jätetään verivalmisteeseen kiinni sekä laitetaan verivalmiste puhtaaseen muovipussiin. Osastolla täytetään haittavaikutuslomake, joka toimitetaan veriyksikköjen ja näytteiden kanssa verikeskukseen. Haittavaikutuslomakkeen täyttää verensiirtoreaktion havainnut ja hoitanut sairaanhoitaja. Haittavaikutuslomake on tulostettavissa SPR:n sivuilta netistä! Osoite: www.veripalvelu.fi Terveydenhuollon ammattilaisille Verensiirron haitat Ilmoituslomakkeet ja täyttöohjeet Ilmoitus verivalmisteen siirron aiheuttamasta vakavasta haittavaikutuksesta ja väärän verivalmisteen siirrosta Myös vahingossa tapahtuneesta väärän verivalmisteen siirrosta on tehtävä ilmoitus verikeskukseen (sama lomake kuin edellä), vaikka potilaalle ei olisikaan tullut siirrosta mitään verensiirtoreaktiota. Väärän verivalmisteen siirtoon johtaneiden syiden selvitys ja korjaavat toimenpiteet ovat tärkeitä vakavien verensiirtoreaktioiden ennaltaehkäisyssä. 12. Tiputtamatta jääneet verivalmisteet Jos osastolle vietyä verivalmistetta ei siirretäkään potilaalle, se palautetaan jäljitettävyyden vuoksi verikeskukseen viimeistään seuraavana arkipäivänä, jotta verikeskuksen tietojärjestelmään voidaan kirjata verivalmisteen kohdalle tieto Ei tiputettu. Verikeskus hävittää verivalmisteen.

EPÄSELVISSÄ KYSYMYKSISSÄ SUOSITELLAAN OTETTAVAKSI YH- TEYTTÄ: 20 Satks Verikeskus p. 85-7326, sairaalan ulkopuolelta soitettaessa p. 044 7077326 ( verinäytteisiin liittyvät asiat ) SPR Veripalvelu p. 029 300 1010/24h/vrk - lyhytvalintanumero 1303 Satks:sta/24h/vrk Yhteyshenkilö oh Eija Koivisto Satks, os. A6 p. 044 7077060 Lisätietoa Satks:ssa: ATK:n työpöydältä Citrix Program Neighborhood - kuvake -> Verensiirron ABO Lisälinkki:www.terveysportti.fi SPR Veripalvelu -> Verivalmisteet