Aikuisten taidot (PIAAC) ja nuorten aikuisten osaamisohjelma Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 23.4.2014 Petri Haltia
KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima, tutkimukseen osallistui 24 maata. Kohdejoukkona kaikki 16 65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt, joita Suomessa otantahetkellä keväällä 2011 noin 3,5 miljoonaa Tiedonkeruu: elokuu 2011 maaliskuu 2012
Otokseen kuuluvista henkilöistä tutkimukseen osallistui Suomessa 5 464 henkilöä. Suomen vastausosuus 66 prosenttia. Tilastokeskuksen haastattelijat toteuttivat tiedonkeruun käyntihaastatteluina. Ensin tehtiin haastattelijan tekemä laaja tietokoneavusteinen taustahaastattelu (koulutus, työhistoria, taitojen käyttö ) Sen jälkeen haastateltava teki taitojen osaamista arvioivat tehtävät itsenäisesti tietokoneella (myös paperinen tehtävävihko käytössä).
Lukutaito Tiedonkäsittelyn avaintaidot Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit (viisi tasoa). Numerotaito Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa (viisi tasoa). Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa (kolme tasoa).
Miksi tärkeitä taitoja? Ne ovat välttämättömiä, jotta voi täysipainoisesti osallistua työelämään, koulutukseen ja muuhun sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen elämään hyvin siirrettäviä, siis käytettävissä monenlaisissa erilaisissa konteksteissa ja tilanteissa opittavia ja siksi niihin myös voidaan vaikuttaa koulutuspoliittisin ja muin toimin Näiden taitojen riittävä hallinta on sekä elinikäisen oppimisen edellytys että tietoyhteiskunnan työ- ja arkielämään osallistumisen välttämätön väline. Ne luovat perustan, jonka pohjalta opitaan muita eriytyneempiä, mm. erilaisissa töissä tarvittavia taitoja.
Lukutaito
Taidot ja ikä
Lukutaidon ja sosioekonomisen taustan vaikutuksen yhteys
JATKOSTA - ensiraportin lisäksi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta aineistoa - pohjoismainen (Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Viro) raportti julkaistaan 2015 - OECD julkaisee teemaraportteja - kiinnostavia syvemmin tarkasteltavia kysymyksiä olisivat mm. heikoimmin taidot hallitsevien taustat; taitojen saavuttamiseen, pysymiseen ja heikkenemiseen vaikuttavat tekijät; taitojen merkitys työssä ja arjessa; taitojen yhteys aikuiskoulutukseen osallistumiseen; koulutuksen, taitojen ja työn vaatimusten kohtaanto; tietotekniikkaa soveltavan ongelmanratkaisun merkitys
NAO-kohderyhmä Suomen PIAACaineistossa Antero Malin 2013
NAO-kohderyhmä Suomen PIAACaineistossa Antero Malin 2013
NAO-kohderyhmä Suomen PIAAC-aineistossa Antero Malin 2013
Yhteenvetoa NAO-kohderyhmän PIAAC-tuloksista NAO-kohderyhmään kuuluvat ovat muihin ikäisiinsä verrattuna: luku- ja numerotaidossa selvästi heikompia tietotekniikka soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa ero ei ole yhtä suuri mutta selvä vanhempien koulutustaso matalampi useammin työttömiä ja ovat kotona, mutta opiskelijoita ryhmissä on yhtä paljon useammin kielitaustaltaan muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä hieman nuorempia eivät poikkea sukupuolijakaumaltaan muista ikäisistään HUOM! NAO-kohderyhmän pieni koko tutkimuksessa! Antero Malin 2013
NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMAN TAVOITTEET Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen asteen tutkintoa olevien 20 29-vuotiaiden nuorten aikuisten koulutustasoa Lisäresursseja oppilaitosmuotoiseen ja oppisopimuksena toteutettavaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, jotka myönnettiin valtionosuuksina Perusrahoitteista ammatillista peruskoulutusta kohdennettiin kohderyhmälle Valtionavustuksia opiskelijoiden rekrytointiin ja opintojen etenemisen tukeen Nuorten aikuisten osaamisohjelma toteutetaan vuosina 2013 2016 ja siihen on hallituksen kehyspäätöksessä varattu yhteensä 183 miljoonaa euroa siten, että käynnistymisvuonna (2013) 27 miljoonaa euroa ja muina vuosina 52 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että lisäresurssien avulla koulutuksen aloittaisi vuosittain noin 4 000 nuorta aikuista ja koko ohjelmakaudella 16 000.
NAO-kohderyhmä tilastojen valossa Molemmat sukupuolet, 2011 Ilman NAO4:sta NAO1 54683 45,1 % NAO1 54683 62,4 % NAO2 13087 10,8 % NAO2 13087 14,9 % NAO3 19850 16,4 % NAO3 19850 22,7 % NAO4 33572 27,7 % Yht. 87620 100,0 % Yht. 121192 100,0 % 1. NAO1=Työllinen 2. NAO2=Työtön (alle 12 kk) 3. NAO3=Työtön (yli 12 kk) tai työvoiman ulkopuolella, NEET 4. NAO4= opiskelijat (20 000), eläkeläiset (6700), ase-/siviilipalvelus(1100), kotiäiti Huomioita: - 60% miehiä (enemmän työllisissä ja työttömissä NAO1-2, vähemmän työvoiman ulkopuolella NAO4) - 25% vieraskielisiä (37% Pohjanmaa, 35% Uusimaa)
Vailla tutkintoa olevien osuus koko ikäryhmästä (molemmat sukupuolet) 17,9% 2011 (16,9% 2005) Vuonna 2011 koko maassa vailla tutkintoa: miehet 20,6 % (Uusimaa 25,3 %) naiset 15,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Without secondary level degrees, % of the whole age group, by language 2011 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Suomi, ruotsi, saame Muut Yhteensä
Ensimmäisiä tuloksia: Toteuma 20.9.2013 mennessä (OPH:n tilastot) Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa aloittanut 1 350 opiskelijaa (tavoite 2 500 opiskelijaa koko vuonna) Oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa lisäkoulutuksessa käytetty 261 oppisopimuspaikkaa (jaettiin 1 534 paikkaa) (tavoite 1 500 aloittajaa)
Tammikuun NAO-toteuttajatiedot Kysely toteuttajille tammi-14, 36 vastausta, tiedot n. 850 opiskelijasta: Miesten osuus: 49,4% opiskelijoista, n. 60% kohderyhmästä Vieraskielisten osuus: 17,1% opiskelijoista, 24,8% kohderyhmästä (kasvua 4%-yksikköä) Aloittaneista 63% 20-24-vuotiaita, kohderyhmästä 53%
KYSELYSTÄ OSAAMISOHJELMAN TOTEUTTAJILLE Opettajien keskinäinen sekä opettajien ja ohjaajien yhteistyö tärkeää Verkostot: TE-toimistot, urheiluseurat, työpaikat, varuskunnat, sosiaalitoimi, muut oppilaitokset, media Opintojen alkuvaiheesta Keskitymme erityisesti ensimmäisiin koulupäiviin, jolloin pitää heti tarjota opiskelijoille jotakin käsillä tekemistä tai esim. yritysyrityskäyntejä. Opiskelijoiden kasvuryhmätoiminnan vakiinnuttaminen, yhteistyökumppaneina esim. Helsingin psykoterapiainstituutti. Järjestämme NAO kohderyhmälle suunnatun Tutustu ja starttaa tutkintoon - päivän, jossa kerromme opiskeluista ja aloista sekä esittelemme aikuisopiston. Osallistujilla on mahdollisuus tilaisuuden päätteeksi henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun. Opiskeluista kiinnostuneille tarjoamme ammatillisen koulutuksen käynnistävää orientaatiojaksoa. Se koostuu eri moduleista, joista opiskelijalle henkilökohtaistetaan hänelle sopivat opinnot.
alkuvaiheesta Kaikissa koulutuksissa on alussa ns. orientoiva jakso, jossa opiskelijan opiskelutaitoja kehitetään ja opiskelijaa motivoidaan/ sitoutetaan tavoitteelliseen työskentelyyn ym. työelämän vaatimiin taitoihin. Alkavaksi suunnitellut koulutukset keskittyvät enemmän tutkinnon osien suorittamiseen kuin koko tutkintoihin, edetään siis pienemmin askelin tavoitteeseen. Uudeksi toimintatavaksi on vakiintunut työvalmentajan suorittama opiskelijan henkilökohtainen coaching. Se sisältää opiskelijan vahvuuksien kartoittamisen, elämänhallinnan ohjauksen sekä voimavarojen käyttöönoton. Ohjauksen tavoitteena on opiskelijan itsetunnon vahvistaminen sekä omien tavoitteiden selkiytyminen. Nuorten työpajoilla valmentava pajajakso niille nuorille, joille viisi päivää viikossa pajatoimintaa on liian vaativa. Valmentavaa pajajaksoa lähdettiin kehittämään nuorten tarpeista, ja se toteutetaan kolmena päivänä viikossa yhdistäen vertaisryhmä- ja pajatoimintaa sekä vahvaa yksilöohjausta. Opiskelijaa tulee tavata säännöllisesti henkilökohtaisesti ja usein he tarvitsevat tukea tehtävien tekemisessä. Opiskelijoiden on helpompi kääntyä yhden henkilön puoleen ja sen vuoksi oppilaitoksessamme on päädytty siihen, että koordinaattori on kaikkien nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta opiskelemaan hakeutuneiden tukena opiskelujen ajan heidän tarpeidensa mukaisesti. Panostimme jakson aikana myös opiskelijoiden ryhmäytymiseen vertaistuen aikaansaamiseksi.
alkuvaiheesta Opiskelussa korostuu aito dialogi, opiskelijan kuuntelu - ei tyrmätä opiskelijoiden ideoita vaan rohkaistaan tekemään. Osalla ryhmäläisistä on huonoja kokemuksia työstä ja opiskelusta ja siksi opiskelijoiden itsetunnon kohottaminen on alussa tärkeää. Muita huomioitamme: - hitaampi eteneminen opintojen alussa - asioiden esittäminen konkretian / esimerkkien avulla - työssäoppimisen ja kouluopiskelun vuorottelu - yksilökeskusteluja enemmän, opiskelijan henkilökohtaiseen tukemiseen käytetyn ajan on havaittu tukevan opiskelijoita opintojen etenemisessä ja vähentävän keskeytyksiä - sama luokkatila mahdollisuuksien mukaan - opettajan tuki korostuu, ei opettajavaihtuvuutta opintojen alussa, tutulta opettajalta on helpompi kysyä ja keskustella vaikeitakin asioista (esim. toimeentulo) - jo aiemmin syksyllä aloitettuja orientoivia Treeni-jaksoja on kehitetty edelleen mm. pidentämällä niiden kestoa - navigointijakso, elämänhallinnan ja yhteiskuntajärjestelmän sekä omien vahvuuksien löytäminen, vahvistaminen ja kartoitus, ennen varsinaisten ammatillisten opintojen aloitusta
Tulevaisuus Voidaan suunnata ohjelmaa palautteen perusteella 2015 ja 2016 Määräaikainen ohjelma 2013-2016 Tavoitteena hoitaa kertarysäyksellä merkittävä osa niistä, jotka eivät ehtineet nuorisotakuun piiriin Pystyykö nuorisotakuu patoamaan valuman tulevaisuudessa? Jos ei pysty, miten huolehditaan ohjelman päättymisen jälkeen, siitä, että toimintatavat ja käytännöt jäävät pysyviksi, jopa kehittyvät rahoituksen kanavoitumisesta tämän kohderyhmän koulutukseen