Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma 2014

Sisällysluettelo Johdanto...3 Lähisuhdeväkivallan määrittelyä...4 Lähisuhdeväkivallan muotoja...5 Henkinen väkivalta... 5 Fyysinen väkivalta...5 Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö...5 Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti... 6 Taloudellinen väkivalta...6 Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta...6 Vainoaminen...6 Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja vaikutuksia...7 Lähisuhdeväkivallan yleisyys...7 Lähisuhdeväkivallan vaikutuksista...8 Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja auttamisjärjestelmät... 10 Ennaltaehkäisy... 10 Tunnistaminen ja puheeksiotto... 11 Auttamisjärjestelmät... 12 Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää lainsäädäntöä... 13 Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli... 14 Taustaa... 14 Lähisuhdeväkivallan yleisyys... 14 Paikalliset tavoitteet... 15 Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn rakenteet... 16 Paikalliset toimijat ja auttamisjärjestelmät... 16 Keski-Suomen seututerveyskeskus... 16 Perusturva- / sosiaalipalvelut... 20 Sivistyspalvelut... 23 Seurakunta... 25 Poliisi... 26 Toimintasuunnitelma 2015... 27 Seuranta ja arviointi... 30 LIITTEET... 30 1. Työryhmätyöskentely 2014... 30 1

2. Yhteystietoja...31 3. Kartoitus-, turvasuunnitelma- ja ilmoituslomakkeet...32 4. Yhteenveto lainsäädännöstä...39 5. Lähteitä ja materiaalia:...46 Hyväksytty Multian perusturvalautakunnassa 10.12.2014 69 2

Johdanto Lähisuhdeväkivalta on tavallisinta parisuhteessa, mutta väkivaltaa esiintyy myös lasten ja vanhempien välillä sekä perheen lasten välillä. Useimmiten uhrina on nainen, mutta myös naiset käyttävät väkivaltaa miestä ja lapsia kohtaan. Väkivalta lähisuhteessa on tavallisempaa kuin luullaankaan, usein piiloteltua ja kotona tapahtuvaa. Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä sekä kulttuureissa. Lähisuhdeväkivalta jää helposti tunnistamatta ja apu hakematta uhrin tai tekijän häpeän, pelon ja syyllisyyden takia. Lasten ja nuorten väkivallalle altistuminen joko kohteena tai näkijänä on vakava stressitekijä lapsen elämässä. Väkivalta vaikuttaa myös perheen aikuisten kykyyn toimia vanhempina. Väkivaltaongelma jää usein muiden ongelmien taustalle, käsittelemättä ja siten myös näkymättömäksi. Perheenjäseniin ja läheisiin kohdistunut väkivalta on aina rikos ja siihen voidaan ja pitää puuttua. Väkivallan ehkäiseminen ja lopettaminen vähentää asukkaiden inhimillistä kärsimystä ja säästää myös yhteiskunnan kustannuksia. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on suuri haaste palvelujärjestelmille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet sosiaali- ja terveydenhuollolle v. 2008 lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tunnista, turvaa ja toimi. Suosituksissa on määritelty lähisuhdeväkivaltaan ja sen ehkäisyyn liittyen mm. johtamista, vastuita, tehtäviä, suunnitelmallisuutta, palveluja, toimintojen kehittämistä sekä henkilöstön osaamista ja yhteistyötä. Vuoden 2015 alusta väkivaltaa ja kaltoinkohtelua kokeneiden tuesta säädettäneen lain tasolla. Sosiaalihuoltolakiluonnoksen mukaan kunnan on järjestettävä sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa mm. väkivallasta ja muusta kaltoinkohtelusta aiheutuneeseen tuen tarpeeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ns. järjestämislain pohjalta on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2017 alusta. Uudistuksessa maa jaetaan viiteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueeseen. Sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan yhteen ja palvelujen tuottamista uudistetaan. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja auttamisjärjestelmien osalta uudistuksen odotetaan merkitsevän osaamisen ja palvelujen vahvistumista. Keuruu on ollut vuosina 2013-2014 pilottina Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa (Aarre osaamiskeskus) Hankkeen tavoitteena on tuottaa maakunnallinen malli kehittää läheisväkivallan ennalta ehkäisyä, hoitoa ja palvelurakenteita läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen lisääminen palveluissa läheisväkivaltaan liittyvien palvelurakenteiden ja ketjujen kehittäminen 3

Hankkeen työntekijät ovat merkittävästi tukeneet Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman työstämistä. Ohjelman kokoamisesta on vastannut perusturvan toimiala. Työskentelyssä on ollut edustajia sivistystoimesta, perusturvasta, Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta, Keuruun seurakunnasta, poliisista ja Multian kunnasta (liite 1. työryhmä). Työn tavoitteena on ollut lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisy ja vähentäminen suunnittelemalla ja sopimalla yhdessä toimintakäytännöt lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisyyn, tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja auttamiseen. Toimintaohjelman konkretisoituminen edellyttää tulevina vuosina laajaa henkilöstön lähisuhdeväkivaltaa käsittelevää täydennyskoulutusta. Multian kunta käyttää soveltuvin osin tämän toimintaohjelman käytäntöjä. Lähisuhdeväkivallan määrittelyä Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jossa tekijänä on uhrin nykyinen tai entinen avo- tai aviokumppani, seurustelukumppani, sisarus, vanhempi tai lapsi. Lähisuhdeväkivalta on vallan väärinkäyttöä lähisuhteessa tai uhkaa tällaisen vallan väärinkäytöstä. Tässä toimintaohjelmassa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä, tunnistamista ja puheeksi ottoa sekä auttamisjärjestelmiä on lähestytty seuraavasti: ennalta ehkäisyllä on kolmea tasoa: väkivallan ehkäiseminen ennen sen syntymistä (primääripreventio), kohdistuu koko väestöön väkivaltaisen käyttäytymisen riskitekijöihin kohdistuvat toimet, väkivaltaan puuttuminen ja jatkohoitoon ohjaaminen (sekundääripreventio) väkivaltaa jo kokeneiden hoito, asemaa parantavat toimet ja traumojen syntymisen ehkäiseminen (tertiääripreventio) tunnistaminen ja puheeksi otto tunnistamiseen tarvitaan riittäviä tietoja, taitoja ja valmiuksia lähisuhdeväkivaltateemasta sekä asennetta ja rohkeutta ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi kysymällä sekä keskustelemalla asiasta ja tarvittaessa käyttämällä lähisuhdeväkivaltaseulalomaketta apuna auttamisjärjestelmät lähisuhdeväkivallan parissa työskentelevät edustavat monia eri ammattialoja, joten auttamisjärjestelmillä tarkoitetaan kunnan yleisiä palveluja ja väkivaltaan erikoistuneita palveluja sekä niiden välisiä hoitoketjuja, toimintaohjeita ja työntekijöitä. 4

Lähisuhdeväkivallan muotoja Lähisuhdeväkivaltaa voidaan kuvailla ja luokitella monella tapaa esimerkiksi seuraavasti: Henkinen väkivalta Henkinen väkivalta alkaa yleensä vähitellen. Väkivalta voi ilmetä esimerkiksi toisen nimittelemisenä, nöyryyttämisenä, pelotteluna, huutamisena, mitätöimisenä tai alistamisena ja vähättelynä. Henkistä väkivaltaa voi harjoittaa myös puhumattomuudella tai toisen mielipiteiden huomiotta jättämisellä. Se voi ilmetä myös työnteon ja kodin ulkopuolisten menojen kuten ystävien ja sukulaisten tapaamisten rajoittamisena ja eristämällä uhri sosiaalisista verkostoista tai jättämällä uhri tekijän ja hänen perheensä välisen yhteydenpidon ulkopuolelle. Henkistä väkivaltaa on myös voimakas mustasukkaisuus ja itsemurhalla uhkaaminen. Fyysinen väkivalta Fyysinen väkivalta voi olla lyömistä, tönimistä, liikkumisen estämistä, potkimista, kuristamista, repimistä, kiinnipitämistä, ampuma- tai teräaseen käyttöä tai fyysisellä väkivallalla uhkailua. Usein pahoinpitely kohdistuu ruumiinosiin, joissa ulkopuolinen ei voi havaita vammoja, esimerkiksi käsiin, vatsaan tai selkään. Fyysiseen väkivaltaan liittyy usein tekijän tarve puolustaa toimintaansa joko vetoamalla esimerkiksi stressiin, alkoholinkäyttöön tai parisuhteen ongelmiin tai syyttämällä väkivaltaisuudesta uhria. Fyysinen väkivalta on aina rikos. Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen erimuotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen ja insesti. Seksuaalista väkivaltaa on myös seksuaalisella väkivallalla uhkailu, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. 5

Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Kaltoinkohtelua ovat esim. kovaotteiset hoitotoimet ja toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla. Laiminlyöntiä lapsen, vanhuksen tai vammaisen jättäminen vaille hoitoa, apua ja huolenpitoa tilanteissa, missä ao. on ollut muista riippuvainen. Taloudellinen väkivalta Taloudellinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi rahan käytön kontrollointina, kiristämisenä tai toisen rahojen ottamisena omaan käyttöön. Se voi ilmetä myös siten, että toinen tekee tärkeät taloudelliset päätökset yksin tai hallitsee rahattomuudella. Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta Väkivalta voi olla myös hengellistä, jolloin henkiseen väkivaltaan liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Sen ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi. Hengellinen väkivalta voidaan katsoa sellaiseksi uskonnollissävytteiseksi käyttäytymiseksi, jolla pyritään murtamaan tai nujertamaan uskonnollisin uhkauksin, vaatimuksin tai pakottein toisen ihmisen elämänkatsomus, elämäntapa tai mielipide. Kunnian nimissä tehty väkivalta on vielä toistaiseksi ollut Suomessa vähäistä. Kunniaväkivallassa peruste väkivallalle on sosiaalisen kunniarakenteen suojeleminen ja säilyttäminen, taustalla yhteisöllisyyteen perustuvat perherakenteet. Kunniaan liittyvä väkivalta sisältää käsityksen perheen ja yhteisön häpäisystä. Siveysperiaatteita ja käyttäytymissääntöjä loukannutta tulee rangaista. Yksilön ajatellaan edustavan koko suvun ja yhteisön mainetta. Paine väkivallan käyttöön kasvaa, jos muut saavat tietää tottelemattomuudesta, ja väkivallalla yritetään saada uhri käyttäytymään kuten hänen kuuluu. Useimmiten väkivalta on isän tai veljen harjoittamaa, mutta myös nainen voi olla väkivallan tekijä. Kunniaan liittyvään väkivaltaan voi liittyä äärimmäisiä eristämisen tasoja sekä voimakasta valvontaa. Vainoaminen Myös vainoaminen (stalking) on lähisuhdeväkivallan muoto. Vainoamista on toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai yhteyden ottaminen tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta ja se voi äärimmillään kärjistyä henkeä uhkaavaksi väkivallaksi. Vainoon liittyvissä tilanteissa on tärkeää tehdä viranomaisyhteistyötä kaikkien osapuolten turvallisuuden varmistamiseksi. 6

(Siukola 2014, Karhuvaara & Kaitue & Ruuhilahti 2013) Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja vaikutuksia Lähisuhdeväkivallan yleisyys Poliisin tietoon tullut perheväkivalta tilastoidaan vuosittain muuttujina rikos, sukupuoli, perheväkivallan laji ja uhrin ikä. Poliisin tietoon tullut perheväkivalta vuosina 2009 2013 uhrin sukupuolen mukaan: naiset miehet yhteensä muutos/v 2009 3405 1284 4689 2010 3685 1561 5246 12 % 2011 5143 2150 7249 38 % 2012 5092 2355 7447 3 % 2013 4420 2050 6470-13 % Vuosina 2009 2013 keskimäärin - noin 70 %:ssa tapauksista uhri oli naispuolinen - uhrin ikä / tapausten %-osuus oli: alle 14 v. 20 %, 15-20 v. 8 %, 21-29 v. 15 %, 30-39 v. 19 %, 40-49 v. 20 %, 50-59 v. 11 % sekä 60 v. ja yli 7 % - noin 81 %:a tapauksista tapahtui saman ruokakunnan kesken, 19 % lähisukulaisten kesken - noin 95 %:ssa tapauksesta kyse oli pahoinpitelystä, lievästä pahoinpitelystä tai törkeästä pahoinpitelystä - tappoja, surmia tai murhia oli noin 10 vuodessa (0,16 %) - edellisten yrityksiä noin 40 vuodessa (0,63 %) - lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä noin 140 vuodessa (2,23 %) - raiskausrikoksia 0,71 % tapauksista - muita seksuaalirikoksia noin 20 vuodessa (0,31 %) - muita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia noin 40 vuodessa (0,64 %) - vuonna 2011 läheisiin kohdistuva lievä pahoinpitely muuttui asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaiseksi, joka ilmeisesti kasvatti huomattavasti tapausten määrää, määrä kääntyi laskuun 2013 http://193.166.171.75/dialog/varval.asp?ma=040_polrik_tau_104&ti=3%2e+perhev%e4kivalta+uhrin+i%e4 n+ja+sukupuolen+mukaan+2009%2d2013&path=../database/statfin/oik/polrik/&lang=3&multilang=fi 7

Lähisuhdeväkivallasta on tehty haastattelututkimuksia. Vuoden 2010 miesuhritutkimuksen mukaan väkivallan kohteeksi oli jossain vaiheessa nykyistä parisuhdetta joutunut 17 % naisista ja 16 % miehistä. Fyysisen väkivallan kohteeksi oli joutunut 14 % molemmista sukupuolista. (Siukola 2014). Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry:n ylläpitämän Kriisikeskus Mobilen tilastojen mukaan (15 keskisuomalaista kuntaa) yhteydenotoissa (v. 2013 11 819 yhteydenottoa, jotka liittyivät 9536 asiakastilanteeseen) ovat selvästi kasvaneet väkivaltaan liittyneet syyt: v. 2010 / 982, v.2011 / 975, v. 2012 / 1371 ja 2012 / 1446 yhteydenottoa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ei lähisuhdeväkivaltaa toistaiseksi systemaattisesti tilastoida. Lähisuhdeväkivaltaan liittyviä tietoja on löydettävissä mm. lastensuojeluilmoitusten syistä. Lähisuhdeväkivallan moninaisuuden vuoksi ilmiöstä jää toistaiseksi paljon piiloon ja tilastoimatta. Lähisuhdeväkivallan vaikutuksista Lähisuhdeväkivaltaa on aiemmin pidetty lähinnä tiettyihin sosiaaliryhmiin kuuluvien ongelmana ja siksi siihen puuttuminen on tapahtunut pääosin sosiaalitoimen piirissä ja kolmannen sektorin toimijoiden toimintana. Vasta viime vuosina on havahduttu kiinnittämään huomiota myös väkivallan terveydellisiin vaikutuksiin, mikä on tuonut läheisväkivallan terveydenhuollon toiminnan piiriin. Samalla on pantu merkille, ettei lähisuhdeväkivalta liity ikään, sukupuoleen, etniseen ryhmään, uskontoon eikä yhteiskunnalliseen tai sosioekonomiseen asemaan. Sen uhka on siis kaikille yhtäläinen. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa sekä huomattavia yhteiskunnallisia yleiseen turvallisuuteen liittyviä, juridisia, taloudellisia ja palvelujärjestelmiin liittyviä että yksilötason seurauksia. Yksilötasolla väkivallan uhrin, kuulijoiden ja näkijöiden ja heidän läheistensä jopa vuosikymmeniä kestäneitä kärsimyksiä ei ole kyetty tunnistamaan kyllin hyvin eikä tarjoamaan heille oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita. Väkivaltaa suosiva kulttuurimme on sallinut väkivallan jatkumisen ja sitä on pidetty pitkälle perheen yksityisasiana etenkin, jos lapsi tai lapset eivät ole olleet sen kohteena. Lapsiin kohdistunut kuritusväkivalta on ollut meillä sallittua lainsäädännöllisesti melko pitkään vuoteen 1974 saakka, ja senkin jälkeen huomattava osa kasvattajista on hiljaisesti edelleen hyväksynyt väkivaltaiset kasvatusmenetelmät ja käyttänyt niitä. Myös tekemättä jättäminen voi olla seurauksiltaan väkivaltaan rinnastettavaa kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä kuten ravinnotta tai suojatta jättäminen, taloudellisten varojen riisto tai vapaan liikkumisen estäminen. Usein eri väkivallan muodot yhdistyvät. Terveydelliset seuraukset voivat toteutua hyvinkin pitkällä viiveellä, olla pitkäkestoisia ja välittyä osin myös seuraaviin sukupolviin. Monesti tapahtumien subjektiivinen kokeminen määrittelee enemmän sitä, millaiset vaikutukset siitä seuraavat kuin itse teko. Tästä näkökulmasta myös rajankäynti sen välillä mikä on väkivaltaa ja mikä ei, poistuu subjektiivisella tasolla. Kokemuksellisesti monesti eniten haavoittavia ovat teot, jotka tapahtuvat lähimpien 8

ihmisten toimesta: ihmisten, joihin on luottanut eniten ja joista on eniten riippuvainen. Yleensä kodin pitäisi edustaa ihmiselle turvallisinta paikkaa. Jos väkivalta tapahtuu kotona, vieläpä toistuvasti, ei kokijalla ole ehkä mitään muuta korvaavaa paikkaa, missä voisi olla turvassa edes tilapäisesti. Jatkuvassa pelon ilmapiirissä ja sen uhan alla elämisessä tapahtuu ihmisen elimistössä aineenvaihdunnallisia muutoksia, jotka johtavat elintoimintojen pysyviin muutoksiin ajan myötä. Suurimmat vaikutukset tapahtuvat kehittyvien lasten aivojen kohdalla. Mikä tahansa muukin stressi voi aiheuttaa samantyyppisiä biologisia vaikutuksia elimistöön, jos vaikutukset jatkuvat pitkään. Eläinkokeissa on kuvattu pitkäkestoisen stressin vaikuttaneen mm. immuunijärjestelmään, stressihormonitasoihin, aivojen välittäjäainepitoisuuksiin ja jopa kromosomeihin. Sairaustiloina edellä mainitusta voi aiheutua esim. muutoksia verisuoniston seinämiin, sokeriaineenvaihduntaan, luuston rakenteeseen ja aivojen eri osien toimintaan ja rakenteeseen. Biologisten muutosten rinnalla tapahtuu samanaikaisesti myös psyykkisiä ja sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyviä muutoksia, jotka heijastuvat myös lähipiiriin ja vaikuttavat oppimisja työkykyyn, vuorovaikutukseen ihmissuhteissa, sopeutumiskykyyn muutostilanteissa ja elämänhallintaan yleisesti. Seurannaisvaikutukset riippuvat siitä, millaisia voimavaroja, selviytymiskeinoja ja yksilöllisiä ominaisuuksia uhrilla on, millaisissa olosuhteissa ja elämäntilanteessa asiat tapahtuvat, millaisia turvaverkostoja hänellä on käytettävissään ja miten hän mielessään tapahtuneen tulkitsee. Väkivallan omakohtaisten kokemusten haitallisuuden arviointia vaikeuttaa se, että väkivalta vaikuttaa ajatteluun ja kokemusmaailmaan niin, että se taannuttaa, vie voimia, tekee avuttomaksi ja vähentää luottamusta myös mahdollisiin auttajiin, itsetunto heikkenee eikä uhri näe itseään riittävän arvokkaana hakemaan ja saamaan apua. Tekijän kontrolloiva käytös voi myös heikentää uhrin avun hankkimismahdollisuuksia. Psyykkisistä sairauksista ja oireista ainakin unettomuutta, paniikkihäiriöitä, ahdistusta, masennusta, traumaperäistä stressihäiriötä, psykoosia, dissosiaatiohäiriöitä ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä on kuvattu vakavan väkivallan uhrina eläneillä. Raja sisäisen ja ulkoisen maailman välillä häviää, kun sitä väkivalloin murretaan, yksilön haavoittuvuus lisääntyy ja uhkatekijät ja niiden hallinta vaikeutuvat olennaisesti. Uhrin elämänlaatu heikkenee, kun ei ole mahdollisuutta saada tukea ja turvaa läheisiltä. Monet lääkitsevät pahaa oloaan ja psyykkisten ja sosiaalisten vuorovaikutushäiriöiden oireita alkoholilla, rauhoittavilla lääkkeillä ja muilla päihteillä. Tämä saattaa vaikeuttaa tilannetta edelleen ja syntyy yllykkeitä myös itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Väkivaltakokemuksista jää myös ruumiillisia muistoja kuten ahdistus- tai paniikkioireita, hikoilua, sydämentykytystä ja kipua, jotka palautuvat tietyissä tilanteissa ja muistuttavat alkuperäisistä väkivaltakokemuksista. Näitä oireita tutkittaessa niille ei löydy elimellisiä selityksiä ja oireet saatetaan nimittää luulosairaudeksi tai mitätöidä kokonaan. Lasten kohdalla suojan ja huolenpidon tarve on voimakkaampaa kuin aikuisella jo hengissä selviytymisen kannalta. Lapsen kyky hakea omatoimisesti apua on rajoittunutta ja ymmärrys ja kyky arvioida tapahtunutta samoin. Hänellä ei ole vertailukohtaa normaalin ja epänormaalin erottamisesta toisistaan eikä tietoa lainsäädännöstä ja oikeuksistaan eikä hän pysty itsenäisesti päättämään milloin hakee apua. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä riippuvaisempi lapsi on vanhempien tai huoltajiensa toimista ja sitä voimak- 9

kaammat tuhoavat vaikutukset myös fyysisestä näkökulmasta katsoen ovat. Myös läheisten välisen väkivallan näkijänä ja kuulijana lapsi altistuu biologisille, psyykkisille ja sosiaalisille vaurioille varsinkin, jos väkivallan uhka ja kireä ilmapiiri on toistuvaa ja jatkuvaa. Väkivaltaisten vanhempien asema vanhempana lasten silmissä heikkenee väkivallan kokemisen ja todistajana olemisen myötä ja siten myös lapsen luottamus odotettavissa olevaan apuun ja turvaan vanhemmalta romuttuu. Jos vain toinen vanhemmista on väkivaltainen ja toinen uhri, voi lapselle syntyä tarve suojella uhrina olevaa vanhempaa jopa siinä määrin, että lapsen oma elämä ja lapsuus jäävät elämättä ja hän ottaa toisen aikuisen roolin perheessä. Tällä on vakavia seurauksia lapsen normaaliin kehitykseen. Väkivaltaisessa ympäristössä eläminen altistaa samalle käyttäytymistavalle myös omassa elämässä ja toimintamallit siirtyvät sukupolvelta toiselle. Mekanismi välittyy sekä biologisten järjestelmien että sosiaalisten ja psyykkisten toimintamallien kautta. Edellä mainittujen terveyttä uhkaavien ja vaurioittavien seikkojen vuoksi myös terveydenhuolto on aktivoitumassa väkivaltaan puuttumisessa. Siitä osoituksena on THL:n ohjaamat ja rahoittamat terveydenhuoltoon suunnatut kehittämishankkeet ja kehittämistyön tuki ja aihepiiriä käsittelevät materiaalit. (Aiheesta lisää: Minna Juutilainen: Vähemmän väkivaltaa. Väkivaltainterventio sairaanhoidossa: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin VISH- toimintamallin taustat ja toteutus. Kansallinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma 2009-2015. THL-Raportti 46/2012, myös Aarre-portaalin kirjallisuusluettelossa paljon asiaan liittyvää tutkimusta ja kirjoituksia https://uusi.medikes.fi/public/default.aspx?nodeid=37075&culture=fi-fi&contentlan=1 (Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen shp) Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja auttamisjärjestelmät Ennaltaehkäisy Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi valtakunnallista lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä. Aluehallintovirastot tukevat kuntien työskentelyä. Kunnissa / alueilla läheissuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn perusrakenteita ovat: - lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ohjelma/ -suunnitelma - lähisuhdeväkivallan monialainen työryhmä - lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattori Kunnassa tulee olla lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattori, joka huolehtii poikkihallinnollisen ja moniammatillisen työn toimivuudesta. Koordinaattori tulee nimetä viralli- 10

sesti, jotta tehtävää hoitava saa valtuutuksen ja resursseja tehtävän hoitamiseen. Kunnan velvollisuus on laatia läheisväkivallan toimintaohjelma/-suunnitelma ja sen pohjalta palvelurakenteet ja toimintatavat lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyä ja avun tarjoamista varten. Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön tulee sisältyä kuntien hyvinvointistrategioihin ja turvallisuussuunnitelmiin. Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen kuuluu kunnassa kaikille hallinnonaloille. Kuntien tulee huolehtia henkilökunnan koulutuksesta liittyen lähisuhdeväkivallan kysymyksiin. Henkilökunnalla tulee olla perustietoa lähisuhdeväkivallasta ilmiönä, väkivallan vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen sekä väkivallan uhrin kohtaamisesta. Kunnassa asiakastyötä tekevän henkilökunnan tulee tuntea kuntansa toimintatavat lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Paikallisen palveluverkoston tunteminen ja hyvä yhteistyö eri viranomaisten kesken ovat tehokkaan väkivallan ehkäisytyön edellytyksiä. Palvelujen etsiminen ei saa jäädä asiakkaan vastuulle. Kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa on huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat nopeasti kriisiavun ja hoidon väkivallan aiheuttamaan kriisiin. Väkivallan ehkäisyssä ja palvelujen järjestämisessä on otettava huomioon koko väestö ja erityisesti lapset, ikäihmiset, vammaiset sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Turvataitokasvatuksella voidaan esim. lapsille, nuorille ja vammaisille opettaa taitoja, joiden avulla he osaavat suojella itseään ja puolustaa rajojaan joutuessaan esim. väkivallan, ahdistelun tai seksuaalisen hyväksikäytön tilanteisiin. Tunnistaminen ja puheeksiotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee työssään tunnistaa läheisväkivallan merkkejä ja ottaa asia puheeksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee lähisuhdeväkivallan riskin systemaattista kartoittamista. Kartoituksille on nähty erityistä tarvetta mm. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa päihde- ja mielenterveystyössä päivystyksissä lastensuojelussa Puheeksiottamisen tueksi on kehitetty erilaista materiaalia / lomakkeita. Lomakkeiden käyttö edellyttää perustietoa lähisuhdeväkivallasta. Lomakkeet ovat kysymisen ja kirjaamisen apuvälineitä, jotka täytetään vuorovaikutustilanteessa asiakkaan kanssa. Mm. seuraavia työkaluja löytyy STM:n/THL:n nettisivuilta: Puheeksi ottamisen muistilista (STM) Lähisuhdeväkivallasta kysyminen ja uhrin kohtaaminen (THL) Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake (THL) Ohjeistus lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen täyttämiseen (THL) 11

Henkilökohtainen turvasuunnitelma (THL) Pahoinpitely ja kehokarttalomake PAKE (THL) Raiskatun akuuttiapu kansio (RAP- kansio) Riskinarviointilomake (MARAK), minkä käyttö edellyttää Marak menetelmän (moniammatillinen riskin arviointi) koulutusta. THL:n lomakkeet on kehitetty yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella käytössä olevat lomakkeet poikkeavat hieman THL:n lomakkeistosta. Keski-Suomessa on tavoitteena käyttää seuraavia VISHhankkeessa kehitettyjä lomakkeita: Lähisuhde- ja kuritusväkivallan suodatin- ja kartoituslomake / Lähisuhde- ja kuritusväkivaltakokemusten vaikutusten ja hoidon tarpeen arviointi (liite 3) Lähisuhde- ja kuritusväkivallan turvallisuusriskin arviointilomake (liite 3) Turvasuunnitelma lähisuhde- ja kuritusväkivaltatilanteisiin (liite 3) Lähisuhde- ja kuritusväkivallan suodatin- ja kartoituslomake sisältää viisi varsinaista suodatinkysymystä. Kun läheisväkivalta todentuu kartoituksella tai muutoin, tärkein tehtävä on arvioida tilanteen vaarallisuus väkivallan uhrin ja lasten kannalta. Akuutit toimenpiteet tulee osata tehdä välittömästi. Jatkotoimenpiteissä tärkeää on suunnitelmallisuus ja selkeä vastuutaho. Lastensuojelun tarpeesta ilmoitetaan lastensuojeluilmoituksella (THL) ja iäkkään henkilön palvelutarpeesta omalla ilmoituksella (liite 3). Auttamisjärjestelmät Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja väkivaltaa kohdanneiden palvelujen järjestäminen kuuluvat kunnille. Koska kuntia on monen kokoisia, ovat myös palvelujärjestelmät erilaisia. Kuntien ja myös seurakuntien työntekijöiden, jotka työskentelevät eri ikäisten ihmisten kanssa tulee tuntea lähisuhdeväkivallan toimintaketjut ja auttamisjärjestelmät. Terveydenhuollossa ydintoimijoita ovat vastaanotot, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jatkohoidon suhteen erilaiset psyko-sosiaaliset palvelut. Sosiaalihuollossa merkittävin toimija on lastensuojelu, mutta aikuissosiaalityössä ja vanhuspalveluissa kohdataan myös lähisuhdeväkivaltaa. Keskustelu- ja kriisiapua tarjoavat myös seurakunnat ja monet järjestöt. Netti tarjoaa asiasta tietoa ja tukea. Vertaistukiryhmä voi toimia toipumisen tukena (liite 2). Valtakunnallisesti lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on noussut kovasti esille ja suunnitelmissa on siirtää turvakodit v. 2015 alusta valtion vastuulle. 12

Apua ja tukea tarvitsee myös lähisuhdeväkivallan tekijä. Tämä tuki järjestetään joko sotepalveluissa tai ohjaamalla asiakas mahdollisiin erityispalveluihin. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää lainsäädäntöä Rikoslakiin sisältyy lähisuhdeväkivaltaan liittyviä säädöksiä kuten: pahoinpitelyrikokset: pahoinpitely, törkeä pahoinpitely ja lievä pahoinpitely seksuaalirikokset: raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen ahdistelu, seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö muita rikoksia: kotirauhan rikkominen, viestintärauhan rikkominen, törkeä kotirauhan rikkominen, vapaudenriisto, törkeä vapauden riisto, laiton uhkaus, vainoaminen, pakottaminen Rikoslain mukaan jos työntekijän tietoon tulee suunnitteilla oleva vakava väkivallan teko, joka olisi estettävissä, tulee hänen ilmoittaa siitä poliisille rangaistuksen uhalla. Lähisuhdeja perheväkivallan olleessa kyseessä tällaisia törkeitä väkivallan tekoja ovat: raiskaus, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa, törkeä terveyden vaarantaminen ja kaappaus. Jo tapahtuneista väkivaltarikoksista ei ole velvollisuutta (eikä oikeutta) ilmoittaa, ellei viranomainen perustellusti sitä pyydä. Pyytävä viranomainen ilmoittaa aina sen lain, johon tiedonantovelvollisuus perustuu. (Salla Hyvärinen & Jari Hautamäki: Katkaise väkivalta. Lähisuhde- ja perheväkivaltarikoksesta epäillyn ohjaaminen esitutkinnasta väkivaltaa katkaisevaan palveluun. THL, Ohjaus 10/2013. Helsinki 2013) Laki lähestymiskiellosta sisältää lähestymiskiellon lisäksi erikseen säädöksen perheen sisäisestä lähestymiskiellosta. Lastensuojelulaissa on laajaa toimijajoukkoa koskeva ilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan sosiaalihuollolle on ilmoitettava, jos nämä työntekijät/luottamushenkilöt ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lisäksi näillä laissa mainituilla tahoilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos on syytä epäillä, että alle 18- vuotiaaseen lapseen on kohdistunut seksuaalirikos. Lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos on syytä epäillä lapsen pahoinpitelyä ja törkeää pahoinpitelyä. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekeminen on mahdollista jo ennen lapsen syntymää, jos lapsen epäillään altistuvan väkivallalle tai laiminlyönnille synnyttyään. Myös jokainen kansalainen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos havaitsee lapsen hoidossa laiminlyöntiä tai havaitsee tai epäilee lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Laissa lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä säädetään miten järjestetään poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä tervey- 13

denhuollossa tehtävä tutkimus epäillyn lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämiseksi ja haitan arvioimiseksi sairaanhoitopiirin toimesta. Liitteessä 4 on tarkempi yhteenveto lainsäädännöstä, mistä ilmenee mm. rikoksiin liittyvä syyteoikeus (THL Opas 34/2014, lisäykset 1.9.2014) Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli Taustaa Keuruulla on asukkaita noin 10 400 ja Multialla 1 800. Keuruulle syntyy vuosittain noin 100 lasta ja Multialle lähes 20. Yli 75-vuotiaita on Keuruulla noin 12 %? väestöstä ja Multialla18 %. Molemmat kunnat vastaavat itse sosiaalihuollon järjestämisestä. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon, minkä tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusterveydenhuollon liikelaitos. Keuruun - Multian terveydenhuollon kuntayhtymässä toimi vuosia perheväkivaltatyöryhmä, jonka yhdyshenkilönä toimi terveyskeskuksen psykologi. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen aloitettua toiminnan työryhmä päätyi 28.10.2011 esittämään, että Keuruun ja Multian sosiaalitoimet nimeäisivät omat yhdyshenkilöt. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa sovittiin vuonna 2012, että perusturvalautakunta nimeää lähisuhde- ja perheväkivaltatyöryhmän ja nimeää yhdyshenkilön sekä tälle varahenkilön. Työryhmään kutsuttiin perusturvan lisäksi edustus seututerveyskeskuksesta, sivistystoimesta, poliisista, Keuruun seurakunnasta ja Multian kunnasta. Yhdyshenkilöksi ja varahenkilöksi nimettiin lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät. Työryhmä tiedosti lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyvinä paikallisina tavoitteina: osaamisen vahvistamisen, asiakastyön ajantasaiset toimintamallit ja työkalut sekä dokumentoinnin ja tilastoinnin kehittämisen. Aarre-hankkeen aktivoimana ja tuella työryhmää täydennettiin (liite 1) ja ryhdyttiin laatimaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmaa. Lähisuhdeväkivallan yleisyys Lähisuhdeväkivallan paikallista yleisyyttä on vaikea arvioida. Poliisin tilastojen mukaan Keuruulla tapahtui henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 1000 asukasta kohden v. 2011; 6,3, v. 2012; 7,3 ja v. 2013; 7,2. Perheväkivaltaan liittyviä kotihälytystehtäviä oli 2010 2011 2012 2013 Keuruu 31 37 51 68 Multia 2 4 6 7 Yhteensä 33 41 57 75 14

Keuruulla ja Multialla ajalla 1.11.2012 31.10.2014 perheväkivaltaan liittyvät rikosnimikkeet olivat: lievä vahingonteko, pahoinpitelyn yritys, pahoinpitely 7 kpl, lievä pahoinpitely 3 kpl ja laiton uhkaus. Vastaavana aikana lähisuhdeväkivallan uhriksi on merkitty 13 tapauksessa nainen ja kolmessa mies. Uhrit olivat iältään 21-59 -vuotiaita, tapauksia oli 3-5 / ikävuosikymmen. Vuonna 2013 tuli Keuruulta Kriisikeskus Mobilen kriisityöhön 100 yhteydenottoa ja sosiaalipäivystykseen 31. Yhteydenotoissa syyksi oli kirjattu 28 tapauksessa perheväkivalta ja kahdessa lähisuhdeväkivalta. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan Keuruun peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vuoden aikana 17 % ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaista 12 %. Seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistaiseksi ilmoitti kokeneensa peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 15 % ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaista 8 %. Vastaavassa kyselyssä Multian peruskoulun 8.ja 9. luokkalaisista 10 % ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vuoden aikana ja seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistaiseksi 9 %. Keuruun lastensuojeluilmoitusten ilmoitusperusteita ovat olleet mm. 2011 2012 2013 lapsen pahoinpitely 2 7 0 lapsen pahoinpitelyn epäily 6 8 5 lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 1 10 4 lapsen väkivaltainen käyttäytyminen 13 9 12 lapsen väkivaltakokemus 3 4 6 perheväkivalta tai sen uhka 8 8 33 Kaikkiaan ilmoitusperusteita oli v. 2011; 290, v. 2012; 340 ja v. 2013;308. Paikalliset tavoitteet Työryhmätyöskentelyssä paikallisiksi tavoitteiksi muotoutuivat: - lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja siihen liittyvien rakenteiden vahvistaminen - lähisuhdeväkivaltaan liittyvien palvelujen / auttamisjärjestelmien selkiyttäminen Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmaan sisällytetään vuosittain arvioitava toimintasuunnitelma. Tärkeimmät lähiajan tavoitteet liittyvät tiedottamiseen, henkilöstön koulutukseen ja monialaiseen yhteistyöhön.

Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn rakenteet Keuruulla toimii lähisuhdeväkivaltatyöryhmä, jonka puheenjohtajan ja jäsenet nimeää toistaiseksi Keuruun perusturvalautakunta eri toimijoiden ehdotusten pohjalta. Multian sosiaali- ja sivistystoimi osallistuu työryhmätyöskentelyyn. Työryhmässä on edustus ainakin kuntien sosiaalihuollosta (lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vanhuspalvelut) ja sivistystoimesta (varhaiskasvatus, koulut, nuorisotyö), perusterveydenhuollosta (äitiys- ja lastenneuvola, vastaanotot, erityispalveluyksikkö, erityistyöntekijät), seurakunnasta ja poliisista. Työryhmän tehtävänä on valtuustokausittain päivittää lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma ja vuosittain arvioida ohjelmaan sisältyvä toimintasuunnitelma. Työryhmän keskeinen tehtävä on varmistaa tiedotusta, koulutusta ja paikallista tiedonkeruuta lähisuhdeväkivallasta. Työryhmä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattorin nimeää Keuruun perusturvalautakunta. Paikalliset toimijat ja auttamisjärjestelmät Keuruulla ja Multialla lähisuhdeväkivaltaa kohdataan mm. peruspalveluissa, seurakuntatyössä ja poliisin työssä. Näissä lähisuhdeväkivalta otetaan tarvittaessa puheeksi, mahdollisesti kartoitetaan ja asiakas/perhe ohjataan sovitusti asiantuntijapalveluihin. Lasten kohdalla merkittävä rooli on lastensuojelulla. Aikuisten osalta hoitava taho löytyy erityispalveluyksiköstä. Hoito-/toimintaketjuilla kuvataan toimintaprosessien eteneminen. Keski-Suomen seututerveyskeskus Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää mm. Keuruun ja Multian erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut. Perusterveydenhuollon tuottajan toimii sairaanhoitopiirin alainen Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusterveydenhuollon liikelaitos. Pääterveysasema sijaitsee Keuruun keskustassa, Haapamäen terveysasemalla on sovitusti vastaanottoja. Multialla on oma terveysasema. Äitiys- ja lastenneuvola Keuruun äitiys- ja lastenneuvolan vastaanotot sijaitsevat Keuruun pääterveysasemalla, multialaisten Multialla. Keski-Suomen seututerveyskeskus noudattaa toiminnassaan neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevaa toimintaohjelmaa. Äitiys- ja lastenneuvolassa käytetään systemaattisesti läheisväkivallan suodatin ja kartoituskyselyä. 16

Vastaanotot Lääkäreiden vastaanotot toimivat väestövastuuperiaatteella Keuruun pääterveysasemalla. Haapamäellä vastaanottoja on lääkäritilanteesta riippuen sovitusti. Multialla vastaanotot ovat terveysasemalla. Ilta- ja viikonloppupäivystys on tarkoitettu kiireellistä hoitoa vaativille. Muun aikana sekä perusterveyden huollon että erikoissairaanhoidon päivystys on Jyväskylän keskussairaalan Nova yksikössä. Sairaanhoitajan vastaanotot toimivat ajanvarauksella. Vastaanotoilla tehdään hoidon tarpeen arviointia ja ohjantaa, sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja kirjoitetaan sovitusti sairauslomatodistuksia. Aikuisneuvolan terveydenhoitajien vastaanotolla seurataan ja hoidetaan pitkäaikaissairauksia tukien asiakkaan toimintakykyä, itsenäistä selviämistä ja elämälaatua. Pääterveysasemalla työskentelee myös kaksi psykologia ja sosiaalityöntekijä sekä Keski- Suomen sairaanhoitopiirin palkkaamana masennushoitaja. 17

19

Erityispalveluyksikkö Keuruun pääterveysasemalla toimiva erityispalveluyksikkö (EPY) tarjoaa Keuruun ja Multian väestölle psykiatriset avohoidon palvelut sekä päihdeklinikka- ja perheneuvolapalvelut. EPYstä voi saada yksilö-, ryhmä-, perhe- että kriisiapua sekä tarvittaessa konsultointia. Lähisuhdeväkivaltatapauksissa EPY voi toimia ns. hoitavana tahona. EPY:ssä on käytettävissä sovitusti psykiatrin, lääkärin, psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdehoitajan, psykologin ja sosiaalityöntekijän osaamista.

Perusturva- / sosiaalipalvelut Keuruun kaupunki järjestää keuruulaisten sosiaalipalvelut ja Multian kunta multialaisten. Lapsiperhetyö Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelulain mukaan: lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Keuruulla lapsiperhetyöhön/lastensuojeluun on käytettävissä sosiaalityön, palveluohjaajan ja perhetyön asiantuntemus. Lastensuojelulla on vahva rooli lapsiin liittyvän väkivallan ehkäisemisessä, hoidossa ja hoitoon ohjauksessa. Lastensuojelun käytössä on Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn tutkimisen ja hoidon malli Keski-Suomessa (http://koskeverkko.fi/wp-content/uploads/2014/10/seri-toimintaohje-2014.pdf ) THL:n opas 30/2013 Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja siihen puuttuminen lastenvalvojan työssä, antaa lastenvalvojalle seikkaperäistä tietoa lähisuhdeväkivallan kohtaamisesta http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-990-9. 20

Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityössä pyritään tukemaan asiakkaan elämänhallintaa. Aikuissosiaalityö on ohjausta ja neuvontaa, tuen tarpeiden kartoitusta ja taloudellisen tuen jakoa. Aikuissosiaalityössä tehdään yhteistyötä aikuiskoulutus-, työllistämis-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa. Aikuissosiaalityöhön kuuluvat myös vammaispalvelut sisältäen kehitysvammapalvelut. Aikuissosiaalityöhön on käytettävissä sosiaalityön ja kuntoutus- ja toiminnanohjaajan resursseja. Työllisyyspalvelut ottavat aikuissosiaalityöhön yhteyttä, mikäli asiakastyössä ilmenee lähisuhdeväkivaltaepäily. 21

Vanhuspalvelut Vanhuspalvelut koostuvat pääasiallisesti kotihoidosta, tukipalveluista, omaishoidon tuesta, palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta ja hoivahoidosta. Vanhuspalvelujen piirissä on Keuruulla noin 600 asiakasta kuukausittain, Multialla noin 120 asiakasta. Erityisesti kotihoidossa ja palveluohjaajan tehtävissä lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottoon tulee kiinnittää huomiota. Laissa ikääntyneen väestön tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on säädetty iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisesta. 22

Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus pitää sisällään päivähoidon, esiopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelut. Päivähoidon piirissä on Keuruulla vuosittain keskimäärin n. 400 lasta, Multialla n. 40 lasta, esiopetuksessa Keuruulla n. 95 lasta ja Multialla n.15 lasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa on Keuruulla vuosittain n. 75 lasta, Multialla noin 20 lasta. Varhaiskasvatuksessa väkivallan epäilyt heräävät yleensä lapsen puheiden, käyttäytymisen tai lapsessa näkyvien väkivallan jälkien perusteella. Havaintoja tehdään satunnaisesti ja niihin tartutaan välittömästi päivittäisissä keskusteluissa perheen kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan muita asiantuntijoita. Koulut Keuruun kaupungin perusopetus koostuu peruskouluista (1-10lk) sekä harjaantumisopetuksesta (1-10lk). Keuruulla on kuusi koulua, jotka antavat opetusta vuosiluokille 1-6. Näitä ovat Haapamäen, Jukojärven, Keskustan, Pihlajaveden, Pohjoislahden ja Valkealahden koulut. Haapamäen koulu toimii yhtenäiskouluna (luokat 0-9). Keskustassa sijaitsevassa Keuruun yhteiskoulun yläkoulussa järjestetään opetusta vuosiluokilla 7-10. Koulutuksen tulosalueelle kuuluvat lukio, toisen asteen ammatillinen koulutus sekä aikuiskoulutus. Sinervän koulukeskuksessa Multialla annetaan opetusta vuosiluokille 1-9. 23

Kouluilla on käytössä kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma KiVa Koulu : https://peda.net/keuruu/kyy/kiva-koulu http://koulu.multia.fi/ ->hankkeet ja tapahtumat 24

Seurakunta Seurakunta näkee ihmisten vuorovaikutuksen tarkoituksen olevan rakkauden, luottamuksen, oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden toteuttamisessa. Kaikki väkivalta loukkaa näitä tavoitteita. Läheisväkivallan ilmetessä siitä keskustellaan asianosaisten kanssa. Jos uhrilla on vammoja, häntä rohkaistaan ja ohjataan terveyspalveluihin vammojen dokumentoimiseksi ja tekemään pahoinpitelystä rikosilmoitus. Asianosaisia ohjataan seurakunnan perhetyön, perhe- ja parisuhdetyöhön perehtyneen työntekijän, perheasiain neuvottelukeskuksen tai yhteiskunnan vastaavien palveluiden asiakkaaksi. Alaikäiseen kohdistuvasta väkivallasta tiedon saanut työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen. Silloinkin, kun uhri puolustaa väkivallan tekijää on pyrittävä varmistamaan uhrin turvallisuus ja väkivallan käytön loppuminen. 25

Poliisi Sisä-Suomen poliisilaitos toimii Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueella. Poliisilaitoksen pääpoliisiasema, hallinnollinen ja johdollinen keskus, sijaitsee Tampereella. Sisä-Suomen poliisilaitos palvelee 17 paikkakunnalla. Yksi poliisiasemista sijaitsee Keuruulla. 26

Toimintasuunnitelma 2015 - Toimintasuunnitelma sisältää paikallisesti sovitut toimenpiteet ja niiden tavoitteen, sisällön, vastuun, aikataulun ja mittarit. TOIMENPIDE TAVOITE SISÄLTÖ VASTUUT AIKA- TAULU MITTARIT 1. TOIMINNAN RA- KENTEET SEKÄ MONITOIMIJAI- SET VERKOSTOT Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoitaminen tehdään sovitusti ja kaikkien toimijoiden yhteistyönä Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma on hyväksytty ja tarvittaessa päivitetty. Monialainen lähisuhdeväkivaltatyöryhmä ohjaa ja koordinoi toimintaa. Ryhmässä on edustettuna myös johto. Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä päivittää vuosittain toimintasuunnitelman aikatauluineen ja toimenpiteineen. Toimialat vastaavat toimintasuunnitelman toteutuksesta osaltaan. Lähisuhdeväkivallan koordinaattori yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa huolehtii tiedon välityksestä ja paikallisen toiminnan aktivoinnista. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä Lähisuhdeväkivallan koordinaattori 2014 2014 2015-2015 - Toimintaohjelma hyväksytty. Asetettu lähisuhdeväkivaltatyöryhmä - kokoukset/v. - päivitys/v. Nimetty lähisuhdeväkivallan koordinaattori - osallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin 2. HENKILÖSTÖN KOULUTUS Turvataan palvelujen hyvä toteutuminen ja laatu Henkilöstön perehdytys ja sisäinen sekä ulkoinen koulutus. Lähisuhdeväkivalta -koulutukseen tulee osallistua henkilöstö neuvola- ja koulu/opiskelija-terveydenhuollosta, varhaiskasvatuksesta, oppilashuollosta, opetustoimesta, nuorisopalveluista, lastensuojelusta, aikuissosiaalityöstä, vammaispalveluista sekä ikäihmisten palveluista. Erityispalvelujen ja keskeisten toimijoiden (lastensuojelu, epy, perheneuvola) osalta huolehditaan tarvittavan syventävän tai erityiskoulutuksen järjestämisestä / koulutukseen pääsystä. Esimiehet vastaavat työntekijöittensä osallistumismahdollisuuksista koulutukseen. 2015- Koulutus: - osallistujat/v. - koulutuspäivät/v.

3. TERVEYDEN EDISTÄMINEN, TURVALLISUUS JA ENNALTA EHKÄISEVÄ TYÖ Terveyttä ja turvallisuutta edistävää ja ehkäisevää työtä tapahtuu kaikissa peruspalveluissa tavoitteena vähentää lähisuhdeväkivaltaa. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ymmärretään kaikille palveluille kuuluvaksi arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseksi. Äitiys- ja lastenneuvolassa käytetään systemaattisesti suodatin- ja kartoituslomaketta. Muissa palveluissa lomakkeita hyödynnetään tarvittaessa. Toimintayksiköt toteuttavat esimiesten tuella 2015 - Lähisuhdeväkivallan kartoituslomakkeiden käyttö ja kerätyn tiedon hyödyntäminen 4. HENKILÖSTÖN- HYVINVOINTI Varmistetaan osaava ja jaksava henkilöstö sekä työn jatkuminen. Henkilöstölle turvataan lähisuhdeväkivaltatyössä tarpeellinen koulutus esimiehen tuki työnohjaus debriefing Henkilöstön hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet ja rahoitus ovat toimintayksikköjen vastuulla. Lähisuhdeväkivalta-työryhmä seuraa toteutumista. 2015 - Henkilöstöltä kerätty palaute 5. TARPEISIIN VASTAAVA PAL- VELURAKENNE Lähisuhdeväkivalta palvelut muodostavat palvelurakenteen, jossa on saatavilla perus- ja erityistason sekä akuutti ja pidempi kestoisia palveluja. Palvelut (myös nettipalvelut) ovat yleisesti tiedossa. Peruspalveluissa lähisuhdeväkivalta otetaan puheeksi ja kartoitetaan. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan jatkohoitoon/-palveluihin. MARAK-menetelmän käyttöönottoa selvitetään Toimintayksiköt toteuttavat esimiesten tuella 2015 - Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä arvioi vuosittain toiminnan toteutumista. Asiakaspalaute mahdollinen 6. TILASTOINTI Tavoitteena on saada tietoa ilmiön laajuudesta, tunnistamisesta ja jatkohoitoon ohjautumisesta Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tilastointia kehitetään ja kerätään hyödyntäen mahdollista valtakunnallista ohjeistusta mm. neuvoloissa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kerättyjen väkivaltalomakkeiden tulokset, lastensuojeluilmoitusten syyt, perheväkivaltaan liittyvät hälytykset, epyn toiminnassa hoidetut lähisuhdeväkivaltatapaukset, sosiaalipäivystykseen tulleet yhteydenotot. Toimintayksiköt toteuttavat esimiesten tuella ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmä käsittelee/kerää tilastot perusturvalautakunnalle 2015 - Tilastoinnin toteutuminen ja saadut yksikkökohtaiset lukumäärät ja tiedot väkivallasta 28

7. TIEDOTUS Kuntalaisille ja henkilöstölle on saatavilla ajankohtaista tietoa lähisuhdeväkivalta-palveluista ja toimintatavoista. Lähisuhdeväkivallan toimintaohjelma on julkaistu kaupungin nettisivuilla. Henkilöstölle suunnattu tiedotus on ajantasaista ja säännöllistä. Osaamisen vahvistaminen toteutetaan koulutusten avulla. Kuntalaiset saavat tietoa, mistä ja mitä väkivaltapalveluita on tarjolla, mm. kunnan nettisivuilta ja paikallislehdestä, ja tietävät, missä kysytään väkivallasta ja missä voi sen itse ottaa puheeksi. Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä Lähisuhdeväkivallan koordinaattori Toimialat 2015 - - tiedot/jutut nettisivuilla, - paikallislehden jutut/v. 8. TOIMINNAN SI- SÄLLYTTÄMINEN MUIHIN OHJEL- MIIN Lähisuhdeväkivaltatyön kytkeminen laajemmin kuntalaisten hyvinvointiin liittyviin suunnitelmiin 1. Keuruun kaupungin hyvinvointikertomus 2013-2016 2. Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelma 3. Lasten ja nuorten Keuruu III kehittämisohjelma 2013 2016 4. Oppilashuollon käsikirja, Keuruun kaupunki 5. Keski-Suomen seututerveyskeskus: Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma 2012 6. Keuruun kaupungin päivähoidon turvallisuussuunnitelma 2013 7. Täyttä elämää Keuruulla Vammaisstrategia vuoteen 2017 8. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2013-2016 9. Keuruun vanhuspoliittinen strategia vuoteen 2020 lautakunnat 2014 29

Seuranta ja arviointi Toimintaohjelman päivittämisen valmistelee lähisuhdeväkivaltatyöryhmä ja hyväksyy Keuruun ja Multian perusturvalautakunta. Työryhmä vastaa myös toimintasuunnitelman vuosittaisesta päivittämisestä ja toiminnan arvioinnista. Multian perusturvalautakunta päätti 10.12.2014 kokouksessa nimetä lähisuhdeväkivaltatyöryhmään vuoden 2015 alusta perhetyöntekijän, vanhustenhuollosta sairaanhoitajan ja heille varahenkilöksi sosiaalityöntekijän. Keuruun ja Multian lähisuhdeväkivallan koordinaattorina toimii toistaiseksi Keuruun johtava sosiaalityöntekijä. LIITTEET: 1. Työryhmätyöskentely 2014 Kuusinen Anneli, asiantuntijalääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikkö Lahti Tuula, lehtori, Keuruun kaupunki Mikkonen Unto, diakoni, Keuruun seurakunta Mutanen Susanna, atk-asiantuntija, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Mäkitalo Krista, sosiaalityöntekijä, Keuruun kaupunki, lastensuojelu Mäkitalo Krista, sosiaalityöntekijä, Keuruun kaupunki, lastensuojelu Mäntylä Erkki, rikosylikonstaapeli v. 2013, Sisä-Suomen poliisilaitos Peltoketo Tuuli, psykologi, Keski-Suomen seututerveyskeskus Pihlajasaari Merja, hankekoordinaattori, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hanke Raaska Heini, sairaanhoitaja, Keski-Suomen seututerveyskeskus, poliklinikka Roivas Mauri, osastonhoitaja, Keski-Suomen seututerveyskeskus, erityispalveluyksikkö Savukoski Marika, varhaiskasvatuspäällikkö, Keuruun kaupunki Sipilä Heli, perhetyöntekijä, Multian kunta Sipponen Marjo, vastaava sairaanhoitaja, Keuruun kaupunki, Lehtiniemen päiväkeskus Sironen Sanna, sosiaalityöntekijä, Keuruun kaupunki, lastensuojelu / Matilainen Minna Uihero Päivi, terveydenhoitaja, Keski-Suomen seututerveyskeskus, äitiys- ja lastenneuvola Vanhanen Riitta, perusturvajohtaja, Keuruun kaupunki

31 2. Yhteystietoja Puhelinyhteys: Yleinen hätänumero (poliisi, ambulanssi, palokunta) 112 Keuruun pääterveysasema, vastaanotto / päivystys 014-269 012 Keski-Suomen keskussairaala, Nova päivystysyksikkö 0100-848 884 Sosiaalipäivystys, virka-aika, Multia 040-3016 253 Sosiaalipäivystys (virka-ajan ulkopuolella) / Kriisikeskus Mobile 014-2667 150 Keuruun pääterveysasema, erityispalveluyksikkö, virka-aika: (mielenterveystoimisto, päihdeklinikka, perheneuvola) 014-269 0040 Multian terveysasema, ajanvaraus 014-269 0160 Multian seurakunta, kirkkoherranvirasto 014-751 3522 Kirkon perheasiainneuvottelukeskus, ajanvaraus 014-334 7800 Keski-Suomen Ensi- ja Turvakoti 010-423 7520 Tietoa lähisuhdeväkivallasta ja keskustelua netissä: www.naistenlinja.fi www.tukinainen.fi (seksuaalinen väkivalta, juristipäivystys) www.turvakoti.net www.ensijaturvakotienliitto.fi www.tukinet.net www.maria-akatemia.fi (naisille, jotka käyttäytyvät tai pelkäävät käyttäytyvänsä väkivaltaisesti) www.monikanaiset.fi (maahanmuuttajanaisille, päivystävä puhelin 24 h) www.rikosuhripaivystys.fi