Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry.
Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet Taustaa Ensimmäiset maatalouden vesiensuojeluohjeet 1978 Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton kutsuma asiantuntijakomitea Karjatalouden jätteiden hyväksikäytön tehostaminen peltoviljelyssä Viljelymenetelmät ja lannoitustekniikka Hajakuormituksen vähentäminen vesiensuojelun painopistealueena 1990-luvulta lähtien Tiloille laadittiin ympäristönhoitosuunnitelmat 1990-luvun alussa Maatalouden pistekuormituksen vähentäminen; lantalat ja rehuvarastot www.skvsy.fi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry
Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet Taustaa EU:n myötä 1995-1999 ensimmäinen ympäristötukikausi lannoituksen säätely, kasvipeitteisyysvaatimukset huomattavat odotukset ja tavoitteet viljelijät sitoutuivat ympäristötukeen vesistökuormitus ei vähentynyt tavoitteiden mukaisesti Nykyisellä juuri päättyvällä ohjelmakaudella uusia toimenpidevaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä, kohdentaminen, joustavuus alueellista kohdentamista rannikkoalueille, mutta osittain sisämaan kustannuksella eroosion torjunta, entä nurmet www.skvsy.fi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry
Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet Taustaa Miten maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikuttavuutta saadaan lisättyä? ü Tutkimustulosten tuottaminen, mutta etenkin hyödyntäminen Viranomainen viljelijä tutkija ü Ohjauskeinot Järjestelmän joustavuus ja yksinkertaistaminen Sopimuksista tarjouksiin Pellon luontaisten ominaisuuksien hyödyntäminen ü Alueellisuus (viljasuomi, nurmisuomi, keskittymät), ei liiaksi yhtenäistämistä ü Tilatason toiminta ja toteuttamiskelpoinen kohdentaminen ü Kuormituksen arvioinnista toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ü Viljelijöiden asenteet ovat kohdillaan, entä muiden www.skvsy.fi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry
RAE - Ravinnehävikit euroiksi Turning of nutrient losses into profits 2011-2014
Hankkeessa mukana:
Perustietoja hankkeesta Pohjois-Savon ELY-keskus myöntänyt 100 % julkisen rahoituksen (EU-tuki 45 %, valtion osuus 55 %) Toiminta-alue: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä- Savo Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Kokonaisbudjetti yht. 1 255 728 Toteutusaika 1.6.2011-31.12.2014 7
RAE-hankkeen tavoitteet Lisätä maatalouden ravinnekierrätystä maatilojen kannattavuuden ja ympäristön hyödyksi Edistää vesienhoitosuunnitelmissa nimettyjen vesiensuojelutoimien toteutumista Vähentää vesistöjen ravinnekuormaa Edistää lannan energia- ja ravinnetehokasta käyttöä mm. prosessoinnissa ja levityksessä Tuottaa testattua tietoa mm. viljelymenetelmistä, jotka soveltuvat parhaiten Itä-Suomen alueella Luoda alueelle toimijaverkosto, joka tekee yhteistyötä maatalouden vesiensuojelutoimien tukemiseksi 8
Toiminta Tutkimus: Uusien menetelmien pilotointi Itä-Suomen oloissa (syvennetty kyntö, kasvidiagnostiikka, biohiili, lietteen syyslevitys ), tutkimus suoraan kentälle Neuvonnalliset tilakäynnit: Mukana 17o tilaa. Nykytilan kartoitus, toimenpidesuositukset, optimaalisten (talous ja ympäristö) menetelmien ja toimintamallien etsiminen yhdessä Tiedotus: Työnäytökset, koulutustilaisuudet/tapahtumat, netti tietopankki, MAATILA 2020, pellonpiennartapahtumat yms. 9
Ravinteiden käytön tehostamisesta hyötyvät sekä viljelijä että ympäristö! Mitä voin tehdä omalla tilallani, jotta ravinnehävikit pienenevät ja saan paremman taloudellisen tuloksen? 10
TILAKÄYNNIT Toimenpidesuosituksia maatiloille Peruskuivatus ja pellon pinnan muotoilu. Valumat lantaloista Puristenesteen talteen otto 11
Toimenpidesuosituksia maatiloille 3 metrin nurmipeitteinen suojakaista. Talviaikainen kasvipeitteisyys on suositeltavaa vesistöön viettävillä lohkoilla. Luontainen suojakaista, jonka lisäksi etenkin viettävillä rantapelloilla suositellaan jätettäväksi lannoittamatonta kaistaa lohkon alareunaan. Suojavyöhykkeet eroosioherkille ja tulvaherkille alueille 12
Toimenpidesuosituksia maatiloille Jaloittelutarha ja laskeutusallas hyvin sala-ojitettu karjan kulkureitti syksy 2012 ja laakasiilon puristeneste tarkistuskaivot Päivi Jokinen, kuva eteläsuomesta kiinteäpohjainen jaloittelualue maapohjainen jaloittelualue 13
Toimenpidesuosituksia maatiloille syväjuurinen virna parantaa maan rakennetta, lapiotestit herneen typpinystyrät sitovat typpeä kasvien käyttöön 14
Toimenpidesuosituksia maatiloille hyvin sijoitettu lietelanta liian suurella ajonopeudella ja märkään maahan sijoitettu lietelanta Arto Ruuska 15
Toimenpidesuosituksia maatiloille Lantavarastojen riittävyys -vuokrasäiliöt -levitysajankohta Lanta-analyysin ja viljavuustutkimuksen mukainen lannoitus 16
Toimenpidesuosituksia maatiloille Laiduntaminen riittävän väljästi ja tuottavasti, lannoitus harkiten Rantalaitumet aidataan erilleen peltolaitumista asutusta, mökkejä tai uimarantaa ei ole vieressä laitumeen rajautuva järvi tai joki ei ole rehevöitynyt eikä siinä ole talvella happiongelmia Kosteikot ja suojavyöhykkeet Vuokko Mähönen 17
Toimenpidesuositukset: Viljelytekniset toimenpiteet ja maan rakenteen parantaminen 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 Kevätkyntö Lannan levitys keväällä Tiivistymisen estäminen Kevennetty muokkaus Biotiitin käyttö Peltojen kalkitus Viherlannoitus Tilojen määrä 74 18
Toimenpidesuositukset: Lannankäytön tehostaminen / levityksen tarkentaminen 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Levityksen tarkentaminen Lantavaraston kattaminen Lannan kompostointi / sakokaivolietteen kalkkistabilointi Uusi lannan levitysvaunu Lietevaraston rakentaminen Lannan multaus Lannan separointi Lietelannan sijoittaminen Biokaasulaitos kiinnostaa Tilojen määrä 84 19
Teoreettinen, mutta taustatietoihin ja tutkimustuloksiin perustuva arvio P-kuormituksen vähentämismahdollisuuksista (kg/d) Iisalmen reitillä Kosteikko Suoja- Viljelytekniset Nurmiviljely ilman Nurmiviljely väh. Kynnön vyöhyke toimenpiteet P-lannoitusta P-lannoituksella syventäminen Näläntöjärvi 0,00 0,01 0,40 0,71 0,36 0,17 Rytkynjärvi 0,03 0,04 0,20 1,28 0,64 0,29 Kiuruvesi 6,11 0,13 9,00 4,36 2,18 1,07 Kihlovirta 1,71 0,09 0,20 1,18 0,59 0,30 Luupuvesi 0,13 0,00 0,30 0,97 0,49 0,21 Salahminjärvi 0,00 0,02 0,00 0,86 0,43 0,20 Koljonvirta 1,20 0,20 0,60 3,40 1,70 0,82 Sukevanjärvi 0,46 0,02 0,10 0,54 0,27 0,13 Paloisvirta 1,34 0,12 0,50 2,81 1,40 0,72 Porovesi 1,51 0,05 0,20 0,64 0,32 0,18 Onkivesi 2,33 0,15 1,00 3,59 1,8 1,07 Yhteensä 14,82 0,82 12,50 20,34 10,18 5,16 Vähenemä yhteensä 43-54 kg/d / 30 % maatalouden kuormituksesta Mukana ei ole lannan levityksen tehostamistoimenpiteitä 20
Pintavalunta keväällä 60 18 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 10.3. 17.3. 24.3. 31.3. 7.4. 14.4. 21.4. 28.4. 5.5. Lumi ja routa (cm) 15 12 9 6 3 0-3 -6 P-pitoisuus (mg/l) valunta (mm) -9 Pintavalunta mm Lumi cm pvm Routa cm Kokonais-P mg/l Pintavalunta 30 % kokonaisvalunnasta Noin 80% fosforin vuotuisesta kokonaishuuhtoumasta tulee 2 viikon aikana keväällä kun kosteikot ja suojakaistat ovat jäässä Huom Ilmastonmuutos tulee muuttamaan valunnan luonnetta Noin 90 % kokonaisfosforista on liukoisessa muodossa 21
Kyntökerroksen P-luvun alentamisella/alenemisella ei ole paljon mahdollisuuksia nurmisuomessa, mutta tarpeen mukaisella lannoituksella on 10000 Peltojen P-luvun (kyntökerros) jakauma Pohjois-Savossa Pilottitilojen lohkojen P-luvun jakauma (n=273) kg ka/ha/v 9000 8000 7000 6000 5000 4000 % havainnoista 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 0 4 8 12 16 20 24 P-luku 28 32 36 40 44 3000 2000 1000 0 0 10 20 30 40 50 60 Arveluttavan korkeita lukuja esiintyy varsin vähän Kuntakohtaiset erot pieniä kg ka/ha/v Fosforilannoitus kg P/ha/v Matala P < 10 mg/l P > 10 mg/l 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 100 200 300 400 500 Typpilannoitus kg N/ha/v Kivennäismaat Eloperäiset maat Kuiva-ainesato kh/ha/v 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 50 100 150 200 250 300 Ht (alhainen reservikalium) Kaliumlannoitus kg/ha/v LCt (alhainen reservikalium) HsS (korkea reservikalium) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.6.2014 22
Nurmiviljely ilman P-lannoitusta ja vähennetyllä lannoituksella Pintalannoituksesta luopumisen vaikutus fosforin huuhtoutumiseen (MTT Maaninka Fokus-hanke) Minimointi kaikki P perustamisvaiheessa; kontrolli/normaali P lietteessä 2 sadolle pintaan 2.5 Vuodet Minim ointi Kontro lli 2.0 Nurmen perustaminen PO-P mg/l mg/l 1.5 1.0 0.5 0.0 Normaali Minimoitu Normaali Minimoitu Normaali Minimoitu Normaali Minimoitu Normaali Minimoitu kg/ha 1. Nurmivuosi 2. Nurmivuosi 3. Nurmivuosi TotPha LiukPha 05-06 0,99 1,05 07-08 0,19 0,23 09-10 0,10 0,18 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 Nurmen sadontuotossa ei eroa Huuhtoutumisen taso selvästi matalampi kuin laiduntutkimuksissa samalla kentällä Käsittelyjen välinen ero/kentän sisäinen vaihtelu = maan Al- ja Fe-oksidit 23
Lietteen levitysmenetelmän merkitys Uusi-Kämppä & Heinonen-Tanski 2008 1. Maahan: P-luku 2. P huuhtoutumiseen Viljavuus-P, mg/l 0 5 10 15 20 25 30 0 5 1.2 1 0.8 44 Levitysmäärä P kg/ha/vuosi 10 15 cm 20 kg/ha/vuosi 0.6 0.4 25 30 35 Pintalevitys Sijoitus Väkilannoitus 0.2 1) Asiallinen lietemäärä (jossa 15 kg/ha P) lyhytaikaisessa kokeessa ei ole ollut ongelma 2) Sijoittaminen estää tehokkaasti P huuhtoutumista (80%) ja vähentää maan pintakerroksen P-lukua 3) Huom! kaikki nautakarjatilat eivät sijoita lantaa (kuivalanta, muut syyt) 0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 48 23 15 15 8 Pintalevitys Sijoitettu äkilannoitus Lieteen levitysmenetelmä 1 levityskerta per vuosi 2 levityskertaa per vuosi 16.6.2014 24
Maan pintakerroksen P ja kokonaisfosforin huuhtoutuminen pintavalunnassa Pintavalunnan P kg /ha 1.8 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 Pintavalunnan P kg /ha 1.8 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 0 5 10 15 20 25 30 0 0 5 10 15 20 25 30 Maan P mg/l Säilörehu Laidun Kyntövuosi (Vanha ennuste) Maan P mg/l Säilörehu Laidun Kyntövuosi (Vanha ennuste) Uusissa tutkimuksissa taso selvästi matalampi kuin laiduntutkimuksissa Maaningalla TAI säilörehututkimuksissa Toholammilla muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin maan pintakerroksen P Kasvusto, karjanlanta, hydrologia, maan Al- ja Fe-oksidit 25
Erityisympäristötuki Tilakyselyn tuloksia
Tilakyselyn tuloksia Ympäristötuen lisätoimenpiteet
Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet Mahdollisuuksia on, miten toimitaan Karjatalouden kuormitus keskimääräistä ja hallittavissa Tilakohtainen tarkastelu ja kokonaisuus tärkeää Toimenpide-esitysten perusteet, neuvonta ü Viljelijöiden näkemykset ja peltojensa tuntemus huomioitava ü Peltojen kasvipeitteisyys nurmisuomessa suhteellisen korkea, vaikea lisätä mutta kohdentaminen mahdollista ü Lannan hyödyntämisessä kohtaavat vaikutus ja kiinnostus ü Nurmiviljelyn lannoituksen alentamisessa saatava tilatason kokemuksia ja siten hyväksyntä Kustannustehokkaat toimenpiteet suunnattava peltojen tuotantokuntoon ---- ravinteet euroiksi www.skvsy.fi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry
Kiitos yhteistyökumppaneille ja kuulijoille! Hankkeessa mukana: