IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA

Transkriptio

1 IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA - puheeksi ottaminen ja puuttuminen Seinäjoki Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi

2 Käsitteistä Ikääntyvät - ikääntyneet - vanhukset Kaltoinkohtelu Parisuhdeväkivalta - perheväkivalta - lähisuhdeväkivalta 2 Ikääntyneisiin kohdistuva väkivaltaerityiskysymykset parisuhde- ja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki 2

3 Väkivallan muodoista 1 Fyysinen väkivalta Henkinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Taloudellinen väkivalta ja hyväksikäyttö Hoidon laiminlyönti ikääntyneen perustarpeisiin kohdistuvaa hoidon vähäisyyttä tai hoitamatta jättämistä, jolloin hoitovastuussa oleva henkilö epäonnistuu tahattomasti tai tarkoituksellisesti hoitotehtävässään Ikääntyneisiin kohdistuva väkivaltaerityiskysymykset parisuhde- ja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki 3

4 Väkivallan muodoista 2 Kansalais- ja ihmisoikeuksien loukkaaminen Ikääntyneen henkilön oikeuksien loukkaamista liittyen esimerkiksi lainsäädäntöön, oikeuteen saada tietoa, informaatiota ja palveluja sekä ikään liittyvä syrjintä ja ikääntyviin kohdistuvat väheksyvät ja välinpitämättömät asenteet yhteiskunnassa. Laitosolosuhteissa tapahtuva kaltoinkohtelu Laitosmaiset, virikkeettömät olosuhteet Rutiiniomainen persoonaton hoito Henkilöstön käyttäytyminen Ikääntyneisiin kohdistuva väkivaltaerityiskysymykset parisuhde- ja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki 4

5 Ikääntyneisiin kohdistuvan parisuhde- ja perheväkivallan väkivallan yleisyydestä 1 Perheväkivaltaa 65. ikävuoden jälkeen oli kokenut naisista 7 % ja 2,5 % miehistä (Kivelä ym. 2001; alkuperäinen tutkimus julkaistu 1992) Suurin osa parisuhdeväkivaltaa Yli 65 v:n naisten pahoinpitelijöistä 44 % aviopuolisoita 16 % aikuisia lapsia 15 % muita sukulaisia (Kivelä S-L 1992) Ikääntyneisiin Erityiskysymykset kohdistuva parisuhde- väkivaltaerityiskysymykset ja perheväkivallassa, Sirkka parisuhde- Perttuja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki Seinäjoki 5

6 Ikääntyneisiin kohdistuvan parisuhde- ja perheväkivallan väkivallan yleisyydestä vuotiaista 13 % (= naista) oli joutunut joskus nykyisen avio- tai avopuolison fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkivallalla uhkaamisen kohteeksi Vuoden aikana parisuhdeväkivallan kohteeksi joutuneita vuotiaita naisia oli (=2 % ikäryhmästä) Naiset kokivat kaiken muotoista väkivaltaa: läimäisyjä, väkivallalla uhkailua, lyömistä, potkimista, kuristamista ja seksuaalista väkivaltaa Pahoinpitelijät olivat naisten ikääntyneitä puolisoita (Heiskanen & Piispa 1998) Ikääntyneisiin Erityiskysymykset kohdistuva parisuhde- väkivaltaerityiskysymykset ja perheväkivallassa, Sirkka parisuhde- Perttuja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki Seinäjoki 6

7 Ikääntyneisiin kohdistuvan parisuhde- ja perheväkivallan väkivallan yleisyydestä 3 Ikääntyneitä väkivallan ja väkivallalla uhkailun uhreja oli ; 63 % naisia (2003) Ikääntyneiden naisten väkivallan kokemuksista 25 % ja miesten 10 % tapahtui kotona 20 % vakavimmista tapauksista ilmoitettiin poliisille (miehet 24 % ja naiset 17 %) (Piispa, Minna & Heiskanen, Markku 2005) 2005: 3 % ikäryhmästä v (Piispa 2006) Ikääntyneisiin Erityiskysymykset kohdistuva parisuhde- väkivaltaerityiskysymykset ja perheväkivallassa, Sirkka parisuhde- Perttuja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki Seinäjoki 7

8 Kaltoinkohtelu vanhusten hoitolaitoksissa 1990 luvulla Suomessa on tutkittu laitoksessa hoidettavina oleviin vanhuksiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua. Sen mukaan fyysinen tai taloudellinen väkivalta pitkäaikaislaitoksissa on harvinaista, mutta niissä tapahtuu hoidon laiminlyöntiä ja iäkkäitä loukkaavaa toimintaa. (Isola ym. 1997). Ikääntyneisiin Erityiskysymykset kohdistuva parisuhde- väkivaltaerityiskysymykset ja perheväkivallassa, Sirkka parisuhde- Perttuja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki Seinäjoki 8

9 Väkivallan riskitekijöitä 1 Merkittävin riskitekijä on toistuva pahoinpitely: mitä useammin pahoinpitelyä on tapahtunut aikaisemmin sitä suurempi on uusiutumisen riski Eroaminen parisuhteesta: useimmat tapot, tapon yritykset ja vakavat pahoinpitelyt tapahtuvat uhrin aikoessa erota/erotessa väkivallan tekijästä Riskiä erotessa lisää, jos väkivallan tekijän käyttäytymiseen liittyy erityisen kontrolloivia piirteitä Tutkimukset osoittavat, että uhrit ovat usein ennen tappoa ottaneet yhteyttä johonkin auttavaan tahoon Palvelujen nopeus ja laatu saattavat olla yhteydessä siihen, muuttuuko vakava pahoinpitely tapoksi

10 Väkivallan riskitekijöitä 2 Pahoinpitelyn vakavuus ja useus: vakava väkivalta sisältää ampuma-aseiden sekä muiden välineiden käytön aseina uhrin vahingoittamiseksi, kuristaminen Aikaisemman/aikaisempien kumppaneiden tai perheenjäsenten pahoinpitely Väkivallan tekijän muiden perheenjäsenten tekemä pahoinpitely: perheen/suvun kontrolli estää uhrin pakenemisen Väkivallan tekijä pahoinpidellyt perheen ulkopuolella: useimmiten pahoinpitely tapahtuu perheen sisällä; ulkopuolisten pahoinpitely kertoo väkivaltaisesta toimintamallista

11 Väkivallan riskitekijöitä 3 Väkivallan tekijä omistaa ampuma-aseita (laillisia tai laittomia) Alkoholin tai huumeiden käyttö Pahoinpitelyllä uhkaaminen: otettava vakavasti, kysymys ei ole vain uhkailusta Tappamisella uhkaaminen tai uhrin vakava pakottaminen/rajoittaminen Itsemurhalla uhkaaminen ja masennus Äärimmäinen mustasukkaisuus ja omistushaluisuus: erityisesti harhainen mustasukkaisuus

12 Väkivallan riskitekijöitä 4 Äärimmäisen joustamattomat patriarkaaliset käsitykset ja asenteet: naisen itsenäisyys ei sallittua, saattaa johtaa esim. eron yhteydessä vakaviin uhkauksiin Henkinen terrori ja häirintä: väkivalta saattaa jatkua vuosia eron jälkeen Ei noudata lähestymiskieltoa: osoittaa, ettei väkivallantekijä ole halukas muuttamaan käyttäytymistään Mahdolliset muutokset perheen tilanteessa riskitekijöinä: kohde tekee jotakin vastoin väkivallan tekijän tahtoa: hakee apua, kertoo väkivallasta esim. lapsille

13 Erityisiä ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan riskitekijöitä 1 Väkivallan riskitekijöitä ovat huono terveys, fyysisen ja henkisen toimintakyvyn puutteet, avioliitossa oleminen ja asuminen kahdestaan puolison kanssa. (Kivelä S-L 1992) Kun pahoinpitelijä on oma aikuinen lapsi, riskitekijöitä ovat aikuisen lapsen taloudellinen tai asumiseen liittyvä riippuvuus uhrista sekä erilaiset vaikeudet aikuisen lapsen elämässä. (Kivelä S-L 1992) Norjalaisen seurantatiedon mukaan (1990-luvun alussa) perheväkivallalle naiset altistaa naissukupuoli ja miehillä korkea ikä. Ikääntyneisiin kohdistuva väkivaltaerityiskysymykset parisuhde- ja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki 13

14 Erityisiä ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan riskitekijöitä 2 Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan iäkästä äitiään tai isäänsä pahoinpitelevällä aikuisella pojalla on muita useammin alkoholiongelmia, mielenterveysongelmia, työttömyyttä tai toimeentulovaikeuksia ja taloudellista riippuvuutta vanhemmasta. He asuvat usein vanhemman kanssa ja ovat joko naimattomia tai ovat kokeneet avioeron, jonka jälkeen he ovat saattaneet muuttaa vanhemman luo takaisin. Näitä piirteitä ei voi kuitenkaan yleistää kaikkiin vanhempiansa kohtaan väkivaltaisesti käyttäytyviin aikuisiin lapsiin, vaan he saattavat olla myös hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa.

15 Väkivallan puheeksi ottaminen / kysyminen Voidaan käyttää erilaisia kysymisen apuvälineinä kysymyssarjaa (äitiys- ja lastenneuvolat) muistikorttia (Etelä-Suomen lääninhallitus) tsekkauslistaa Sähköinen lomake: Väkivaltatapauksestan tallennettavat tiedot (Stakestieto) Työntekijät koulutetaan käyttämään apuvälinettä oikealla tavalla Työntekijät koulutetaan kysymään oikealla tavalla, apuväline helpottaa Oikea tapa = turvallinen, kunnioittava, herkkä potilaan tilanteelle, oma-aloitteinen Rutiinikysyminen sattumanvarainen kysyminen Ikääntyneisiin kohdistuva väkivaltaerityiskysymykset parisuhde- ja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki 15

16 Kysymisen menetelmistä: rutiinikysyminen kysytään kaikilta potilailta/asiakkailta tietyissä sosiaali- ja terveyspalveluissa (esim. terveystarkastuksen yhteydessä, sairauskäynnin yhteydessä) kysytään riskiryhmään kuuluvilta kysytään tietyn ikäisiltä Käytetään strukturoitua instrumenttia Instrumenttia käytetään systemaattisesti: Jos kysytään vain epäiltäessä väkivaltaa / työntekijällä on huoli, ei ole rutiinikysymistä Voidaan tehdä haastatellen kasvotusten tai potilas/asiakas itse vastaa kirjalliseen/tietokoneohjattuun kyselyyn Itse vastattuihin kyselyihinkin yhdistettävä haastattelu ja keskustelu Ikääntyneisiin Erityiskysymykset kohdistuva parisuhde- väkivaltaerityiskysymykset ja perheväkivallassa, Sirkka parisuhde- Perttuja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki Seinäjoki 16

17 Rutiinikysyminen Mahdollisuudet: Naiset ovat hyväksyneet rutiinikysymisen Ovatko työntekijät hyväksyneet rutiinikysymisen? Rutiinikysyminen itsessään on interventio Rutiinikysyminen on alku puuttumisen prosessille Antaa mahdollisuuden kertoa väkivallasta ja saada informaatiota Antaa mahdollisuuden kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatua ja tehokkuutta tunnistetaan aikaisempaa paremmin suojelun tarpeessa olevat uhrit; väkivaltaisten kuolemien ehkäiseminen (edellyttää riskinarviointia ja turvasuunnittelun sisältymistä interventioon)

18 Rutiinikysyminen Haasteet: Tietoa rutiinikysymisen tehokkuudesta puuttuu toistaiseksi Tehokkaiden mittareiden kehittäminen ja testaaminen Työntekijöiden jatkuva koulutus, ohjaus ja työn laadun seuranta Seurantatiedon kerääminen ja arviointi Ammatillisen yhteistyön rakenteiden kehittäminen ja ylläpitäminen

19 Väkivaltaan puuttuminen Kysyminen on puuttumisen alku Kysyminen mahdollistaa tunnistamisen ja puuttumisen Puuttuminen on prosessi, joka sisältää koko hoitoketjun toiminnat Puuttumisen / intervention malleja: rutiinikysyminen (äitiys- ja lastenneuvolat) ja kliiniset menettelytavat/ proseduurit ( Malmin malli päivystystoiminnassa) Ikääntyneisiin Erityiskysymykset kohdistuva parisuhde- väkivaltaerityiskysymykset ja perheväkivallassa, Sirkka parisuhde- Perttuja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki Seinäjoki 19

20 Kysymisen edellytyksistä 1/2 Työntekijät ovat saaneet koulutusta lähisuhdeväkivallasta, sen dynamiikasta, seurauksista, riskinarvioinnista, turvallisuuskysymyksistä, auttamisesta ja tukemisesta Jos potilas/asiakas kertoo kokeneensa/kokevansa väkivaltaa, riskinarviointi tulisi tehdä aina Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri omassa toimipaikassa/työryhmässä; esiin nousevia tunteita ja asioita voidaan jakaa Toimipaikassa sovittu yhteinen menettelytapa asian käsittelyssä ja eteenpäin viemisessä Työntekijöille on tarjolla tukea; konsultatiivista ja työnohjauksellista tukea Ikääntyneisiin Erityiskysymykset kohdistuva parisuhde- väkivaltaerityiskysymykset ja perheväkivallassa, Sirkka parisuhde- Perttuja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki Seinäjoki 20

21 Kysymisen edellytyksistä 2/2 Toimipaikka on verkostoitunut moniammatillisesti muiden auttavien tahojen kanssa Paikallisesti on sovittu yhteinen moniammatillinen menettelytapa huomioiden esim. kunkin ammattikunnan/toimipaikan salassapitosäännökset Paikallisesti hoitoketju sovittu Paikallisesti kunkin auttavan tahon rooli ja tehtävät sovittu yhdessä ja ne ovat kaikkien tiedossa Palvelutarjonta on luotu Suunnitelma ja rakenteet työntekijöiden henkisen ja fyysisen turvallisuuden takaamiseksi Ikääntyneisiin Erityiskysymykset kohdistuva parisuhde- väkivaltaerityiskysymykset ja perheväkivallassa, Sirkka parisuhde- Perttuja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki Seinäjoki 21

22 Ovatko sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät hyväksyneet rutiinikysymisen? Ammatillinen ja ammattieettinen haaste Väkivallasta kysymisestä voi seurata haastavia tilanteista Kysyminen voi avata Pandoran lippaan Kysyminen herättää työntekijän tunteita Entä jos alan itsekin itkeä.. Kysyminen nostaa esiin mahdollisia omia väkivallan kokemuksia Kysymiseen liittyy usein pelkoa oman ammattitaidon riittävyydestä Kysymisen kynnystä madaltaa jatkohoitopalvelujen saatavuus Ikääntyneisiin Erityiskysymykset kohdistuva parisuhde- väkivaltaerityiskysymykset ja perheväkivallassa, Sirkka parisuhde- Perttuja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki Seinäjoki 22

23 Ovatko sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät hyväksyneet rutiinikysymisen? Rutiinikysyminen ammatillisena prosessina: Omien pelkojen ja asenteiden läpikäyminen Mahdollistaa ammatillisen kasvun ja pätevöitymisen Turvallinen työtiimi tukee prosessia Empowerment: väkivallasta kysyminen kuuluu ammatilliseen velvollisuuteeni ja on osa ammattini harjoittamista Ikääntyneisiin Erityiskysymykset kohdistuva parisuhde- väkivaltaerityiskysymykset ja perheväkivallassa, Sirkka parisuhde- Perttuja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki Seinäjoki 23

24 Hyvä huomioida 1 Väkivaltatilanteeseen liittyvät tunteet, kuten ärtymys, kiukku ja viha Uhriin ja väkivallan tekijään liittyvät asenteet ja uskomukset Pelko liittyen siihen, millaisia ja miten syvästi työntekijän tunteisiin vaikuttavia asioita mahdollisesti tulee esiin Miten mahdolliset omat aikaisemmat tai nykytilanteessa olevat väkivaltakokemukset vaikuttavat tilanteen käsittelyyn Pelko liittyen vastuuseen, jonka työntekijä ehkä joutuu ottamaan tilanteesta

25 Hyvä huomioida 2 Seuraa tilannetta sopimalla uusia tapaamisia (älä seuraa liian kauan!) Tee kotikäyntejä eri aikoina päivästä Tee kotikäynti esim. eläkkeen maksupäivänä Esitä kysymyksiä hänen perhesuhteistaan, tunnesuhteistaan ym. Voit pyytää työtovereitasi tapaamaan häntä kanssasi - näin saat muidenkin mielipiteitä tilanteesta Käsittele asiaa työryhmässäsi useamman kerran ja säännöllisesti

26 Hyvä huomioida 3 Ota yhteyttä muihin viranomaisiin, jotka tuntevat hänet ja/tai hänen perheensä Selvitä epäilemäsi väkivallan tekijän mahdollisia viranomaissuhteita, haasta heitä yhteistyöhön Jos kysymyksessä on ikääntynyt, jonka kyky vastata itsestään on alentunut, toimi aktiivisesti, ota yhteys mahdolliseen uskottuun mieheen l. edunvalvojaan/holhoojaan, pyri turvaamaan ikääntynyttä, saata tekijä(t) vastuuseen - olet hänen puolesta puhujansa ja toimijansa