Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 11.1 Infran hallinta Tieverkon kunnossapidon mallivaatimukset 23.4.2015
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 1 (9) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 5.4.2014 Manu Marttinen Luonnosevrsio 1.1 13.4.2014 Manu Marttinen Lisätty kohta 2.2.1. Huomioitu Katri Eskolan kommentit 1.2 23.4.2014 Manu Marttinen Toteumamallin vaatimuksia lisätty 1.3 6.4.2015 Manu Marttinen 1.4 22.4.2015 Manu Marttinen Käsittelee nyt (alustavasti) koko kunnossapitoa Suoritettu kysely ylläpidosta vastaaville (ELY) Täydennettävä vielä teiden hoidon tarpeilla Muokattu yleisemmäksi kuin käsittelemään vain Liikenneviraston / ELY-keskusten tarpeita 1.5 23.4.2015 Manu Marttinen Muokattu vastaamaa uudistuvaa terminologiaa 1.6??? Antero Arola ja/tai Manu Marttinen Käsittelee nyt kokonaisuudessaan infran hallinan osia: 1) korjaus 2) hoito
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 2 (9) SISÄLLYS 1 Käytetyt termit... 3 2 Kunnossapidon mallivaatimukset... 5 2.1 Yleistä... 5 2.2 Vaatimukset toteumamallille... 5 2.3 Infran hallintaan liittyvien rekisteritietojen tulevaisuuden käyttöliittymä... 7 2.4 Koko elinkaaren kattava mallintaminen tulevaisuudessa... 9
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 3 (9) 1 KÄYTETYT TERMIT Kunnossapito Esimerkiksi yleisen tieverkon turvallisuus ja liikennöitävyys taataan huolellisella kunnossapidolla. Liikenneviraston määritelmän mukaan maanteiden kunnossapitoon kuuluu päällystettyjen teiden, sorateiden, siltojen, tieympäristön sekä maanteiden varsilla olevien laitteiden ja rakenteiden hoito ja ylläpito. (Kunnossapito = hoito ja ylläpito) http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/kunnossapito/teiden_kunnossapito Hoito Liikenneviraston määritelmän mukaan hoito on kunnossapidon osa, jolla varmistetaan teiden päivittäinen liikennöitävyys. Yleisimpiä hoidon toimia ovat esimerkiksi talvihoito (esimerkiksi auraus, suolaus), sorateiden kunnossapito, kuivatuksen kunnossapito (esimerkiksi ojan perkuu ja kaivuu), liikenneympäristön hoito ja pienet asfalttipaikkaustyöt. Suomen yleinen tieverkko on jaettu yli 80 urakka-alueeseen, joilla jokaisella toimii oma alueurakoitsija urakassa, joka kilpailutetaan 5-7 vuoden välein. Alueurakoitsijat vastaavat maanteiden hoidosta Liikenneviraston määrittelemän palvelutason mukaan. Tiet on jaettu käytön mukaan hoitoluokkiin, joilla toimenpideajat esimerkiksi lumen auraamisen suhteen vaihtelevat. http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/kunnossapito/teiden_kunnossapito Ylläpito Ylläpito on kunnossapidon osa, jossa suoritetaan rakenteeseen vaikuttavia toimia. Yleisimpiä näistä toimista esimerkiksi yleisellä tieverkolla ovat asfaltointi, rakenteenparannustyöt (esimerkiksi rummunvaihto, kiilan rakennus, massanvaihto, teräsverkon asennus) ja tiemerkintöjen ylläpito. Suomen yleisellä tieverkolla ELY -keskukset kilpailuttavat ylläpidon urakat tyypillisesti vuodeksi kerrallaan (pl. palvelusopimukset), ja kilpailun voittanut urakoitsija vastaa suunniteltujen ylläpitotoimien toteutuksesta laatuvaatimusten mukaan. Infran hallinta Infranimikkeistö tulee muuttumaan siten, että Liikennevirasto ja Kuntaliitto ottavat käyttöön yhteiset termit. Vanhoista termeistä kunnossapito ja ylläpito jäävät kokonaan pois. Uusi toimenpidenimike Infran hallinta tulee koostumaan nimikkeitä Korjaus, Hoito ja Käyttö. Korjaus -nimike tulee käsittämään periaatteessa edellä mainitun (poistuvan) Liikenneviraston käyttämän Ylläpito -nimikkeen asiat. Hoito -nimike taas kattaa samat asiat kuin Liikenneviraston Hoito -nimike kattoi aikaisemminkin. Käyttö -nimike tulee sisältämään asioita, joista tässä ohjeessa ei ole aiempaa mainintaa.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 4 (9) Lähtötietomalli Inframalli Toteutusmalli Koneohjausmalli Toteumamalli Hankeen lähtötiedot mallinnettuina tai visualinen ilmentymä hankkeessa käytettävistä tietovarastoista. Lähtötiedot ovat yleensä mitattua tietoa tai rekistereistä tuotua tietoa metatietoineen. Suunnittelijan tuottama malli tehtävästä uudesta rakenteesta tai kunnossapidon toimesta (suunnitelma), jonka avulla luodaan työmaalla hyödynnettävä toteutusmalli. Inframallista voidaan käyttää myös nimeä Tuotemalli, Tietomalli tai Suunnitelmamalli. Tietomalli, jonka avulla ohjataan työsuoritetta ja sen eri vaiheita työmaalla. Mallilla voidaan ohjata: a) työntekijää / työryhmää tuomalla heille malli esimerkiksi tietokoneella tai mobiililaitteella työmaalle (tällöin kyseessä on opastava koneohjausmalli), b) työkonetta tuomalla malli työkoneen sähköhydrauliseen ohjausjärjestelmään (tällöin kyseessä on koneohjausmalli). Toteutusmallin muoto, jossa ohjataan automaattisesti itse työkonetta ilman, että koneenkuljettajan tarvitsee puuttua työkoneen tekemän työstön (höylässä terä, asfaltinjyrsimessä rumpu, asfaltinlevittäjässä perä) ohjaamiseen. Koneohjausmallia käytettäessä koneenkuljettaja ohjaa kuitenkin yleensä työkoneen liikkumista työmaalla. Rakentamisen (tai ylläpidollisten toimien) jälkeen suoritettu mittaus toteutuneesta työstä. Mittaus voidaan tehdä erillisenä toimena toteutuksen jälkeen tai työtä tekevällä koneella. Toteumamallin ero toteutusmalliin kuvastaa tehdyn työn toteutuksen epätarkkuutta. Toteumamallin eroa toteutusmalliin voidaan käyttää rakentamisenlaadun määrittämiseen (onko rakennettu toleranssiin?) ja laadun osoittamiseen.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 5 (9) 2 KUNNOSSAPIDON MALLIVAATIMUKSET 2.1 Yleistä Rakentamiseen ja infran hallintaan liittyvien töiden lopputuloksena tuotetaan mittauksiin perustuva toteumamalli. Toteumamallia hyödynnetään laadunvarmistuksessa vertaamalla sitä inframalliin. Jos rakentamiseen tai infran hallintaan liittyvä työ on tehty vaadittuihin toleransseihin, toteumamallina voidaan käyttää inframallia. Infran hallintaan liittyviä toimia suunniteltaessa luodaan tarpeen mukaan hankekohtaisesti ja tilaajan määritysten mukaan tämän ohjeen mallivaatimusterminologian mukaiset lähtötieto-, infra-, toteutus- ja toteumamallit. Näitä malleja hyödynnetään kyseisessä hankkeessa ja mahdollisesti seuraavia infran hallintaan liittyviä toimia suunniteltaessa tulevaisuudessa. 2.2 Vaatimukset toteumamallille Rakentamiseen ja infran hallintaan liittyvien töiden lopputuloksena syntyneen toteumamallin sisältämät tiedot on saatava infran omistajan ja/tai infran hallinnasta vastaavan toimijan käyttöön viemällä ne eri rekistereihin ja tietovarastoihin. Tilaaja määrittää hankekohtaisesti mitä tietoja on vietävä, missä muodossa, ja mihin rekistereihin. Toteumamalli on myös luovutettava tilaajalle alkuperäisessä formaatissa, jotta tilaaja pystyy tulevaisuudessa siirtämään siitä tietoja uusiin rekistereihinsä. Viimeistään toteumamallivaiheessa lisätään objektisidonnainen (piste, viiva tai alue) tieto Inframalliin infran hallintaa varten. Esimerkiksi tierumpua tai bussipysäkkiä kuvaaviin olioihin ja taiteviivoihin liitetään pistemäinen tieto, joka sisältää XYZ paikkatiedon lisäksi metatietoina olioon kuuluvat ominaisuustiedot. Tilaaja määrittää mitä objekteja ja ominaisuustietoja pitää missäkin vaiheessa tallentaa ja liittää muut tarvittavat ominaisuustiedot tarvittaessa itse kyseiseen objektiin. Objektiin liittyviä ominaisuustietoja ja tiedon tallennusvaiheita on kuvattu esimerkkikuvassa yksi. Vastaavaa tiedonkeruumallia voidaan hyödyntää myös inventoidessa olemassa olevaa infraomaisuutta.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 6 (9) kuva 1. esimerkki rumpu-olion ominaisuuksiin liittyvistä tilaajan asettamista vaatimuksesta
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 7 (9) 2.3 Infran hallintaan liittyvien rekisteritietojen tulevaisuuden käyttöliittymä Esimerkiksi yleistä tieverkkoa ylläpidetään (tuleva termi: korjaus) ja ylläpidollisia toimia suunnitellaan rekistereiden avulla. Käytössä olevien rekistereiden tueksi ylläpidon tarpeisiin tulisi luoda visuaalinen ilmentymä / käyttöliittymä koko ylläpitoprosessin (hankinta, lähtötiedot, suunnittelu, rakentaminen) tarvitsemista lähtötiedoista metatietoineen. Kyseisessä käyttöliittymässä objektit olisivat ilmennettyinä paikkaan sidotusti yksinkertaisilla graafisilla merkeillä (piste, viiva, alue). Objektit sisältäisivät rekistereistä saatavien tietojen lisäksi esimerkiksi linkin itse tietoon / tietomallin / tietovarastoon / tietorekisteriin. Käyttöliittymä voisi sisältää keskilinjageometriaan liittyvien tietojen lisäksi myös muuhun geometriaan liittyviä tietoja. Tällaisia geometrioita olisivat tulevaisuudessa esimerkiksi tien reunan geometria, jokin muu geometria tai tietyn offsetin mukainen geometria keskilinjageometriaan verrattuna. Oleellista käyttöliittymässä olisi myös ominaisuus, jonka avulla vain tiettyjä objekteja voisi katsoa kerralla, sekä tiettyjä objekteja hakea tietyltä linjalta tai alueelta. Esimerkki käyttöliittymästä on kuvattu kuvassa kaksi. kuva 2. esimerkki objektien kuvaamista tulevaisuuden käyttöliittymässä. Kuvassa on pistemäisiä, viivamaisia ja aluemaisia objekteja, joihin liittyy ominaisuustietoja (esimerkkejä tiedoista kuvattu). Pistemäiset objektit ovat tässä esimerkissä keskilinjageometriaan liittyviä tierumpuja, viivamaiset keskilinjageometriasta tietyn offsetin päässä olevia tiekaiteita ja aluemaiset kuvaus keskilinjageometriaan liittyvästä toteumallista ja sen sijainnista pilvipalvelussa (ylempi), sekä keskilinjageometriaan vieressä sijaitsevasta viheralueesta (alempi). Ylläpidon rekisteritietojen visuaalinen käyttöliittymä perustuisi tiedonsiirtoon avoimien rajapintojen avulla. Koska tietoa haettaisiin järjestelmään eri tietovarastoista, olisi äärimmäisen tärkeää ymmärtää tietoa tuotettaessa liittää tiedon yhteyteen sen tuottamistapa ja tarkkuus.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 8 (9) Visuaalisessa käyttöliittymässä oleellista olisi: Tiedon todellinen sijainti maastossa o koordinaattijärjestelmä tilaajan osoitejärjestelmä rekisterin osoitejärjestelmä -relaatio o (kartalla) ilmennettävän tiedon tyyppi (piste, viiva, alue) Tiedon sijainti palvelimella o linkki pilvipalveluun o linkki rekisteriin tai tietovarastoon o linkki Inframalliin Metatietona kulkevat määrittelytiedot o miten tieto on tuotettu o kuka tiedon on tuottanut o mikä on tiedon tarkkuus Esimerkkejä käyttöliittymällä ilmettävistä tiedoista: Tieto toteumamallista (jos olemassa) o mitatut pinnat o toteumamallin metatiedot Maanmittauslaitoksen lentokonelaserkeilausaineisto Maanmittauslaitoksen rasterikartta Maanmittauslaitoksen ilmakuvat Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartta Johtotietojärjestelmän johtotieto Kiinteistötietojärjestelmän kiinteistörajat Tiedot tehdyistä mittauksista ja tutkimuksista o mobiilikartoitukset ja muut keilausaineistot o rumpujen, varausteiden ja laitteiden yms. tarkemittaukset o maatutkaluotaukset o tierakennekairaukset ja muut pohjatutkimukset o kantavuusmittaukset Tiedot tehdyistä katselmuksista ja havainnoista o edellisen toimenpiteen aikana tehdyt havainnot o konsulttien yms. maastokäynnit o muiden toimijoiden (tieverkolla esimerkiksi alueurakan) havainnot o käyttäjien havainnot Omistajan rekisterien tiedot
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 9 (9) 2.4 Koko elinkaaren kattava mallintaminen tulevaisuudessa Tietojen jäljitettävyyden takia, kaiken tuotettavan tiedon yhteyteen olisi tulevaisuudessa syytä liittää metatietona kuhunkin Inframallin olioon tai tietorekisterin objektiin liittyen: lähtötietojen hankita: mitä tietoa on olemassa? kuka hankkinut? miksi? suunnittelussa: mistä lähtötiedot? kuka hankkinut? milloin? miksi? mikä on tarkkuus? urakoinnissa: kuka suunnittelut? milloin? miksi? omaisuudenhallinnassa: kuka toimittanut tuotteen tai palvelun? milloin? onko toteuma ollut suunnitelman mukainen? jos ei, miksi? onko tarvittavat muutokset suunnitelmiin tehty? Rakentamisen aikaleima mahdollistaa laadunhallintaan liitettäväksi esimerkiksi säätilatiedon. VISIO: Tulevaisuudessa voidaan kenties puhua koko Infran elinkaaren kattavasta 4D elinkaarimallista, joka sisältää kaiken hankkeen mallinnukseen liittyvät tiedon. Oleellista elinkaarimallissa olisi tiedon aikariippuvuus. Mallissa olisi mahdollista tarkastella samanaikaisesti esimerkiksi rakentamisen aikaista suunnitelmaa, rakentamisen toteumaa, ylläpidon aikaista suunnittelua ja toteumaa, sekä korjausrakentamiseen liittyvää suunnitelmaa. Elinkaarimallia käytettäessä eri rekistereitä ja tietovastoja ei enää tarvittaisi, vaan esimerkiksi koko tieverkko olisi mallinnettu.