PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA



Samankaltaiset tiedostot
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Päihdepalvelut lähisuhdeväkivaltatyön tukena

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Päihdepalvelut lähisuhdeväkivaltatyön tukena

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Terveyslautakunta Tja/

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

tukena Alkoholi ja väkivalta -seminaari Reetta Siukola 1

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT

Kaltoinkohtelu perheessä Eija Paavilainen TtT, Professori Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

MARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi THL 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Seksuaalinen väkivalta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mallin kehittämisen haasteet. Kirsi Korkiamäki Ylihoitaja, HTM 16.3.

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väistö Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Olli Humalamäki

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö Turussa, Marak toimintamallin esittely

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo Hki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

T U I J A H E L L S T E N

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

Väkivallan ehkäisy ja varhainen tunnistaminen Martta October

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (8) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Koodistopalvelun tilannekatsaus

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

MARAK Mikkeli THL 1

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki Tarja Mankkinen

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Helsingfors stad Föredragningslista 9/ (5) Stadsfullmäktige Kj/

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Kohti yhtenäistä tunnistamisen ja puheeksioton polkua

Sisäasiainministeriö id (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

Transkriptio:

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta tulee puhua? Mitä käsitteitä käytät - miten sanoitat puhettasi? Mitä vaikutuksia puhumisella/kysymisellä on? Miksi on tärkeää kysyä kaikilta ihmisiltä väkivallasta?

LOMAKKEET LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN KIRJAAMISEEN Terveyden ja hyvinvoinnin laitos www.thl.fi Etusivu -> Aiheet -> Lapset, nuoret ja perheet -> Työn tueksi -> Lomakkeet -> Lomakkeet lähisuhde- ja perheväkivallan kirjaamiseen

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN SYSTEMAATTINEN KARTOITTAMINEN - RUTIINIKSI TOIMINNAKSI! Taustalla THL:n suositus lähisuhdeväkivallan systemaattisesta kartoituksesta ja lomakkeen käytöstä osana yhtä työvälineistä Suositellaan käytettäväksi kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa osana jokaisen asiakkaan perustilanteen kartoittamista.

MITÄ ETUA ON KARTOITTAA VÄKIVALTAA LOMAKKEELLA Lomake auttaa tunnistamaan väkivaltaa silloinkin, kun merkit eivät ole selvästi nähtävillä eikä asiakas itse osaa pyytää apua. (THL, Ewalds, Piispa, Siukola 12.5.2014)

LOMAKKEELLA KARTOITTAMISEN ETUJA Kokonaisvaltainen keskustelu: tuki ja hoito Uhrin turvallisuus, tiedon jakaminen (yleisyys ja palvelut) Rutiini toimenpide, oma asiantuntemus kehittyy, kaikki asiakkaat saavat tasapuolista kohtelua. (THL, Ewalds, Piispa, Siukola 12.5.2014)

LOMAKKEEN KÄYTTÖKOKEMUKSIA RUTIINIKSI HANKKEESSA 2013 Tapahtui luontevasti kuin kysyttäessä muitakin asioita, tehdään rutiinisti kaikille. lomake on hyvä koska silloin voin/muistaa kattavammin puhua asiasta.

LOMAKE JAKAUTUU suodatinkysymyksiin kartoituskysymyksiin arviointikysymyksiin ja toimenpiteisiin

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLASTA KYSYMISEN PERUSTELUITA Puheeksi ottamista perustellaan hyvinvoinnilla ja turvallisuudella On tärkeää, että koti on kaikille turvallinen paikka. Parisuhde/koti on kasvualusta lapselle. Väkivalta vaikuttaa kaikkien perheenjäsenten terveyteen ja hyvinvointiin. Väkivalta on rikos ja tilanteeseen on mahdollista saada apua Väkivalta on aina rikos ja siitä on tietynlainen ilmoitusvelvollisuus. Neuvola on paikka, jossa myös siitä voi puhua luottamuksella ja neuvola antaa tukea ja apua myös tällaisissa asioissa. Kerron auttamiskeinoista. Väkivaltaa ei tarvitse hyväksyä missään muodossa. Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen on osa käytäntöä (Kysyminen) kuuluu työhöni. (RutiiNiksi, lomakkeen käyttökokemukset 2013.)

PERUSTELISITKO SINÄ KYSYMISEN ERI TAVOIN MIEHELLE KUIN NAISELLE? Puheeksi ottamisen tilanteessa perustelut saattavat vaihdella asiakkaan mukaisesti Oikeastaan perustelut saattoivat vaihdella vain ihmisten välillä. Yhdessä tapauksessa kävin kysymykset ja kartoituksen ja jatkot ensin läpi ja vasta sitten kerroin hankkeesta. Mielestäni sama perustelu käy molemmille sukupuolille. (RutiiNiksi, lomakkeen käyttökokemukset 2013.)

Ei tarvinnut oikeastaan perustella, sillä suhtautuminen oli positiivista. vrt. esim. tutkimukset Bacchus ym. 2002; Perttu 2004 -> naiset suhtautuvat myönteisesti väkivallasta kysymiseen

Henkilötiedot täytetään toimintayksikössä soveltuvin osin. KYSY JA KUUNTELE! Mikäli ihminen vastaa KYLLÄ suodatinkysymyksiin 2 tai 3, tee hänelle kartoituskysymykset lomakkeen mukaisesti.

ANNA TIETOA! Kartoituksen jälkeen tehdään alustava avun/hoidon tarpeen arviointi

Pohdi aluksi itse, miten erottelet hyvinvoinnin ja terveyden miten sinä ymmärrät nuo käsitteet? Arvioinnin perusteella ryhdytään toimenpiteisiin.

TIEDÄ JA TOIMI! - Varmista turvallisuus - Akuutit toimenpiteet - Jatkotoimenpiteet

TIETOJEN KIRJAAMINEN Dokumentoi lomakkeen kartoituksen tulos ja tehdyt toimenpiteet sekä säilytä lomake yksikkösi käytäntöjen ja ohjeistuksen mukaisesti Asiakas voi tarvita aineistoa myöhemmin esimerkiksi rikosprosessia tai lapsen aseman turvaamista varten. (THL, Ewalds, Piispa, Siukola 12.5.2014)

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTAAN PUUTTUMINEN Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Akuutit toimenpiteet Turvallisuusriski? Lääkäri? Lastensuojeluilmoitus? Rikosilmoitus? Uusi aika? Jatkotoimenpiteet (THL, Ewalds, Piispa, Siukola 12.5.2014)

RISKINARVIOINTI JA TURVASUUNNITELMA Akuutissa tilanteessa tehdään väkivallan riskinarviointi ja laaditaan turvasuunnitelma MARAK -riskinarviointi

LÄÄKÄRI PAKE (Pahoinpitely- ja kehokartta) lomake) RAP (Raiskatun kriisiapu) kansio

PAKE (PAHOINPITELY- JA KEHOKARTTA) -LOMAKE Pahoinpidellyn potilaan kohtaaminen ja haastattelu Kirjaaminen Valokuvaus Saneluohjeet

18.3.2015 VTM Tiina Savola, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 27

18.3.2015 VTM Tiina Savola, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 28

18.3.2015 VTM Tiina Savola, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 29

18.3.2015 VTM Tiina Savola, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 30

LASTENSUOJELU- ILMOITUS PYYNTÖ LASTENSUOJELUTARPEEN ARVIOIMISEKSI

Jos perheessä pieniä lapsia, lastensuojeluilmoituksen velvollisuus on punainen vaate vanhemmille, vaikka sitä selittäisi miten päin tahansa. Jos tällä hetkellä ei uhkaa väkivallasta tilanteen arviointi haastavaa, myös eteenpäin ohjaaminen avun piiriin varsinkin miesten kohdalla on äärimmäisen haastavaa. (RutiiNiksi, lomakkeen käyttökokemukset 2013.)

LÄHISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA - TUTKIMUSARTIKKELI Tutkimukseen osallistui 530 potilasta, joista kartoituskysymykset esitettiin 61:lle. Kohteena psykiatrinen osasto, päivystysalueen poliklinikka, päivystysalueella hoidetuille potilaille, synnytysyksikössä. Synnytysyksikössä suodatinkysymykset esitettiin 381 potilaalle, joista 40:ltä kysyttiin kartoituskysymykset. Kolme potilasta kieltäytyi vastaamasta kartoituskysymyksiin, vaikka parisuhteessa oli kyseisellä hetkellä väkivaltaa. Psykiatrian osastolla suodatinkysymykset esitettiin 41 ihmiselle, joista 13. esitettiin kartoituskysymykset Päivystysalueella suodatinkysymykset esitettiin 108:lle ihmiselle, joista kahdeksalle esitettiin kartoituskysymykset. (Notko ym. 2011: Koko tutkimusartikkeli http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=duo99682)

TUTKIMUSTULOKSIA Kartoituskysymyksiin vastanneista Lähes kaikki kertoivat olleensa henkisen väkivallan kohteena Fyysistä väkivaltaa oli kokenut 46,2-70% Seksuaalista väkivaltaa 25-30,8% 11/61 kertoi, että väkivaltaisessa tilanteessa oli ollut läsnä lapsia, jotka altistui väkivallalle (näkivät tai kuulivat tai olivat itse väkivallan kohteina) Uusi lastensuojeluilmoitus tehtiin kolmessa tapauksessa Neljässä tapauksessa työntekijä oli katsonut, että aiemmin tehty ilmoitus tai se, että tilanne oli sosiaalityöntekijän tiedossa, oli riittävää Kolmen tapauksen kohdalla ei ryhdytty mihinkään lastensuojelullisiin toimenpiteisiin. (Notko ym. 2011: Koko tutkimusartikkeli http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=duo99682)

LASTEN KANSSA TOIMIVILLE Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa (Flinck ym. ) STOPPIA! hanke 2011 2013 http://www.uta.fi/hes/stoppia/index/toimintaohje%20+%20liitteet.pdf Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Hoitotyön suositus. Paavilainen & Flinck 2008) http://www.hotus.fi/system/files/lasten_kaltoinkohtelun_tunnistaminen_s UM.PDF

PUUTTUMISEN VAIKEUS Ammatillinen rooli esim. lähisuhde- ja perheväkivalta ei ole lääketieteellinen ongelma, ei ongelma meidän asiakaskunnassa, kun puutun, siitä ei seuraa mitään jne. Enemmän haittaa kuin hyötyä esim. kysyminen asettaa väkivaltaa kokeneen uuteen varaan, nostaa esiin epämiellyttäviä muistoja ja traumoja, asiakas leimautuu palveluissa jne. Käytännön syyt esim. puuttumiseen ei ole aikaa tai toimintamalleja, ei työyhteisön tukea, hoitoketjut puutteellisia, vastuut epäselviä, omat tiedot puutteellisia jne. Yksityisyyden loukkaaminen esim. yksilön oma ongelma, asiakas loukkaantuu, luottamuksellinen suhde voi vaarantua jne. (Höglund 2010; Virkki ym. 2011, Todahl & Walters 2011; Waalen ym. 2000; Siukola 2014)

JATKOTOIMENPITEET: RIKOSILMOITUS, UUSI AIKA? Väkivalta on aina rikos Turvallisuudesta huolehtiminen Rikosilmoituksen tekeminen ei ole este muun avun saannille Anna auttajatahojen yhteystietoja Anna lisätietoa väkivallasta Ohjaa avun piiriin Varaa uusi aika Kuka vastaa asiakkaan avuntarpeen kokonaisuudesta! Seuranta! (Siukola 2014)

KIITOS Tiina Savola, VTM Suunnittelija Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia tiina.savola@helsinki.fi www.helsinki.fi/palmenia www.facebook.com/helsinginyliopistopalmenia www.twitter.com/palmenia_uh http://instagram.com/palmhelsinkiuni